Alv:it integereinä

[SHT]

Tosimiehet koodaa assemblyllä

Entä naiset. Olin joskus 80-luvulla assembly-kurssilla, mutta en ole ikinä koodannut sillä mitään.

[SHT]

Jos puhutaan kaupallisista tuotteista, mitään copypastausta exceliin ei pitäisi olla mukana. Exceliä voi kyllä lukea ja kirjoittaa ihan alemmallakin tasolla ja määritellä itse, mitä tyyppiä soluihin kirjoitetaan.

Tuo tieto copy-pastaukseen Exeliin ja Excelistä oli Paytrailin nettisivuilta.

[AimoJortikka]

Tosimiehet koodaa assemblyllä

Sit kannattaa varata tietty määrä bittejä desimaaleille niin voi bit shiftillä konvertoida fixed point aritmetiikasta esitettäviksi desimaaliluvuiksi.

Tolleen tehtiin kaikki matikka silloin kun kaikissa prosareissa ei vielä ollu hw tukea flotari laskuille. 386:ssa oli vielä erillinen matikkaprosessori.

Tai sitten me, jotka koodasimme IBM mainframe assemblerilla. Niin siellä oli sellainen tietotyyppi kuin PackedDecimal. Mielenkiintoinen sekoitus kokonaislukua ja liukulukua. Erittäin käyttökelpoinen.

[KultaKikkare]

Tosimiehet koodaa assemblyllä

Sit kannattaa varata tietty määrä bittejä desimaaleille niin voi bit shiftillä konvertoida fixed point aritmetiikasta esitettäviksi desimaaliluvuiksi.

Tolleen tehtiin kaikki matikka silloin kun kaikissa prosareissa ei vielä ollu hw tukea flotari laskuille. 386:ssa oli vielä erillinen matikkaprosessori.

Tai sitten me, jotka koodasimme IBM mainframe assemblerilla. Niin siellä oli sellainen tietotyyppi kuin PackedDecimal. Mielenkiintoinen sekoitus kokonaislukua ja liukulukua. Erittäin käyttökelpoinen.

Jaa siellä oli sellanenkin. Mä en pc:lle joutunut juuri assemblerilla koodaan, joskus muutama rivi inline c koodin sekaan.

8bit mikrokontrollereille enempi mut niillekin on nykyään hyvät c kääntäjät.

Mut oon sitä mieltä et kaikkien koodaajien pitäis opetella vähintään yhden prossun assembleria että ymmärtää mitä siitä korkean tason koodista syntyy.

[SHT]

Jaa siellä oli sellanenkin. Mä en pc:lle joutunut juuri assemblerilla koodaan, joskus muutama rivi inline c koodin sekaan.

8bit mikrokontrollereille enempi mut niillekin on nykyään hyvät c kääntäjät.

Mut oon sitä mieltä et kaikkien koodaajien pitäis opetella vähintään yhden prossun assembleria että ymmärtää mitä siitä korkean tason koodista syntyy.

Kyllä sen assemblerin osaamisesta on hyötyä. Kuten sanoit, se lisää ymmärrystä.

[Neutroni]

Ohjelmoija on mokannut jos on vallinnut kokonaisluvun prosentin esittämiseen. Mutta ei kuulosta isolta ongelmalta.

Ei välttämättä liiketaloudelliselta kannalta. Noiden ohjelmien perusosat on voitu koodata vuosikymmeniä sitten ja silloin liukuluvun käyttö on maksanut enemmän monella tasolla, suoritusaikaa, muistia, ohjelmointityötä, virheiden selvitystä jne. Kaupallisessa tuotannosta mennään aina yli siitä mistä aita on matalin ja potkaistaan muutama rima pois mennessä. Se on se millä voitot tehdään. Perfektionistit löytävät itsensä sillan alta monon kuva takalistosta hyvin pian.

Ei se ole hyvä asia ja tolkuton voiton tavoittelu laatua polkemalla lienee yksi syy siihen, että markkinatalousmaissa on niin paljon taloudellisia ja yhteiskunnallisia ongelmia. Halpuutus lyö aina takaisin ennen pitkää.

[Neutroni]

Kyllä sen assemblerin osaamisesta on hyötyä. Kuten sanoit, se lisää ymmärrystä.

Se vaihtelee sen mukaan mitä on tekemässä. Sinänsä assemblerosaaminen on nykyään turhaa joitain äärimmäisiä friikkihommia lukuunottamatta. Paljon tuottavampaa on osata modernia korkean tason kieltä.

Minä olen joutunut vähän perehtymään Pythoniin ja sen käyttäjillä tuntuu olevan jokin vitsi C-ohjelmoijan koodaama Python. No, tunnistin omasta 30 rivin ohjelmasta aika monta niistä epäkäytännöllisyyksistä. Lisäksi se haittaa ainakin minun ohjelmointia kaikilla tasoilla, että olen tottunut C:tä koodatessani miettimään miten kääntäjä kääntää sen assembleriksi ja tekemään perustiedonkäsittelyn itse. Modernit kielet pyrkivät häivyttämään sellaiset ohjelmoijalle epäoleellisina nippelitietoina. Lopputuloksena minä sitten yritän miettiä jotain mitä kielen suunnitteljat yrittävät piilottaa (esim. datatyyppien sisäistä toteutusta).

[JeeSe]

Kyllä sen assemblerin osaamisesta on hyötyä. Kuten sanoit, se lisää ymmärrystä.

Se vaihtelee sen mukaan mitä on tekemässä. Sinänsä assemblerosaaminen on nykyään turhaa joitain äärimmäisiä friikkihommia lukuunottamatta. Paljon tuottavampaa on osata modernia korkean tason kieltä.

Minä olen joutunut vähän perehtymään Pythoniin ja sen käyttäjillä tuntuu olevan jokin vitsi C-ohjelmoijan koodaama Python. No, tunnistin omasta 30 rivin ohjelmasta aika monta niistä epäkäytännöllisyyksistä. Lisäksi se haittaa ainakin minun ohjelmointia kaikilla tasoilla, että olen tottunut C:tä koodatessani miettimään miten kääntäjä kääntää sen assembleriksi ja tekemään perustiedonkäsittelyn itse. Modernit kielet pyrkivät häivyttämään sellaiset ohjelmoijalle epäoleellisina nippelitietoina. Lopputuloksena minä sitten yritän miettiä jotain mitä kielen suunnitteljat yrittävät piilottaa (esim. datatyyppien sisäistä toteutusta).

Tästä aiheesta tulee aina mieleen, kun erästä assemblyllä alkujaan tehtyä laskentaohjelmaa haluttiin saada helpommin ylläpidettäväksi, niin se koodailtiin sitten uudestaan muistaakseni pythonilla. No saatiinhan se toimimaan, mutta laskenta kesti samalla koneella 500 kertaa kauemmin. Ja oikeat laskennat sillä assembly versiollakin kai useita tunteja.
Nykyäänhän sekään ei tietysti ole mikään ongelma, kun aina voi laittaa lisää laskentatehoa.