Uusi hallitus

[AimoJortikka]

Siis valtiolla on 700-800 000 työntekijää.

Sulla on järjettömän iso haitari.

Lukihäirikkö. Luin ensin että iso heijari.

[AimoJortikka]

https://www.kt.fi/tilastot-ja-julkaisut ... totilastot

Kunta-alalla työskenteli 444 000 henkilöä lokakuussa 2022.

Nämä kaiketi kuuluvat myös julkissektorille?

Kuuluvat kyllä. Mutta tuossa on sitten kaikenlaista. Riippuen siitä, miltä vuodelta luku on (tervsyspuoli siirtyi hyvinvointialueille), mutta terveyskeskusten henkilökunta, kiinteistöhuolto, liikuntapaikkojen ylläpito, kirjasto, hammaslääkäri, vesilaitoksen henkilökunta, kirjanpito, palkanlaskenta, opettajat, koulun keittäjät jne jne eli tuossa on hyvin monenlaista hiihtäjää. Kaikki eivät suinkaan ole hallintohenkilöitä. Ja 450.000 + 80.000 on edelleen vasta 530.000. Siitä on paha ottaa 300.000 tai edes 200.000 pois. Saattaisivat marjatat suuttua. He kun ovat kaikki tarpeellisia ja 100% palkkansa arvoisia, ei mitään syytä irtisanoa tai alentaa palkkaa.

[Toope]

Siis valtiolla on 700-800 000 työntekijää. Kuvitteleeko joku, että kaikille on kivaa työtä?
Noista pitäisi poistaa puolet!

Valtiolla työskenteli vuonna 2022 noin 80 000 henkilöä. Heistä 50,9 prosenttia oli naisia ja 49,1 prosenttia miehiä.

On sinulla valtiotieteilijäksi oudot käsitykset maailman menosta.

Kun laskemme kaikki Ilmatieteen laitoksesta somalijärjestöihin, oma arvioni on jopa liian pieni!
Liki kaikki ns: "järjestömme", kuten Mannerheimin lastensuojelulitto, kuten moni paikalllinen kulttuurijärjestö ovat lopulta valtion osin/kokonaan rahoittamia järjestöjä.
Kommentissani laskin kunnan, Kelan tms. valtion osin/kokonaan rahoittamien yksiköiden toiminnan valtion menoihin.
Arvioni 700-800 000 työntekijästä valtiollla (=julkissektori) on ehkä pienempi, kuin sosialistinen todellisuutemme.

[Toope]

Kunta, valtio, niiden rahoituksen kautta toimivat organisaatiiot, verorahoilla. Palkansaajat ja työllistetyt.
Aivan taatusti tuosta porukasta tulee vähintään 700-800 000 suomalaista, joita valtio työllistää. Tiedän sen, että virallisesti valtio on pienempi, kuin esittää, mutta suuri osa yhteiskuntamme organisaatioista saa suoraan/epäsuorasti rahoituksensa yhteiskunnan verovaroista. Ne eivät ole yksityisiä laitoksia tai organisaatoita. Suomi on oikeasti yksi maailman sosialistisimmista valtioista. Missä muualla yhteiskunnan rooli on noin hallitseva ja omaava kuin Suomessa?

[Toope]

Se, kuuluuko jokin kunnan vaiko valtion rahoitussektorille, on turhaa saivartelua. Kyse on yhtä lailla julkissektorista, lopulta valtiosta, koska kunnatkin Suomessa elävät valtionavuista, kaikki!

[Wisti]

Kunta, valtio, niiden rahoituksen kautta toimivat organisaatiiot, verorahoilla. Palkansaajat ja työllistetyt.
Aivan taatusti tuosta porukasta tulee vähintään 700-800 000 suomalaista, joita valtio työllistää. Tiedän sen, että virallisesti valtio on pienempi, kuin esittää, mutta suuri osa yhteiskuntamme organisaatioista saa suoraan/epäsuorasti rahoituksensa yhteiskunnan verovaroista. Ne eivät ole yksityisiä laitoksia tai organisaatoita. Suomi on oikeasti yksi maailman sosialistisimmista valtioista. Missä muualla yhteiskunnan rooli on noin hallitseva ja omaava kuin Suomessa?

Väitätkö nyt ihan tosissasi, että valtio työllistää erilaisten järjestöjen kautta 300000 ihmistä? Kyse on siis siitä, mikä puuttuu siitä väittämästäsi 800 tuhannesta, jotka menevät kunta- ja valtiosektorin työllistämien yli.

[marjatta1]

https://www.kt.fi/tilastot-ja-julkaisut ... totilastot

Kunta-alalla työskenteli 444 000 henkilöä lokakuussa 2022.

Nämä kaiketi kuuluvat myös julkissektorille?

Kuuluvat kyllä. Mutta tuossa on sitten kaikenlaista. Riippuen siitä, miltä vuodelta luku on (tervsyspuoli siirtyi hyvinvointialueille), mutta terveyskeskusten henkilökunta, kiinteistöhuolto, liikuntapaikkojen ylläpito, kirjasto, hammaslääkäri, vesilaitoksen henkilökunta, kirjanpito, palkanlaskenta, opettajat, koulun keittäjät jne jne eli tuossa on hyvin monenlaista hiihtäjää. Kaikki eivät suinkaan ole hallintohenkilöitä. Ja 450.000 + 80.000 on edelleen vasta 530.000. Siitä on paha ottaa 300.000 tai edes 200.000 pois. Saattaisivat marjatat suuttua. He kun ovat kaikki tarpeellisia ja 100% palkkansa arvoisia, ei mitään syytä irtisanoa tai alentaa palkkaa.

Kaikki tuossa mainitut ovat palkkansa ansainneet, mutta kokonaan on toinen asia se, miksi henkilöstömäärää julkisella alalla on lisätty julkisella puolella viime vuosina nii paljon kuin sitä on tehty? Tosin terveyden-ja sosiaalipuolen työntekijöistä on ollut pulaa ja on ollut syytä kasvattaa työntekijöiiden määrää niillä työpaikoilla.

[marjatta1]

https://www.kt.fi/tilastot-ja-julkaisut ... totilastot

Kunta-alalla työskenteli 444 000 henkilöä lokakuussa 2022.

Nämä kaiketi kuuluvat myös julkissektorille?

Kuuluvat kyllä. Mutta tuossa on sitten kaikenlaista. Riippuen siitä, miltä vuodelta luku on (tervsyspuoli siirtyi hyvinvointialueille), mutta terveyskeskusten henkilökunta, kiinteistöhuolto, liikuntapaikkojen ylläpito, kirjasto, hammaslääkäri, vesilaitoksen henkilökunta, kirjanpito, palkanlaskenta, opettajat, koulun keittäjät jne jne eli tuossa on hyvin monenlaista hiihtäjää. Kaikki eivät suinkaan ole hallintohenkilöitä. Ja 450.000 + 80.000 on edelleen vasta 530.000. Siitä on paha ottaa 300.000 tai edes 200.000 pois. Saattaisivat marjatat suuttua. He kun ovat kaikki tarpeellisia ja 100% palkkansa arvoisia, ei mitään syytä irtisanoa tai alentaa palkkaa.

Kaikki tuossa mainitut ovat palkkansa ansainneet, mutta kokonaan on toinen asia se, miksi henkilöstömäärää julkisella alalla on lisätty julkisella puolella viime vuosina nii paljon kuin sitä on tehty? Tosin terveyden-ja sosiaalipuolen työntekijöistä on ollut pulaa ja on ollut syytä kasvattaa työntekijöiiden määrää niillä työpaikoilla.

[Susa]

https://www.kt.fi/tilastot-ja-julkaisut ... totilastot

Kunta-alalla työskenteli 444 000 henkilöä lokakuussa 2022.

Nämä kaiketi kuuluvat myös julkissektorille?

Kuuluvat kyllä. Mutta tuossa on sitten kaikenlaista. Riippuen siitä, miltä vuodelta luku on (tervsyspuoli siirtyi hyvinvointialueille), mutta terveyskeskusten henkilökunta, kiinteistöhuolto, liikuntapaikkojen ylläpito, kirjasto, hammaslääkäri, vesilaitoksen henkilökunta, kirjanpito, palkanlaskenta, opettajat, koulun keittäjät jne jne eli tuossa on hyvin monenlaista hiihtäjää. Kaikki eivät suinkaan ole hallintohenkilöitä. Ja 450.000 + 80.000 on edelleen vasta 530.000. Siitä on paha ottaa 300.000 tai edes 200.000 pois. Saattaisivat marjatat suuttua. He kun ovat kaikki tarpeellisia ja 100% palkkansa arvoisia, ei mitään syytä irtisanoa tai alentaa palkkaa.

Kaikki tuossa mainitut ovat palkkansa ansainneet, mutta kokonaan on toinen asia se, miksi henkilöstömäärää julkisella alalla on lisätty julkisella puolella viime vuosina nii paljon kuin sitä on tehty? Tosin terveyden-ja sosiaalipuolen työntekijöistä on ollut pulaa ja on ollut syytä kasvattaa työntekijöiiden määrää niillä työpaikoilla.

Tunnut tietävän niin hyvin nämä henkilöstöasiat, niin kerropa kuinka paljon kuntien henkilöstömäärä on kasvanut viime vuosina?
Ja kuinka paljon henkilöstömäärä on kasvanut reilussa 30-vuodessa?

[Eusa]

https://www.kt.fi/tilastot-ja-julkaisut ... totilastot

Kunta-alalla työskenteli 444 000 henkilöä lokakuussa 2022.

Nämä kaiketi kuuluvat myös julkissektorille?

Kuuluvat kyllä. Mutta tuossa on sitten kaikenlaista. Riippuen siitä, miltä vuodelta luku on (tervsyspuoli siirtyi hyvinvointialueille), mutta terveyskeskusten henkilökunta, kiinteistöhuolto, liikuntapaikkojen ylläpito, kirjasto, hammaslääkäri, vesilaitoksen henkilökunta, kirjanpito, palkanlaskenta, opettajat, koulun keittäjät jne jne eli tuossa on hyvin monenlaista hiihtäjää. Kaikki eivät suinkaan ole hallintohenkilöitä. Ja 450.000 + 80.000 on edelleen vasta 530.000. Siitä on paha ottaa 300.000 tai edes 200.000 pois. Saattaisivat marjatat suuttua. He kun ovat kaikki tarpeellisia ja 100% palkkansa arvoisia, ei mitään syytä irtisanoa tai alentaa palkkaa.

Kaikki tuossa mainitut ovat palkkansa ansainneet, mutta kokonaan on toinen asia se, miksi henkilöstömäärää julkisella alalla on lisätty julkisella puolella viime vuosina nii paljon kuin sitä on tehty? Tosin terveyden-ja sosiaalipuolen työntekijöistä on ollut pulaa ja on ollut syytä kasvattaa työntekijöiiden määrää niillä työpaikoilla.

Tunnut tietävän niin hyvin nämä henkilöstöasiat, niin kerropa kuinka paljon kuntien henkilöstömäärä on kasvanut viime vuosina?
Ja kuinka paljon henkilöstömäärä on kasvanut reilussa 30-vuodessa?

Vuonna 1990:
Hallinnollisen henkilöstön osuus oli noin 10%.
Lääkäreitä ja hoitajia oli noin 70%.

Vuonna 2020:
Hallinnollisen henkilöstön osuus oli noin 20%.
Lääkäreitä ja hoitajia oli noin 60%.

Myös tehtäväkuvassa on tapahtunut muutosta:

Vuonna 1990:
Kirjaamiseen ja muihin hallinnollisiin tehtäviin käytettiin noin 10% työajasta.
Potilaiden hoitoon käytettiin noin 90% työajasta.

Vuonna 2020:
Kirjaamiseen ja muihin hallinnollisiin tehtäviin käytettiin noin 20% työajasta.
Potilaiden hoitoon käytettiin noin 80% työajasta.

Selvittäkääpä seuraavaksi hoidettavien absoluuttisen lukumäärän kehitys ja hoitohenkilöstön absoluuttisen määrän kehitys...

[Pattinero]

Suomen vientiteollisuuden henkilöstömäärä on n. 1 150 000 henkeä.
https://teknologiateollisuus.fi/sites/d ... essa_0.pdf

Kuntasektorin, eli julkisista varoista kustanettavien henkilöstömäärä on n. 443 000.
https://www.kt.fi/tilastot-ja-julkaisut ... totilastot

Valtion leivissä on 80 000 työntekijää.
https://vm.fi/valtio-tyonantajana/valti ... tilastoina

Eli, vientiteollisuus kustantaa n. 520 000 suomalaisen palkkakulut omiensa lisäksi. Ei siis tarvitse ihmetellä, että miksi vientiteollisuus on Suomelle elintärkeä. Tämän tajuaa minuakin tyhmempi. Ja selvää on, että mitä suurempi menojen kuorma mm. ylisuurten palkkojen suhteen on, sen enemmän ne rasittavat julkista taloutta. Ja asia EI ole siten, että ne viennin kohdemaat ovat valmiita maksamaan meidän ylisuuret kulumme. Tämäkin pitäisi olla jo alitajunnan tasolla selvää.

[Brainwashed]

Mielenkiinnolla seurailen Argentinan tilannetta jossa uusi presidenttinsä Javier Milei koettaa kaikin keinoin kitkeä syvälle juurtuneen kollektiivisen kommarisosialismin yhteiskuntajärjestelmästä, mikä on luonnollisesti haastava tehtävä, koska se vaatii ensialkuun hyvin suuria uhrauksia ennen kuin talousreformit alkavat tepsimään ja myönteiset vaikutukset konkretisoituvat. Yksi suuri reforminsa on turhiksi katsomiensa julkisten instanssien ja virkakuntien lakkauttaminen, joka ollut Argentiinan valtiotalouden yksi merkittävä menoerä.

https://www.internationalaffairs.org.au ... ive-state/



VIVA LA LIBERTAD CARAJO!

[Rere]

Tuosta näkyvät veroasteet OECD-maissa ja EU15:ssä ja myös Suomen veroasteen kehitys suhteessa BKT:hen. Suomi keikkuu neljäntenä.

https://www.veronmaksajat.fi/tutkimus-j ... /#cddce446

[Pattinero]

Tuosta näkyvät veroasteet OECD-maissa ja EU15:ssä ja myös Suomen veroasteen kehitys suhteessa BKT:hen. Suomi keikkuu neljäntenä.

https://www.veronmaksajat.fi/tutkimus-j ... /#cddce446

Suomen talouden tilannetta ei voi korjata verotusta kiristävin keinoin. Jos olisimme OECD-maiden keskiarvon alapuolella, niin silloin voisi ehkä kuvitella niin tapahtuvan. Mutta, sekin riippuisi siitä, että kuinka paljon alapuolella olisimme.

Meitä matalammalla tasolla on jopa Ruotsi, johon Suomea verrataan todella paljon. Siitäkin voisi jo arvailla, että mikä verotuksen tason suunta oikeasti pitäisi valita. Mutta, se ei todellakaan tarkoita "rikkaat ja eliitit ensin" ajattelumallia. Ja tuonne Viron tasoihin onkin sitten jo aivan liian pitkä matka. Ero on 10%, joka on aivan helvetisti. 5% voisi ehkä olla sellainen tasoero, jonka voisi vielä sulatella. Ja silloin oltaisiin siellä OECD keskiarvon hujakoilla.

[Pattinero]

Suomessa varmaan tollolauma kuvittelee, että mekin pystymme veronkorotuksiin koska tahansa, koska esimerkiksi pakotteiden alainen Venäjäkin pystyy. Mutta, silloin unohtuu se tosiasia, ettei Venäjällä ole kovinkaan korkea verotusaste. Vituttaahan se kun ei oikeasti omaa samoja mahdollisuuksia kuin sotaa käyvä roistovaltio, jolla ei ole edes velkaakaan paljoa mitään.