Juu, ei valtio voi mennä konkurssiin, mutta...Susa kirjoitti: ↑16 Huhti 2024, 16:20Valtio ei mene konkurssiin. Jos valtio menisi konkurssiin, niin sen omaisuus realisoitaisiin.Justis kirjoitti: ↑16 Huhti 2024, 13:54Näin minäkin joskus luulin. Yleensä ei voi valtio mennä konkurssiin vaan keksitään joku muu ratkaisu joka on käytännössä sama asia. Argentiina julisti itsensä konkurssiin vuonna 2002. Kreikka ei ajautunut virallisesti konkurssiin mutta ohjat taloudenpidosta tuli kyllä muualta kuin Kreikasta.
Näin ei ole koskaan käynyt, eikä käy.
Valtion joukkovelkakirjoja ei voi ulosmitata, koska niillä ei ole mitään takuita (kiinnityksiä), muuta kuin lupaus maksaa velat pois.
Velkojat jäävät nuolemaan näppejään kun valtio tulee maksukyvyttömäksi.
Ja hetken kuluttua valtio ottaa taas uusia lainoja.
Argentiina ei ole tehnyt konkurssia, vaan teki eräänlaisen maailmanennätyksen joulukuussa 2001, kun se ilmoitti lopettavansa yhteensä 82 miljardin dollarin ulkomaanvelan hoitamisen.
Ja teki sen jälkeen hurjan talousnousun ilman lainanottoa.
https://suomenkuvalehti.fi/nurkanvaltaa ... aksamatta/
"Monesta asiasta päätellen kyllä, mutta hidastetun sellaisen. Valtio ei siis kirjaimellisesti voi tehdä konkurssia samalla tavalla kuin esim. yritys ja se ei tapahdu sillä tavalla että valtio jossakin prosessissa asetetaan konkurssiin virallisesti tiettynä päivänä (lähinnä aivan ääritapauksissa valtion rakenteet voivat romahtaa niin paljon, että ulkomaiset rauhanturvaajat tulevat hätiin, vrt. Somalia 1990-luvun alussa), mutta jos ei jäädä tähän nyt kiinni vaan katsotaan vähän faktoja:
Lempikeppihevoseni, mistä olen täällä paljon saarnannut, on että julkistalous on ollut jo pitkään rakenteellisesti alijäämäinen, eli tulorahoitus ja verot eivät riitä kustantamaan kaikkia yhteiskunnan toimintoja. Siksi valtion ja paikallisten julkisyhteisöjen velat kasvavat, koska normaalitoimintaa katetaan lainalla. Erityisesti kuntatalous ja sitä kautta SOTE on umpikujassa monilla alueilla.
Edelliseen liittyy että Suomen väestö vanhenee ja mieluummin supistuu kuin kasvaa. Väestöennusteen mukaan jo 2030 nykymenolla väkiluvun huippu on saavutettu ja silloin melkein puolet väestöstä on alle 15v tai yli 65v mikä suhde tulee entisestään kasvamaan. Sivumennen sanoen nettomaahanmuutto on aika lähelle +-0, eli Suomi onnistuu työntämään luotaan yhtä paljon ihmisiä kuin tänne muuttaa, ja suuri osa tästä on ikävä kyllä aivovuotoa. Tämä tarkoittaa että rakenteellinen alijäämä tulee vain pahenemaan jos mikään ei muutu.
Teollisuuden tuottavuus polkee paikallaan tai on jopa laskussa. Tuottavuus on siksi tärkeää, että jos me mielimme jotakin myydä ulkomaille ja saada sillä ostettua esim. energiaa ja välttämättömiä raaka-aineita, niin niille pitää olla vastaan jotain kauppatavaraa, ja jos tuottavuus on tarpeeksi huono niin kukaan ei osta suomalaista tuotetta, koska emme pysty kilpailemaan hinnalla eikä laadulla.
Samaan aikaan pääasiallinen keino, joka tuottavuutta parantaa, ovat investoinnit, jotka nekin ovat hiipuneet. Suomalainen teollisuus metsäjättien ulkopuolella investoi vaisusti tuotantoon ja vielä vaisummin tutkimukseen ja kehittämiseen, mikä tarkoittaa että luultavasti tulevaisuudessa tuotannon arvo mieluummin supistuu kuin kasvaa.
Jälkiteollinen rakennemuutos rasittaa ja Suomessa on korkea työttömyys ja erityisesti rakenteellinen työttömyys, koska perinteinen savupiipputeollisuus supistuu ja uudet kasvavat alat eivät pysty hyödyntämään sitä osaamista mikä on tarjolla.
Mikään näistä asioista ei välttämättä ole kovin fataali yksistään, mutta se että menopuoli elää kuin olisi 1986 ja tulopuoli kuin olisi 2020, on erittäin huono yhdistelmä ja kestämätön pitkän päälle. Kukaan Suomessa ei halua ehdoin tahdoin "romuttaa hyvinvointiyhteiskuntaa", mutta myöskään strutsin leikkiminen ei paranna tilannetta yhtään. Eli joko yhteiskunnan palvelut on saatava tulevaisuudessa aikaan halvemmalla, niitä on muuten sopeutettava, tai teollisuus on saatava kovaan nousukiitoon, tai jokin näiden yhdistelmä, koska nykyuralla ollaan Kreikan tiellä."
https://fi.quora.com/Mit%C3%A4-tapahtuu ... onkurssiin
