Pärjäämmekö kilpailussa matuista???
Re: Pärjäämmekö kilpailussa matuista???
Kohta on teloitusjonot täynnä venäjän trolleja.
Pohjolan neekeri ja paskat jutut.
https://www.facebook.com/reel/316640184 ... tid=Ls6BEq
https://www.facebook.com/reel/316640184 ... tid=Ls6BEq
Re: Pärjäämmekö kilpailussa matuista???
Ja ei tienattu.MooM kirjoitti: ↑26 Maalis 2024, 17:58Katainen sanoi, Kreikan lainoista.Raspu kirjoitti: ↑26 Maalis 2024, 17:26Liittyy kyl vokkeihin.MooM kirjoitti: ↑26 Maalis 2024, 16:04Tuo liittyi Kreikan velkoihin ja niiden takaukseen. Kreikka on maksanut niitä pois
https://www.is.fi/politiikka/art-2000010054758.html
Pohjolan neekeri ja paskat jutut.
https://www.facebook.com/reel/316640184 ... tid=Ls6BEq
https://www.facebook.com/reel/316640184 ... tid=Ls6BEq
Re: Pärjäämmekö kilpailussa matuista???
Sinä ja sun muijas tietysti haluutte.
Pohjolan neekeri ja paskat jutut.
https://www.facebook.com/reel/316640184 ... tid=Ls6BEq
https://www.facebook.com/reel/316640184 ... tid=Ls6BEq
Re: Pärjäämmekö kilpailussa matuista???
"Nyt sinä ymmärtääkseni väität, että tämä yhteys on katkennut. Milloin se katkesi?
Miksi mielestäsi rikkaat (vetovoimaiset) maat haalivat ulkomaalaisia vaivoikseen? Minulla on sellainen (tohtiiko tuota ääneen sanoakaan) käsitys, etteivät pääomapiirit sallisi ollenkaan sellaista kehitystä, joka ei heidän kukkaroaan lihottaisi."
En ole missään sanonut, että yhteys olisi katkennut. Se toimii edelleen, nyt vain maahanmuuttajat ansaitsevat keskimäärin huomattavasti vähemmän kuin kantikset kuten linkittämästäni tutkimuksesta selvästi käy ilmi. Ja sillä on luonnollisesti seurauksensa. Yhteiskunnalla on suhteellisesti vähemmän verotuloja tarvittavan infrastruktuurin, palvelujen ja sosiaalitoimen käyttöön. "Elementary, dear Watson". Kun tuohon liittyy vielä alueellinen ja etninenkin segregaatio niin se on siinä.
Pääomapiirit "haalivat" sellaista maahanmuuttoa jota tarvitsevat sen kukkaronsa lihottamiseen. Joskus se saattaa olla pienipalkkainen suhteellisen kouluttamaton työtekijä mutta elinkeinoelämän ja teknologia kehittymisen vuoksi lisääntyvissä määrin varsin pitkälle koulutettu ammattilainen. Varsinkin verraten paljon ihmistyötä vaativia teollisuuden aloja siirtyy ja on siirtynyt etenkin Kauko-itään ja kyllä sinne on mennyt vaativampaakin teknologiaa hyödyntävää valmistavaa teollisuutta. Tuotekehitystä ja tutkimusta - jos yrityksillä tutkimusta on - tietysti jää kotimaahan kuten esim. taloushallintoakin. Mutta kyllä suuyrityksillä - varmaan joillakin suomalaisillakin- on tutkimus- ja kehitystoimintaa myös kotimaan ulkopuolella. Ompelevan teollisuuden supistuminen on hyvä esimerkki siirtymisestä halvempiin maihin. On sitä vielä jonkin verran, muuta ei läheskään niin paljon kuin joskus 40 vuotta sitten kun minäkin alalle kehittelin ERP-järjestelmiä (tosin niitä ei vielä silloin ERPeiksi kutsuttu.)
Miksi mielestäsi rikkaat (vetovoimaiset) maat haalivat ulkomaalaisia vaivoikseen? Minulla on sellainen (tohtiiko tuota ääneen sanoakaan) käsitys, etteivät pääomapiirit sallisi ollenkaan sellaista kehitystä, joka ei heidän kukkaroaan lihottaisi."
En ole missään sanonut, että yhteys olisi katkennut. Se toimii edelleen, nyt vain maahanmuuttajat ansaitsevat keskimäärin huomattavasti vähemmän kuin kantikset kuten linkittämästäni tutkimuksesta selvästi käy ilmi. Ja sillä on luonnollisesti seurauksensa. Yhteiskunnalla on suhteellisesti vähemmän verotuloja tarvittavan infrastruktuurin, palvelujen ja sosiaalitoimen käyttöön. "Elementary, dear Watson". Kun tuohon liittyy vielä alueellinen ja etninenkin segregaatio niin se on siinä.
Pääomapiirit "haalivat" sellaista maahanmuuttoa jota tarvitsevat sen kukkaronsa lihottamiseen. Joskus se saattaa olla pienipalkkainen suhteellisen kouluttamaton työtekijä mutta elinkeinoelämän ja teknologia kehittymisen vuoksi lisääntyvissä määrin varsin pitkälle koulutettu ammattilainen. Varsinkin verraten paljon ihmistyötä vaativia teollisuuden aloja siirtyy ja on siirtynyt etenkin Kauko-itään ja kyllä sinne on mennyt vaativampaakin teknologiaa hyödyntävää valmistavaa teollisuutta. Tuotekehitystä ja tutkimusta - jos yrityksillä tutkimusta on - tietysti jää kotimaahan kuten esim. taloushallintoakin. Mutta kyllä suuyrityksillä - varmaan joillakin suomalaisillakin- on tutkimus- ja kehitystoimintaa myös kotimaan ulkopuolella. Ompelevan teollisuuden supistuminen on hyvä esimerkki siirtymisestä halvempiin maihin. On sitä vielä jonkin verran, muuta ei läheskään niin paljon kuin joskus 40 vuotta sitten kun minäkin alalle kehittelin ERP-järjestelmiä (tosin niitä ei vielä silloin ERPeiksi kutsuttu.)
Re: Pärjäämmekö kilpailussa matuista???
Vietämme eläkeläisten pienimuotoista elämää, emmekä ole toistaiseksi keskustelleet aiheesta, mikä on sopiva määrä ulkomaalaisia Suomessa. Terveyspalveluita käyttäessä heihin törmää. Ajattelen silloin, että kaipa heitä tarvitaan.
Minua vaivaa näiden keskustelujen epärehellisyys ja epä-älyllisyys. Sinä sätit minua typerykseksi, kun en ole asioista samaa mieltä. Eikö sinun olisi rehellisempää sättiä nykyistä porvarihallitusta, jonka tarkoituksena kaiketi on edistää työperäistä maahanmuuttoa.
Re: Pärjäämmekö kilpailussa matuista???
Tekopyhää paskanjauhamista suwakkipapalta.Wisti kirjoitti: ↑26 Maalis 2024, 20:12Vietämme eläkeläisten pienimuotoista elämää, emmekä ole toistaiseksi keskustelleet aiheesta, mikä on sopiva määrä ulkomaalaisia Suomessa. Terveyspalveluita käyttäessä heihin törmää. Ajattelen silloin, että kaipa heitä tarvitaan.
Minua vaivaa näiden keskustelujen epärehellisyys ja epä-älyllisyys. Sinä sätit minua typerykseksi, kun en ole asioista samaa mieltä. Eikö sinun olisi rehellisempää sättiä nykyistä porvarihallitusta, jonka tarkoituksena kaiketi on edistää työperäistä maahanmuuttoa.
Pohjolan neekeri ja paskat jutut.
https://www.facebook.com/reel/316640184 ... tid=Ls6BEq
https://www.facebook.com/reel/316640184 ... tid=Ls6BEq
Re: Pärjäämmekö kilpailussa matuista???
Alhainen syntyväisyys taitaa olla trendi lähes kaikissa maissa ja maahanmuuttajista on kova kilpailu lähes kaikissa maissa Euroopassa? Afrikassa taitaa olla tilanne toinen, mutta olosuhteet siellä ovat kehnot sinne syntyville lapsille...Kaiken kaikkiaan tilanne on se, että lapsia syntyy väärille ihmisille, jotka eivät sitten pysty suomaan heille tyydyttäviä olosuhteita hyvään elämään...
Ohessa Sitran tutkimusta aiheesta:
"Suomen väestönkehitystä on jo pitkään seurattu kansainvälisesti. Suomen väestö ikääntyy
Japanin tavoin muita maita nopeammin. Mitä tällainen kehitys merkitsee maan taloudelle ja
uudistumiskyvylle? Väestön ikääntyessä väestöllinen huoltosuhde, alle 15-vuotiaiden ja yli
64-vuotiaiden määrän suhde 15–64-vuotiaisiin eli perinteisesti työikäiseksi katsottuun väestöön, heikkenee. Huoltosuhde oli Suomessa vielä 1990 alle 50 prosenttia, mutta nousee ennusteen mukaan vuoteen 2040 mennessä yli 66 prosenttiin. Huoltosuhteella on suora yhteys
kansantalouden kehitykseen ja esimerkiksi yhteiskunnan kykyyn turvata hyvinvointipalvelut.
Tämä selvitys on toteutettu osana Sitran Osaamisen aika -työtä, jossa olemme tarkastelleet
elinikäisen oppimisen merkitystä yhteiskunnalle, yhteisöille ja yksilöille monesta näkökulmasta. Lähtökohtana työlle on ollut ajatus elinikäisestä oppimisesta vaikuttavana ja ennakoivana investointina. Miksi tällaisessa työssä tulisi selvittää väestönkehitystä? Oppiminen kuuluu
kaikille, mistä seuraa tarve ymmärtää, millainen joukko tuo ”kaikki” tulevaisuudessa on.
Kun tunnemme paremmin väestön tulevan ikärakenteen, alueellisen sijainnin ja muuttoliikkeet, voimme ottaa ennusteet huomioon päätöksissä sekä kehittää koulutusjärjestelmää ja
jatkuvan oppimisen muotoja. Melkein missä tahansa yhteiskunnallisessa kysymyksessä väestö
on perustekijä. Myös Osaamisen aika -työssä määritellyissä muutosnäkymissä väestön rooli
korostuu: yhteiskunnan monimuotoisuus lisääntyy, muutosnopeus haastaa nykyjärjestelmät ja
osaamisen merkitys kestävän talouskasvun ja hyvinvoinnin perustana korostuu.
Nämä kolme kehityssuuntaa: väestön ikääntyminen, syntyvyyden nopea lasku ja väestön
keskittyminen suuriin kaupunkeihin olivat niitä herätteitä, joiden vuoksi Sitra päätti tarttua
aiheeseen. Mille väestölle? -selvitys perustuu Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n
tuottamaan laajaan tausta-aineistoon. On tärkeää ymmärtää, mille väestölle tulevaisuuden
sivistys, uudistumiskyky, osallisuus ja hyvinvointi sekä taloudellinen kestävyys ja kilpailukyky
rakennetaan moninaistuvassa osaamisen Suomessa."
https://www.sitra.fi/app/uploads/2020/0 ... stolle.pdf
Osittainen lainaus linkistä.
Ohessa Sitran tutkimusta aiheesta:
"Suomen väestönkehitystä on jo pitkään seurattu kansainvälisesti. Suomen väestö ikääntyy
Japanin tavoin muita maita nopeammin. Mitä tällainen kehitys merkitsee maan taloudelle ja
uudistumiskyvylle? Väestön ikääntyessä väestöllinen huoltosuhde, alle 15-vuotiaiden ja yli
64-vuotiaiden määrän suhde 15–64-vuotiaisiin eli perinteisesti työikäiseksi katsottuun väestöön, heikkenee. Huoltosuhde oli Suomessa vielä 1990 alle 50 prosenttia, mutta nousee ennusteen mukaan vuoteen 2040 mennessä yli 66 prosenttiin. Huoltosuhteella on suora yhteys
kansantalouden kehitykseen ja esimerkiksi yhteiskunnan kykyyn turvata hyvinvointipalvelut.
Tämä selvitys on toteutettu osana Sitran Osaamisen aika -työtä, jossa olemme tarkastelleet
elinikäisen oppimisen merkitystä yhteiskunnalle, yhteisöille ja yksilöille monesta näkökulmasta. Lähtökohtana työlle on ollut ajatus elinikäisestä oppimisesta vaikuttavana ja ennakoivana investointina. Miksi tällaisessa työssä tulisi selvittää väestönkehitystä? Oppiminen kuuluu
kaikille, mistä seuraa tarve ymmärtää, millainen joukko tuo ”kaikki” tulevaisuudessa on.
Kun tunnemme paremmin väestön tulevan ikärakenteen, alueellisen sijainnin ja muuttoliikkeet, voimme ottaa ennusteet huomioon päätöksissä sekä kehittää koulutusjärjestelmää ja
jatkuvan oppimisen muotoja. Melkein missä tahansa yhteiskunnallisessa kysymyksessä väestö
on perustekijä. Myös Osaamisen aika -työssä määritellyissä muutosnäkymissä väestön rooli
korostuu: yhteiskunnan monimuotoisuus lisääntyy, muutosnopeus haastaa nykyjärjestelmät ja
osaamisen merkitys kestävän talouskasvun ja hyvinvoinnin perustana korostuu.
Nämä kolme kehityssuuntaa: väestön ikääntyminen, syntyvyyden nopea lasku ja väestön
keskittyminen suuriin kaupunkeihin olivat niitä herätteitä, joiden vuoksi Sitra päätti tarttua
aiheeseen. Mille väestölle? -selvitys perustuu Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n
tuottamaan laajaan tausta-aineistoon. On tärkeää ymmärtää, mille väestölle tulevaisuuden
sivistys, uudistumiskyky, osallisuus ja hyvinvointi sekä taloudellinen kestävyys ja kilpailukyky
rakennetaan moninaistuvassa osaamisen Suomessa."
https://www.sitra.fi/app/uploads/2020/0 ... stolle.pdf
Osittainen lainaus linkistä.
Elämä
on kuin tiimalasin hiekka
se pysähtyy
ellet käänny ympäri
— Sari Virlander
on kuin tiimalasin hiekka
se pysähtyy
ellet käänny ympäri
— Sari Virlander
Re: Pärjäämmekö kilpailussa matuista???
Persut eivät ole missään esittäneet miten saadaan puoli miljoonaa matua Suomeen maksamaan heidän ottamaansa kymmenien miljatdien velkaa!!
Re: Pärjäämmekö kilpailussa matuista???
Suvakki ja suvakki.Raspu kirjoitti: ↑27 Maalis 2024, 04:17Tekopyhää paskanjauhamista suwakkipapalta.Wisti kirjoitti: ↑26 Maalis 2024, 20:12Vietämme eläkeläisten pienimuotoista elämää, emmekä ole toistaiseksi keskustelleet aiheesta, mikä on sopiva määrä ulkomaalaisia Suomessa. Terveyspalveluita käyttäessä heihin törmää. Ajattelen silloin, että kaipa heitä tarvitaan.
Minua vaivaa näiden keskustelujen epärehellisyys ja epä-älyllisyys. Sinä sätit minua typerykseksi, kun en ole asioista samaa mieltä. Eikö sinun olisi rehellisempää sättiä nykyistä porvarihallitusta, jonka tarkoituksena kaiketi on edistää työperäistä maahanmuuttoa.
Suomessa on suhteellisen laaja konsensus siitä, että tänne tarvitaan ulkomaalaista työvoimaa. Tämän käsityksen jakaa myös Suomen hallitus. Asia on minulle täysin prakmaattinen kysymys vailla minkäänlaista ideologista painotusta, lukuunottamatta sitä, että huolissani siitä, että nälkäpalkalla palkatut ulkomaalaiset työntävät työttömiksi suomalaisen työmiehen.
Nuo sinun pillupainotteiset suvakkijuttusi ovat kertakaikkisen lapsekasta hölynpölyä aikuisen kirjoittamaksi.
Re: Pärjäämmekö kilpailussa matuista???
Suwakkipappa.
Suomeen EI TARVITA SOSIAALITUILLA ELÄVÄÄ HALPATYÖVOIMAA JA JUURI MUUTA EI OLE SUOMEEN TUNKEMASSA.
Suomeen EI TARVITA SOSIAALITUILLA ELÄVÄÄ HALPATYÖVOIMAA JA JUURI MUUTA EI OLE SUOMEEN TUNKEMASSA.
Pohjolan neekeri ja paskat jutut.
https://www.facebook.com/reel/316640184 ... tid=Ls6BEq
https://www.facebook.com/reel/316640184 ... tid=Ls6BEq
Re: Pärjäämmekö kilpailussa matuista???
Wittu että on tyhmä jätkä.
Pohjolan neekeri ja paskat jutut.
https://www.facebook.com/reel/316640184 ... tid=Ls6BEq
https://www.facebook.com/reel/316640184 ... tid=Ls6BEq
Re: Pärjäämmekö kilpailussa matuista???
Väestön väheneminen on toivottava suuntaus. Väestön vaihto paskasakkiin taas ei.marjatta1 kirjoitti: ↑27 Maalis 2024, 06:12 Alhainen syntyväisyys taitaa olla trendi lähes kaikissa maissa ja maahanmuuttajista on kova kilpailu lähes kaikissa maissa Euroopassa? Afrikassa taitaa olla tilanne toinen, mutta olosuhteet siellä ovat kehnot sinne syntyville lapsille...Kaiken kaikkiaan tilanne on se, että lapsia syntyy väärille ihmisille, jotka eivät sitten pysty suomaan heille tyydyttäviä olosuhteita hyvään elämään...
Ohessa Sitran tutkimusta aiheesta:
"Suomen väestönkehitystä on jo pitkään seurattu kansainvälisesti. Suomen väestö ikääntyy
Japanin tavoin muita maita nopeammin. Mitä tällainen kehitys merkitsee maan taloudelle ja
uudistumiskyvylle? Väestön ikääntyessä väestöllinen huoltosuhde, alle 15-vuotiaiden ja yli
64-vuotiaiden määrän suhde 15–64-vuotiaisiin eli perinteisesti työikäiseksi katsottuun väestöön, heikkenee. Huoltosuhde oli Suomessa vielä 1990 alle 50 prosenttia, mutta nousee ennusteen mukaan vuoteen 2040 mennessä yli 66 prosenttiin. Huoltosuhteella on suora yhteys
kansantalouden kehitykseen ja esimerkiksi yhteiskunnan kykyyn turvata hyvinvointipalvelut.
Tämä selvitys on toteutettu osana Sitran Osaamisen aika -työtä, jossa olemme tarkastelleet
elinikäisen oppimisen merkitystä yhteiskunnalle, yhteisöille ja yksilöille monesta näkökulmasta. Lähtökohtana työlle on ollut ajatus elinikäisestä oppimisesta vaikuttavana ja ennakoivana investointina. Miksi tällaisessa työssä tulisi selvittää väestönkehitystä? Oppiminen kuuluu
kaikille, mistä seuraa tarve ymmärtää, millainen joukko tuo ”kaikki” tulevaisuudessa on.
Kun tunnemme paremmin väestön tulevan ikärakenteen, alueellisen sijainnin ja muuttoliikkeet, voimme ottaa ennusteet huomioon päätöksissä sekä kehittää koulutusjärjestelmää ja
jatkuvan oppimisen muotoja. Melkein missä tahansa yhteiskunnallisessa kysymyksessä väestö
on perustekijä. Myös Osaamisen aika -työssä määritellyissä muutosnäkymissä väestön rooli
korostuu: yhteiskunnan monimuotoisuus lisääntyy, muutosnopeus haastaa nykyjärjestelmät ja
osaamisen merkitys kestävän talouskasvun ja hyvinvoinnin perustana korostuu.
Nämä kolme kehityssuuntaa: väestön ikääntyminen, syntyvyyden nopea lasku ja väestön
keskittyminen suuriin kaupunkeihin olivat niitä herätteitä, joiden vuoksi Sitra päätti tarttua
aiheeseen. Mille väestölle? -selvitys perustuu Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n
tuottamaan laajaan tausta-aineistoon. On tärkeää ymmärtää, mille väestölle tulevaisuuden
sivistys, uudistumiskyky, osallisuus ja hyvinvointi sekä taloudellinen kestävyys ja kilpailukyky
rakennetaan moninaistuvassa osaamisen Suomessa."
https://www.sitra.fi/app/uploads/2020/0 ... stolle.pdf
Osittainen lainaus linkistä.
Pohjolan neekeri ja paskat jutut.
https://www.facebook.com/reel/316640184 ... tid=Ls6BEq
https://www.facebook.com/reel/316640184 ... tid=Ls6BEq
Re: Pärjäämmekö kilpailussa matuista???
Suwakkipappa on tyhmä jätkä.
Ei tajua tukiperäisen maahanmuuton vaikutuksia.
Vitun tyhmä jätkä.
Pohjolan neekeri ja paskat jutut.
https://www.facebook.com/reel/316640184 ... tid=Ls6BEq
https://www.facebook.com/reel/316640184 ... tid=Ls6BEq