Todellisuus ja sen luonne (Osa II)

[OlliS]

Todellisuudessa on neljä tasoa ja niitä vastaa kutakin yksi niitä tutkiva empiirinen tiede sivutieteineen ja soveltavine tieteineen ja jotkut tieteet ovat poikkitieteitä.

I. Aine ja energia. Fysiikka perustieteenä.
2. Solut ja elämä. Biologia.
3. Ruumis ja psyyke. Ihmiset ja yhteiskunnat. Psykologia, sosiologia ja historia.
4. Ihmistä korkeammat olennot. Niiden ruumis ja psyyke. Teologia.

Aine ja henki aina yhdessä, vaikka täytyy käsitellä erikseenkin.

Tämä on elämän taso. Sitten on koot:

Atomit. Fysiikka.
Kappaleet. Fysiikka ym.
Maapallo. Geologia ym
Aurinkokunta. Tähtitiede
Linnunrata. Tähtitiede.
Galaksijoukot. Tähtitiede.
Osauniversumit. Kosmologia, filosofia
Kaikkeus, galaksien verkosto. Kosmologia, filosofia.

Eri tasojen asiat ovat luonteeltaan erilaisia ja tarvitsevat erilaiset teoriat ja aina uusia tutkimusmenetelmiä.

Sitten vielä:

Aineellinen maailma. Havaintomaailmamme maapallolla ja täältä käsin.

Henkimaailma. Tuntematon. Teologia.

Nämä yhdistävä kokonainen maailma. Tuntematon. Teologia ja filosofia.

[OlliS]

Yksi jako:
Mikromaailma, hiukkasfysiikan ja atomifysiikan taso.
Keskimaailma, tavallinen maailma.
Makromaailma, universumi.

[Neutroni]

Eli onko kuu taivaalla vaikken sitä katsoisi?

Onko omenaa olemassa objektina, vain onko se vain kasa atomeja?

Onko omena vasta olemassa omenana havaitsijasta riippuvassa ulkoisessa todellisuudessa?


Tällä pohdinnalla saa hyvin taas pään sekaisin ja pyörälle, niin ei tarvitse muita turrukkeita!

Tuo pohdinta johtaa järjettömyyksiin, koska suljet keinotekoisesti asioita pois. Esimerkiksi omena on tietyillä tavoilla toisiinsa liittyvä kasa atomeja, mutta se on niin selkeästi rajattavissa fysikaalisilla määrittelyillä, että se on myös hyvin määritelty objekti. Perimmäistä todellisuutta ei voi tietää ja olemassaololle on määriteltävissä monia tasoja, jotka eivät ole välttämättä toisiaan pois sulkevia.

[OlliS]

Atomeista luullaan, et se on hiukkasia ja täynnä tyhjää, muttei se niin ole, vaan ne hiukkaset eivät ole yksin ainetta, vaan myös hiukkasten väliset voimat yhdessä hiukkastem kanssa muodostavat sen kiinteän aineen.

[Tauko]

Atomeista luullaan, et se on hiukkasia ja täynnä tyhjää,

Missäs näin luullaan?

muttei se niin ole, vaan ne hiukkaset eivät ole yksin ainetta, vaan myös hiukkasten väliset voimat yhdessä hiukkastem kanssa muodostavat sen kiinteän aineen.

Juttusi on aika löysää.

[OlliS]

Atomeista luullaan, et se on hiukkasia ja täynnä tyhjää,

Missäs näin luullaan?

muttei se niin ole, vaan ne hiukkaset eivät ole yksin ainetta, vaan myös hiukkasten väliset voimat yhdessä hiukkastem kanssa muodostavat sen kiinteän aineen.

Juttusi on aika löysää.

Atomimallit, piirrokset, vaikuttavat meidän todellisuuskuvaamme mikromaailmasta. Ajattelemme mikromaailman tavallisen maailman käsitteillä, mutta oikeasti kaikki siellä on täysin toisenlaista, kuten sitten taas kvanttiteoriasta hyvin tiedämme.

Sama koskee makromaailmaa, galaksien maailmaa. Paikka, aika ja materia on siellä erilaista, kaikki on toisin, kun ajatellaan kaikkeuden käsitteillä.

[Naturalisti]

Todellisuudessa on neljä tasoa ja niitä vastaa kutakin yksi niitä tutkiva empiirinen tiede sivutieteineen ja soveltavine tieteineen ja jotkut tieteet ovat poikkitieteitä.

I. Aine ja energia. Fysiikka perustieteenä.
2. Solut ja elämä. Biologia.
3. Ruumis ja psyyke. Ihmiset ja yhteiskunnat. Psykologia, sosiologia ja historia.
4. Ihmistä korkeammat olennot. Niiden ruumis ja psyyke. Teologia.

Aine ja henki aina yhdessä, vaikka täytyy käsitellä erikseenkin.

Tämä on elämän taso. Sitten on koot:

Atomit. Fysiikka.
Kappaleet. Fysiikka ym.
Maapallo. Geologia ym
Aurinkokunta. Tähtitiede
Linnunrata. Tähtitiede.
Galaksijoukot. Tähtitiede.
Osauniversumit. Kosmologia, filosofia
Kaikkeus, galaksien verkosto. Kosmologia, filosofia.

Eri tasojen asiat ovat luonteeltaan erilaisia ja tarvitsevat erilaiset teoriat ja aina uusia tutkimusmenetelmiä.

Sitten vielä:

Aineellinen maailma. Havaintomaailmamme maapallolla ja täältä käsin.

Henkimaailma. Tuntematon. Teologia.

Nämä yhdistävä kokonainen maailma. Tuntematon. Teologia ja filosofia.

Tuosta sun nelitasoisen mallin kolmesta ensimmäisestä tasosta olen samaa mieltä. Neljännen tason oletusta en pidä tarpeellisena. En nyt halua alkaa tästä juupas-eipäs-väittelyä. Kysyn vain sen sijaan: Millä perusteella mielestäsi nuo kolme tasoa eivät riitä?

Evoluutio alkuräjähdyksestä ajatteluun voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen:

1. Materiaalisen todellisuuden evoluutio: Universumi syntyi alkuräjähdyksessä noin 13,8 miljardia vuotta sitten. Alkuaineet, kuten vety ja helium, muodostuivat ensimmäisillä hetkillä ja myöhemmin tähdissä. Raskaammat alkuaineet syntyivät ydinreaktioissa. Nämä alkuaineet ovat olennaisia elämän kemiallisille prosesseille. Luonnon lait ohjaavat näiden alkuaineiden vuorovaikutuksia ja kemiallisia reaktioita, joista elämän rakennusaineet syntyvät. Elämän synty maapallolla tapahtui noin 3,5-4 miljardia vuotta sitten.

2. Geneettisen informaatiosysteemin evoluutio: Elämä syntyi emergenttinä tapahtumana, jossa elottomista materiaalisista objekteista muodostui geneettinen informaatiosysteemi. Tämä tapahtui pitkän kemiallisen evoluution tuloksena. Geneettinen informaatiosysteemi koostuu DNA:sta ja RNA:sta, jotka pystyvät tallentamaan ja siirtämään geneettistä tietoa. Elämän kehittyminen perustuu Darwinin evoluutioteoriaan, jossa geneettinen informaatio muuttuu ja monimuotoistuu ajan kuluessa.

3. Memeettisen informaatiosysteemin evoluutio: Kulttuuri on aivojen materiaalisten prosessien muodostaminen mielten muodostama memeettinen informaatiosysteemi, joka perustuu tiedon ja ideoiden jakamiseen symbolien, kuten kielten, avulla. Tämä mahdollisti ihmisten oppimisen toisiltaan, taitojen ja tietojen siirtämisen sukupolvelta toiselle sekä kulttuurin jatkuvan evoluution. Mielen olemassaolo päättyy aivokuolemaan ja kulttuurin olemassaolo päättyy viimeisen kulttuuria kantavan populaation yksilön kuollessa (se mitä siitä siinä vaiheessa on jäljellä).

Nykyisen tieteellisen käsityksen mukaan elämä ei enää vaadi erityistä "elon henkeä" selittämään sen olemassaoloa. Sen sijaan elämä ymmärretään perustuvan tarkkoihin fysikaalisiin ja kemiallisiin prosesseihin, jotka ohjaavat geneettisen informaatiosysteemin toimintaa ja vuorovaikutuksia. Organismin elämän ylläpitämiseksi geneettisen informaatiosysteemin on toimittava oikein, ja sen rikkoutuminen voi johtaa vuorovaikutusprosessien pysähtymiseen ja organismin kuolemaan. Tämä näkemys perustuu luonnontieteelliseen tutkimukseen ja havaintoihin, ja se selittää elämän, mielen ja kulttuurin monimuotoisuuden ja kehityksen ilman tarvetta mystisille voimille, kuolemattomalle sielulle tai elollisille voimille. Materiaalisen mielen olemassaolo päättyy aivokuolemaan ja kulttuurin olemassaolo päättyy sitä kantavan populaation kuolemaan.

Lähteet:
(1) Alkupamauksesta ajatteluun - Tiedepalsta.fi. viewtopic.php?t=2358.
(2) Materiaalinen, geneettinen ja memeettinen systeemi - Tiedepalsta.fi. viewtopic.php?t=2419.

[OlliS]

Todellisuudessa on neljä tasoa ja niitä vastaa kutakin yksi niitä tutkiva empiirinen tiede sivutieteineen ja soveltavine tieteineen ja jotkut tieteet ovat poikkitieteitä.

I. Aine ja energia. Fysiikka perustieteenä.
2. Solut ja elämä. Biologia.
3. Ruumis ja psyyke. Ihmiset ja yhteiskunnat. Psykologia, sosiologia ja historia.
4. Ihmistä korkeammat olennot. Niiden ruumis ja psyyke. Teologia.

Aine ja henki aina yhdessä, vaikka täytyy käsitellä erikseenkin.

Tämä on elämän taso. Sitten on koot:

Atomit. Fysiikka.
Kappaleet. Fysiikka ym.
Maapallo. Geologia ym
Aurinkokunta. Tähtitiede
Linnunrata. Tähtitiede.
Galaksijoukot. Tähtitiede.
Osauniversumit. Kosmologia, filosofia
Kaikkeus, galaksien verkosto. Kosmologia, filosofia.

Eri tasojen asiat ovat luonteeltaan erilaisia ja tarvitsevat erilaiset teoriat ja aina uusia tutkimusmenetelmiä.

Sitten vielä:

Aineellinen maailma. Havaintomaailmamme maapallolla ja täältä käsin.

Henkimaailma. Tuntematon. Teologia.

Nämä yhdistävä kokonainen maailma. Tuntematon. Teologia ja filosofia.

Tuosta sun nelitasoisen mallin kolmesta ensimmäisestä tasosta olen samaa mieltä. Neljännen tason oletusta en pidä tarpeellisena. En nyt halua alkaa tästä juupas-eipäs-väittelyä. Kysyn vain sen sijaan: Millä perusteella mielestäsi nuo kolme tasoa eivät riitä?

Evoluutio alkuräjähdyksestä ajatteluun voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen:

1. Materiaalisen todellisuuden evoluutio: Universumi syntyi alkuräjähdyksessä noin 13,8 miljardia vuotta sitten. Alkuaineet, kuten vety ja helium, muodostuivat ensimmäisillä hetkillä ja myöhemmin tähdissä. Raskaammat alkuaineet syntyivät ydinreaktioissa. Nämä alkuaineet ovat olennaisia elämän kemiallisille prosesseille. Luonnon lait ohjaavat näiden alkuaineiden vuorovaikutuksia ja kemiallisia reaktioita, joista elämän rakennusaineet syntyvät. Elämän synty maapallolla tapahtui noin 3,5-4 miljardia vuotta sitten.

2. Geneettisen informaatiosysteemin evoluutio: Elämä syntyi emergenttinä tapahtumana, jossa elottomista materiaalisista objekteista muodostui geneettinen informaatiosysteemi. Tämä tapahtui pitkän kemiallisen evoluution tuloksena. Geneettinen informaatiosysteemi koostuu DNA:sta ja RNA:sta, jotka pystyvät tallentamaan ja siirtämään geneettistä tietoa. Elämän kehittyminen perustuu Darwinin evoluutioteoriaan, jossa geneettinen informaatio muuttuu ja monimuotoistuu ajan kuluessa.

3. Memeettisen informaatiosysteemin evoluutio: Kulttuuri on aivojen materiaalisten prosessien muodostaminen mielten muodostama memeettinen informaatiosysteemi, joka perustuu tiedon ja ideoiden jakamiseen symbolien, kuten kielten, avulla. Tämä mahdollisti ihmisten oppimisen toisiltaan, taitojen ja tietojen siirtämisen sukupolvelta toiselle sekä kulttuurin jatkuvan evoluution. Mielen olemassaolo päättyy aivokuolemaan ja kulttuurin olemassaolo päättyy viimeisen kulttuuria kantavan populaation yksilön kuollessa (se mitä siitä siinä vaiheessa on jäljellä).

Nykyisen tieteellisen käsityksen mukaan elämä ei enää vaadi erityistä "elon henkeä" selittämään sen olemassaoloa. Sen sijaan elämä ymmärretään perustuvan tarkkoihin fysikaalisiin ja kemiallisiin prosesseihin, jotka ohjaavat geneettisen informaatiosysteemin toimintaa ja vuorovaikutuksia. Organismin elämän ylläpitämiseksi geneettisen informaatiosysteemin on toimittava oikein, ja sen rikkoutuminen voi johtaa vuorovaikutusprosessien pysähtymiseen ja organismin kuolemaan. Tämä näkemys perustuu luonnontieteelliseen tutkimukseen ja havaintoihin, ja se selittää elämän, mielen ja kulttuurin monimuotoisuuden ja kehityksen ilman tarvetta mystisille voimille, kuolemattomalle sielulle tai elollisille voimille. Materiaalisen mielen olemassaolo päättyy aivokuolemaan ja kulttuurin olemassaolo päättyy sitä kantavan populaation kuolemaan.

Lähteet:
(1) Alkupamauksesta ajatteluun - Tiedepalsta.fi. viewtopic.php?t=2358.
(2) Materiaalinen, geneettinen ja memeettinen systeemi - Tiedepalsta.fi. viewtopic.php?t=2419.

Kolme tasoa riittää niille, joiden mielestä Jumalaa ja henkimaailmaa ei ole. Muiden mielestä nekin on syytä ottaa huomioon. Vähintään mahdollisuuksina.

Filosofiassa.

Empiirisessä tutkimuksessa se on vaikeaa, vain tunnustuksellinen teologia, Ufo-tutkimus ja parapsykologia ja filosofia tutkivat niitä. Saako tieteessä ottaa huomioon tai ei, niin siitä tulee tässä aina ikuinen vänkäys. Ateistit väittävät, että heillä on oikeus määrätä, mitä tieteessä saa tutkia ja mitä ei. Teistien, uskisten, on pakko olla muka vain suvaitsevaisia, vaikka oikeasti haluaisivat heittää ateistit pois vallankahvasta.

[OlliS]

Sitä paitsi kehitys johtaa jumalien syntymiseen. Kyllä se Jumala sitäkin kautta putkahtaa. Evoluutioteoria on nykyajan Jumala todistus.

Ja se on varsin humoristista, ottaen huomioon rintamalinjat!

[Purdue]

Todellisuudessa on neljä tasoa ja niitä vastaa kutakin yksi niitä tutkiva empiirinen tiede sivutieteineen ja soveltavine tieteineen ja jotkut tieteet ovat poikkitieteitä.

I. Aine ja energia. Fysiikka perustieteenä.
2. Solut ja elämä. Biologia.
3. Ruumis ja psyyke. Ihmiset ja yhteiskunnat. Psykologia, sosiologia ja historia.
4. Ihmistä korkeammat olennot. Niiden ruumis ja psyyke. Teologia.

Aine ja henki aina yhdessä, vaikka täytyy käsitellä erikseenkin.

Tämä on elämän taso. Sitten on koot:

Atomit. Fysiikka.
Kappaleet. Fysiikka ym.
Maapallo. Geologia ym
Aurinkokunta. Tähtitiede
Linnunrata. Tähtitiede.
Galaksijoukot. Tähtitiede.
Osauniversumit. Kosmologia, filosofia
Kaikkeus, galaksien verkosto. Kosmologia, filosofia.

Eri tasojen asiat ovat luonteeltaan erilaisia ja tarvitsevat erilaiset teoriat ja aina uusia tutkimusmenetelmiä.

Sitten vielä:

Aineellinen maailma. Havaintomaailmamme maapallolla ja täältä käsin.

Henkimaailma. Tuntematon. Teologia.

Nämä yhdistävä kokonainen maailma. Tuntematon. Teologia ja filosofia.

Tuosta sun nelitasoisen mallin kolmesta ensimmäisestä tasosta olen samaa mieltä. Neljännen tason oletusta en pidä tarpeellisena. En nyt halua alkaa tästä juupas-eipäs-väittelyä. Kysyn vain sen sijaan: Millä perusteella mielestäsi nuo kolme tasoa eivät riitä?

Evoluutio alkuräjähdyksestä ajatteluun voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen:

1. Materiaalisen todellisuuden evoluutio: Universumi syntyi alkuräjähdyksessä noin 13,8 miljardia vuotta sitten. Alkuaineet, kuten vety ja helium, muodostuivat ensimmäisillä hetkillä ja myöhemmin tähdissä. Raskaammat alkuaineet syntyivät ydinreaktioissa. Nämä alkuaineet ovat olennaisia elämän kemiallisille prosesseille. Luonnon lait ohjaavat näiden alkuaineiden vuorovaikutuksia ja kemiallisia reaktioita, joista elämän rakennusaineet syntyvät. Elämän synty maapallolla tapahtui noin 3,5-4 miljardia vuotta sitten.

2. Geneettisen informaatiosysteemin evoluutio: Elämä syntyi emergenttinä tapahtumana, jossa elottomista materiaalisista objekteista muodostui geneettinen informaatiosysteemi. Tämä tapahtui pitkän kemiallisen evoluution tuloksena. Geneettinen informaatiosysteemi koostuu DNA:sta ja RNA:sta, jotka pystyvät tallentamaan ja siirtämään geneettistä tietoa. Elämän kehittyminen perustuu Darwinin evoluutioteoriaan, jossa geneettinen informaatio muuttuu ja monimuotoistuu ajan kuluessa.

3. Memeettisen informaatiosysteemin evoluutio: Kulttuuri on aivojen materiaalisten prosessien muodostaminen mielten muodostama memeettinen informaatiosysteemi, joka perustuu tiedon ja ideoiden jakamiseen symbolien, kuten kielten, avulla. Tämä mahdollisti ihmisten oppimisen toisiltaan, taitojen ja tietojen siirtämisen sukupolvelta toiselle sekä kulttuurin jatkuvan evoluution. Mielen olemassaolo päättyy aivokuolemaan ja kulttuurin olemassaolo päättyy viimeisen kulttuuria kantavan populaation yksilön kuollessa (se mitä siitä siinä vaiheessa on jäljellä).

Nykyisen tieteellisen käsityksen mukaan elämä ei enää vaadi erityistä "elon henkeä" selittämään sen olemassaoloa. Sen sijaan elämä ymmärretään perustuvan tarkkoihin fysikaalisiin ja kemiallisiin prosesseihin, jotka ohjaavat geneettisen informaatiosysteemin toimintaa ja vuorovaikutuksia. Organismin elämän ylläpitämiseksi geneettisen informaatiosysteemin on toimittava oikein, ja sen rikkoutuminen voi johtaa vuorovaikutusprosessien pysähtymiseen ja organismin kuolemaan. Tämä näkemys perustuu luonnontieteelliseen tutkimukseen ja havaintoihin, ja se selittää elämän, mielen ja kulttuurin monimuotoisuuden ja kehityksen ilman tarvetta mystisille voimille, kuolemattomalle sielulle tai elollisille voimille. Materiaalisen mielen olemassaolo päättyy aivokuolemaan ja kulttuurin olemassaolo päättyy sitä kantavan populaation kuolemaan.

Lähteet:
(1) Alkupamauksesta ajatteluun - Tiedepalsta.fi. viewtopic.php?t=2358.
(2) Materiaalinen, geneettinen ja memeettinen systeemi - Tiedepalsta.fi. viewtopic.php?t=2419.

Kolme tasoa riittää niille, joiden mielestä Jumalaa ja henkimaailmaa ei ole. Muiden mielestä nekin on syytä ottaa huomioon. Vähintään mahdollisuuksina.

Filosofiassa.

Empiirisessä tutkimuksessa se on vaikeaa, vain tunnustuksellinen teologia, Ufo-tutkimus ja parapsykologia ja filosofia tutkivat niitä. Saako tieteessä ottaa huomioon tai ei, niin siitä tulee tässä aina ikuinen vänkäys. Ateistit väittävät, että heillä on oikeus määrätä, mitä tieteessä saa tutkia ja mitä ei. Teistien, uskisten, on pakko olla muka vain suvaitsevaisia, vaikka oikeasti haluaisivat heittää ateistit pois vallankahvasta.

Tiedettä ja uskontoa ei tulisi pitää toistensa vastakohtina tai substituutteina vaan toisiaan täydentävinä komplementteina.

Aika monet kuuluisat tiedemiehet varsinkin takavuosina ovat myös olleet uskonnollisia.

Mutta kun puhutan tieteestä, niin sen kohteena on se mikä on empiirisesti havaittavissa, ja näin pitääkin olla. Jumaluuden olemassaoloa ei pystytä kokeellisesti taikka tilastollisesti testaamaan, vaan se on uskon asia.

Filosofia on sitten sellainen rajaseutu, jossa voidaan pohtia kaikkea sitä mitä tiede ei pysty selittämään, ja jossa voidaan myös pohtia mahdollisen jumaluuden taikka henkimaailman olemassaoloa.

[OlliS]

Tieteen kohteena on ihan kaikki. Mitä ei voi havaita, siitä tehdään teorioita, ja sitten testataan teorioita. Tämä tilanne on koko ajan, joka asiassa, todellisuuden kanssa. Ilmitodellisuus, havainnot, eivät ole tutkimuksen kohde, vaan luonnonlakien paljastaminen, selvittäminen, niiden takaa. Se on sitä vaikeampaa, mitä monimutkaisimmista ja korkeammista asioista on kysymys. Kuten ihminen ja yhteiskunta. Taiteesta, galakseista, enkeleistä ja jumalista puhumattakaan.

Tiede pureutuu teorioilla syvempään todellisuuteen. Tiede on teorioita.

Erityisesti mikromaailman ja makromaailma kohdalla on kyse teorioista. Ei niistä mitään yksiselitteisiä havaintoja ole, vaan kaikki havainnot tulkitaan teorioilla, jotka ovat edelleen kiistelyn kohteina ja ristiriidassa keskenään. Ei voi valíta ainoaa oikeaa teoriaa, vaikka tiedeyhteisö on näin tehnyt. Filosofit esittävät tähän vastalauseensa. Katsotaan taas kahdenkymmenen vuoden kuluttua, miltä teoriat silloin näyttävät tiedeyhteisössä.

[jester]

Vähän pohdintaa Kantin ajattelun pohjalta:

Kantin jako ilmiömaailmaan ja olioihin sinänsä on minusta järkeenkäypä.Se pitää vain ymmärtää oikein. Se ei tarkoita, että oliot sinänsä olisivat jotain ideaalista tai henkistä. Kant vain jakaa maailman tietoteoreettisesti kahtia. On maailma, jonka voimme aistein havaita ja josta voimme jotain tietää, ja se maailma josta ei periaatteessakaan voi saada tietoa. Kant ei varsinaisesti ota ontologista kantaa.

Jako kahteen maailmaan on siksi tärkeä, että se pelastaa realismin. Berkeleyn subjektiivisessa idealismissa ei ollut varsinaista olioiden sinänsä maailmaa, ainoastaan Jumalaan taisi Berkeley viitata. Berkeleyn ajatuskokeessa subjekti tarkastelee havaintokohdetta yhä tarkemmin ja tarkemmin, mutta ei koskaan löydä olioita sinänsä, vaan vain uusia tarkempia aistihavaintoja. Berkeleyn mukaan siis voidaan päätellä, että (materiaalisia) olioita sinänsä ei ole. Tuomalla peliin olioiden sinänsä maailman, voidaan siis katkaista tuo loputon subjektiivisen selittämisen kierre. Jotain on, vaikka siihen ei kokemuksessa voi päästä.

Itse olen ajatellut kahtiajaon hieman eri termein. On kaikkien tietoisten olentojen tietoisuuden sisältöjen virrat, ja toisaalta transsendentti tietojärjestelmä, joka vastaa noiden virtojen sisällöistä. Tuo tietojärjestelmä vastaa siis siitä, että ilmiömaailma on järjestynyt ja johdonmukainen, sekä luonnonlakien alainen. Toisaalta tietojärjestelmä vastaa myös tietoisuuksien jatkuvuudesta ja pysyvyydestä.Tuo tietojärjestelmä voi siis hyvin olla materiaalinen, henkinen tai molempia.

Yhtenä ongelmana on, että mitä virkaa on käsitteellä josta ei voi mitään sanoa? Jos olioiden sinänsä maailma on jotain täysin muuta, kuin ilmiömaailma, miten se voi synnyttää ilmiömaailman? Jonkinlainen kausaliteetti täytyy kuulua myös olioiden sinänsä maailmaan. Ehkä olenkin Kantia enemmän arkijärjen kannalla. Ilmiömaailman tutkiminen paljastaa jotain sen ulkopuolella olevasta olioiden sinänsä maailmasta, vaikka oliot sinänsä jäävätkin aina piiloon.

Mielestäni on tärkeä ymmärtää, että todellisuuden kahtiajako on vain tietoteoreettinen. Ontologisessa mielessä mitään kahtiajakoa ei välttämättä ole. Ainakin minusta todellisuuden lähtökohdan täytyy olla yksi substanssi, jolla on vain lukemattomia muotoja. Olen myös taipuvainen ajattelemaan, että se substanssi on luonteeltaan henkinen.

[OlliS]

Olio sinänsä ei mielestäni Kantilla tarkoita tuota. Siitä, todellisuudesta voidaan saada tietoa, mutta se on aina vain kuvaus, teoriaa, ei sama kuin se todellisuus. Kuten maisemamaalaus on yksi kuva, ja kartta on toinen, mutta itse maasto vaan on sellainen kuin on, sitä on mahdoton täysin kuvata.

Toinen mahdollisuus on, että hän tarkoittaa samaa kuin Platon.

[OlliS]

Platon tarkoittaa sitä, että me elämme aineellisessa maailmassa, simulaatiossa ikäänkuin todellisuuteen nähden. Koska on myös henkimaailma ja oikea, varsinainen todellisuus on sellainen maailma, missä nämä kaksi maailmaa ovat yhdessä. Hän käsitti sen henkiseksi, ideoiden maailmaksi, mutta materiaalinen ja henkinen yhtä aikaa se on.

Nyt tiedämme jo jotain ilmoituksen pohjalta siitä maailmasta. Se on ne kirkastetut planeetat, kolmas taivas, Korkein Taivas, missä jumalalliset olennot asuvat. Ja ne planeetat ovat yhteydessä toisiinsa koko universumissa, kaikkeudessa, kaikissa galakseista.

[John Carter]

Ihmisellä on jo nyt paljon keinotekoisia osia, joita hajonneiden luonnollisten osien tilalle voidaan vaihtaa. Ja Muskin neurolinkkikin on jo käytössä.
Artificial Intelligence in Pathology: Implementation Strategies - Dr. Phedias Diamandis

Joo, piti vielä lisätä, että toi tyyppi.. siis Levin ottaa seuraavan alansa Nobelin.