Ihmismieli on ajan ja ympäristön muovailuvahaa

[Purdue]

Ihmismieli on ajan ja ympäristön muovailuvahaa


Miksi ihminen voidaan saada uskomaan melkein mitä vaan? Mitä on subjektiivinen todellisuus? Kuinka aika, historia, ympäristö, kulttuuri ja yksilön kokemukset muokkaavat subjektiivisia todellisuuskäsityksiä? Onko ihmismieli vain ajan ja ympäristön muovailuvahaa?


Ihminen voidaan todellakin saada uskomaan melkein mitä vaan. Menneinä aikoina ihmiset ovat uskoneet luonnonilmiöiden takana oleviin henkiin ja jumaluuksiin. Myös uskonnolliset uskomukset ovat uskon asioita, ja poikkeavat eri kulttuureissa ja uskonnoissa radikaalistikin toisistaan. Ja kulttuuriantropologia se vasta onkin näyteikkuna erilaisiin todellisuuksiin ja maailmoihin joissa ihmisyhteisöt ovat eläneet.

Ja sitten ihminen voidaan saada oikeuttamaan rodullinen taikka uskonnollinen väkivalta yllättävän helposti, kuten natsien esimerkki osoittaa. Myös kansanmurhat ovat esimerkkejä siitä kuinka viha ja uskomukset siitä "toisesta" saavat ihmiset tekemään kauheita asioita. Puhumattakaan terroristeista jotka kuvittelevat pääsevänsä itsensä tappamalla kymmenien neitsyiden luo taivaaseen. Ja lapsetkin saadaan helposti uskomaan satuihin kuten Joulupukkiin.

Miksi on helpompaa uskoa satuihin kuin saada tietoa ja muokata uskomuksiaan "reaalimaailmasta"? Ihminen ymmärtää hyvin syy-seuraus suhteita, koska ne ovat selviytymisen ehto elon kamppailussa, mutta näiden syy-seuraus suhteiden selittäminen eli vastaus kysymykseen "miksi?" näin on, niin tuntuukin olevan hieman hankalampi asia. Halla voi viedä sadon kevätkesällä, mutta voiko sitä vastaan suojautua uhraamalla jumalille? Miksi yliluonnolliseen on niin helppo uskoa?


Elikkä, tässäpä on lanka jossa voi keskustella siitä kuinka aika, historia, ympäristö, kulttuuri, ja yksilön kokemukset muokkaavat ihmismieltä muovailuvahan lailla, ja saavat yksilöt ja ihmisryhmät uskomaan mitä kummallisimpiin asioihin.

[Purdue]

Ja valtiothan käyttävät tätä ihmismielen taipumusta uskoa melkein mihin vaan härskisti hyväkseen!


Propaganda on tässä se keskeinen työkalu, jolla ihmisten todellisuuskäsityksiä hämärretään, ja ihmisiä pidetään ruodussa, ja heidät saadaan myös vihaamaan oletettuja vihollisia.

Jos ajatellaan Venäjän tilannetta, jossa valtion propagandan avulla kansaa käännytetään länsi vihamieliseksi, ja sitten on näitä nuoria, jopa ihan lapsia, joihin iskostetaan länsiviha kesäleireillä yms. (Jännä kontrasti muuten Venäjän valtiollisen toiminnan ja lännen demokratioiden välillä: ei täällä kasvateta ihmisiä vihaamaan venäläisiä; päin vastoin, venäläisvastaisuus johtuu uutisista ja niiden välittämästä Venäjän valtion harjoittamasta politiikasta.)


Myös valtioita voidaan pitää "kuviteltuina yhteisöinä" joita pidetään kasassa kansallistunteen avulla. Mutta missä välissä kansallistunne muuttuu "toksiseksi" eli vihaksi muita ja vieraita kohtaan? Ja käyttävätkö monet valtiojohtajat näitä ihmisten luonnollisia tunnereaktioita härskisti hyväkseen?

[Jalo Arkkivalo]

Ihmismieli on ajan ja ympäristön muovailuvahaa

Miksi ihminen voidaan saada uskomaan melkein mitä vaan?

Sivusin aihetta tuossa todellisuus ja sen luonne II -ketjussa.

viewtopic.php?t=3803&start=15#p19732

Oma teoriani on, että kaiken pohjalla on vääristynyt todellisuuskäsitys. Ulospäin saattaa näyttää oudolta, että miksi joku uskoo johonkin täysin triviaaliin typerään asiaan. Mutta kun asia asetetaan vääristyneen todellisuuskäsityksen viitekehykseen, asiat alkavat selittyä.
Esimerkiksi joulupukkiin uskominen vaatii todellisuuskäsityksen jossa joulupukki voi olla olemassa. Siksi filosofiset silmänkääntötemput ovat niin vaarallisia. Koska niillä on mainipuloitavissa ihmiset uskomaan ihan huuhaa juttuihin. Ja ne filosofiat saattavat ulospäin näyttää harmittomilta, jopa akateemisen hienostuneilta.
On vaikea saada taivutettua ketään uskomaan joulupukkiin, mutta jos onnistut taivuttamaan todellisuuskäsityksen solmuun jollain hähmäisellä filosofialla, niin ihminen on valmis uskomaan lähes kaikkea triviaalia paskaa.

Nyt tekoälyn inkarnaation aattona seuraan itse hiukan huolestuneena, että mille filosofialle tekoälyä aletaan rakentamaan. Koska jos tällä todellisuuskäsityksellä maalataan koko ihmiskunnan yli, niin sen jälkeen napin painalluksella voi saada suuret massat uskomaan ihan mitä tahansa. Ilmoitusluontoisesti.

[Toope]

Joku voisi ajatella, että ihmiset säätävät ajatteluaan liiaksi, eikä yhteiskunta/maailma oikeasti ole noin monimutkainen, kuin joidenkin ihmisten aivot sitä vääntävät...!

[Purdue]

Ihmismieli on ajan ja ympäristön muovailuvahaa

Miksi ihminen voidaan saada uskomaan melkein mitä vaan?

Sivusin aihetta tuossa todellisuus ja sen luonne II -ketjussa.

viewtopic.php?t=3803&start=15#p19732

Oma teoriani on, että kaiken pohjalla on vääristynyt todellisuuskäsitys. Ulospäin saattaa näyttää oudolta, että miksi joku uskoo johonkin täysin triviaaliin typerään asiaan. Mutta kun asia asetetaan vääristyneen todellisuuskäsityksen viitekehykseen, asiat alkavat selittyä.
Esimerkiksi joulupukkiin uskominen vaatii todellisuuskäsityksen jossa joulupukki voi olla olemassa. Siksi filosofiset silmänkääntötemput ovat niin vaarallisia. Koska niillä on mainipuloitavissa ihmiset uskomaan ihan huuhaa juttuihin. Ja ne filosofiat saattavat ulospäin näyttää harmittomilta, jopa akateemisen hienostuneilta.
On vaikea saada taivutettua ketään uskomaan joulupukkiin, mutta jos onnistut taivuttamaan todellisuuskäsityksen solmuun jollain hähmäisellä filosofialla, niin ihminen on valmis uskomaan lähes kaikkea triviaalia paskaa.

Nyt tekoälyn inkarnaation aattona seuraan itse hiukan huolestuneena, että mille filosofialle tekoälyä aletaan rakentamaan. Koska jos tällä todellisuuskäsityksellä maalataan koko ihmiskunnan yli, niin sen jälkeen napin painalluksella voi saada suuret massat uskomaan ihan mitä tahansa. Ilmoitusluontoisesti.

Joo, varmastikin kyseessä on vääristynyt todellisuuskäsitys kuten sanot. Mutta toisaalta todellisuuskäsityksetkin ovat lopulta kasa uskomuksia.

Eli usko joulupukkiin (uskomus) vaatii tuekseen toisen uskomuksen (todellisuuskäsitys jossa joulupukki voi olla olemassa).

Loppujen lopuksi siis yksilöllä on iso läjä uskomuksia (todellisuuskäsityksiä), jotka voi olla enemmän taikka vähemmän realistisia.


Mitä tulee filosofioihin taikka ideologioihin, niin nehän ovat yleensä ideaalimalleja (kommunismi, kapitalismi) ja sellaiset yksilöt, jotka uskovat yksipuolisesti johonkin tiettyyn malliin, niin ajautuvat aika usein kannattamaan jotakin näkemystä taikka uskomusta, joka voi olla hyvinkin kapea-alainen.

Puhdas kapitalismikaan ei tuota maailmaan onnelaa, vaan sen "näkymättömän käden" vastineeksi tarvitaan lainsäätäjän "näkyvää kättä".

Ihmisten pitäisi siis pystyä suhteuttamaan, integroimaan ja soveltamaan monesti hyvinkin vastakkaisia näkemyksiä (uskomuksia), jotta harhapoluilta vältyttäisiin. Mutta paljon helpompi on ottaa jokin kapea uskomus omaksi ohjenuoraksi, ja siinäpä sitten se todellisuuskäsitys maailmasta jo vääristyykin heti ensi alkuunsa.

[Stadin öljylanne]

Ihmismieli on ajan ja ympäristön muovailuvahaa


Miksi ihminen voidaan saada uskomaan melkein mitä vaan? Mitä on subjektiivinen todellisuus? Kuinka aika, historia, ympäristö, kulttuuri ja yksilön kokemukset muokkaavat subjektiivisia todellisuuskäsityksiä? Onko ihmismieli vain ajan ja ympäristön muovailuvahaa?


Ihminen voidaan todellakin saada uskomaan melkein mitä vaan. Menneinä aikoina ihmiset ovat uskoneet luonnonilmiöiden takana oleviin henkiin ja jumaluuksiin. Myös uskonnolliset uskomukset ovat uskon asioita, ja poikkeavat eri kulttuureissa ja uskonnoissa radikaalistikin toisistaan. Ja kulttuuriantropologia se vasta onkin näyteikkuna erilaisiin todellisuuksiin ja maailmoihin joissa ihmisyhteisöt ovat eläneet.

Ja sitten ihminen voidaan saada oikeuttamaan rodullinen taikka uskonnollinen väkivalta yllättävän helposti, kuten natsien esimerkki osoittaa. Myös kansanmurhat ovat esimerkkejä siitä kuinka viha ja uskomukset siitä "toisesta" saavat ihmiset tekemään kauheita asioita. Puhumattakaan terroristeista jotka kuvittelevat pääsevänsä itsensä tappamalla kymmenien neitsyiden luo taivaaseen. Ja lapsetkin saadaan helposti uskomaan satuihin kuten Joulupukkiin.

Miksi on helpompaa uskoa satuihin kuin saada tietoa ja muokata uskomuksiaan "reaalimaailmasta"? Ihminen ymmärtää hyvin syy-seuraus suhteita, koska ne ovat selviytymisen ehto elon kamppailussa, mutta näiden syy-seuraus suhteiden selittäminen eli vastaus kysymykseen "miksi?" näin on, niin tuntuukin olevan hieman hankalampi asia. Halla voi viedä sadon kevätkesällä, mutta voiko sitä vastaan suojautua uhraamalla jumalille? Miksi yliluonnolliseen on niin helppo uskoa?


Elikkä, tässäpä on lanka jossa voi keskustella siitä kuinka aika, historia, ympäristö, kulttuuri, ja yksilön kokemukset muokkaavat ihmismieltä muovailuvahan lailla, ja saavat yksilöt ja ihmisryhmät uskomaan mitä kummallisimpiin asioihin.

Koska en ole asiantuntija, seuraava tulee nauttia asianmukaisen suolan kanssa

Nähdäkseni kaikki ihmiset uskovat kaiken, mikä toimii käytännössä eivätkä tippaakaan enempää. Tosin siitä, mikä toimii käytännössä, päättää tunteet, ei järki. "Toimii käytännössä" on siis reaktio, joka assosioituu tunteeseen, joka seuraa siitä, kun emotionaalinen stressitila laukeaa.

Kun sitten kohtaa ärsykkeen, joka kiinnittää huomion, itse kunkin elämänkokemuksella harjoitetun generatiivisen biologisen neuroverkon aktivaatiofunktiot ovat siinä asennossa, että lopputulos, eli reaktio, assosioituu kaikkein lähimmäksi emotionaalisen stressitilan laukeamisesta seurannutta tunnetta. Tämä reaktio on siis ihmiselle tieteellinen fakta.

Jos haluaa ymmärtää, miksi joku uskoo ihan tyhmiä asioita, tulisi mielestäni siirtää katse tämän jonkun lapsuuden ympäristössä vallinneeseen emotionaaliseen ilmapiiriin, tyyliin millaisista teoista vanhemmat ovat emotionaalisen hädän hetkellä palkinneet emotionaalisella turvan ja lämmön tunteella.

Tietenkään kaikki ei selviä vain lapsuuden ympäristön olosuhteita tarkkailemalla, vaan siinä tulisi tarkkailla myös millainen on tuon jonkun geneettinen materiaali ja millaiset ovat olleet vanhemmiltaan perimänsä epigeeniset asetukset. Mutta koska geenit eivät itse tee mitään, vaan se on geenien ympäristö, joka geeneistä rakennusohjeita tilaa, ympäristöön tarkkailulla voi saada suuntaviivoja sitä silmällä pitäen, että ne ovat periaatteessa geneettisesti ja epigeenisesti määräytyviä nuo perustarpeet, jotka aiheuttavat ihmiselle emotionaaliset stressitilat. Kun elämänkokemus muokkaa epigeenisiä asetuksia, emotionaaliset perustarpeet jossain määrin muuttuvat; tyyliin vanhat perustarpeet vaimenevat ja geeneistä paremmin ympäristöön ulosmitattavat perustarpeet pääsevät vaikuttamaa päätöksentekoon.

[Brainwashed]

Koronaperseilyt oli ikävä osoitus siitä miten helppoa on ihmisjoukkojen manipulointi. Jopa älykkäät menivät ihan täysillä siihen retkuun.