Gravitaatio

[JMe1]

Päädyin itse erilaiseen ratkaisuun. Sen todentaminen tosin vaatisi pienen muutoksen koejärjestelyyn.

[Kontra]

Onko tuo proffan selitys mielestänne oikein ? Miksi kuulat eivät poistu laitteesta samanaikaisesti ?

Energiansäilymisestä seuraa, että vasemmalla radalla liikkuvan kuulan nopeus on sama kuin oikeanpuoleisella radalla liikkuvan niissä radan pisteissä, jotka ovat yhtä korkealla pöydästä kummallakin radalla. Kuulat siis myös irtoavat alustoistaan samalla nopeudella, mutta vasemman radan kuula liikkuu nopeammin ratansa kuopissa kuin oikeanpuoleinen kuula vastaavissa kohdissa.

Kuopparadalla kuula tulisi vielä nopeammin alas, jos kuopat olisivat vaakaosallaan vaakasuorassa, eikä nousevia.
Suurin nopeus syntyisi, jos olisi vain yksi kuoppa, jossa kuula putoaisi lähes pystysuoraan lähes alas asti kaarevaan osaan ja loppuosa vaakasuora. Jyrkkyydet pitäisi suunnitella niin, että kuula pyörisi vaakaosalle tullessaan niin, ettei se liukuisi yhtään. Pystyosalla voisi ehkä olla vaikka kitkaa pyörimisen synnyttämiseksi.

[JMe1]

Elikä tällaiseen ratkaisuun päädyin:

Alamäki jonka profiili on suora pitää kitkan johdosta huolen siitä että kuula vierii koko ajan eikä luista. Lopussa sillä on siis liike-energiaa plus maksimaalinen pyörintäenergia.

Aaltomuotoinen profiili sen sijaan tekee kuulalle pyörimistä mahdollisimman vähän, lopussa kuulalla on (lähes) pelkkää liike-energiaa. Jyrkässä alamäessä kuula luistaa, kuopan pohjalla se saa hieman pyörintäenergiaa mutta sitten se pomppaa melkein ilmassa uuteen jyrkkään alamäkeen.

Ilmiötä voi verrata kahteen jojoon jotka pudotetaan käsistä alas - toisessa naru on keritty laitteen sisään, toisessa se roikkuu irrallisena. Keritty jojo putoaa hitaammin.

[Tauko]

Elikä tällaiseen ratkaisuun päädyin:

Alamäki jonka profiili on suora pitää kitkan johdosta huolen siitä että kuula vierii koko ajan eikä luista. Lopussa sillä on siis liike-energiaa plus maksimaalinen pyörintäenergia.

Aaltomuotoinen profiili sen sijaan tekee kuulalle pyörimistä mahdollisimman vähän, lopussa kuulalla on (lähes) pelkkää liike-energiaa. Jyrkässä alamäessä kuula luistaa, kuopan pohjalla se saa hieman pyörintäenergiaa mutta sitten se pomppaa melkein ilmassa uuteen jyrkkään alamäkeen.

Ilmiötä voi verrata kahteen jojoon jotka pudotetaan käsistä alas - toisessa naru on keritty laitteen sisään, toisessa se roikkuu irrallisena. Keritty jojo putoaa hitaammin.

Kyllä tuo demonstraatio on tehty siten, että molemmat kuulat kulkevat pyörimällä (ei liukumalla) koko matkansa.

Ja videon selitys on oikein, kuulan saama kiihtyvyys kuopan alamäessä ja siitä saatu nopeus on suurempi, kuin suoralla radalla. Ja siten on nopeammin alhaalla, vaikka matka on pidempi.

Tuota koetta voisi tuunata pienentämällä laskukulmaa, jolloin ilmiö olisi vielä selvemmin nähtävissä.
Vaakatasossa kuopparadan kuula on jossain ajassa ensimmäisen huipun kohdalla, vaakatason kuula koko ajan lähtötelineessä.

[Goswell]

Palataksemme gravitaatioon. Gravitaation on oltava lähteestä syntyvää sätellyn kaltaista vaikuttamista lähteen ulkopuolelle nopeudella c, Albertin ajatukset aika-avaruuden kaareutumisesta on vain ajatuksia, ensin kerrotaan aika-avaruudelle joka kertoo vaikutettavalle, miksei suoraan vaikutettavalle.
Miten tyhjyydelle kerrotaan yhtään mitään ilman lähteestä tulevaa jotakin, säteilyä, millä muskeleilla tyhjyys kaareuttaisi massakappaleitten rataa, miksei se vaikuta jos liikutaan avaruudessa, miksi se vaikuttaisi vain jos avaruus putoaisi massakappaleeseen ja painaisi kohti massakappaletta.
Ei hyvät hyssykät sentään, jotain rajaa näihin teorioihin.

[Tauko]

Palataksemme gravitaatioon. Gravitaation on oltava lähteestä syntyvää sätellyn kaltaista vaikuttamista lähteen ulkopuolelle nopeudella c, Albertin ajatukset aika-avaruuden kaareutumisesta on vain ajatuksia, ensin kerrotaan aika-avaruudelle joka kertoo vaikutettavalle, miksei suoraan vaikutettavalle.
Miten tyhjyydelle kerrotaan yhtään mitään ilman lähteestä tulevaa jotakin, säteilyä, millä muskeleilla tyhjyys kaareuttaisi massakappaleitten rataa, miksei se vaikuta jos liikutaan avaruudessa, miksi se vaikuttaisi vain jos avaruus putoaisi massakappaleeseen ja painaisi kohti massakappaletta.
Ei hyvät hyssykät sentään, jotain rajaa näihin teorioihin.

Mieti miksi valon massattoman fotonin liike muuttuu ja se taipuu massan vaikutuksesta. Ei se fotoni massattomana tiedä gravitaatiosta mitään.

Eikä niitä sinun lempiotuksia, mustia-aukkoja, Newtonin fysiikalla tule.

[Eusa]

Palataksemme gravitaatioon. Gravitaation on oltava lähteestä syntyvää sätellyn kaltaista vaikuttamista lähteen ulkopuolelle nopeudella c, Albertin ajatukset aika-avaruuden kaareutumisesta on vain ajatuksia, ensin kerrotaan aika-avaruudelle joka kertoo vaikutettavalle, miksei suoraan vaikutettavalle.
Miten tyhjyydelle kerrotaan yhtään mitään ilman lähteestä tulevaa jotakin, säteilyä, millä muskeleilla tyhjyys kaareuttaisi massakappaleitten rataa, miksei se vaikuta jos liikutaan avaruudessa, miksi se vaikuttaisi vain jos avaruus putoaisi massakappaleeseen ja painaisi kohti massakappaletta.
Ei hyvät hyssykät sentään, jotain rajaa näihin teorioihin.

Mieti miksi valon massattoman fotonin liike muuttuu ja se taipuu massan vaikutuksesta. Ei se fotoni massattomana tiedä gravitaatiosta mitään.

Asia voi mekanistisesti olla tosin niin päin, että kerryttäessään massaa aika-avaruus kaareutuu nimenomaan nollageodeesien jännityksiksi ja siten valo ei kaareudu massojen aiheuttamana vaan itse asiassa nippuina ylläpitää keskenänsä kaareuksia rakenteille kokea vuorovesijännityksiä ja siten pakottaa kappaleita omille geodeeseilleen.

Noin, kun kaareutunut aika-avaruus käsitetään emergenttinä rakenteena eikä fundamentaalisena gravitaatiovuorovaikutuksena.

[Jjw]

https://en.wikipedia.org/wiki/Brachistochrone_curve
https://fi.wikipedia.org/wiki/Brakistokroni
Lyhyimmän ajan käyrä on sykloidi, brakistokroni
Ensimmäisenä sen ratkaisi v. 1696 Johan Bernoulli.

[Eusa]

https://en.wikipedia.org/wiki/Brachistochrone_curve
https://fi.wikipedia.org/wiki/Brakistokroni
Lyhyimmän ajan käyrä on sykloidi, brakistokroni
Ensimmäisenä sen ratkaisi v. 1696 Johan Bernoulli.

Eipä taida vierimistä olla huomioitu tuossa sykloidissa.

Sehän saadaan ekvivalentisti tutkimalla tukivoimakulmaa kiihtyvälle kappaleelle, kun voiman vakiosuuntakomponentti säilyy ja liikeradan päätepisteet tunnetaan.

[JMe1]

https://en.wikipedia.org/wiki/Brachistochrone_curve
https://fi.wikipedia.org/wiki/Brakistokroni
Lyhyimmän ajan käyrä on sykloidi, brakistokroni
Ensimmäisenä sen ratkaisi v. 1696 Johan Bernoulli.

Katos vaan, sieltähän löytyikin melkoinen matemaattinen ongelma taustalta. Intuitiivisesti ajateltuna entistäkin oudompi. Pyörinnän voi ottaa kokonaan pois ongelmasta muuttamalla kuula nollakitkalla liukuvaksi kappaleeksi ja silti lyhin reitti ei ole nopein.

[Goswell]

Palataksemme gravitaatioon. Gravitaation on oltava lähteestä syntyvää sätellyn kaltaista vaikuttamista lähteen ulkopuolelle nopeudella c, Albertin ajatukset aika-avaruuden kaareutumisesta on vain ajatuksia, ensin kerrotaan aika-avaruudelle joka kertoo vaikutettavalle, miksei suoraan vaikutettavalle.
Miten tyhjyydelle kerrotaan yhtään mitään ilman lähteestä tulevaa jotakin, säteilyä, millä muskeleilla tyhjyys kaareuttaisi massakappaleitten rataa, miksei se vaikuta jos liikutaan avaruudessa, miksi se vaikuttaisi vain jos avaruus putoaisi massakappaleeseen ja painaisi kohti massakappaletta.
Ei hyvät hyssykät sentään, jotain rajaa näihin teorioihin.

Mieti miksi valon massattoman fotonin liike muuttuu ja se taipuu massan vaikutuksesta. Ei se fotoni massattomana tiedä gravitaatiosta mitään.

Eikä niitä sinun lempiotuksia, mustia-aukkoja, Newtonin fysiikalla tule.

Kaikki on rakentunut massattomista alkeisotuksista pohjimmiltaan, jos hiukkasella on massa, sillä on myös sisäinen rakenne. Vaikka esim fotonia kutsutaan massattomaksi, silläkin on liikemäärä se tuottaa impulssin ja liikemäärän siirrosta saadaan massallisille hiukkasille hitaus. Yksi fotoni omaa tietyn liikemäärän jonka se voi luovuttaa, kaksi luovuttaa tuplat, kolme kolminkertaisen määrän ja niin pois päin, yksikin vuorovaikuttava hiukkanen joka luo pysyvän vuorovaikutuksen kahden muun hiukkasen väliin vaikuttaa aina kääntöpisteessään yhden impulssin, mitä suurempi vuorovaikutustaajuus on, sen suuremman voiman se tuotaa, eli mitä lähemmäs painat noita hiukkasia yhteen joiden välillä tuo vuorovaikutus on, sen suurempi voima tarvitaan koska tuo vuorovaikutustaajuus kasvaa.
Älä ajattele että gravitaatio vaikuttaa kappaleeseen, se vaikuttaa noihin hiukkasiin, kaikkiin hiukkasiin, myös fotoniin.

Minä en hirveästi seuraa yhtä rintamaa teorioissa, poimin rusinoita sieltä missä on järkeä, päivän selvät typeryydet kuten valon kaikensuhteen c:n heivaan huitsin nevadaan.

[Eusa]

Usein "itsestäänselvät" oletukset ovat petollisimpia. "Outside in" -kuvauksen kohdalla käy toteamus, että "it's not the case", mutta aika-avaruuden rakenne todellisena tulkitsen todellakin siitä on kyse - jatkumorakenne on yksiselitteinen ja häiriöteoreettisesti tuottaa sisäpuolelle holografisen periaatteen salliman informaation puitteissa perhosensiipiefekteinä kvanttimekaaniset korrelaatiotilat.

[Eusa]

Otsikko ainakin ok - löydöt vielä vaiheessa...

[Jalo Arkkivalo]

Toivottavasti ei sotke langan teemaa, mutta rakennesuunnittelun puolella orastaa kvanttigravitaation laskenta-mallien hyödyntäminen suunnittelussa.
Mekaanisten koneiden ja rakenteiden suunnittelun maailma, ei siis olekaan niin yksinkertaista enää tänä päivänä; mitä moni äkkiseltään ajattelee.
Epälineaarinen dynamiikka on jo kuin universumi itsessään. (romantisoin vähän).

Kieltämättä mielenkiintoisella tavalla, moniulotteisesti värähtelevällä kuorella tai ristikossa, pikku hiukkaset tanssahtelevat ja vuorovaikuttavat. Sikäli mikäli tähän maailmaan jostain syystä seikkailuillaan eksyy.
Puhumattakaan siitä, että tulevaisuuden tekoälyn sumeasti optimoimat rakenteet, tulevat ennusteiden mukaan noudattamaan pikemminkin orgaanisena tuntemiemme rakenteiden geometriaa, kuin teollistumisen ajalle tyypillistä palikka-symmetriaa.
Veikkaan että tulemme näkemään ihan käsinkosketeltaviakin ihmeitä vielä.


https://news.fullerton.edu/2022/10/mech ... gineering/

Tuossa vielä tuo paperi:
https://link.springer.com/article/10.10 ... 22-07597-y

[Jalo Arkkivalo]

...

Otsikko ainakin ok - löydöt vielä vaiheessa...

Viistää osittain teemaltaan, "avaruuden rakenne -ketjussa pölypilven vaikutuksista" eskalloitunutta ryöpsähdystä. Jonka etävaikitukset jatkuvat edelleen.

Tässä on jonkin verran sisäistettävää. Taylor Swift -esimerkin tosin ymmärsin. Se olikin niin yllättävä juonenkäänne, että meinasi ilta-jugurtti päätyä pöydälle. Erityisesti noin täydellisellä pokerimaamalla esitettynä

Pitäisi sisäistää tuo vaahdon idea. Alkaa mennä jo fluktuaatiot ja vaahdota sekaisin mulla Tipuin nimittäin jo alussa, kun en tajua mitä tarkottaa että: fluktuaatiot ovat niin pieniä ja nopeita, että niitä ei voi havaita. Mitä dimensiota periaatteessa fluktuaatiosta tässä kohdassa havaittaisiin?