Filosofían määritelmä

[ID10T]

Ei voi hyväksyä perusteluiksi uskonvaraisia asioita, mutta hypoteeseja ja vinkkejä niistä voi saada. Ne voivat tieteen kehittyessä osoittautua oikeiksi. Näin on usein tapahtunut Raamatun historiassa ja arkeologiassa.

Jos kerta USEIN on raamatun historiassa ja arkeologiassa USKONVARAINEN HYPOTEESI osoittautunut oikeaksi tieteen kehittyessä, niin sinun on varmaankin helppo esittää täällä vaikka kolme merkittävintä sellaista tapahtumaa.

Esim Pilatusta ei ollut. Löytyi.
Jerikon muurit on vaikuttanut Egyptin dynastoiden tieteelliseen ajoitukseen.
Tähtien lkm on ihmiselle ääretön, mutta Jumalalle tunnettu. Siitä voisi päätellä, että galaksien ja niiden tähtien määrä on kokonaisluku, vaikka se on suunnattoman suuri. Ehkä tiede vahvistaa sen joku päivä.
Raamatun historiassa on lukemattomia tällaisia asioita, että tiede on sanonut, hähhää, ei ole, mutta vähän ajan kuluttua on löytynyt todiste. Ei tietysti aina löydy, löytyy kuitenkin.

Luomiskeromus ymmärretään joka päivä paremmin ja paremmin. Samoin vedenpaisumus. Niitä on ollut varmaan monta, ja erilaisia. Raamatussa puhutaan vain yhdestä, mutta kertomuksessa saatetaan sekoittaa eri vedenpaisumukset. Eihän nykyisiä tieteitä ollut Vanhan Testamentin aikoina, eikä 2000 v sitten.

Vaihtoehtotiede menneisyydestä myös haastaa nykyään valtavirta käsitykset. On ollut mahtavia yhteiskuntia ennen nykyisin tunnettuja kulttuureja ja kivikautta. Niistä ei Raamatussakaan puhuta mitään. Kaikki alkaa siinä Aatamista n 6000 v sitten.

Se, että ihmisten kertomissa ja muistiin merkityissä taruissa on aineksia, joiden on osoitettu liittyvän todellisiin historiallisiin tapahtumiin ja henkilöihin, ei ole minkäänlainen todiste varsinaisten uskonnollisten uskomusten pätevyydelle. Historiantutkimus käyttää näitä kertomuksia rutiininomaisesti spekulatiivisinä viitteinä ja ne voivat sitten tutkimusten edetessä muiden samansuuntaisten löydösten perusteella vahvistua. Uskonnoista poiketen tiede myös hylkää uusien todisteiden perusteella aikaisempia uskomuksiaan.

Lihavoin kommentistasi ne kohdat, jotka näyttävät minusta vain uskonnollisilla uskomuksilla ja johtopäätökset siten vain uskonvaraisilta spekulaatioilta. Niihin tiede ei voi ottaa mitään kantaa, ilman tieteellisin menetelmin tutkittavissa olevia teorioita. Onko jossakin sellaia esitetty? Jos on, niin missä? Täsmennä myös käsitettä vaihtoehtotiede sekä konkretisoi missä asiassa ja minkälaisin todistein se on haastanut tieteen valtavirran.

Minähän sanoin, että uskonnosta, Jumalan ilmoituksesta voi saada vain vinkkejä.

Voi saada vinkkejä MISTÄ? Ihmisten harhoista? Mikään uskonnollinen "vinkki" ei ole koskaan osoittautunut minkään arvoiseksi.

[OlliS]

Ei voi hyväksyä perusteluiksi uskonvaraisia asioita, mutta hypoteeseja ja vinkkejä niistä voi saada. Ne voivat tieteen kehittyessä osoittautua oikeiksi. Näin on usein tapahtunut Raamatun historiassa ja arkeologiassa.

Jos kerta USEIN on raamatun historiassa ja arkeologiassa USKONVARAINEN HYPOTEESI osoittautunut oikeaksi tieteen kehittyessä, niin sinun on varmaankin helppo esittää täällä vaikka kolme merkittävintä sellaista tapahtumaa.

Esim Pilatusta ei ollut. Löytyi.
Jerikon muurit on vaikuttanut Egyptin dynastoiden tieteelliseen ajoitukseen.
Tähtien lkm on ihmiselle ääretön, mutta Jumalalle tunnettu. Siitä voisi päätellä, että galaksien ja niiden tähtien määrä on kokonaisluku, vaikka se on suunnattoman suuri. Ehkä tiede vahvistaa sen joku päivä.
Raamatun historiassa on lukemattomia tällaisia asioita, että tiede on sanonut, hähhää, ei ole, mutta vähän ajan kuluttua on löytynyt todiste. Ei tietysti aina löydy, löytyy kuitenkin.

Luomiskeromus ymmärretään joka päivä paremmin ja paremmin. Samoin vedenpaisumus. Niitä on ollut varmaan monta, ja erilaisia. Raamatussa puhutaan vain yhdestä, mutta kertomuksessa saatetaan sekoittaa eri vedenpaisumukset. Eihän nykyisiä tieteitä ollut Vanhan Testamentin aikoina, eikä 2000 v sitten.

Vaihtoehtotiede menneisyydestä myös haastaa nykyään valtavirta käsitykset. On ollut mahtavia yhteiskuntia ennen nykyisin tunnettuja kulttuureja ja kivikautta. Niistä ei Raamatussakaan puhuta mitään. Kaikki alkaa siinä Aatamista n 6000 v sitten.

Se, että ihmisten kertomissa ja muistiin merkityissä taruissa on aineksia, joiden on osoitettu liittyvän todellisiin historiallisiin tapahtumiin ja henkilöihin, ei ole minkäänlainen todiste varsinaisten uskonnollisten uskomusten pätevyydelle. Historiantutkimus käyttää näitä kertomuksia rutiininomaisesti spekulatiivisinä viitteinä ja ne voivat sitten tutkimusten edetessä muiden samansuuntaisten löydösten perusteella vahvistua. Uskonnoista poiketen tiede myös hylkää uusien todisteiden perusteella aikaisempia uskomuksiaan.

Lihavoin kommentistasi ne kohdat, jotka näyttävät minusta vain uskonnollisilla uskomuksilla ja johtopäätökset siten vain uskonvaraisilta spekulaatioilta. Niihin tiede ei voi ottaa mitään kantaa, ilman tieteellisin menetelmin tutkittavissa olevia teorioita. Onko jossakin sellaia esitetty? Jos on, niin missä? Täsmennä myös käsitettä vaihtoehtotiede sekä konkretisoi missä asiassa ja minkälaisin todistein se on haastanut tieteen valtavirran.

Minähän sanoin, että uskonnosta, Jumalan ilmoituksesta voi saada vain vinkkejä.

Voi saada vinkkejä MISTÄ? Ihmisten harhoista? Mikään uskonnollinen "vinkki" ei ole koskaan osoittautunut minkään arvoiseksi.

Jumalan ilmoitus Raamatussa ym. on kova sana. Tietysti ateistit ovat toista mieltä. Viisauteen, filosofiaan, Jumalan sana kuuluu. Houkat ei sitä hyväksy (Raamattu ja ihmiskunnan viisaat lähteenä). Raamatun tulkinta on valtauskonnoilla aina ollut pielessä.

[asdf]

Ateisti ei ymmärrä sitä, että ignorismi on tieteessä vain hyödyllinen työhypoteesi, ei mikään tieteen perusperiaate, eikä tieteen tulos. Naturalismissa se kyllä on perusperiaate, Jumala- selityksiä ei sallita, mutta naturalismi ei ole koko tiede, vaan vain yksi koulukunta filosofiassa ja tieteen filosofiassa. Se on vain ateismin hegemoniaa ja propagandaa, että tätä ei myönnetä.

Ymmärrän hyvin, että ateisti ei tätä tajua. Sen takia hän ei tajua spagettihirviöargumenttiakaan kehäpäättelyksi, Jumalan olemattomuus on hänellä premissinä. Itsestäänselvänä asiana. Mutta se ei ole varmaa, se ei ole itsestäänselvää. Eikä se ole totta muiden mielestä.

Mä en pidä tarpeellisena olettaa jumalaa olemassa olevaksi enkä katso aiheelliseksi väittää siitä mitään. Onko tämä mielestäsi kehäpäätelmä?

Ymmärtääkseni tämä on myös tieteellisen maailmankatsomuksen näkemys. Tiede ei ota kantaa asioihin, joita ei voi tieteellisin menetelmin tutkia. Se ei voi myöskään ottaa teorioittensa lähtökohdaksi uskonvaraisia asioita, koska se tekisi myös tieteestä uskonnon. Voitko olla edellä sanotusta perustellusti eri mieltä?

Jumalan saa olettaa tieteessä tai olla olettamatta. Fysiikassa se yleensä on tarpeetonta. Se on minun kantani, naturalismi on eri mieltä, ei saa olettaa ollenkaan, ja ns. Tieteellinen Maailmankatsomus. Joka on naturalismia ja ateismia. Minä en kannata naturalismia enkä ateismia.

Tein kaksi kysymystä, mutta et vastannut kunnolla kumpaankaan. (1) Oliko esittämäni kanta "Mä en pidä tarpeellisena olettaa jumalaa olemassa olevaksi enkä katso aiheelliseksi väittää siitä mitään" kehäpäätelmä? Vastaa kyllä tai ei. Jos vastaat kyllä, niin perustele vastauksesi. (2) Täsmennän kysymystä. Tuleeko tieteestä uskontoa, jos se hyväksyy perustelukseen uskonvaraisia asioita? Vastaa kyllä tai ei. Jos vastaat ei, niin perustele kantasi?

Se on hyvä että tulee uusia argumentteja tähän ikuiseen väittelyaiheeseemme foorumissa!

Ei ollut kehäpäätelmä.

Minä taas katson tarpeelliseksi.

Kehäpäätelmä ateisteilla on se, että oletetaan Jumala olemattomaksi tai mielikuvitusolennoksi ja sisälytetään se premisseihin, vaikka se on juuri se asia, mikä pitäisi ensin todistaa, että se saisi olla premisseissä. Fundamentalisteilla sama vika toistepäin. Ja kun käsitetään se tieteen tulokseksi, jätetään se väite taas pois premisseistä, jolloin taas johtopäätös ei seuraa, ennenkuin se sinne laitetaan.

Ei voi hyväksyä perusteluiksi uskonvaraisia asioita, mutta hypoteeseja ja vinkkejä niistä voi saada. Ne voivat tieteen kehittyessä osoittautua oikeiksi. Näin on usein tapahtunut Raamatun historiassa ja arkeologiassa.

Tuon määritelmää mukaan minä en ole ateisti. Oman näkemykseni mukaan olen, koska en taso tarpeelliseksi olettaa jumalaa olevaksi.

Uskonvaraisia asioita ei voi asettaa edes tieteellisiksi hypoteeseiksi, ellei hypoteesi esitä miten sitä voidaan tieteellisin menetelmin tutkia.

Sama ikuinen vänkäys. Usko nyt jo, että naturalismi ei ole tiede, vaan yksi koulukunta filosofiassa.

Me kuolevaiset välillä unohdamme, että on sinun päätettävissäsi, mitä on tiede.

[marjatta1]

Ei voi hyväksyä perusteluiksi uskonvaraisia asioita, mutta hypoteeseja ja vinkkejä niistä voi saada. Ne voivat tieteen kehittyessä osoittautua oikeiksi. Näin on usein tapahtunut Raamatun historiassa ja arkeologiassa.

Jos kerta USEIN on raamatun historiassa ja arkeologiassa USKONVARAINEN HYPOTEESI osoittautunut oikeaksi tieteen kehittyessä, niin sinun on varmaankin helppo esittää täällä vaikka kolme merkittävintä sellaista tapahtumaa.

Esim Pilatusta ei ollut. Löytyi.
Jerikon muurit on vaikuttanut Egyptin dynastoiden tieteelliseen ajoitukseen.
Tähtien lkm on ihmiselle ääretön, mutta Jumalalle tunnettu. Siitä voisi päätellä, että galaksien ja niiden tähtien määrä on kokonaisluku, vaikka se on suunnattoman suuri. Ehkä tiede vahvistaa sen joku päivä.
Raamatun historiassa on lukemattomia tällaisia asioita, että tiede on sanonut, hähhää, ei ole, mutta vähän ajan kuluttua on löytynyt todiste. Ei tietysti aina löydy, löytyy kuitenkin.

Luomiskeromus ymmärretään joka päivä paremmin ja paremmin. Samoin vedenpaisumus. Niitä on ollut varmaan monta, ja erilaisia. Raamatussa puhutaan vain yhdestä, mutta kertomuksessa saatetaan sekoittaa eri vedenpaisumukset. Eihän nykyisiä tieteitä ollut Vanhan Testamentin aikoina, eikä 2000 v sitten.

Vaihtoehtotiede menneisyydestä myös haastaa nykyään valtavirta käsitykset. On ollut mahtavia yhteiskuntia ennen nykyisin tunnettuja kulttuureja ja kivikautta. Niistä ei Raamatussakaan puhuta mitään. Kaikki alkaa siinä Aatamista n 6000 v sitten.

Se, että ihmisten kertomissa ja muistiin merkityissä taruissa on aineksia, joiden on osoitettu liittyvän todellisiin historiallisiin tapahtumiin ja henkilöihin, ei ole minkäänlainen todiste varsinaisten uskonnollisten uskomusten pätevyydelle. Historiantutkimus käyttää näitä kertomuksia rutiininomaisesti spekulatiivisinä viitteinä ja ne voivat sitten tutkimusten edetessä muiden samansuuntaisten löydösten perusteella vahvistua. Uskonnoista poiketen tiede myös hylkää uusien todisteiden perusteella aikaisempia uskomuksiaan.

Lihavoin kommentistasi ne kohdat, jotka näyttävät minusta vain uskonnollisilla uskomuksilla ja johtopäätökset siten vain uskonvaraisilta spekulaatioilta. Niihin tiede ei voi ottaa mitään kantaa, ilman tieteellisin menetelmin tutkittavissa olevia teorioita. Onko jossakin sellaia esitetty? Jos on, niin missä? Täsmennä myös käsitettä vaihtoehtotiede sekä konkretisoi missä asiassa ja minkälaisin todistein se on haastanut tieteen valtavirran.

Minähän sanoin, että uskonnosta, Jumalan ilmoituksesta voi saada vain vinkkejä.

Voi saada vinkkejä MISTÄ? Ihmisten harhoista? Mikään uskonnollinen "vinkki" ei ole koskaan osoittautunut minkään arvoiseksi.

Jumalan ilmoitus Raamatussa ym. on kova sana. Tietysti ateistit ovat toista mieltä. Viisauteen, filosofiaan, Jumalan sana kuuluu. Houkat ei sitä hyväksy (Raamattu ja ihmiskunnan viisaat lähteenä). Raamatun tulkinta on valtauskonnoilla aina ollut pielessä.

Jumala on ihmisen keksintöä ja keksitty auktori tarpeeseen, joka tietää kaiken ja johon on luottaminen...


"Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että Hän antoi ainokaisen poikansa, niin että jokainen, joka häneen uskoo, uskoo todennäköisesti ihan mihin tahansa."
Tuntematon

[OlliS]

Ateisti ei ymmärrä sitä, että ignorismi on tieteessä vain hyödyllinen työhypoteesi, ei mikään tieteen perusperiaate, eikä tieteen tulos. Naturalismissa se kyllä on perusperiaate, Jumala- selityksiä ei sallita, mutta naturalismi ei ole koko tiede, vaan vain yksi koulukunta filosofiassa ja tieteen filosofiassa. Se on vain ateismin hegemoniaa ja propagandaa, että tätä ei myönnetä.

Ymmärrän hyvin, että ateisti ei tätä tajua. Sen takia hän ei tajua spagettihirviöargumenttiakaan kehäpäättelyksi, Jumalan olemattomuus on hänellä premissinä. Itsestäänselvänä asiana. Mutta se ei ole varmaa, se ei ole itsestäänselvää. Eikä se ole totta muiden mielestä.

Mä en pidä tarpeellisena olettaa jumalaa olemassa olevaksi enkä katso aiheelliseksi väittää siitä mitään. Onko tämä mielestäsi kehäpäätelmä?

Ymmärtääkseni tämä on myös tieteellisen maailmankatsomuksen näkemys. Tiede ei ota kantaa asioihin, joita ei voi tieteellisin menetelmin tutkia. Se ei voi myöskään ottaa teorioittensa lähtökohdaksi uskonvaraisia asioita, koska se tekisi myös tieteestä uskonnon. Voitko olla edellä sanotusta perustellusti eri mieltä?

Jumalan saa olettaa tieteessä tai olla olettamatta. Fysiikassa se yleensä on tarpeetonta. Se on minun kantani, naturalismi on eri mieltä, ei saa olettaa ollenkaan, ja ns. Tieteellinen Maailmankatsomus. Joka on naturalismia ja ateismia. Minä en kannata naturalismia enkä ateismia.

Tein kaksi kysymystä, mutta et vastannut kunnolla kumpaankaan. (1) Oliko esittämäni kanta "Mä en pidä tarpeellisena olettaa jumalaa olemassa olevaksi enkä katso aiheelliseksi väittää siitä mitään" kehäpäätelmä? Vastaa kyllä tai ei. Jos vastaat kyllä, niin perustele vastauksesi. (2) Täsmennän kysymystä. Tuleeko tieteestä uskontoa, jos se hyväksyy perustelukseen uskonvaraisia asioita? Vastaa kyllä tai ei. Jos vastaat ei, niin perustele kantasi?

Se on hyvä että tulee uusia argumentteja tähän ikuiseen väittelyaiheeseemme foorumissa!

Ei ollut kehäpäätelmä.

Minä taas katson tarpeelliseksi.

Kehäpäätelmä ateisteilla on se, että oletetaan Jumala olemattomaksi tai mielikuvitusolennoksi ja sisälytetään se premisseihin, vaikka se on juuri se asia, mikä pitäisi ensin todistaa, että se saisi olla premisseissä. Fundamentalisteilla sama vika toistepäin. Ja kun käsitetään se tieteen tulokseksi, jätetään se väite taas pois premisseistä, jolloin taas johtopäätös ei seuraa, ennenkuin se sinne laitetaan.

Ei voi hyväksyä perusteluiksi uskonvaraisia asioita, mutta hypoteeseja ja vinkkejä niistä voi saada. Ne voivat tieteen kehittyessä osoittautua oikeiksi. Näin on usein tapahtunut Raamatun historiassa ja arkeologiassa.

Tuon määritelmää mukaan minä en ole ateisti. Oman näkemykseni mukaan olen, koska en taso tarpeelliseksi olettaa jumalaa olevaksi.

Uskonvaraisia asioita ei voi asettaa edes tieteellisiksi hypoteeseiksi, ellei hypoteesi esitä miten sitä voidaan tieteellisin menetelmin tutkia.

Sama ikuinen vänkäys. Usko nyt jo, että naturalismi ei ole tiede, vaan yksi koulukunta filosofiassa.

Me kuolevaiset välillä unohdamme, että on sinun päätettävissäsi, mitä on tiede.

Kaikki oikeassaolijat luulevat olevansa tiede, Steinerin hengen tiede, psykoanalyysi, BB, naturalismi. Tiede on tiede, ja naturalismi, empirismi, materialismi, idealismi, positivismi, nihilismi, marxismi, rationalismi jne. ovat suuntauksia filosofiassa, joilla jokaisella on oma käsityksensä siitä, mikä on tiedettä ja mikä ei.

Minun käsitys yhdistää empirismin ja rationalismin. Tehdään teorioita ja testataan niitä ja kehitetään niitä paremmiksi ja vaihdetaan.

Tiede on tieteen historiallinen prosessi.

Välillä joudutaan vaihtamaan koko paradigma, kuten maakeskeinen aurinkokeskeiseen. Nyt ilmeisesti kaikkeuden teoria 3D:stä 4D:hen, tai jotain muuta yhtä mullistavaa, ja BB jää vain alustavaksi osauniversumimme teoriaksi. Tämä kohtaa silmitöntä vastustusta dogmaattisilta BBn kannattajilta. Ja Jumala-selitysten ottaminen teologiaan, rajatieteisiin ja filosofiaan kohtaa ateisteilta samanlaista silmitöntä sätttimistä.

[asdf]

Ateisti ei ymmärrä sitä, että ignorismi on tieteessä vain hyödyllinen työhypoteesi, ei mikään tieteen perusperiaate, eikä tieteen tulos. Naturalismissa se kyllä on perusperiaate, Jumala- selityksiä ei sallita, mutta naturalismi ei ole koko tiede, vaan vain yksi koulukunta filosofiassa ja tieteen filosofiassa. Se on vain ateismin hegemoniaa ja propagandaa, että tätä ei myönnetä.

Ymmärrän hyvin, että ateisti ei tätä tajua. Sen takia hän ei tajua spagettihirviöargumenttiakaan kehäpäättelyksi, Jumalan olemattomuus on hänellä premissinä. Itsestäänselvänä asiana. Mutta se ei ole varmaa, se ei ole itsestäänselvää. Eikä se ole totta muiden mielestä.

Mä en pidä tarpeellisena olettaa jumalaa olemassa olevaksi enkä katso aiheelliseksi väittää siitä mitään. Onko tämä mielestäsi kehäpäätelmä?

Ymmärtääkseni tämä on myös tieteellisen maailmankatsomuksen näkemys. Tiede ei ota kantaa asioihin, joita ei voi tieteellisin menetelmin tutkia. Se ei voi myöskään ottaa teorioittensa lähtökohdaksi uskonvaraisia asioita, koska se tekisi myös tieteestä uskonnon. Voitko olla edellä sanotusta perustellusti eri mieltä?

Jumalan saa olettaa tieteessä tai olla olettamatta. Fysiikassa se yleensä on tarpeetonta. Se on minun kantani, naturalismi on eri mieltä, ei saa olettaa ollenkaan, ja ns. Tieteellinen Maailmankatsomus. Joka on naturalismia ja ateismia. Minä en kannata naturalismia enkä ateismia.

Tein kaksi kysymystä, mutta et vastannut kunnolla kumpaankaan. (1) Oliko esittämäni kanta "Mä en pidä tarpeellisena olettaa jumalaa olemassa olevaksi enkä katso aiheelliseksi väittää siitä mitään" kehäpäätelmä? Vastaa kyllä tai ei. Jos vastaat kyllä, niin perustele vastauksesi. (2) Täsmennän kysymystä. Tuleeko tieteestä uskontoa, jos se hyväksyy perustelukseen uskonvaraisia asioita? Vastaa kyllä tai ei. Jos vastaat ei, niin perustele kantasi?

Se on hyvä että tulee uusia argumentteja tähän ikuiseen väittelyaiheeseemme foorumissa!

Ei ollut kehäpäätelmä.

Minä taas katson tarpeelliseksi.

Kehäpäätelmä ateisteilla on se, että oletetaan Jumala olemattomaksi tai mielikuvitusolennoksi ja sisälytetään se premisseihin, vaikka se on juuri se asia, mikä pitäisi ensin todistaa, että se saisi olla premisseissä. Fundamentalisteilla sama vika toistepäin. Ja kun käsitetään se tieteen tulokseksi, jätetään se väite taas pois premisseistä, jolloin taas johtopäätös ei seuraa, ennenkuin se sinne laitetaan.

Ei voi hyväksyä perusteluiksi uskonvaraisia asioita, mutta hypoteeseja ja vinkkejä niistä voi saada. Ne voivat tieteen kehittyessä osoittautua oikeiksi. Näin on usein tapahtunut Raamatun historiassa ja arkeologiassa.

Tuon määritelmää mukaan minä en ole ateisti. Oman näkemykseni mukaan olen, koska en taso tarpeelliseksi olettaa jumalaa olevaksi.

Uskonvaraisia asioita ei voi asettaa edes tieteellisiksi hypoteeseiksi, ellei hypoteesi esitä miten sitä voidaan tieteellisin menetelmin tutkia.

Sama ikuinen vänkäys. Usko nyt jo, että naturalismi ei ole tiede, vaan yksi koulukunta filosofiassa.

Me kuolevaiset välillä unohdamme, että on sinun päätettävissäsi, mitä on tiede.

Kaikki oikeassaolijat luulevat olevansa tiede, Steinerin hengen tiede, psykoanalyysi, BB, naturalismi. Tiede on tiede, ja naturalismi, empirismi, materialismi, idealismi, positivismi, nihilismi, marxismi, rationalismi jne. ovat suuntauksia filosofiassa, joilla jokaisella on oma käsityksensä siitä, mikä on tiedettä ja mikä ei.

Minun käsitys yhdistää empirismin ja rationalismin. Tehdään teorioita ja testataan niitä ja kehitetään niitä paremmiksi ja vaihdetaan.

Tiede on tieteen historiallinen prosessi.

Välillä joudutaan vaihtamaan koko paradigma, kuten maakeskeinen aurinkokeskeiseen. Nyt ilmeisesti kaikkeuden teoria 3D:stä 4D:hen, tai jotain muuta yhtä mullistavaa, ja BB jää vain alustavaksi osauniversumimme teoriaksi. Tämä kohtaa silmitöntä vastustusta dogmaattisilta BBn kannattajilta. Ja Jumala-selitysten ottaminen teologiaan, rajatieteisiin ja filosofiaan kohtaa ateisteilta samanlaista silmitöntä sätttimistä.

Vositko nyt opetella sen verran suomea, kun suomenkieliselle palstalle kirjoitat, ettet laukoisi mitään niin typerää, että joku on olevinaan tiede. Tiede tarkoittaa todellisuuden ilmiöiden ja niiden välisten suhteiden järjestelmällistä ja arvostelevaa tutkimista sekä sen avulla saatua tietojen jäsentynyttä kokonaisuutta ja kukaan ei kuvittele olevansa sellainen. Myöskään alkuräjähdysteorian käyttäminen subjektina, tyyliin "bb valehtelee" on aivovammaisen väärin.

Ja se, mitä yleisesti ymmärretään sanalla tiede, on tarkkaan määritelty, eikä siihen vaikuta kenenkään mielipiteet. Vaikka kuinka olisit sitä mieltä, että hatusta vedetyt päähänpistot ja jumala pitäisi ottaa mukaan tieteeseen.

[Deimos]

Ateisti ei ymmärrä sitä, että ignorismi on tieteessä vain hyödyllinen työhypoteesi, ei mikään tieteen perusperiaate, eikä tieteen tulos. Naturalismissa se kyllä on perusperiaate, Jumala- selityksiä ei sallita, mutta naturalismi ei ole koko tiede, vaan vain yksi koulukunta filosofiassa ja tieteen filosofiassa. Se on vain ateismin hegemoniaa ja propagandaa, että tätä ei myönnetä.

Ymmärrän hyvin, että ateisti ei tätä tajua. Sen takia hän ei tajua spagettihirviöargumenttiakaan kehäpäättelyksi, Jumalan olemattomuus on hänellä premissinä. Itsestäänselvänä asiana. Mutta se ei ole varmaa, se ei ole itsestäänselvää. Eikä se ole totta muiden mielestä.

Mä en pidä tarpeellisena olettaa jumalaa olemassa olevaksi enkä katso aiheelliseksi väittää siitä mitään. Onko tämä mielestäsi kehäpäätelmä?

Ymmärtääkseni tämä on myös tieteellisen maailmankatsomuksen näkemys. Tiede ei ota kantaa asioihin, joita ei voi tieteellisin menetelmin tutkia. Se ei voi myöskään ottaa teorioittensa lähtökohdaksi uskonvaraisia asioita, koska se tekisi myös tieteestä uskonnon. Voitko olla edellä sanotusta perustellusti eri mieltä?

Jumalan saa olettaa tieteessä tai olla olettamatta. Fysiikassa se yleensä on tarpeetonta. Se on minun kantani, naturalismi on eri mieltä, ei saa olettaa ollenkaan, ja ns. Tieteellinen Maailmankatsomus. Joka on naturalismia ja ateismia. Minä en kannata naturalismia enkä ateismia.

Tein kaksi kysymystä, mutta et vastannut kunnolla kumpaankaan. (1) Oliko esittämäni kanta "Mä en pidä tarpeellisena olettaa jumalaa olemassa olevaksi enkä katso aiheelliseksi väittää siitä mitään" kehäpäätelmä? Vastaa kyllä tai ei. Jos vastaat kyllä, niin perustele vastauksesi. (2) Täsmennän kysymystä. Tuleeko tieteestä uskontoa, jos se hyväksyy perustelukseen uskonvaraisia asioita? Vastaa kyllä tai ei. Jos vastaat ei, niin perustele kantasi?

Se on hyvä että tulee uusia argumentteja tähän ikuiseen väittelyaiheeseemme foorumissa!

Ei ollut kehäpäätelmä.

Minä taas katson tarpeelliseksi.

Kehäpäätelmä ateisteilla on se, että oletetaan Jumala olemattomaksi tai mielikuvitusolennoksi ja sisälytetään se premisseihin, vaikka se on juuri se asia, mikä pitäisi ensin todistaa, että se saisi olla premisseissä. Fundamentalisteilla sama vika toistepäin. Ja kun käsitetään se tieteen tulokseksi, jätetään se väite taas pois premisseistä, jolloin taas johtopäätös ei seuraa, ennenkuin se sinne laitetaan.

Ei voi hyväksyä perusteluiksi uskonvaraisia asioita, mutta hypoteeseja ja vinkkejä niistä voi saada. Ne voivat tieteen kehittyessä osoittautua oikeiksi. Näin on usein tapahtunut Raamatun historiassa ja arkeologiassa.

Tuon määritelmää mukaan minä en ole ateisti. Oman näkemykseni mukaan olen, koska en taso tarpeelliseksi olettaa jumalaa olevaksi.

Uskonvaraisia asioita ei voi asettaa edes tieteellisiksi hypoteeseiksi, ellei hypoteesi esitä miten sitä voidaan tieteellisin menetelmin tutkia.

Sama ikuinen vänkäys. Usko nyt jo, että naturalismi ei ole tiede, vaan yksi koulukunta filosofiassa.

Me kuolevaiset välillä unohdamme, että on sinun päätettävissäsi, mitä on tiede.

Kaikki oikeassaolijat luulevat olevansa tiede, Steinerin hengen tiede, psykoanalyysi, BB, naturalismi. Tiede on tiede, ja naturalismi, empirismi, materialismi, idealismi, positivismi, nihilismi, marxismi, rationalismi jne. ovat suuntauksia filosofiassa, joilla jokaisella on oma käsityksensä siitä, mikä on tiedettä ja mikä ei.

Minun käsitys yhdistää empirismin ja rationalismin. Tehdään teorioita ja testataan niitä ja kehitetään niitä paremmiksi ja vaihdetaan.

Tiede on tieteen historiallinen prosessi.

Välillä joudutaan vaihtamaan koko paradigma, kuten maakeskeinen aurinkokeskeiseen. Nyt ilmeisesti kaikkeuden teoria 3D:stä 4D:hen, tai jotain muuta yhtä mullistavaa, ja BB jää vain alustavaksi osauniversumimme teoriaksi. Tämä kohtaa silmitöntä vastustusta dogmaattisilta BBn kannattajilta. Ja Jumala-selitysten ottaminen teologiaan, rajatieteisiin ja filosofiaan kohtaa ateisteilta samanlaista silmitöntä sätttimistä.

[OlliS]

Ateisti ei ymmärrä sitä, että ignorismi on tieteessä vain hyödyllinen työhypoteesi, ei mikään tieteen perusperiaate, eikä tieteen tulos. Naturalismissa se kyllä on perusperiaate, Jumala- selityksiä ei sallita, mutta naturalismi ei ole koko tiede, vaan vain yksi koulukunta filosofiassa ja tieteen filosofiassa. Se on vain ateismin hegemoniaa ja propagandaa, että tätä ei myönnetä.

Ymmärrän hyvin, että ateisti ei tätä tajua. Sen takia hän ei tajua spagettihirviöargumenttiakaan kehäpäättelyksi, Jumalan olemattomuus on hänellä premissinä. Itsestäänselvänä asiana. Mutta se ei ole varmaa, se ei ole itsestäänselvää. Eikä se ole totta muiden mielestä.

Mä en pidä tarpeellisena olettaa jumalaa olemassa olevaksi enkä katso aiheelliseksi väittää siitä mitään. Onko tämä mielestäsi kehäpäätelmä?

Ymmärtääkseni tämä on myös tieteellisen maailmankatsomuksen näkemys. Tiede ei ota kantaa asioihin, joita ei voi tieteellisin menetelmin tutkia. Se ei voi myöskään ottaa teorioittensa lähtökohdaksi uskonvaraisia asioita, koska se tekisi myös tieteestä uskonnon. Voitko olla edellä sanotusta perustellusti eri mieltä?

Jumalan saa olettaa tieteessä tai olla olettamatta. Fysiikassa se yleensä on tarpeetonta. Se on minun kantani, naturalismi on eri mieltä, ei saa olettaa ollenkaan, ja ns. Tieteellinen Maailmankatsomus. Joka on naturalismia ja ateismia. Minä en kannata naturalismia enkä ateismia.

Tein kaksi kysymystä, mutta et vastannut kunnolla kumpaankaan. (1) Oliko esittämäni kanta "Mä en pidä tarpeellisena olettaa jumalaa olemassa olevaksi enkä katso aiheelliseksi väittää siitä mitään" kehäpäätelmä? Vastaa kyllä tai ei. Jos vastaat kyllä, niin perustele vastauksesi. (2) Täsmennän kysymystä. Tuleeko tieteestä uskontoa, jos se hyväksyy perustelukseen uskonvaraisia asioita? Vastaa kyllä tai ei. Jos vastaat ei, niin perustele kantasi?

Se on hyvä että tulee uusia argumentteja tähän ikuiseen väittelyaiheeseemme foorumissa!

Ei ollut kehäpäätelmä.

Minä taas katson tarpeelliseksi.

Kehäpäätelmä ateisteilla on se, että oletetaan Jumala olemattomaksi tai mielikuvitusolennoksi ja sisälytetään se premisseihin, vaikka se on juuri se asia, mikä pitäisi ensin todistaa, että se saisi olla premisseissä. Fundamentalisteilla sama vika toistepäin. Ja kun käsitetään se tieteen tulokseksi, jätetään se väite taas pois premisseistä, jolloin taas johtopäätös ei seuraa, ennenkuin se sinne laitetaan.

Ei voi hyväksyä perusteluiksi uskonvaraisia asioita, mutta hypoteeseja ja vinkkejä niistä voi saada. Ne voivat tieteen kehittyessä osoittautua oikeiksi. Näin on usein tapahtunut Raamatun historiassa ja arkeologiassa.

Tuon määritelmää mukaan minä en ole ateisti. Oman näkemykseni mukaan olen, koska en taso tarpeelliseksi olettaa jumalaa olevaksi.

Uskonvaraisia asioita ei voi asettaa edes tieteellisiksi hypoteeseiksi, ellei hypoteesi esitä miten sitä voidaan tieteellisin menetelmin tutkia.

Sama ikuinen vänkäys. Usko nyt jo, että naturalismi ei ole tiede, vaan yksi koulukunta filosofiassa.

Me kuolevaiset välillä unohdamme, että on sinun päätettävissäsi, mitä on tiede.

Kaikki oikeassaolijat luulevat olevansa tiede, Steinerin hengen tiede, psykoanalyysi, BB, naturalismi. Tiede on tiede, ja naturalismi, empirismi, materialismi, idealismi, positivismi, nihilismi, marxismi, rationalismi jne. ovat suuntauksia filosofiassa, joilla jokaisella on oma käsityksensä siitä, mikä on tiedettä ja mikä ei.

Minun käsitys yhdistää empirismin ja rationalismin. Tehdään teorioita ja testataan niitä ja kehitetään niitä paremmiksi ja vaihdetaan.

Tiede on tieteen historiallinen prosessi.

Välillä joudutaan vaihtamaan koko paradigma, kuten maakeskeinen aurinkokeskeiseen. Nyt ilmeisesti kaikkeuden teoria 3D:stä 4D:hen, tai jotain muuta yhtä mullistavaa, ja BB jää vain alustavaksi osauniversumimme teoriaksi. Tämä kohtaa silmitöntä vastustusta dogmaattisilta BBn kannattajilta. Ja Jumala-selitysten ottaminen teologiaan, rajatieteisiin ja filosofiaan kohtaa ateisteilta samanlaista silmitöntä sätttimistä.

Vositko nyt opetella sen verran suomea, kun suomenkieliselle palstalle kirjoitat, ettet laukoisi mitään niin typerää, että joku on olevinaan tiede. Tiede tarkoittaa todellisuuden ilmiöiden ja niiden välisten suhteiden järjestelmällistä ja arvostelevaa tutkimista sekä sen avulla saatua tietojen jäsentynyttä kokonaisuutta ja kukaan ei kuvittele olevansa sellainen. Myöskään alkuräjähdysteorian käyttäminen subjektina, tyyliin "bb valehtelee" on aivovammaisen väärin.

Ja se, mitä yleisesti ymmärretään sanalla tiede, on tarkkaan määritelty, eikä siihen vaikuta kenenkään mielipiteet. Vaikka kuinka olisit sitä mieltä, että hatusta vedetyt päähänpistot ja jumala pitäisi ottaa mukaan tieteeseen.

Tiede ei ole tarkkaan määritelty, vaan eri filosofiat määrittelevät sen eri tavalla. Valtavirta yrittää hämätä tämän asian, ja määrittelee tieteen naturalismin tavalla ja siten käytännössä sortaa muita näkemyksiä diktatorisesti.

Tämä paljastuu aina vasta paradigman vaihtuessa.

Keskiaikana valtavirta oli katolinen teologia, tieteessä. Nyt valtavirta on ollut tieteellinen maailmankatsomus jo kolmesataa vuotta. Naturalismi, ja se empiristisen paradigma on vaihtumassa tieteen vapauteen takaisin. Tiede ei ole mitään tiedeuskoa, millaiseksi se on vääristynyt, eikä valtavirta sitä myönnä, eikä empirisminsä subjektiivista idealismia. Tieteen pitää olla realistista, filosofista materialismia: todellisuus on sellainen kuin on, ei vanhentuneiden teorioiden mukainen. Todellisuutta ei hienosäädetä, vaan teorioitamme todellisuudesta. GR, BB ja QT, psykoanalyysi ym., kaikki teoriat tieteessä muuttuvat ja kehittyvät, vaihtuvat parempiin.

[OlliS]

Tossa on jo aivan liikaa rönsyjä, en saa niitä enää pois.

[OlliS]

Kyllä voi sanoa BB ajattelee, pidemmän BBn kannattajat ajattelee, sijasta. Ei ole pakko olla mikään oikeakielisyyspedantti netissä.

[asdf]

Tiede ei ole tarkkaan määritelty, vaan eri filosofiat määrittelevät sen eri tavalla. Valtavirta yrittää hämätä tämän asian, ja määrittelee tieteen naturalismin tavalla ja siten käytännössä sortaa muita näkemyksiä diktatorisesti.

Valehtelua.

[ID10T]

Mä en pidä tarpeellisena olettaa jumalaa olemassa olevaksi enkä katso aiheelliseksi väittää siitä mitään. Onko tämä mielestäsi kehäpäätelmä?

Ymmärtääkseni tämä on myös tieteellisen maailmankatsomuksen näkemys. Tiede ei ota kantaa asioihin, joita ei voi tieteellisin menetelmin tutkia. Se ei voi myöskään ottaa teorioittensa lähtökohdaksi uskonvaraisia asioita, koska se tekisi myös tieteestä uskonnon. Voitko olla edellä sanotusta perustellusti eri mieltä?

Jumalan saa olettaa tieteessä tai olla olettamatta. Fysiikassa se yleensä on tarpeetonta. Se on minun kantani, naturalismi on eri mieltä, ei saa olettaa ollenkaan, ja ns. Tieteellinen Maailmankatsomus. Joka on naturalismia ja ateismia. Minä en kannata naturalismia enkä ateismia.

Tein kaksi kysymystä, mutta et vastannut kunnolla kumpaankaan. (1) Oliko esittämäni kanta "Mä en pidä tarpeellisena olettaa jumalaa olemassa olevaksi enkä katso aiheelliseksi väittää siitä mitään" kehäpäätelmä? Vastaa kyllä tai ei. Jos vastaat kyllä, niin perustele vastauksesi. (2) Täsmennän kysymystä. Tuleeko tieteestä uskontoa, jos se hyväksyy perustelukseen uskonvaraisia asioita? Vastaa kyllä tai ei. Jos vastaat ei, niin perustele kantasi?

Se on hyvä että tulee uusia argumentteja tähän ikuiseen väittelyaiheeseemme foorumissa!

Ei ollut kehäpäätelmä.

Minä taas katson tarpeelliseksi.

Kehäpäätelmä ateisteilla on se, että oletetaan Jumala olemattomaksi tai mielikuvitusolennoksi ja sisälytetään se premisseihin, vaikka se on juuri se asia, mikä pitäisi ensin todistaa, että se saisi olla premisseissä. Fundamentalisteilla sama vika toistepäin. Ja kun käsitetään se tieteen tulokseksi, jätetään se väite taas pois premisseistä, jolloin taas johtopäätös ei seuraa, ennenkuin se sinne laitetaan.

Ei voi hyväksyä perusteluiksi uskonvaraisia asioita, mutta hypoteeseja ja vinkkejä niistä voi saada. Ne voivat tieteen kehittyessä osoittautua oikeiksi. Näin on usein tapahtunut Raamatun historiassa ja arkeologiassa.

Tuon määritelmää mukaan minä en ole ateisti. Oman näkemykseni mukaan olen, koska en taso tarpeelliseksi olettaa jumalaa olevaksi.

Uskonvaraisia asioita ei voi asettaa edes tieteellisiksi hypoteeseiksi, ellei hypoteesi esitä miten sitä voidaan tieteellisin menetelmin tutkia.

Sama ikuinen vänkäys. Usko nyt jo, että naturalismi ei ole tiede, vaan yksi koulukunta filosofiassa.

Me kuolevaiset välillä unohdamme, että on sinun päätettävissäsi, mitä on tiede.

Kaikki oikeassaolijat luulevat olevansa tiede, Steinerin hengen tiede, psykoanalyysi, BB, naturalismi. Tiede on tiede, ja naturalismi, empirismi, materialismi, idealismi, positivismi, nihilismi, marxismi, rationalismi jne. ovat suuntauksia filosofiassa, joilla jokaisella on oma käsityksensä siitä, mikä on tiedettä ja mikä ei.

Minun käsitys yhdistää empirismin ja rationalismin. Tehdään teorioita ja testataan niitä ja kehitetään niitä paremmiksi ja vaihdetaan.

Tiede on tieteen historiallinen prosessi.

Välillä joudutaan vaihtamaan koko paradigma, kuten maakeskeinen aurinkokeskeiseen. Nyt ilmeisesti kaikkeuden teoria 3D:stä 4D:hen, tai jotain muuta yhtä mullistavaa, ja BB jää vain alustavaksi osauniversumimme teoriaksi. Tämä kohtaa silmitöntä vastustusta dogmaattisilta BBn kannattajilta. Ja Jumala-selitysten ottaminen teologiaan, rajatieteisiin ja filosofiaan kohtaa ateisteilta samanlaista silmitöntä sätttimistä.

Vositko nyt opetella sen verran suomea, kun suomenkieliselle palstalle kirjoitat, ettet laukoisi mitään niin typerää, että joku on olevinaan tiede. Tiede tarkoittaa todellisuuden ilmiöiden ja niiden välisten suhteiden järjestelmällistä ja arvostelevaa tutkimista sekä sen avulla saatua tietojen jäsentynyttä kokonaisuutta ja kukaan ei kuvittele olevansa sellainen. Myöskään alkuräjähdysteorian käyttäminen subjektina, tyyliin "bb valehtelee" on aivovammaisen väärin.

Ja se, mitä yleisesti ymmärretään sanalla tiede, on tarkkaan määritelty, eikä siihen vaikuta kenenkään mielipiteet. Vaikka kuinka olisit sitä mieltä, että hatusta vedetyt päähänpistot ja jumala pitäisi ottaa mukaan tieteeseen.

Tiede ei ole tarkkaan määritelty, vaan eri filosofiat määrittelevät sen eri tavalla. Valtavirta yrittää hämätä tämän asian, ja määrittelee tieteen naturalismin tavalla ja siten käytännössä sortaa muita näkemyksiä diktatorisesti.

Itse asiassa naturalismi ei määrittele tiedettä, vaan sen, miten tieteeseen pitää suhtautua.

Tiede on esim. matematiikka tai fysiikka.

Keskiaikana valtavirta oli katolinen teologia, tieteessä. Nyt valtavirta on ollut tieteellinen maailmankatsomus jo kolmesataa vuotta. Naturalismi, ja se empiristisen paradigma on vaihtumassa tieteen vapauteen takaisin.

Eli katolinen teologia edustaa sinulle vapaata tiedettä?

Tieteen pitää olla realistista, filosofista materialismia: todellisuus on sellainen kuin on, ei vanhentuneiden teorioiden mukainen..

Mutta koska emme kaikilta osin tunne todellisuutta, se voi olla MYÖS vanhentuneiden teorioiden mukainen

[OlliS]

Tiede ei ole tarkkaan määritelty, vaan eri filosofiat määrittelevät sen eri tavalla. Valtavirta yrittää hämätä tämän asian, ja määrittelee tieteen naturalismin tavalla ja siten käytännössä sortaa muita näkemyksiä diktatorisesti.

Valehtelua.

Ei ole, se on juuri kuten sanoin.

Naturalismi vaan väittää olevansa tiede, kuin Ludvig XIII väitti olevansa valtio. Ja BB väittää olevansa kosmologia. Ja psykoanalyysi psykologia. Ja wiccalaisuus olevansa tieto henkimaailman asioista, ei uskonto jne.

Filosofian tehtävä on tehdä nämä käsitemäärittelyt selviksi, ja aina paradigman vaihtuessa käsitteet tarkentuvat ja parantuvat.

Minä olen analysoinut maailman, universumin ja havaittavan universumin käsitteet, jolloin parhaaksi osoittautuu määritellä ja selventää kolme käsitettä: Kaikkeus, se on kaikki, kaiken kokonaisuus.
Paikallinen osauniversumi, se on ne galaksit, jotka ovat samasta alusta kuin Linnunrata.
Muut osauniversumit, ne eri galaksipopulaatiot, jotka ovat muista aluista.

Näin edetään joka asiassa ja joka tieteenalalla aina parempaan ja parempaan. Filosofian määrittely on ikuinen filosofinen kysymys. Kosmologia on myös ikuisesti yksi filosofian osaalue, hyvin keskeinen. Nyt se on yritetty kokonaan siirtää fysiikkaan ja tähtitieteeseen, ja siitäkös soppa syntyi. Nyt tätä väärää linjaa ja sen väärää tuotosta on saatu kestää 60 v. Nyt se onneksi loppuu Webbin tuloksien analyysiin, tajutaan, että filosofiaa tarvitaan.

[Deimos]

Mietin vain harhojani. Ja myös muiden harhoja. Joskus tuntuu että muiden harhat ovatkin jotain sellaista mihin en koskaan tule yltämään. En nyt osoita ketään ettei kenellekään tulisi paha mieli.

Enkä nyt vain tarkoita kosmologiaa ja filosofiaa. On täällä ammattimaisia Kremlin käsikassaroitakin jotka eivät edes tajua olevansa niitä.

[Brainwashed]

Kyllä voi sanoa BB ajattelee, pidemmän BBn kannattajat ajattelee, sijasta. Ei ole pakko olla mikään oikeakielisyyspedantti netissä.

Joo, jos haluaa antaa itsestään kehitysvammaisen paviaanin kuvan, niin mikäs siinä.

Ollilla on siihen täysi oikeus siinä missä muillakin!