Avaruuden rakenne
Re: Avaruuden rakenne
Goswell:
"todellisella etenemisnopeudella, esimerkissä tyhjiössä, eikä jollain aallonpituuden ja taajuuden sekasotkulla"
- mitä sekasotkua tulee, kun lasketaan:
Aaltoliikkeen nopeus (v) = aallonpituus (l) kertaa taajuus (f),
eli v = l * f
?
"todellisella etenemisnopeudella, esimerkissä tyhjiössä, eikä jollain aallonpituuden ja taajuuden sekasotkulla"
- mitä sekasotkua tulee, kun lasketaan:
Aaltoliikkeen nopeus (v) = aallonpituus (l) kertaa taajuus (f),
eli v = l * f
?
Re: Avaruuden rakenne
Sensuuri iskee taas kun valehtelijaksi väittäjä on moderaattorina. Tuossa ei ollut mitään floodausta, vaan uusi ja tärkeä huomio.
http://www.santavuori.com kotisivuni, kirjani ja artikkelini
Re: Avaruuden rakenne
No sitä että kun aallonpituus muuttuu sen valon lähdettä lähestyvän lasilevyn kohdalla kahdesta syystä, lasilevyn lähestymisen takia+lasilevyn muutoin tuottaman valon hidastumisen takia, ja se lähestymisen takia syntynyt muutos jää siihen "uuteen " valoon lasilevyn läpäisyn jälkeen, eli lyhempi aallon pituus ja kun valo nyt liikkuu lasilevyn jälkeen lähestymisnopeuden verran hitaammin havaitsijan suhteen, nuo muutokset kumovat toistensa vaikutuksen havaitsijalla ja valo näyttää liikkuvan samalla nopeudella kuin alkuperäisen lähteen valo ilman lähestyvää lasilevyä. Aallonpituudesta ja taajuudesta et saa oikeaa arvoa millä valo todella liikkuu tyhjiössä.
Minun mielestä noin.
Re: Avaruuden rakenne
Aivopieru ei ole havainto universumista. Se on havainto aivotoiminnasta joka on helvetin häiriintynyt.OlliS kirjoitti: ↑26 Maalis 2024, 22:40Sensuuri iskee taas kun valehtelijaksi väittäjä on moderaattorina. Tuossa ei ollut mitään floodausta, vaan uusi ja tärkeä huomio.
-"Being sane while your are insane is most difficult thing to do."
Re: Avaruuden rakenne
Taidat tarkoittaa "Peiliä" mutta mitäpä pikku yksityiskohdista. Lasi ja peili ovat ihan sama asia, aikuisten oikeasti.Goswell kirjoitti: ↑26 Maalis 2024, 23:08No sitä että kun aallonpituus muuttuu sen valon lähdettä lähestyvän lasilevyn kohdalla kahdesta syystä, lasilevyn lähestymisen takia+lasilevyn muutoin tuottaman valon hidastumisen takia, ja se lähestymisen takia syntynyt muutos jää siihen "uuteen " valoon lasilevyn läpäisyn jälkeen, eli lyhempi aallon pituus ja kun valo nyt liikkuu lasilevyn jälkeen lähestymisnopeuden verran hitaammin havaitsijan suhteen, nuo muutokset kumovat toistensa vaikutuksen havaitsijalla ja valo näyttää liikkuvan samalla nopeudella kuin alkuperäisen lähteen valo ilman lähestyvää lasilevyä. Aallonpituudesta ja taajuudesta et saa oikeaa arvoa millä valo todella liikkuu tyhjiössä.
-"Being sane while your are insane is most difficult thing to do."
Re: Avaruuden rakenne
https://www.axios.com/2023/01/17/james- ... y-galaxies
Tässä artikkelissa sanotaan, on tutkittu, että kaukana erilaisten galaksien määrä, jakautuma on samanlainen 10 - 13 miljardia vuotta sitten kuin lähelläkin.
Ja toisessa tutkimuksessa tutkitaan 87 löytynyttä galaksia 200-400 miljoonaa vuotta oletetun alun jälkeen. Mitkä ovat eri asia kuin olisi voinut olettaa, edes niiden olemassaolo siellä.
Silti halutaan sitten selittää nämä havainnot BBn puitteissa, eikä vaihtaa teoriaa.
Tässä artikkelissa sanotaan, on tutkittu, että kaukana erilaisten galaksien määrä, jakautuma on samanlainen 10 - 13 miljardia vuotta sitten kuin lähelläkin.
Ja toisessa tutkimuksessa tutkitaan 87 löytynyttä galaksia 200-400 miljoonaa vuotta oletetun alun jälkeen. Mitkä ovat eri asia kuin olisi voinut olettaa, edes niiden olemassaolo siellä.
Silti halutaan sitten selittää nämä havainnot BBn puitteissa, eikä vaihtaa teoriaa.
http://www.santavuori.com kotisivuni, kirjani ja artikkelini
Re: Avaruuden rakenne
Ei, tuossa on paksu lasilevy. Eli lamppu joka lähettää yhtä aallonpituutta, lasilevy joka lähestyy lamppua ja havaitsija paikoillaan lampun suhteen avaruuden tyhjiössä.Deimos kirjoitti: ↑26 Maalis 2024, 23:10Taidat tarkoittaa "Peiliä" mutta mitäpä pikku yksityiskohdista. Lasi ja peili ovat ihan sama asia, aikuisten oikeasti.Goswell kirjoitti: ↑26 Maalis 2024, 23:08No sitä että kun aallonpituus muuttuu sen valon lähdettä lähestyvän lasilevyn kohdalla kahdesta syystä, lasilevyn lähestymisen takia+lasilevyn muutoin tuottaman valon hidastumisen takia, ja se lähestymisen takia syntynyt muutos jää siihen "uuteen " valoon lasilevyn läpäisyn jälkeen, eli lyhempi aallon pituus ja kun valo nyt liikkuu lasilevyn jälkeen lähestymisnopeuden verran hitaammin havaitsijan suhteen, nuo muutokset kumovat toistensa vaikutuksen havaitsijalla ja valo näyttää liikkuvan samalla nopeudella kuin alkuperäisen lähteen valo ilman lähestyvää lasilevyä. Aallonpituudesta ja taajuudesta et saa oikeaa arvoa millä valo todella liikkuu tyhjiössä.
Minun mielestä noin.
Re: Avaruuden rakenne
Kaunis päivä. Vai selvä päivä?OlliS kirjoitti: ↑27 Maalis 2024, 01:05 https://www.axios.com/2023/01/17/james- ... y-galaxies
Tässä artikkelissa sanotaan, on tutkittu, että kaukana erilaisten galaksien määrä, jakautuma on samanlainen 10 - 13 miljardia vuotta sitten kuin lähelläkin.
Ja toisessa tutkimuksessa tutkitaan 87 löytynyttä galaksia 200-400 miljoonaa vuotta oletetun alun jälkeen. Mitkä ovat eri asia kuin olisi voinut olettaa, edes niiden olemassaolo siellä.
Silti halutaan sitten selittää nämä havainnot BBn puitteissa, eikä vaihtaa teoriaa.
-"Being sane while your are insane is most difficult thing to do."
Re: Avaruuden rakenne
Onko Deimos jo kännissä aamulla vai ei? Ei tuosta saa selvää. Artikkeli kannattaa lukea selvänä.Deimos kirjoitti: ↑27 Maalis 2024, 08:49Kaunis päivä. Vai selvä päivä?OlliS kirjoitti: ↑27 Maalis 2024, 01:05 https://www.axios.com/2023/01/17/james- ... y-galaxies
Tässä artikkelissa sanotaan, on tutkittu, että kaukana erilaisten galaksien määrä, jakautuma on samanlainen 10 - 13 miljardia vuotta sitten kuin lähelläkin.
Ja toisessa tutkimuksessa tutkitaan 87 löytynyttä galaksia 200-400 miljoonaa vuotta oletetun alun jälkeen. Mitkä ovat eri asia kuin olisi voinut olettaa, edes niiden olemassaolo siellä.
Silti halutaan sitten selittää nämä havainnot BBn puitteissa, eikä vaihtaa teoriaa.
[media]https://youtu.bqoKizBhmyA[/media]
http://www.santavuori.com kotisivuni, kirjani ja artikkelini
Re: Avaruuden rakenne
Haluan samaa ainetta kuin sinä. Jos se on se "Paha henki" niin sitten en (Olikos se pyhä henki teillä hihhuleilla?). Mutta oletko käynyt sienimetsällä viime aikoina? Luulin että talvella eivät kasva mutta sulla lienee varasto jossakin?OlliS kirjoitti: ↑27 Maalis 2024, 09:16Onko Deimos jo kännissä aamulla vai ei? Ei tuosta saa selvää. Artikkeli kannattaa lukea selvänä.Deimos kirjoitti: ↑27 Maalis 2024, 08:49Kaunis päivä. Vai selvä päivä?OlliS kirjoitti: ↑27 Maalis 2024, 01:05 https://www.axios.com/2023/01/17/james- ... y-galaxies
Tässä artikkelissa sanotaan, on tutkittu, että kaukana erilaisten galaksien määrä, jakautuma on samanlainen 10 - 13 miljardia vuotta sitten kuin lähelläkin.
Ja toisessa tutkimuksessa tutkitaan 87 löytynyttä galaksia 200-400 miljoonaa vuotta oletetun alun jälkeen. Mitkä ovat eri asia kuin olisi voinut olettaa, edes niiden olemassaolo siellä.
Silti halutaan sitten selittää nämä havainnot BBn puitteissa, eikä vaihtaa teoriaa.
[media]https://youtu.bqoKizBhmyA[/media]
-"Being sane while your are insane is most difficult thing to do."
Re: Avaruuden rakenne
Tieteessä teoria on yhtä tärkeä kuin havainnotkin. Havainnot ovat aina havaintojen tulkintoja teorialla, joko alkavalla ja laajenevalla teorialla tai ikuisella ja äärettömällä teorialla kaikkeudesta tässä meidän ikuisessa kiistassamme. Tiedeyhteisö on edellisellä kannalla, kritiikki on jälkimmäisellä kannalla, klassisella kannalla erilaisin muunnoksin.Deimos kirjoitti: ↑26 Maalis 2024, 23:09Aivopieru ei ole havainto universumista. Se on havainto aivotoiminnasta joka on helvetin häiriintynyt.OlliS kirjoitti: ↑26 Maalis 2024, 22:40Sensuuri iskee taas kun valehtelijaksi väittäjä on moderaattorina. Tuossa ei ollut mitään floodausta, vaan uusi ja tärkeä huomio.
Selventäisiköhän tämä näkökulma asiaa niille, jotka eivät vielä ymmärrä tätä eroa valtavirran ja sen kritiikin välillä?
http://www.santavuori.com kotisivuni, kirjani ja artikkelini
Re: Avaruuden rakenne
Vaikuttaa niin mielenkiintoiselta, että kerro mikä on valon nopeus, taajuus ja aallonpituus. Ennen lasilevyä, lasilevyssä ja lasilevyn jälkeen havaitsijan näkökulmasta.Goswell kirjoitti: ↑27 Maalis 2024, 08:45Ei, tuossa on paksu lasilevy. Eli lamppu joka lähettää yhtä aallonpituutta, lasilevy joka lähestyy lamppua ja havaitsija paikoillaan lampun suhteen avaruuden tyhjiössä.Deimos kirjoitti: ↑26 Maalis 2024, 23:10Taidat tarkoittaa "Peiliä" mutta mitäpä pikku yksityiskohdista. Lasi ja peili ovat ihan sama asia, aikuisten oikeasti.Goswell kirjoitti: ↑26 Maalis 2024, 23:08No sitä että kun aallonpituus muuttuu sen valon lähdettä lähestyvän lasilevyn kohdalla kahdesta syystä, lasilevyn lähestymisen takia+lasilevyn muutoin tuottaman valon hidastumisen takia, ja se lähestymisen takia syntynyt muutos jää siihen "uuteen " valoon lasilevyn läpäisyn jälkeen, eli lyhempi aallon pituus ja kun valo nyt liikkuu lasilevyn jälkeen lähestymisnopeuden verran hitaammin havaitsijan suhteen, nuo muutokset kumovat toistensa vaikutuksen havaitsijalla ja valo näyttää liikkuvan samalla nopeudella kuin alkuperäisen lähteen valo ilman lähestyvää lasilevyä. Aallonpituudesta ja taajuudesta et saa oikeaa arvoa millä valo todella liikkuu tyhjiössä.
Re: Avaruuden rakenne
No eikös tuo nyt ole ihan selvä. Lampulta valo lähestyy ihan valonnopeudella havaitsijaa lasilevylle asti koska ne molemmat on samassa liiketilassa, valo liikkuu lamppua lähestyvän lasilevyn suhteen lasilevyn lähestymisnopeuden verran nopeammin ja siksi valon aallonpituus näyttää lyhenevän lasilevyn "havainnossa" eli myös taajuus lasin etupinnalla kasvaa verrattuna lampun lähetteeseen vaikka valon aallonpituudessa ei ole vielä mitään muutosta, vain lähestymisnopeus vaikuttaa mittaustulokseen.Tauko kirjoitti: ↑28 Maalis 2024, 00:17Vaikuttaa niin mielenkiintoiselta, että kerro mikä on valon nopeus, taajuus ja aallonpituus. Ennen lasilevyä, lasilevyssä ja lasilevyn jälkeen havaitsijan näkökulmasta.Goswell kirjoitti: ↑27 Maalis 2024, 08:45Ei, tuossa on paksu lasilevy. Eli lamppu joka lähettää yhtä aallonpituutta, lasilevy joka lähestyy lamppua ja havaitsija paikoillaan lampun suhteen avaruuden tyhjiössä.Deimos kirjoitti: ↑26 Maalis 2024, 23:10Taidat tarkoittaa "Peiliä" mutta mitäpä pikku yksityiskohdista. Lasi ja peili ovat ihan sama asia, aikuisten oikeasti.Goswell kirjoitti: ↑26 Maalis 2024, 23:08No sitä että kun aallonpituus muuttuu sen valon lähdettä lähestyvän lasilevyn kohdalla kahdesta syystä, lasilevyn lähestymisen takia+lasilevyn muutoin tuottaman valon hidastumisen takia, ja se lähestymisen takia syntynyt muutos jää siihen "uuteen " valoon lasilevyn läpäisyn jälkeen, eli lyhempi aallon pituus ja kun valo nyt liikkuu lasilevyn jälkeen lähestymisnopeuden verran hitaammin havaitsijan suhteen, nuo muutokset kumovat toistensa vaikutuksen havaitsijalla ja valo näyttää liikkuvan samalla nopeudella kuin alkuperäisen lähteen valo ilman lähestyvää lasilevyä. Aallonpituudesta ja taajuudesta et saa oikeaa arvoa millä valo todella liikkuu tyhjiössä.
Lasiin siirryttäessä valolla on se nopeus millä valo liikkuu lasilevyssä ja samalla aallonpituus lyhenee lisää koska valon etenemisnopeus laskenee lasissa.
Lasilevyn jälkeen nopeus palaa valon tyhjönopeuteen, mutta nyt lasilevyn suhteen ja havaitsijan suhteen valo liikkuu lasilevyn loittonemisnopeuden verran hitaammin ja valossa lasilevyn jälkeen edelleen oleva lähestymisnopeuden verran lyhentynyt aallonpituus saa aikaan sen että aallonpituus sekä taajuus on havaitsijalle sama kuin lampusta lähtiessä ilman lasilevyä.
Jos lasilevy loittonee lampusta eikä lähesty, sama laulu, nyt aallonpituus venyy lasilevyssä ja havaitsijalle valon lasilevyn nopeuden verran nopeampi lähestyminen palauttaa venyneen aallonpituuden sekä taajuuden alkuperäiseen asuun havaitsijan suhteen .
Joten oli lasilevy välillä missä liiketilassa tahansa tai ei ollut, aina näyttää aallonpituus ja taajuus mittauksessa että c:llä se valo lampulta ja lasilevystä painelee vaikka ei painelekkaan, eikä väliaine, vaikka ilma, muuta tuota mihinkään, koska silloin muutos tapahtuu jo lasilevyltä ilmakehään siirryttäessä eikä vasta havaitsijalla.
Minun mielestä noin.
Re: Avaruuden rakenne
Sanot: .... taajuus lasin etupinnalla kasvaa verrattuna lampun lähetteeseen vaikka valon aallonpituudessa ei ole vielä mitään muutosta,Goswell kirjoitti: ↑28 Maalis 2024, 08:37No eikös tuo nyt ole ihan selvä. Lampulta valo lähestyy ihan valonnopeudella havaitsijaa lasilevylle asti koska ne molemmat on samassa liiketilassa, valo liikkuu lamppua lähestyvän lasilevyn suhteen lasilevyn lähestymisnopeuden verran nopeammin ja siksi valon aallonpituus näyttää lyhenevän lasilevyn "havainnossa" eli myös taajuus lasin etupinnalla kasvaa verrattuna lampun lähetteeseen vaikka valon aallonpituudessa ei ole vielä mitään muutosta, vain lähestymisnopeus vaikuttaa mittaustulokseen.Tauko kirjoitti: ↑28 Maalis 2024, 00:17Vaikuttaa niin mielenkiintoiselta, että kerro mikä on valon nopeus, taajuus ja aallonpituus. Ennen lasilevyä, lasilevyssä ja lasilevyn jälkeen havaitsijan näkökulmasta.Goswell kirjoitti: ↑27 Maalis 2024, 08:45Ei, tuossa on paksu lasilevy. Eli lamppu joka lähettää yhtä aallonpituutta, lasilevy joka lähestyy lamppua ja havaitsija paikoillaan lampun suhteen avaruuden tyhjiössä.Deimos kirjoitti: ↑26 Maalis 2024, 23:10Taidat tarkoittaa "Peiliä" mutta mitäpä pikku yksityiskohdista. Lasi ja peili ovat ihan sama asia, aikuisten oikeasti.Goswell kirjoitti: ↑26 Maalis 2024, 23:08No sitä että kun aallonpituus muuttuu sen valon lähdettä lähestyvän lasilevyn kohdalla kahdesta syystä, lasilevyn lähestymisen takia+lasilevyn muutoin tuottaman valon hidastumisen takia, ja se lähestymisen takia syntynyt muutos jää siihen "uuteen " valoon lasilevyn läpäisyn jälkeen, eli lyhempi aallon pituus ja kun valo nyt liikkuu lasilevyn jälkeen lähestymisnopeuden verran hitaammin havaitsijan suhteen, nuo muutokset kumovat toistensa vaikutuksen havaitsijalla ja valo näyttää liikkuvan samalla nopeudella kuin alkuperäisen lähteen valo ilman lähestyvää lasilevyä. Aallonpituudesta ja taajuudesta et saa oikeaa arvoa millä valo todella liikkuu tyhjiössä.
Lasiin siirryttäessä valolla on se nopeus millä valo liikkuu lasilevyssä ja samalla aallonpituus lyhenee lisää koska valon etenemisnopeus laskenee lasissa.
Lasilevyn jälkeen nopeus palaa valon tyhjönopeuteen, mutta nyt lasilevyn suhteen ja havaitsijan suhteen valo liikkuu lasilevyn loittonemisnopeuden verran hitaammin ja valossa lasilevyn jälkeen edelleen oleva lähestymisnopeuden verran lyhentynyt aallonpituus saa aikaan sen että aallonpituus sekä taajuus on havaitsijalle sama kuin lampusta lähtiessä ilman lasilevyä.
Jos lasilevy loittonee lampusta eikä lähesty, sama laulu, nyt aallonpituus venyy lasilevyssä ja havaitsijalle valon lasilevyn nopeuden verran nopeampi lähestyminen palauttaa venyneen aallonpituuden sekä taajuuden alkuperäiseen asuun havaitsijan suhteen .
Joten oli lasilevy välillä missä liiketilassa tahansa tai ei ollut, aina näyttää aallonpituus ja taajuus mittauksessa että c:llä se valo lampulta ja lasilevystä painelee vaikka ei painelekkaan, eikä väliaine, vaikka ilma, muuta tuota mihinkään, koska silloin muutos tapahtuu jo lasilevyltä ilmakehään siirryttäessä eikä vasta havaitsijalla.
Eikö sua tolloa saada millään käsittämään, ettei valon taajuus muutu siirtyessään tyhjiöstä lasilevyyn. .
Re: Avaruuden rakenne
Pinnalla, ei lasissa, lasin pinta kohtaa valon nopeammin kuin havaitsija koska lähestyy lamppua.Kontra kirjoitti: ↑28 Maalis 2024, 10:54Sanot: .... taajuus lasin etupinnalla kasvaa verrattuna lampun lähetteeseen vaikka valon aallonpituudessa ei ole vielä mitään muutosta,Goswell kirjoitti: ↑28 Maalis 2024, 08:37No eikös tuo nyt ole ihan selvä. Lampulta valo lähestyy ihan valonnopeudella havaitsijaa lasilevylle asti koska ne molemmat on samassa liiketilassa, valo liikkuu lamppua lähestyvän lasilevyn suhteen lasilevyn lähestymisnopeuden verran nopeammin ja siksi valon aallonpituus näyttää lyhenevän lasilevyn "havainnossa" eli myös taajuus lasin etupinnalla kasvaa verrattuna lampun lähetteeseen vaikka valon aallonpituudessa ei ole vielä mitään muutosta, vain lähestymisnopeus vaikuttaa mittaustulokseen.Tauko kirjoitti: ↑28 Maalis 2024, 00:17Vaikuttaa niin mielenkiintoiselta, että kerro mikä on valon nopeus, taajuus ja aallonpituus. Ennen lasilevyä, lasilevyssä ja lasilevyn jälkeen havaitsijan näkökulmasta.Goswell kirjoitti: ↑27 Maalis 2024, 08:45Ei, tuossa on paksu lasilevy. Eli lamppu joka lähettää yhtä aallonpituutta, lasilevy joka lähestyy lamppua ja havaitsija paikoillaan lampun suhteen avaruuden tyhjiössä.Deimos kirjoitti: ↑26 Maalis 2024, 23:10Taidat tarkoittaa "Peiliä" mutta mitäpä pikku yksityiskohdista. Lasi ja peili ovat ihan sama asia, aikuisten oikeasti.Goswell kirjoitti: ↑26 Maalis 2024, 23:08No sitä että kun aallonpituus muuttuu sen valon lähdettä lähestyvän lasilevyn kohdalla kahdesta syystä, lasilevyn lähestymisen takia+lasilevyn muutoin tuottaman valon hidastumisen takia, ja se lähestymisen takia syntynyt muutos jää siihen "uuteen " valoon lasilevyn läpäisyn jälkeen, eli lyhempi aallon pituus ja kun valo nyt liikkuu lasilevyn jälkeen lähestymisnopeuden verran hitaammin havaitsijan suhteen, nuo muutokset kumovat toistensa vaikutuksen havaitsijalla ja valo näyttää liikkuvan samalla nopeudella kuin alkuperäisen lähteen valo ilman lähestyvää lasilevyä. Aallonpituudesta ja taajuudesta et saa oikeaa arvoa millä valo todella liikkuu tyhjiössä.
Lasiin siirryttäessä valolla on se nopeus millä valo liikkuu lasilevyssä ja samalla aallonpituus lyhenee lisää koska valon etenemisnopeus laskenee lasissa.
Lasilevyn jälkeen nopeus palaa valon tyhjönopeuteen, mutta nyt lasilevyn suhteen ja havaitsijan suhteen valo liikkuu lasilevyn loittonemisnopeuden verran hitaammin ja valossa lasilevyn jälkeen edelleen oleva lähestymisnopeuden verran lyhentynyt aallonpituus saa aikaan sen että aallonpituus sekä taajuus on havaitsijalle sama kuin lampusta lähtiessä ilman lasilevyä.
Jos lasilevy loittonee lampusta eikä lähesty, sama laulu, nyt aallonpituus venyy lasilevyssä ja havaitsijalle valon lasilevyn nopeuden verran nopeampi lähestyminen palauttaa venyneen aallonpituuden sekä taajuuden alkuperäiseen asuun havaitsijan suhteen .
Joten oli lasilevy välillä missä liiketilassa tahansa tai ei ollut, aina näyttää aallonpituus ja taajuus mittauksessa että c:llä se valo lampulta ja lasilevystä painelee vaikka ei painelekkaan, eikä väliaine, vaikka ilma, muuta tuota mihinkään, koska silloin muutos tapahtuu jo lasilevyltä ilmakehään siirryttäessä eikä vasta havaitsijalla.
Eikö sua tolloa saada millään käsittämään, ettei valon taajuus muutu siirtyessään tyhjiöstä lasilevyyn. .
Minun mielestä noin.