Pimeä energia

[Kontra]

jatkoa edelliseen kommenttiini

Jokos alat uskoa, ettei universumi laajene kiihtyvästi, eikä mitään pimeää energiaa ole olemassa?

Kun kyse ei nyt ole uskosta. Uskotkos?

Sanotaan sitten niin, että jokos ymmärrät, ettei universumi laajene kiihtyvästi, eikä mitään pimeää energiaa ole olemassa?

Mutta ihmisethän tykkää saduista ja pimeä energiahan on irvokasta pimeyden satua. Mitään tekemistä sillä ei ole järjen kanssa.

Ei esityksistäsi saa irti mitään johtoajatusta mm. koska mitallisuudet ovat aivan kadoksissa.

No eikö sulle oma järki sano, ettei tyhjästä voi sellaista energiaa syntyä, joka koko ajan kasvaisi eksponentiaalisesti.
Mistä muualta kuvittelet sellaisen olevan peräisiin, kuin äimänkäkenä olevien "tutkijoiden" mielikuvituksesta, kun eivät voineet myöntää, ettei järki riittänyt ratkaisemaan yli hilseen menevää ilmiötä, vaikka ihan luonnollinen selitys oli aivan ilmeinen, jos olisi kykyä ollut loogiseen ajatteluun.

Olen ideani esitellyt. Yleisen suhteellisuuden perusteella aineen paikallisten kertymien pysyminen laajentaa yleisesti avaruutta ja järjestyneisyyden vaihtelu kiihdyttää tai hidastaa laajenemista vuorovesiheiluntojen energiasäilöjen myötä. Tuo selittää pois sekä pimeän aineen että pimeän energian.

Tutkimuksessani alkaa intensiivinen vaihe ja parin vuoden kuluttua selvä johtoajatus on perattu läpikotaisin.

Tuossa on nyt niin lyhyt otos ideastani, ettei siitä selviä yhtään mitään?
Miksi vasta parin vuoden kuluttua jotakin tulosta voidaan odottaa ideastasi?
Oleellinen tieto on, onko lähtöasetelmasi BB, vai ei?

[Eusa]

jatkoa edelliseen kommenttiini

Jokos alat uskoa, ettei universumi laajene kiihtyvästi, eikä mitään pimeää energiaa ole olemassa?

Kun kyse ei nyt ole uskosta. Uskotkos?

Sanotaan sitten niin, että jokos ymmärrät, ettei universumi laajene kiihtyvästi, eikä mitään pimeää energiaa ole olemassa?

Mutta ihmisethän tykkää saduista ja pimeä energiahan on irvokasta pimeyden satua. Mitään tekemistä sillä ei ole järjen kanssa.

Ei esityksistäsi saa irti mitään johtoajatusta mm. koska mitallisuudet ovat aivan kadoksissa.

No eikö sulle oma järki sano, ettei tyhjästä voi sellaista energiaa syntyä, joka koko ajan kasvaisi eksponentiaalisesti.
Mistä muualta kuvittelet sellaisen olevan peräisiin, kuin äimänkäkenä olevien "tutkijoiden" mielikuvituksesta, kun eivät voineet myöntää, ettei järki riittänyt ratkaisemaan yli hilseen menevää ilmiötä, vaikka ihan luonnollinen selitys oli aivan ilmeinen, jos olisi kykyä ollut loogiseen ajatteluun.

Olen ideani esitellyt. Yleisen suhteellisuuden perusteella aineen paikallisten kertymien pysyminen laajentaa yleisesti avaruutta ja järjestyneisyyden vaihtelu kiihdyttää tai hidastaa laajenemista vuorovesiheiluntojen energiasäilöjen myötä. Tuo selittää pois sekä pimeän aineen että pimeän energian.

Tutkimuksessani alkaa intensiivinen vaihe ja parin vuoden kuluttua selvä johtoajatus on perattu läpikotaisin.

Tuossa on nyt niin lyhyt otos ideastasi, ettei siitä selviä yhtään mitään?
Miksi vasta parin vuoden kuluttua jotakin tulosta voidaan odottaa ideastasi?
Oleellinen tieto on, onko lähtöasetelmasi BB, vai ei?

Asiat etenevät järjestyksessä opiskelu - kuvitelma - lisäopiskelu - tutkimushypoteesi - tutkimuksen stressitestit - mahdollinen tutkimuslöytö.

Olen menossa vaiheessa tutkimushypoteesi. Jos edelliset vaiheet ovat kestäneet kymmenet vuodet, ei ilman intensiivisempää paneutumista ole valmista edes 2 vuoden kuluttua.

[Kontra]

Where have all the trolls gone
long time passing
Where have all the trolls gone
long time ago
Where have all the trolls gone
In the shame bench they spend their time
everyone
Oh, when will they ever learn
oh, when will they ever learn

[Kontra]

Tein tähän esitykseen vielä tarkennuksia ja muokkausta.

Aika huijannut tutkijat kiihtyvästi laajenevan universumin ja pimeän energian hypoteesin harhaan

On kerta kaikkiaan mahdotonta hyväksyä pimeän energian hypoteesi.

Minä en ole koskaan uskonut noihin hypoteeseihin, ja tässä esityksessä yksinkertaisella analogialla ne kumoutuvat. Kun hypoteesi väittää pimeän energiatiheyden pysyvän vakiona, pimeän energian tulisi kasvaa loputtomasti eksponentiaalisesti universumin laajentuessa - sellainen ei käy järkeen. Kun ei ole minkäänlaista hajuakaan, mistä se voisi olla peräisin, on käsittämätöntä tieteen nimissä tuollaista terveen järjen vastaista propagandaa julistaa.

Tutkijoiden olisi pitänyt odottaa tutkimusten edistymistä, ja ilmoittaa ettei toistaiseksi ole selitystä kiihtyvästi laajenevaan universumiin viittaavien mittausten tulkintoihin.

Luonnollinen selitys ilmiöihin pitäisi aina ensimmäiseksi tulla mieleen, kun jotakin poikkeavaa luonnossa havaitaan, enkä käsitä ollenkaan, ettei totuus ilmiöiden selityksenä näyttäisi kiinnostavan ketään.

Universumin laajenemisen mittaukset

Tutkijat mittasivat supernovien nopeuksia ja etäisyyksiä niiden valojen spektrien punasiirtymää tulkiten. Supernovan ainerakenteesta johtuen sen spektristä puuttuu tietty aallonpituus, josta spektrin siirtymä voidaan mitata.
Tukijat mittasivat kauempien supernovien nopeudet lähempien supernovien nopeuksia pienemmiksi, ja tulkitsivat virheellisesti universumin laajenevan kiihtyvästi. Virhetulkinta aiheutui kauemman supernovan valon kokemasta hitaammasta ajan kulkunopeudesta.

Supernovien hitaamman ajan olosuhteista johtuen myös niiden etäisyyden mittaus tulkittiin liian lyhyeksi.

Universumi laajenee hidastuvasti, eikä kiihtyvästi, eikä pimeää energiaa ole olemassa.
(Ks sivu 9, YLE Areena 2017 Pimeä energia on suuri arvoitus)

Demonstraatio ajan kulkunopeudesta

Maa – geostationaarinen satelliitti ja Maa – ISS-asema systeemit

Ajan kulkunopeusero

Nopeammalla ajalla (= edistävällä kellolla) mitataan liikkuvalle kappaleelle paikallista aikaa hitaampi nopeus.
Päiväntasaajalla rautatien viereen laitetaan kaksi laservaloa 300,000 m päähän toisistaan, jotka on suunnattu satelliittiin geostationaarisella radalla päivätasaajan yllä. Veturi kulkee radalla nopeudella 108 km/h = 30,00 m/s.
Veturin ohittaessa ensimmäisen laservalon satelliitti rekisteröi sen hetken ja sen ohittaessa toisen valon satelliitti rekisteröi myös sen hetken. Maassa on valojen ohitushetkiin kulunut 10,000 s. Satelliitissa valojen välähdysten välillä aikaa on kulunut enemmän esim. 10,001 s, kun satelliitissa aika kulkee nopeammin pienemmän gravitaation vuoksi. Kun Maassa veturi kulkee 10 sekunnissa 300 m, satelliitin suhteen 10 sekunnissa se kulkee 299,97 m.

Oletetaan Maan tilalla toinen 2 kertaa painavampi planeetta, jonka gravitaatio on silloin 2 x Maan gravitaatio. Geostationaarinen satelliitti senkin päiväntasaajan yläpuolella, ja sama rata-laservalo-veturi järjestely kuin Maassa. Nyt mitataan satelliitissa valojen välähdysten väliajaksi 10,002 s, kun aika kulkee maan aikaakin hitaammin tuolla planeetalla. Kun ko planeetalla veturi kulkee 10 sekunnissa 300 m, satelliitin suhteen 10 sekunnissa se kulkee 299,94 m.

Satelliitista mitataan Maassa kulkevalle junalle hitaampi nopeus kuin Maassa.

Ajatellaan geosatelliitin tilalle liki samalla korkeudella lentävä ISS-asema. Se liikkuu Maan havaintopisteen suhteen, jolloin sen aika hidastuu ajan dilataatioyhtälön mukaan, ja vastaavasti Maan havaintopisteen aika hidastuu ISS-aseman suhteen.
ISS-asemalta mitataan Maassa kulkevalle junalle hitaampi nopeus kuin Maassa sekä gravitaatioeron että aseman nopeuden vaikutuksesta.

Valon gravitaatio-punasiirtymä

Lähetetään valonsäde maasta geostationaariseen satelliittiin. Kun satelliitissa aika kulkee nopeammin kuin maassa pienemmän gravitaation vuoksi, samaan aikajaksoon mahtuu vähemmän aallonpituuksia kuin maassa, jolloin valo havaitaan punaisempana. (Myös voidaan ajatella valon aallonpituuden kasvavan valon menettäessä energiaansa kiivetessään gravitaatiokaivosta ylös, jolloin valo havaitaan punaisempana.)

Satelliitissa valo havaitaan ”punasiirtyneenä”, vaikka syy ei ole doppler-ilmiö.

Valon nopeuden tulkinta

Lähetetään maassa vaakasuuntainen valopulssi 150 m päässä olevaan peliin. Samalla lähetetään laservalopulssi geostationaariseen satelliittiin. Kun valo peilistä palaa, lähetään toinen laservalopulssi satelliittiin. Kun maassa mitataan peilistä heijastuneen valopulssin kulkuaika, saadaan 1,000 mikrosekunti. Satelliitti mittaa pulssiväliksi 1,001 mikrosekunti. Tämä johtuu siitä, että satelliitissa aika kulkee nopeammin pienemmän gravitaation vuoksi.

Satelliitista mitataan maassa kulkevalle valolle hitaampi nopeus kuin c .

Valon käyttö etäisyyden mittavälineenä

Mitataan lasertutkalla satelliitista etäisyys Maahan ja Maasta etäisyys satelliittiin. Laserpulssilla paikallinen nopeus on c (300’000 km/s) sen koko matkalla paikallisessa gravitaatiossaan, mutta satelliitin ajan suhteen sen nopeus laskee koko ajan sen lähestyessä Maata ja paluumatkalla Maasta satelliittiin, sen nopeus kasvaa koko ajan. Maan ajan suhteen valon nopeus käyttäytyy päinvastoin.

Kun aika satelliitissa kulkee nopeammin kuin Maassa, valopulssin samaan edestakaiseen matkaan kuluu aikaa enemmän kuin Maasta mitattuna, jolloin satelliitista mitattuna valon nopeudella c, etäisyys mitataan pidemmäksi, kuin Maasta mitattuna.
(Vrt. Lasertutkamittaus Maasta Kuuhun noin 384’400 km, antaa tulokseksi marginaalisesti liian lyhyen etäisyyden gravitaatioiden suhteessa, kun valon nopeus kasvaa Maan suhteen sen edetessä kohti Kuuta. Sama mittaus Kuusta Maahan antaa tulokseksi liian suuren etäisyyden, kun valon nopeus hidastuu Kuun suhteen sen edetessä kohti Maata.)

Valonopeuden käyttö laskennallisena mittavälineenä on epätarkka, kun se ei ota huomioon gravitaatioympäristöä.
……
Kiihtyvästi laajenevan universumin ja pimeän energian hypoteesi EI uskottava

Luonnollinen selitys

Minä en keksi muuta luonnollista selitystä kummallisiin tuloksiin supernovien nopeuksien ja etäisyyden mittauksissa, kuin supernovien hitaamman ajan olosuhteet.
Supernovalla oli nopeus Maan suhteen universumin laajenemisesta johtuen, ja siitä seuraava ajankulun hidastuminen ajan dilataatio-yhtälön mukaisesti kääntäen verrannollisesti. Meidän suhteen galaksiryhmien nopeudesta johtuva ajan dilataatio on sitä suurempi mitä etäämmällä tähtijärjestelmät ovat meistä hidastuvasti laajenevassa universumissa.

Toiseksi ajankulun nopeutuminen universumin kehityshistorian aikana Big Bangin jälkeisestä ainetiheästä, valtavan gravitaatiopotentiaalin universumista nykyiseen aineharvaan pienemmän gravitaatiopotentiaalin universumiin. Universumin laajentuessa ainetiheyden harventuessa galaksien, galaksiryhmien ja koko universumin gravitaatiopotentiaali laskee.

Kolmanneksi supernovan gravitaatio oli valtavan paljon suurempi, kuin Maan gravitaatio ja siten supernovan ajan kulkunopeus paljon hitaampi kuin Maassa, mittaajien olosuhteissa. Tämä ei vaikuta supernovien nopeuserojen mittaukseen, mutta etisyysmittaukseen se vaikuttaa.

Universumin laajenemisen tutkimuksissa supernovien nopeuksien ja etäisyyksien mittauksissa ei ole otettu huomioon, mitä syvemmälle muinaisiin universumeihin katsotaan, ajan kulkunopeus hidastuu koko ajan (ks. ed Demonstraatio Ajan kulkunopeusero). Supernovan valon punasiirtymästä määritellään nopeuden lisäksi myös sen etäisyys. Sen ainerakenteesta johtuen sen spektristä puuttuu tietty aallonpituus, josta spektrin siirtymä voidaan mitata.

Supernoville saadaan sitä hitaampia nopeuksia, mitä etäämpänä ne meistä havaitaan, vaikka ne etäämpänä liikkuvat nopeammin kuin lähempänä. Tästä syystä kauemman supernovan liike havaitaan hitaampana kuin lähemmän supernovan?

Supernovan etäisyyden mittauksessa valo kulkee vain yhteen suuntaan supernovasta Maahan. Se vastaa edellä demonstraatiossa Valon käyttö etäisyyden mittavälineenä mittausta laservalolla Maasta satelliittiin, jolloin etäisyys mitataan liian lyhyeksi.
Jotta punasiirtymästä saataisiin lasketuksi oikea etäsyys, pitäisi tietää valon nopeus supernovan ajalla mitattuna. Valon nopeushan on 300’000 km/s aina sen paikallisella ajalla mitattuna, mutta supernovan ajalla mitattuna sen valon nopeus kasvaa lähestyessään mittaajia Maassa.
Kun Maassa määritellään supernovan punasiirtymästä sen etäisyys, ja käytettään valon nopeutena 300’000 km /s, etäisyys lasketaan liian lyhyeksi, koska supernovan valon nopeus kasvaa koko ajan sen ajalla mitattuna, johtuen ajan nopeutumisesta koko ajan sen matkalla mittaajille. Oikea etäsyys olisi mahdollista laskea oikein, jos tiedettäisiin ajan nopeutuminen supernovasta mittaajille Maahan supernovan ajalla mitattuna. Painotan vielä, että valon nopeus on koko ajan 300'000 km/s paikallisella ajalla mitattuna sen vaeltaessa supernovasta mittaajille Maahan.

Kaikki palaset loksahtavat kohdalleen, kun hyväksytään ajan kulkunopeuden muutos.

Kosmologista punasiirtymää aiheuttaa universumin laajentuessa doppler ja muinaisten ainetiheämpien universumien suuret gravitaatiopotentiaalit valon siirtyessä heikompaan gravitaatioon koko ajan. Ks. sivu 2 Valon gravitaatio-punasiirtymä. Universumin laajentuessa tähtijärjestelmien nykyistä suuremman nopeuden aiheuttama ajan dilataatio myös vaikuttaa punasiirtymään. Ks piirros lopussa
.....

YLE Areena 2017 Pimeä energia on suuri arvoitus
https://areena.yle.fi/audio/1-50981379

Dosentti Hannu Kurki-Suonio kohdasta 7:20 min.
”… Laajenemisen historia perustuu ensinnäkin siihen, että kun katsomme hyvin suurille etäisyyksille, me samalla katsomme ajassa taaksepäin, koska valolta kestää tietty aika kulkea jostakin kaukaa tänne. Eli tällä tavalla me pystymme tätä maailmankaikkeuden historiaa saamaan selville.
Sitten kuinka kaukana me näemme jonkin kohteen, se liittyy siihen, että kuinka kauan valolla on kestänyt tulla seiltä tänne, ja tämä etäisyyden ja ajan suhde riippuu siitä, kuinka nopeasti maailmankaikkeus on laajentunut sinä aikana, kun se valo kulkee sen matkan. Ja nyt jos meillä on joku tapa määrittää se kuinka kaukana jokin kohde on, ja samalla kuinka paljon maailmankaikkeus on laajentunut sinä aikana kun se valo on kulkenut tämän matkan, niin tällaisista havainnoista yhdessä voimme ratkaista tämän laajenemisen aikakehityksen. Ja tähän sopivimmat kohteet ovat tällaiset supernovaräjähdykset, että sen supernovaräjähdyksen siitä kuinka kirkkaalta se näyttää täältä maasta katsottuna, niin se kertoo kuinka kaukana se on tapahtunut. Ja sitten tämän supernovan spektriviivoista, eli siellä havaitaan tällaisia tiettyjen atomienergitasoisien välisiin siirtymiin liittyviä spektriviivoja, eli puuttuu jokin aallonpituus siitä supernovan säteilystä, niin se että millä aallonpituudella ne havaitaan, niin se kertoo sen, että kuinka paljon maailmankaikkeus on laajentunut tämän räjähdyksen jälkeen, eli sinä aikana kun valo on kulkenut tämän matkan.
Näitä supernovia havaittiin - oli kaksikin tällaista projektia, joissa näitä havaittiin ja tarkoituksella nimenomaan määrittää se, että kuinka tämä maailmankaikkeuden laajeneminen hidastuu. Sitten nämä molemmat ryhmät saivat tulokseksi, ettei se hidastukaan, vaan se kiihtyy…”

[Eusa]

"Lasertutkamittaus Maasta Kuuhun noin 384’400 km, antaa tulokseksi marginaalisesti liian lyhyen etäisyyden gravitaatioiden suhteessa, kun valon nopeus kasvaa Maan suhteen sen edetessä kohti Kuuta. Sama mittaus Kuusta Maahan antaa tulokseksi liian suuren etäisyyden, kun valon nopeus hidastuu Kuun suhteen sen edetessä kohti Maata."

Ei voi tutkata etäisyyttä ilman, että mukaan tulee signaali sekä meno- että paluusuuntaan, mittasipa Kuusta tai Maasta käsin.

Vai voiko jollain konstilla?

[Kontra]

"Lasertutkamittaus Maasta Kuuhun noin 384’400 km, antaa tulokseksi marginaalisesti liian lyhyen etäisyyden gravitaatioiden suhteessa, kun valon nopeus kasvaa Maan suhteen sen edetessä kohti Kuuta. Sama mittaus Kuusta Maahan antaa tulokseksi liian suuren etäisyyden, kun valon nopeus hidastuu Kuun suhteen sen edetessä kohti Maata."

Ei voi tutkata etäisyyttä ilman, että mukaan tulee signaali sekä meno- että paluusuuntaan, mittasipa Kuusta tai Maasta käsin.

Vai voiko jollain konstilla?

Totta kai tutkalla mitataan signaalin kulkuaika edestakaisin.
Kuvitteletko että mittaaja kokee laserpulssin kulkuajan erilaiseksi meno ja paluumatkalla? Sulla nyt tuntuu aamutuimaan järjenjuoksu takkuavan tavallista pahemmin.

[JMe1]

Vai voiko jollain konstilla?
--
Yksisuuntainen valon nopeuden mittaus on mahdollinen. Se edellyttää esivaihetta jossa lähettäjä ja vastaanottaja pakottavat kellonsa askeltamaan samaan tahtiin. Eli saadaan aikaan todellinen yhtäaikaisuus josta Einstein väitti "ei ole mahdollista". Tämän jälkeen lähetettyyn viestiin koodataan sisään oma kellonaika. Vastaanottaja vertaa sitä omaan tahdistettuun kelloonsa ja laskee siitä nopeuden.

[Kontra]

En ole menettänyt vielä toivoani, että joku vielä joskus ymmärtäisi kosmologian tutkijoiden harha-askelen pohjattomaan suonsilmään pimeän energian hypoteesin uskossaan. Mutta mahtaakohan minun elinaikanani vielä löytyä tutkijoita, jotka hoksaavat tuon typeryyden, ja kiskovat tutkimukset kestävälle pohjalle?

[Kontra]

Vai voiko jollain konstilla?
--
Yksisuuntainen valon nopeuden mittaus on mahdollinen. Se edellyttää esivaihetta jossa lähettäjä ja vastaanottaja pakottavat kellonsa askeltamaan samaan tahtiin. Eli saadaan aikaan todellinen yhtäaikaisuus josta Einstein väitti "ei ole mahdollista". Tämän jälkeen lähetettyyn viestiin koodataan sisään oma kellonaika. Vastaanottaja vertaa sitä omaan tahdistettuun kelloonsa ja laskee siitä nopeuden.

Minä olen tarjonnut tätä yksinkertaista demonstraatiota yksisuuntaisen ja kaksisuuntaisen valon nopeuksien yhtäläisyyden osoittamiseksi, enkä tiedä kenenkään sitä vielä osoittaneen pätemättömäksi.

Mitataan maan pinnalla valon edestakainen kulkuaika matkalla L .
Jos maanpinnan liike vaikuttaisi mittaustulokseen, valon edestakainen kulkuaika olisi
t1 = L/ (c - v) + L/(c + v) .
Tulokseksi saadaan kuitenkin aina t2 = 2L/c mittaussuunnasta riippumatta, eli t1 ≠ t2 .
L/ (c - v) + L/(c + v) = 2cL/ (c² - v²) ≠ 2L/c ; vain kun v = 0 , yhtälöt ovat yhtä suuret.
Maanpinnan liike ei siis summaudu mittaustulokseen, ja saatu mittaustulos c on valon nopeus sekä edestakaiseen suuntaan, että yhteen suuntaan.

[Kontra]

En ole menettänyt vielä toivoani, että joku vielä joskus ymmärtäisi kosmologian tutkijoiden harha-askelen pohjattomaan suonsilmään pimeän energian hypoteesin uskossaan. Mahtaakohan minun elinaikanani vielä löytyä tutkijoita, jotka hoksaavat tuon typeryyden, ja kiskovat tutkimukset kestävälle pohjalle?
Tuomo Suntolan DU nykyisen universumikäsityksen korvaajana ei myöskään tunne mitään pimeää energiaa.
…….
Pimeän aineenkin hypoteesi on arveluttava.

Kun jääkausi toistuu Maassa kymmenientuhansien vuosin jaksoissa, se johtuu Aurinko-Maan sidotun systeemiin värähtelystä liike-energian ja potentiaalienergian vuorotellessa (kuten seinäkellon heiluri) Maan radan muodon vaihdellessa elliptisyyden kasvaessa ja pienentyessä vuorotellen. (Toki muut planeetat varsinkin Jupiter ovat osallisina jossakin määrin tuossa värähtelyssä.) Tämä värähtely-hypoteesi on minun omani, ja muitakin selityksiä on olemassa.

Linnunradassakin on värähteleviä systeemejä, ja koko Linnunratakin värähtelee, ja tähtien nopeus vaihtelee, mutta kun värähtelyjaksot ovat niin hitaita, ettei ihmisiässä voi havaita muutoksia, luullaan pimeän aineen aiheuttavan ilmiöitä, joita ei muuten osata selittää. Tämä värähtely on minun hypoteesini pimeän aineen hypoteesin kumoamiksi.

[Eusa]

Linnunradassakin on värähteleviä systeemejä, ja koko Linnunratakin värähtelee, ja tähtien nopeus vaihtelee, mutta kun värähtelyjaksot ovat niin hitaita, ettei ihmisiässä voi havaita muutoksia, luullaan pimeän aineen aiheuttavan ilmiöitä, joita ei muuten osata selittää. Tämä värähtely on minun hypoteesini pimeän aineen hypoteesin kumoamiksi.

Hauska hypoteesi, mutta pitäisihän sinun esittää millä mekanismilla heilahtelut lisäävät kiertonopeuksia.

Kun kaikesta gravitoivasta energiasta pimeää ainetta on havaittu olevan 80...90% ja tavallista ainetta 10...20%, tutkielmani yleisestä suhteellisuudesta nostekenttänä on tunnistanut tuosta 75% näkyvän aineen kenttäliikemäärien jarrutus-kiihdytys-energiaksi ja loput 5...15% noihin galaktisten osien koheroituneisiin heiluntoihin sitoutuneeksi lisägravitaation syyksi.

Mikä on sinun löytämäsi mekanismi vai harrastatko vain löysiä heittoja?

[Kontra]

Linnunradassakin on värähteleviä systeemejä, ja koko Linnunratakin värähtelee, ja tähtien nopeus vaihtelee, mutta kun värähtelyjaksot ovat niin hitaita, ettei ihmisiässä voi havaita muutoksia, luullaan pimeän aineen aiheuttavan ilmiöitä, joita ei muuten osata selittää. Tämä värähtely on minun hypoteesini pimeän aineen hypoteesin kumoamiksi.

Hauska hypoteesi, mutta pitäisihän sinun esittää millä mekanismilla heilahtelut lisäävät kiertonopeuksia.

Kun kaikesta gravitoivasta energiasta pimeää ainetta on havaittu olevan 80...90% ja tavallista ainetta 10...20%, tutkielmani yleisestä suhteellisuudesta nostekenttänä on tunnistanut tuosta 75% näkyvän aineen kenttäliikemäärien jarrutus-kiihdytys-energiaksi ja loput 5...15% noihin galaktisten osien koheroituneisiin heiluntoihin sitoutuneeksi lisägravitaation syyksi.

Mikä on sinun löytämäsi mekanismi vai harrastatko vain löysiä heittoja?

Sanot: .... pitäisihän sinun esittää millä mekanismilla heilahtelut lisäävät kiertonopeuksia.
No minähän selitin sen jo, seinäkellon heilurin esimerkillä. Alakuolokohdassa heilurilla on suurin nopeus ja liike-energia ja ääriasennoissa potentiaalienergia on suurin.
Vuotuisella elliptisellä radalla esimerkiksi Maa Aurinkoa kiertäessään, Maan ratanopeus on pienin, ja potentiaalienergia maksimissa, kun se on ellipsin äärietäisyydessä Auringosta, ja ratanopeus on suurin Maan kiertäessä lähimmässä etäisyydessä Aurinkoon.
Kun rata on liki ympyrä, liike-energia varmaankin suurimmillaan, kuten jojossa rullan ollessa alhaalla ja pyöriessä maksiminopeudella. Kun rulla alkaa kiivetä ylös, sen nopeus hidastuu, ja potentiaalienergia on suurimmillaan - vastaa Maan radan elliptisyyden maksimia. Jotakin epätasaisuutta kuitenkin täytyy pyörimisessä lähes ympyräradallakin olla, joka sitten saa radan muuttumaan elliptiseksi. No Jupiterkin gravitaatiollaan aiheuttaa häiriötä tuhon liikkeeseen, mutta tuskin se on siinä varsinainen syy. Kun jokin systeemi on joskus alkanut värähdellä, eikä mitään kitkaa tai ulkopuolista vaikutinta ole, systeemi värähtelee maailman tappiin.
Heilahtelut vauhdittavat ja hidastavat tähtien nopeuksia ja muuttavat niiden ratoja. Ei minulla ole mitään tietoa mistään prosenteista, mutta ilmiö on uskottava, koska sitä tapahtuu aurinkokunnassamme.
Tiedemiehet nostavat palkkaa ja saavat palkkioita siitä, että laskeskelevat noita tapahtumia. Vaikka minä saisin palkkaa laskemisesta, ei minulla olisi edellytyksiä tuollaisiin hommiin, kun ei ole koulutusta tähtitieteestä, enkä kuulu mihinkään tähtitieteelliseen seuraan tai yhdistykseen, ja vaikka olisikin, en tällä iällä enää siihen yritykseen ryhtyisi.

[Tauko]

Tuosta maan rataliikkeestä:

"lähinnä Aurinkoa ollaan tammikuun alussa, jolloin pohjoisella pallonpuoliskolla on hyvin kylmää ja kauimpana heinäkuun alussa, jolloin pohjoisella pallonpuoliskolla on hyvin lämmintä. Nämä ajankohdat vaeltavat vähitellen eteenpäin.[1]"

Muistelen, että ero pohjoisen ja eteläisen pallonpuoliskon kesien pituuksilla olisi parin päivän luokkaa meidän eduksi.

[Toope]

En ole menettänyt vielä toivoani, että joku vielä joskus ymmärtäisi kosmologian tutkijoiden harha-askelen pohjattomaan suonsilmään pimeän energian hypoteesin uskossaan. Mahtaakohan minun elinaikanani vielä löytyä tutkijoita, jotka hoksaavat tuon typeryyden, ja kiskovat tutkimukset kestävälle pohjalle?
Tuomo Suntolan DU nykyisen universumikäsityksen korvaajana ei myöskään tunne mitään pimeää energiaa.
…….
Pimeän aineenkin hypoteesi on arveluttava.

Onhan tuo mahdolllista, että noissa teorioissa mennään metsään ja syvälle. Käsittääkseni pimeän materian teoriat ovat uskottavampia. Kun pimeän energian teoriat ovat vielä..., niin, teoriaa. Pimeä energia on kai toistaiseksi vain selitysmalli universumin laajentumiselle, paremman teorian puutteessa.

[Kontra]

Tein tähän esitykseen vielä tarkennuksia ja muokkausta.

Aika huijannut tutkijat kiihtyvästi laajenevan universumin ja pimeän energian hypoteesin harhaan

On kerta kaikkiaan mahdotonta hyväksyä pimeän energian hypoteesi.

Minä en ole koskaan uskonut noihin hypoteeseihin, ja tässä esityksessä yksinkertaisella analogialla ne kumoutuvat. Kun hypoteesi väittää pimeän energiatiheyden pysyvän vakiona, pimeän energian tulisi kasvaa loputtomasti eksponentiaalisesti universumin laajentuessa - sellainen ei käy järkeen. Kun ei ole minkäänlaista hajuakaan, mistä se voisi olla peräisin, on käsittämätöntä tieteen nimissä tuollaista terveen järjen vastaista propagandaa julistaa.

Tutkijoiden olisi pitänyt odottaa tutkimusten edistymistä, ja ilmoittaa ettei toistaiseksi ole selitystä kiihtyvästi laajenevaan universumiin viittaavien mittausten tulkintoihin.

Luonnollinen selitys ilmiöihin pitäisi aina ensimmäiseksi tulla mieleen, kun jotakin poikkeavaa luonnossa havaitaan, enkä käsitä ollenkaan, ettei totuus ilmiöiden selityksenä näyttäisi kiinnostavan ketään.

Universumin laajenemisen mittaukset

Tutkijat mittasivat supernovien nopeuksia ja etäisyyksiä niiden valojen spektrien punasiirtymää tulkiten. Supernovan ainerakenteesta johtuen sen spektristä puuttuu tietty aallonpituus, josta spektrin siirtymä voidaan mitata.
Tukijat mittasivat kauempien supernovien nopeudet lähempien supernovien nopeuksia pienemmiksi, ja tulkitsivat virheellisesti universumin laajenevan kiihtyvästi. Virhetulkinta aiheutui kauemman supernovan valon kokemasta hitaammasta ajan kulkunopeudesta.

Supernovien hitaamman ajan olosuhteista johtuen myös niiden etäisyyden mittaus tulkittiin liian lyhyeksi.

Universumi laajenee hidastuvasti, eikä kiihtyvästi, eikä pimeää energiaa ole olemassa.
(Ks sivu 9, YLE Areena 2017 Pimeä energia on suuri arvoitus)

Demonstraatio ajan kulkunopeudesta

Maa – geostationaarinen satelliitti ja Maa – ISS-asema systeemit

Ajan kulkunopeusero

Nopeammalla ajalla (= edistävällä kellolla) mitataan liikkuvalle kappaleelle paikallista aikaa hitaampi nopeus.
Päiväntasaajalla rautatien viereen laitetaan kaksi laservaloa 300,000 m päähän toisistaan, jotka on suunnattu satelliittiin geostationaarisella radalla päivätasaajan yllä. Veturi kulkee radalla nopeudella 108 km/h = 30,00 m/s.
Veturin ohittaessa ensimmäisen laservalon satelliitti rekisteröi sen hetken ja sen ohittaessa toisen valon satelliitti rekisteröi myös sen hetken. Maassa on valojen ohitushetkiin kulunut 10,000 s. Satelliitissa valojen välähdysten välillä aikaa on kulunut enemmän esim. 10,001 s, kun satelliitissa aika kulkee nopeammin pienemmän gravitaation vuoksi. Kun Maassa veturi kulkee 10 sekunnissa 300 m, satelliitin suhteen 10 sekunnissa se kulkee 299,97 m.

Oletetaan Maan tilalla toinen 2 kertaa painavampi planeetta, jonka gravitaatio on silloin 2 x Maan gravitaatio. Geostationaarinen satelliitti senkin päiväntasaajan yläpuolella, ja sama rata-laservalo-veturi järjestely kuin Maassa. Nyt mitataan satelliitissa valojen välähdysten väliajaksi 10,002 s, kun aika kulkee maan aikaakin hitaammin tuolla planeetalla. Kun ko planeetalla veturi kulkee 10 sekunnissa 300 m, satelliitin suhteen 10 sekunnissa se kulkee 299,94 m.

Satelliitista mitataan Maassa kulkevalle junalle hitaampi nopeus kuin Maassa.

Ajatellaan geosatelliitin tilalle liki samalla korkeudella lentävä ISS-asema. Se liikkuu Maan havaintopisteen suhteen, jolloin sen aika hidastuu ajan dilataatioyhtälön mukaan, ja vastaavasti Maan havaintopisteen aika hidastuu ISS-aseman suhteen.
ISS-asemalta mitataan Maassa kulkevalle junalle hitaampi nopeus kuin Maassa sekä gravitaatioeron että aseman nopeuden vaikutuksesta.

Valon gravitaatio-punasiirtymä

Lähetetään valonsäde maasta geostationaariseen satelliittiin. Kun satelliitissa aika kulkee nopeammin kuin maassa pienemmän gravitaation vuoksi, samaan aikajaksoon mahtuu vähemmän aallonpituuksia kuin maassa, jolloin valo havaitaan punaisempana. (Myös voidaan ajatella valon aallonpituuden kasvavan valon menettäessä energiaansa kiivetessään gravitaatiokaivosta ylös, jolloin valo havaitaan punaisempana.)

Satelliitissa valo havaitaan ”punasiirtyneenä”, vaikka syy ei ole doppler-ilmiö.

Valon nopeuden tulkinta

Lähetetään maassa vaakasuuntainen valopulssi 150 m päässä olevaan peliin. Samalla lähetetään laservalopulssi geostationaariseen satelliittiin. Kun valo peilistä palaa, lähetään toinen laservalopulssi satelliittiin. Kun maassa mitataan peilistä heijastuneen valopulssin kulkuaika, saadaan 1,000 mikrosekunti. Satelliitti mittaa pulssiväliksi 1,001 mikrosekunti. Tämä johtuu siitä, että satelliitissa aika kulkee nopeammin pienemmän gravitaation vuoksi.

Satelliitista mitataan maassa kulkevalle valolle hitaampi nopeus kuin c .

Valon käyttö etäisyyden mittavälineenä

Mitataan lasertutkalla satelliitista etäisyys Maahan ja Maasta etäisyys satelliittiin. Laserpulssilla paikallinen nopeus on c (300’000 km/s) sen koko matkalla paikallisessa gravitaatiossaan, mutta satelliitin ajan suhteen sen nopeus laskee koko ajan sen lähestyessä Maata ja paluumatkalla Maasta satelliittiin, sen nopeus kasvaa koko ajan. Maan ajan suhteen valon nopeus käyttäytyy päinvastoin.

Kun aika satelliitissa kulkee nopeammin kuin Maassa, valopulssin samaan edestakaiseen matkaan kuluu aikaa enemmän kuin Maasta mitattuna, jolloin satelliitista mitattuna valon nopeudella c, etäisyys mitataan pidemmäksi, kuin Maasta mitattuna.
(Vrt. Lasertutkamittaus Maasta Kuuhun noin 384’400 km, antaa tulokseksi marginaalisesti liian lyhyen etäisyyden gravitaatioiden suhteessa, kun valon nopeus kasvaa Maan suhteen sen edetessä kohti Kuuta. Sama mittaus Kuusta Maahan antaa tulokseksi liian suuren etäisyyden, kun valon nopeus hidastuu Kuun suhteen sen edetessä kohti Maata.)

Valonopeuden käyttö laskennallisena mittavälineenä on epätarkka, kun se ei ota huomioon gravitaatioympäristöä.
……
Kiihtyvästi laajenevan universumin ja pimeän energian hypoteesi EI uskottava

Luonnollinen selitys

Minä en keksi muuta luonnollista selitystä kummallisiin tuloksiin supernovien nopeuksien ja etäisyyden mittauksissa, kuin supernovien hitaamman ajan olosuhteet.
Supernovalla oli nopeus Maan suhteen universumin laajenemisesta johtuen, ja siitä seuraava ajankulun hidastuminen ajan dilataatio-yhtälön mukaisesti kääntäen verrannollisesti. Meidän suhteen galaksiryhmien nopeudesta johtuva ajan dilataatio on sitä suurempi mitä etäämmällä tähtijärjestelmät ovat meistä hidastuvasti laajenevassa universumissa.

Toiseksi ajankulun nopeutuminen universumin kehityshistorian aikana Big Bangin jälkeisestä ainetiheästä, valtavan gravitaatiopotentiaalin universumista nykyiseen aineharvaan pienemmän gravitaatiopotentiaalin universumiin. Universumin laajentuessa ainetiheyden harventuessa galaksien, galaksiryhmien ja koko universumin gravitaatiopotentiaali laskee.

Kolmanneksi supernovan gravitaatio oli valtavan paljon suurempi, kuin Maan gravitaatio ja siten supernovan ajan kulkunopeus paljon hitaampi kuin Maassa, mittaajien olosuhteissa. Tämä ei vaikuta supernovien nopeuserojen mittaukseen, mutta etisyysmittaukseen se vaikuttaa.

Universumin laajenemisen tutkimuksissa supernovien nopeuksien ja etäisyyksien mittauksissa ei ole otettu huomioon, mitä syvemmälle muinaisiin universumeihin katsotaan, ajan kulkunopeus hidastuu koko ajan (ks. ed Demonstraatio Ajan kulkunopeusero). Supernovan valon punasiirtymästä määritellään nopeuden lisäksi myös sen etäisyys. Sen ainerakenteesta johtuen sen spektristä puuttuu tietty aallonpituus, josta spektrin siirtymä voidaan mitata.

Supernoville saadaan sitä hitaampia nopeuksia, mitä etäämpänä ne meistä havaitaan, vaikka ne etäämpänä liikkuvat nopeammin kuin lähempänä. Tästä syystä kauemman supernovan liike havaitaan hitaampana kuin lähemmän supernovan?

Supernovan etäisyyden mittauksessa valo kulkee vain yhteen suuntaan supernovasta Maahan. Se vastaa edellä demonstraatiossa Valon käyttö etäisyyden mittavälineenä mittausta laservalolla Maasta satelliittiin, jolloin etäisyys mitataan liian lyhyeksi.
Jotta punasiirtymästä saataisiin lasketuksi oikea etäsyys, pitäisi tietää valon nopeus supernovan ajalla mitattuna. Valon nopeushan on 300’000 km/s aina sen paikallisella ajalla mitattuna, mutta supernovan ajalla mitattuna sen valon nopeus kasvaa lähestyessään mittaajia Maassa.
Kun Maassa määritellään supernovan punasiirtymästä sen etäisyys, ja käytettään valon nopeutena 300’000 km /s, etäisyys lasketaan liian lyhyeksi, koska supernovan valon nopeus kasvaa koko ajan sen ajalla mitattuna, johtuen ajan nopeutumisesta koko ajan sen matkalla mittaajille. Oikea etäsyys olisi mahdollista laskea oikein, jos tiedettäisiin ajan nopeutuminen supernovasta mittaajille Maahan supernovan ajalla mitattuna. Painotan vielä, että valon nopeus on koko ajan 300'000 km/s paikallisella ajalla mitattuna sen vaeltaessa supernovasta mittaajille Maahan.

Kaikki palaset loksahtavat kohdalleen, kun hyväksytään ajan kulkunopeuden muutos.

Kosmologista punasiirtymää aiheuttaa universumin laajentuessa doppler ja muinaisten ainetiheämpien universumien suuret gravitaatiopotentiaalit valon siirtyessä heikompaan gravitaatioon koko ajan. Ks. sivu 2 Valon gravitaatio-punasiirtymä. Universumin laajentuessa tähtijärjestelmien nykyistä suuremman nopeuden aiheuttama ajan dilataatio myös vaikuttaa punasiirtymään. Ks piirros lopussa
.....

YLE Areena 2017 Pimeä energia on suuri arvoitus
https://areena.yle.fi/audio/1-50981379

Dosentti Hannu Kurki-Suonio kohdasta 7:20 min.
”… Laajenemisen historia perustuu ensinnäkin siihen, että kun katsomme hyvin suurille etäisyyksille, me samalla katsomme ajassa taaksepäin, koska valolta kestää tietty aika kulkea jostakin kaukaa tänne. Eli tällä tavalla me pystymme tätä maailmankaikkeuden historiaa saamaan selville.
Sitten kuinka kaukana me näemme jonkin kohteen, se liittyy siihen, että kuinka kauan valolla on kestänyt tulla seiltä tänne, ja tämä etäisyyden ja ajan suhde riippuu siitä, kuinka nopeasti maailmankaikkeus on laajentunut sinä aikana, kun se valo kulkee sen matkan. Ja nyt jos meillä on joku tapa määrittää se kuinka kaukana jokin kohde on, ja samalla kuinka paljon maailmankaikkeus on laajentunut sinä aikana kun se valo on kulkenut tämän matkan, niin tällaisista havainnoista yhdessä voimme ratkaista tämän laajenemisen aikakehityksen. Ja tähän sopivimmat kohteet ovat tällaiset supernovaräjähdykset, että sen supernovaräjähdyksen siitä kuinka kirkkaalta se näyttää täältä maasta katsottuna, niin se kertoo kuinka kaukana se on tapahtunut. Ja sitten tämän supernovan spektriviivoista, eli siellä havaitaan tällaisia tiettyjen atomienergitasoisien välisiin siirtymiin liittyviä spektriviivoja, eli puuttuu jokin aallonpituus siitä supernovan säteilystä, niin se että millä aallonpituudella ne havaitaan, niin se kertoo sen, että kuinka paljon maailmankaikkeus on laajentunut tämän räjähdyksen jälkeen, eli sinä aikana kun valo on kulkenut tämän matkan.
Näitä supernovia havaittiin - oli kaksikin tällaista projektia, joissa näitä havaittiin ja tarkoituksella nimenomaan määrittää se, että kuinka tämä maailmankaikkeuden laajeneminen hidastuu. Sitten nämä molemmat ryhmät saivat tulokseksi, ettei se hidastukaan, vaan se kiihtyy…”
Punasiirtymä Univers M.jpg

Iltalehti 4.7.2023
Tutkimus: Ennen aika kulki hitaammin
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/8f3 ... 2f944217cb
Artikkelin lopussa:
– Kun katsomme taaksepäin aikaa, jolloin maailmankaikkeus oli hieman yli miljardi vuotta vanha, näemme, että aika näyttää virtaavan viisi kertaa hitaammin, tutkimuksen johtava kirjoittaja Geraint Lewis sanoi. Hän on astrofysiikan professori Sydneyn yliopiston korkeakoulussa.
………
Kosmologien mittaukset supernovien ja kvasaarien nopeuksille
Ks sivu 1: Maa – geostationaarinen satelliitti – systeemi. Ajan kulkunopeusero
Ks lopusta: YLE Areena 2017 Pimeä energia on suuri arvoitus.

Supernovat ovat liikkuneet meitä kohti universumin laajenemisen seurauksena ja nopeuksien mittaukset perustuvat supernovien valojen spektrin siirtymän (punasiirtymän) tutkimuksiin.

Esimerkki: Kosmologi mittaa esim. 1 miljardin valovuoden etäisyydellä olevan supernovan kulkua ja saa nopeudeksi 30,00 km/s. Sitten hän mittaa huomattavasti etäämmällä toisen supernovan nopeudeksi 29,99 km/s. Supernova näyttäisi siis kauempana liikkuvan hitaammin. Punasiirtymä on siis oltava suurempi pienemmän etäisyyden supernovalla? Oletetaan supernovien nopeus yhtä suuriksi, jolloin nopeudesta seuraava punasiirtymä olisi myös yhtä suuri. Kun kaukaisemman supernovan ajankulkunopeus on hitaampi (suurempi gravitaatio ja nopeudesta seuraavan aikadilataatio), samassa aikayksikössä Maassa punasiirtymä havaitaan silloin pienemmäksi. (Universumin laajenemisesta johtuva kaukaisemman supernovan hiukan suurempi nopeus tosin lisää punasiirtymää, samoin kuin suurempi gravitaatio, mutta vain marginaalisesti.)

[ Kuviteltu valaiseva esimerkki vastaavasta tapahtumasta, jonka tarkoitus on auttaa ymmärtämään konkreettisesti supernovan nopeuden mittauksen tulkintavirhe. (Todellisuudessa supernovan liikettä ei voi havaita näin kaukaa, kuten vaikka ohjuksen lentoa, mutta tämä onkin kuvitelma.) Kosmologi mittaa esim. 1 miljardin valovuoden etäisyydellä olevan supernovan kulkua 10’000 sekunnin ajan, ja saa matkaksi 300’000 km (nopeus 30,00 km/s). Sitten hän mittaa huomattavasti etäämmällä toisen, täsmälleen samalla nopeudella liikkuvan supernovan kulkua, saman ajan 10’000 s ja saa esim. 299’970 km (nopeus 29,997 km/s). Supernova näyttäisi siis kauempana liikkuvan hitaammin. Aika etäämmässä universumissa kulkee hitaammin, ja siksi samassa ajassa kuljettu matka näyttää nopeammin kulkevalla ajalla mitattuna lyhyemmältä, vrt. Maa – geostationaarinen satelliitti – systeemi: Ajan kulkunopeusero ]

Mitä varhaisempaan universumiin katsotaan, sitä todellista nopeutta hitaammilta supernovien nopeudet näyttävät Maasta katsoen.

Tämä esimerkki juuri osoittaa, että aika on kulkenut hitaammin muinaisissa universumeissa.