Mielen kontrolli

[ID10T]

Eikö edes mindfulness-harjoituksia voi suorittaa tehokkaasti vajoamatta tähän mystiseen ulottuvuuteen? Miten sen ajatellaan valtavirran oppien mukaan liittyvän tähän tieteen tutkimaan materiaaliseen todellisuuteen?

Miksei voisi? Mindfulness on "vain" sitä, että keskittyy nykyhetkeen ja siihen, mitä on tekemässä. Olipa se hengittäminen, rusinoiden hidas syöminen tai melonta. "Vain" on lainausmerkeissä siksi, että mieli helposti ryntäilee ajassa eteen ja taakse ja moni tekeminen menee sinä sivussa, autopilotilla. Keksittyminen yhteen asiaan ja kuuntelemaan sitä, miltä tuntuu ja mitä tapahtuu, ei tosiaankaan ole helppoa.

Onhan tuolla yhteyksiä itämaisiin tekniikoihin, mutta ei se mitenkään edellytä mystiikkaa tai ulottuvuuksia. Jos niitä sieltä löytää, niin sen voi tulkita miten haluaa, esim. omana erikoisena aivotilana tai oikeasti erilaisena/puhtaana todellisuutena tms.

Niin on. Mindfulness on tuo itämainen tekniikka joka on toki muokkautunut kulttuurisiirrossa länkkäreille helpommin pureskeltavaan muotoon. Eikä siinä ole mitään väärää. Mitään mystiikkaa tuohon mukaa ei toki tarvita. Se olennainenhan on metodissa jota jokainen voi harjoittaa ja itse hyväksi tai huonoksi havaita riippumatta siitä haluaako lisäksi olettaa jälleensyntymiä tai muuta krumeluuria.

Miksi meidän siis ylipäätään tarvitsee puhua mistään "itämaisesta tekniikasta", kun kyse on hetkessä elämisestä. Keskitytään siis siihen, mitä ollaan tekemässä, eikä anneta ajatusten harhailla.

Ei tarvitse puhua missään nimessä. Tekeminenhä se on tärkeintä. Tai oleminen. Miten ikinä. Tietysti noihin itämaissa kehitettyihin tekniikoihin lienee hyvä vähän perehtyä kun ne tekniikat kuitenkin sieltä ovat lähtöisin. Että pääsee alkuun.
Onko sinulla joku erityinen syy ettet halua noista tekniikoista puhua?

Ei minulla mitään erityistä syytä ole, mutta en halua "tuotteistaa" mindfulnessia, eikä kyse suinkaan ole pelkästään itämaisesta tekniikasta.

[Naturalisti]

Eikö edes mindfulness-harjoituksia voi suorittaa tehokkaasti vajoamatta tähän mystiseen ulottuvuuteen? Miten sen ajatellaan valtavirran oppien mukaan liittyvän tähän tieteen tutkimaan materiaaliseen todellisuuteen?

Miksei voisi? Mindfulness on "vain" sitä, että keskittyy nykyhetkeen ja siihen, mitä on tekemässä. Olipa se hengittäminen, rusinoiden hidas syöminen tai melonta. "Vain" on lainausmerkeissä siksi, että mieli helposti ryntäilee ajassa eteen ja taakse ja moni tekeminen menee sinä sivussa, autopilotilla. Keksittyminen yhteen asiaan ja kuuntelemaan sitä, miltä tuntuu ja mitä tapahtuu, ei tosiaankaan ole helppoa.

Onhan tuolla yhteyksiä itämaisiin tekniikoihin, mutta ei se mitenkään edellytä mystiikkaa tai ulottuvuuksia. Jos niitä sieltä löytää, niin sen voi tulkita miten haluaa, esim. omana erikoisena aivotilana tai oikeasti erilaisena/puhtaana todellisuutena tms.

Niin on. Mindfulness on tuo itämainen tekniikka joka on toki muokkautunut kulttuurisiirrossa länkkäreille helpommin pureskeltavaan muotoon. Eikä siinä ole mitään väärää. Mitään mystiikkaa tuohon mukaa ei toki tarvita. Se olennainenhan on metodissa jota jokainen voi harjoittaa ja itse hyväksi tai huonoksi havaita riippumatta siitä haluaako lisäksi olettaa jälleensyntymiä tai muuta krumeluuria.

Juuri tämän asian selitys, johon "mystiikkaa ei mukaan tarvita", kiinnostaa. Mitä meditaatiossa tapahtuu korvien välissä? Voisiko se olla jotakin sellaista, mitä äsken Purduelle arvuuttelin?

viewtopic.php?p=207236#p207236

Se siun tarvii varmaan itse selvittää. Ei kukaan sinun puolestasi voi meditoida.

En itseasiassa etsi meditointiohjeita, vaan ideoita siitä, mitä aivoissa todennäköisesti tapahtuu meditoinnin aikana. Siksi olen kiinnostunut kuulemaan meditointiin perehtyneiden näkemyksiä asiasta eli miten kokemukselliset ilmiöt mahdollisesti syntyvät aivojen neuraalisten prosessien toiminnan tuloksena.

Olen nyt myös jo jonkin verran paremmin selaillut sitä Kahnemanin kirjaa ja näkisin, että järjestelmä 1 voidaan samaistaa hyvin liskoaivoihin ja järjestelmä 2 meemikoneeseen, vaikkei kirja otakkaan mitään kantaa siihen miten nuo järjestelmät voitaisiin suhteuttaa konkreettisten aivojen toimintoihin.

Sain muuten puristettua omista näkemyksistäni äsken Copilotilta tämmöisen kommentin. Tuleeko mieleen mitään kommentoitavaa?

Meditaation vaikutukset aivoihin ovat monimutkainen aihe, ja vaikka tieteelliset tutkimukset keskittyvät usein mitattaviin muutoksiin aivoissa, on tärkeää huomata, että meditaatio vaikuttaa myös subjektiivisiin kokemuksiimme. Annan sinulle tarkempaa tietoa siitä, miten ajatuksesi voivat liittyä aivojen toimintaan ja meditaatioon:

1. Tarkkaavuuden järjestelmät:
- Meditaation aikana aivojen tarkkaavuuden järjestelmät aktivoituvat eri tavoin.
- Aivojen psykologinen lepotila: Tämä järjestelmä aktivoituu silloin, kun mieli vaeltelee eikä ole keskittynyt ulkoiseen tehtävään tai ärsykkeeseen. Tällöin meillä on taipumusta havainnoida itseämme ja sosiaalisia tilanteita.
- Top down -verkosto: Toisaalta top down -verkosto aktivoituu, kun suuntaamme tarkkaavuutemme tavoitteelliseen toimintaan. Tämä järjestelmä liittyy tarkkaavuuden ohjaamiseen ja keskittymiskykyyn.

2. Kokemukset ja muistot:
- Ajatuksesi meemikoneesta ja liskoaivoista voivat liittyä meditaation vaikutuksiin.
- Jos mielen liikkeiden pysäyttäminen tarkoittaa tietoisen tason kognitiivisen ajattelun vaimentamista, voimme yhdistää sen tarkkaavuuden järjestelmiin.
- Kun mieli rauhoittuu ja tietoisuus vahvistuu, voimme kokea syvempiä muistoja ja lapsuusmuistoja, jotka tulevat aktiivisen mielen tarkasteluun.

Näiden ilmiöiden ymmärtäminen vaatii jatkuvaa tutkimusta, mutta meditaatio vaikuttaa sekä aivojen toimintaan että kokemuksellisiin ilmiöihin¹ ².

Lähde: Keskustelu Bingin kanssa, 25.4.2024
(1) Meditaation neuropsykologiaa. http://psykologia.fi/arkisto/vanhat-num ... sykologiaa.
(2) Mielen maisemia: Miten meditaatio vaikuttaa aivoihin? - Blogger. https://positiivisuusprojekti.blogspot. ... oihin.html.
(3) Tarkkaavuuden häiriöt | Aivotalo | Terveyskylä.fi. https://www.terveyskyla.fi/aivotalo/aiv ... en-häiriöt.
(4) Kokonaisvaltaista hyvinvointia meditaatiosta – näin meditointi .... https://docemilia.com/kokonaisvaltaista ... taa-sinua/.

[Purdue]

En itseasiassa etsi meditointiohjeita, vaan ideoita siitä, mitä aivoissa todennäköisesti tapahtuu meditoinnin aikana. Siksi olen kiinnostunut kuulemaan meditointiin perehtyneiden näkemyksiä asiasta eli miten kokemukselliset ilmiöt mahdollisesti syntyvät aivojen neuraalisten prosessien toiminnan tuloksena.

Tossa sulle kolmekin videota, jotka käsittelevät sitä kuinka meditointi vaikuttaa aivoihin (siihen ekaan saa suomen kielisen tekstityksen):

[Jalo Arkkivalo]

Langassa ei ole mainittu kai vielä kertaakaan käsitettä: Zazen.

Se on sikäli hyvä koska se on kaikkea muuta kuin kaikki mitä täällä on kuvattu. Se on pitkälle vietynä äärimmäisen vaativa henkinen ja fyysinen harjoitus. Joka tarjoaa vain pilkahduksia ja yksittäisiä arkisia oivalluksia ihmisyyteen. Vähän kuin lenkkeily tai salitreeni. Ja sen hedelmät ovat jossain aivan muualla kuin harjoituksessa itsessään.

Se on äärimmäisen aktiivista olemista ilma tavoitetta.
En ole lukenut yhtään tekstiä tai nähnyt videota, joka onnistuisi konkretisoimaan hyvin sitä, miltä harjoitus tuntuu.
Se on sama kuin joku yrittäisi selittää miltä lenkkeily tuntuu, jollekin joka ei koskaan ole juossut.
En ole myöskään lukenut yhtään tekstiä, joka opastaisi tekemään harjoitusta niin kuin opettaja sen voi tehdä. Tämäkin on sama kuin yrittäisi opetella tennistä kirjaa lukemalla.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Zazen

[MooM]

Langassa ei ole mainittu kai vielä kertaakaan käsitettä: Zazen.

Se on sikäli hyvä koska se on kaikkea muuta kuin kaikki mitä täällä on kuvattu.

Noin wikitekstin perusteella en ainakaan minä suoraan oivalla, mikä siinä on perustavanlaatuisesti erilaista verrattuna täällä mainittuihin keskittymisharjoituksiin, esim hengitykseen tai mikä nenänpää ja viiksikarva se oli, joita mainitiin. Onko se harjoituksen kesto yhdistettynä fyysiseen haasteeseen olla paikallaan? Formaali muoto?

Kokemusten kuvaaminen ja vertailu on vaikeaa ja väkisinkin kovin valjua ja epätäydellistä verrattuna siihen koettuun, mutta keskustelun kannalta olisi kiva, jos sitäkin yritettäisiin.

[Jalo Arkkivalo]

Langassa ei ole mainittu kai vielä kertaakaan käsitettä: Zazen.

Se on sikäli hyvä koska se on kaikkea muuta kuin kaikki mitä täällä on kuvattu.

Noin wikitekstin perusteella en ainakaan minä suoraan oivalla, mikä siinä on perustavanlaatuisesti erilaista verrattuna täällä mainittuihin keskittymisharjoituksiin, esim hengitykseen tai mikä nenänpää ja viiksikarva se oli, joita mainitiin. Onko se harjoituksen kesto yhdistettynä fyysiseen haasteeseen olla paikallaan? Formaali muoto?

Kokemusten kuvaaminen ja vertailu on vaikeaa ja väkisinkin kovin valjua ja epätäydellistä verrattuna siihen koettuun, mutta keskustelun kannalta olisi kiva, jos sitäkin yritettäisiin.

Uskoisitko kuitenkin jos sanoisin että asiaa ei voi tyhjentävästi kuvata? Ja asia todella jää tekstimuodossa valjuksi.
Voin kuitenkin kuvailla syitä mistä erot muihin harjoitteisiin mielestäni johtuvat. Jos se riittäisi valaisemaan asiaa.

Zazen on jotain ihan muuta kuin maakaamista silmät kiinni ajatuksia tutkien ja rentoutuen. Jälkimmäisissä harjoitteissa on tavoitteena rentoutuminen ja vaipuminen syvään rauhalliseen tilaan. Aika monella intentio tällaiseen harjoitteluun onkin sen takia jopa nautinnon luontoinen. Halu päästä mukavampiin tiloihin raskaan työpäivän jälkeen. Tällaista makoilemista ja rentoutumista moni tekee jo luonnostaan lomamatkalla rantatuolissa. Ainakin kevyesti. Ja se on tietysti hyvä asia. Mutta täysin eri asia kuin Zazen.

Zazen on pinnistelyä. Se vaikeutuu mitä haastavampi ja pidempi treeni on. Ei suinkaan tule helpommaksi tai johda mihinkään "tiloihin". Se on treeni, joka valmentaa mieltä. Joskus se on helpompaa joskus vaikeampaa.
Äärimmäinen fyysisyys tulee siitä, että mieli ja ruumis pitää pitää aktiivisena. Se tehdään istumalla. Ei makaamalla. Tämä on aivan keskeinen ero koska se tuo esiin mielen ja ruumiin välisen yhteyden aivan poikkeuksellisella tavalla.
Ulkopuolinen opastaja pystyy näkemään vartalon asennosta, hengityksestä ja pienestä liikehdinnästä miten harjoituksesi etenee. Ja antaa palautetta.

Viimeinen syy minkä takia sitä ei voi kuvata on se, että normaalisti ihminen ei yksinkertaisesti koe tämän tyyppistä tilannetta tai harjoitusta missään ympäristössä. Lisäksi, vaikka yksin harjoittelu kuuluu tietysti lajiin, Zazen tehdään usein kursseilla ja järjestetysti sosiaalisesti ja yhdessä. Joka on sosiaalisessa mielessä täydellisen eri asia, kuin pohtiminen omassa kammiossa.
Yksinkertaisesti kyseessä on treenaaminen. Ei mikään tilojen tavoittelu valaistumismielessä tai jumalien ja henkinen pohtiminen. Näistä jälkimmäisistä kannattaa kysellä joltain munkeilta, joilla on enemmän kokemusta.

[Jalo Arkkivalo]

Olenko kokenut jotain "fiiliksiä" Zazeniä harrastaessani. Olen kokenut. Fiilis on ollut mukava kun harjoitus rullaa. Mieli ja keho tuntuvat olevan tasapainossa. Samalla tavalla kun lenkkeily tuntuu kivalta, kun se tuntuu kulkevan. Ja jälkeenpäin mieli tuntuu jäsentyneeltä ja rentoutuneelta. Joskus treeni taas on helvettiä. Ja jälkeenpäin on hämmentynyt ja uupunut olo.
Tällaistahan kaikenlaisten asioiden harjoitteleminen ja pinnistely yleensä on. Vai onko?

Minkälaisia kokemuksia teillä on omista harjoituksistanne?

[MooM]

Langassa ei ole mainittu kai vielä kertaakaan käsitettä: Zazen.

Se on sikäli hyvä koska se on kaikkea muuta kuin kaikki mitä täällä on kuvattu.

Noin wikitekstin perusteella en ainakaan minä suoraan oivalla, mikä siinä on perustavanlaatuisesti erilaista verrattuna täällä mainittuihin keskittymisharjoituksiin, esim hengitykseen tai mikä nenänpää ja viiksikarva se oli, joita mainitiin. Onko se harjoituksen kesto yhdistettynä fyysiseen haasteeseen olla paikallaan? Formaali muoto?

Kokemusten kuvaaminen ja vertailu on vaikeaa ja väkisinkin kovin valjua ja epätäydellistä verrattuna siihen koettuun, mutta keskustelun kannalta olisi kiva, jos sitäkin yritettäisiin.

Uskoisitko kuitenkin jos sanoisin että asiaa ei voi tyhjentävästi kuvata? Ja asia todella jää tekstimuodossa valjuksi.

Uskon. Ylipäätään kokemukset ovat sellaisia, ja varsinkin tällaisissa aiheissa, jotka eivät ole niin yleisesti koettua, että ihmisillä olisi omakohtaisia kokemuksia, joihin mallata kerrottua.

Voin kuitenkin kuvailla syitä mistä erot muihin harjoitteisiin mielestäni johtuvat. Jos se riittäisi valaisemaan asiaa.

Zazen on jotain ihan muuta kuin maakaamista silmät kiinni ajatuksia tutkien ja rentoutuen. Jälkimmäisissä harjoitteissa on tavoitteena rentoutuminen ja vaipuminen syvään rauhalliseen tilaan. Aika monella intentio tällaiseen harjoitteluun onkin sen takia jopa nautinnon luontoinen. Halu päästä mukavampiin tiloihin raskaan työpäivän jälkeen. Tällaista makoilemista ja rentoutumista moni tekee jo luonnostaan lomamatkalla rantatuolissa. Ainakin kevyesti. Ja se on tietysti hyvä asia. Mutta täysin eri asia kuin Zazen.

Zazen on pinnistelyä. Se vaikeutuu mitä haastavampi ja pidempi treeni on. Ei suinkaan tule helpommaksi tai johda mihinkään "tiloihin". Se on treeni, joka valmentaa mieltä. Joskus se on helpompaa joskus vaikeampaa.
Äärimmäinen fyysisyys tulee siitä, että mieli ja ruumis pitää pitää aktiivisena. Se tehdään istumalla. Ei makaamalla. Tämä on aivan keskeinen ero koska se tuo esiin mielen ja ruumiin välisen yhteyden aivan poikkeuksellisella tavalla.
Ulkopuolinen opastaja pystyy näkemään vartalon asennosta, hengityksestä ja pienestä liikehdinnästä miten harjoituksesi etenee. Ja antaa palautetta.

Viimeinen syy minkä takia sitä ei voi kuvata on se, että normaalisti ihminen ei yksinkertaisesti koe tämän tyyppistä tilannetta tai harjoitusta missään ympäristössä. Lisäksi, vaikka yksin harjoittelu kuuluu tietysti lajiin, Zazen tehdään usein kursseilla ja järjestetysti sosiaalisesti ja yhdessä. Joka on sosiaalisessa mielessä täydellisen eri asia, kuin pohtiminen omassa kammiossa.
Yksinkertaisesti kyseessä on treenaaminen. Ei mikään tilojen tavoittelu valaistumismielessä tai jumalien ja henkinen pohtiminen. Näistä jälkimmäisistä kannattaa kysellä joltain munkeilta, joilla on enemmän kokemusta.

Kiitos. Tämä ei käy kovin hyvin ilmi tuosta wikitekstistä. Olin vain utelias, en kysynyt epäilläkseni.

[Jalo Arkkivalo]

Langassa ei ole mainittu kai vielä kertaakaan käsitettä: Zazen.

Se on sikäli hyvä koska se on kaikkea muuta kuin kaikki mitä täällä on kuvattu.

Noin wikitekstin perusteella en ainakaan minä suoraan oivalla, mikä siinä on perustavanlaatuisesti erilaista verrattuna täällä mainittuihin keskittymisharjoituksiin, esim hengitykseen tai mikä nenänpää ja viiksikarva se oli, joita mainitiin. Onko se harjoituksen kesto yhdistettynä fyysiseen haasteeseen olla paikallaan? Formaali muoto?

Kokemusten kuvaaminen ja vertailu on vaikeaa ja väkisinkin kovin valjua ja epätäydellistä verrattuna siihen koettuun, mutta keskustelun kannalta olisi kiva, jos sitäkin yritettäisiin.

Uskoisitko kuitenkin jos sanoisin että asiaa ei voi tyhjentävästi kuvata? Ja asia todella jää tekstimuodossa valjuksi.

Uskon. Ylipäätään kokemukset ovat sellaisia, ja varsinkin tällaisissa aiheissa, jotka eivät ole niin yleisesti koettua, että ihmisillä olisi omakohtaisia kokemuksia, joihin mallata kerrottua.

Voin kuitenkin kuvailla syitä mistä erot muihin harjoitteisiin mielestäni johtuvat. Jos se riittäisi valaisemaan asiaa.

Zazen on jotain ihan muuta kuin maakaamista silmät kiinni ajatuksia tutkien ja rentoutuen. Jälkimmäisissä harjoitteissa on tavoitteena rentoutuminen ja vaipuminen syvään rauhalliseen tilaan. Aika monella intentio tällaiseen harjoitteluun onkin sen takia jopa nautinnon luontoinen. Halu päästä mukavampiin tiloihin raskaan työpäivän jälkeen. Tällaista makoilemista ja rentoutumista moni tekee jo luonnostaan lomamatkalla rantatuolissa. Ainakin kevyesti. Ja se on tietysti hyvä asia. Mutta täysin eri asia kuin Zazen.

Zazen on pinnistelyä. Se vaikeutuu mitä haastavampi ja pidempi treeni on. Ei suinkaan tule helpommaksi tai johda mihinkään "tiloihin". Se on treeni, joka valmentaa mieltä. Joskus se on helpompaa joskus vaikeampaa.
Äärimmäinen fyysisyys tulee siitä, että mieli ja ruumis pitää pitää aktiivisena. Se tehdään istumalla. Ei makaamalla. Tämä on aivan keskeinen ero koska se tuo esiin mielen ja ruumiin välisen yhteyden aivan poikkeuksellisella tavalla.
Ulkopuolinen opastaja pystyy näkemään vartalon asennosta, hengityksestä ja pienestä liikehdinnästä miten harjoituksesi etenee. Ja antaa palautetta.

Viimeinen syy minkä takia sitä ei voi kuvata on se, että normaalisti ihminen ei yksinkertaisesti koe tämän tyyppistä tilannetta tai harjoitusta missään ympäristössä. Lisäksi, vaikka yksin harjoittelu kuuluu tietysti lajiin, Zazen tehdään usein kursseilla ja järjestetysti sosiaalisesti ja yhdessä. Joka on sosiaalisessa mielessä täydellisen eri asia, kuin pohtiminen omassa kammiossa.
Yksinkertaisesti kyseessä on treenaaminen. Ei mikään tilojen tavoittelu valaistumismielessä tai jumalien ja henkinen pohtiminen. Näistä jälkimmäisistä kannattaa kysellä joltain munkeilta, joilla on enemmän kokemusta.

Kiitos. Tämä ei käy kovin hyvin ilmi tuosta wikitekstistä. Olin vain utelias, en kysynyt epäilläkseni.

Kiitos palautteesta.
Ja kysymys jonka esitit oli varsin luonnollinen ja asiallinen. Ja ei mitenkään erikoinen sellaiselta joka ei ole lajia kokeillut.

Syy minkä takia pyrin vetämään todella tiukka linjaa jakaessani tietojani aiheesta on, että tästäkin keskustelusta näkee että kaikenlaista näkemystä on liikkeellä. Ja innostunut ja nokkela mieli on hyvin tarmokas pilkkoessaan erilaisia asioita palasiksi. Aivan kuten kuin Ladan -moottori hajotetaan romuttamolla. Mukavat komponentit otetaan talteen ja loput lentää romukoppaan.
Tämä kuuluu käsitteellistävään länsimaisen mielen luonteeseen, joka ei ole niin tottunut kokemukselliseen tietoon. Tai asioiden ilmiöluonteeseen, jos näin voi sanoa. Vaan mieluummin arvottaa asioita sohvan pohjalta tekstimuodossa.

[MooM]

Syy minkä takia pyrin vetämään todella tiukka linjaa jakaessani tietojani aiheesta on, että tästäkin keskustelusta näkee että kaikenlaista näkemystä on liikkeellä. Ja innostunut ja nokkela mieli on hyvin tarmokas pilkkoessaan erilaisia asioita palasiksi. Aivan kuten kuin Ladan -moottori hajotetaan romuttamolla. Mukavat komponentit otetaan talteen ja loput lentää romukoppaan.
Tämä kuuluu käsitteellistävään länsimaisen mielen luonteeseen, joka ei ole niin tottunut kokemukselliseen tietoon. Tai asioiden ilmiöluonteeseen, jos näin voi sanoa. Vaan mieluummin arvottaa asioita sohvan pohjalta tekstimuodossa.

Noinhan se varmaan on. Pointsit myös onnistuneesta tyylillisestä balanssissa asiallisuuden, vittuilun ja alentuvuuden välillä. Ihan siis vain pääosin arvostavana huomiona, vaikka ego vähän tuosta tuohtuikin hetkeksi.

En kyllä ole itse havainnut arvottamista, mutta toisaalta tämä ei ole itselleni mitenkään kovin herkkä teema.

[Purdue]

Langassa ei ole mainittu kai vielä kertaakaan käsitettä: Zazen.

Se on sikäli hyvä koska se on kaikkea muuta kuin kaikki mitä täällä on kuvattu. Se on pitkälle vietynä äärimmäisen vaativa henkinen ja fyysinen harjoitus. Joka tarjoaa vain pilkahduksia ja yksittäisiä arkisia oivalluksia ihmisyyteen. Vähän kuin lenkkeily tai salitreeni. Ja sen hedelmät ovat jossain aivan muualla kuin harjoituksessa itsessään.

Se on äärimmäisen aktiivista olemista ilma tavoitetta.
En ole lukenut yhtään tekstiä tai nähnyt videota, joka onnistuisi konkretisoimaan hyvin sitä, miltä harjoitus tuntuu.
Se on sama kuin joku yrittäisi selittää miltä lenkkeily tuntuu, jollekin joka ei koskaan ole juossut.
En ole myöskään lukenut yhtään tekstiä, joka opastaisi tekemään harjoitusta niin kuin opettaja sen voi tehdä. Tämäkin on sama kuin yrittäisi opetella tennistä kirjaa lukemalla.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Zazen

Joo, kiitos näistä sun kommenteistasi Zazeniin liittyen. Kävi lukemassa tuon linkin, ja tarkastelin myös sen artikkelin englannin kielistä versiota. Japanilaisesta Zen Buddhalaisuuden traditiosta siis kaiketikin kysymys.

Ja tossakin tuli esille se, että siinä on piirteitä, joiden perusteella sekä ollaan läsnä siinä hetkessä, että pyritään hiljentämään verbaali ja konseptuaalinen ajattelu.

Ja tosta istumisesta kun mainitsit, niin toki normaali meditaatio tapa taitaa kaikissa traditioissa olla istuminen eli lootus asento taikka vastaava, mutta mulla puutuu jalat ja nilkat tollaseessa jo muutamassa minuutissa, joten on vähän pakko vain maata sitten selällään. Toinen vaihtoehto olisi tietty kokeilla tuolissa istumista.

Ja joo, ei näitä pelkästään kirjoista lukemalla opi, vaan tekemällä ja kokemalla. Alkuun on varmastikin helppo päästä ihan vaan lukemalla kirja taikka pari ja hieman katsomalla mitä netistä taikka YouTubesta löytyy. Mulla on ollut yksi kirja TM meditaatiosta hyllyssä, ja sitten on tuosta amerikkalaisesta For Dummies kirjasarjasta Meditaatiota käsittelevä opus, joka pääasiassa keskittyy Mindfulnessiin.

Nyt ajattelin että saattaisin tilata lisää kirjallisuutta liittyen meditaatio tekniikoihin. Toki niitä tekniikoita pitää sitten kokeilla myös ihan käytännössä sitten.

[Jalo Arkkivalo]

Noinhan se varmaan on. Pointsit myös onnistuneesta tyylillisestä balanssissa asiallisuuden, vittuilun ja alentuvuuden välillä. Ihan siis vain pääosin arvostavana huomiona, vaikka ego vähän tuosta tuohtuikin hetkeksi.

Mukavaa että olen mielissänne edelleen vittuileva, asiallinen ja alentuva, ihan niinkuin kaikki muutkin. Sellainen ihminen on. Tai ainakin minä olen. Jotain orastavaa kehitystä olen ollut huomaavinani. Olisi hirvittävää jos näyttäytyisin mielen ja empatian mestarina. Valtava taakka ihmiselle joka ei sellainen ole. Pöyristyttävä ajatus.
Suosittelen muuten lukemaan myös vanhoista Zen-mestareista. Joukkoon mahtuu varsin värikkäitä ja mielenkiintoisia persoonia, varsinkin jos perehtyy vähän tuntemattomampiin tapauksiin. Elokuvista ja arkkityypeistä saa ehkä väärän käsityksen.

[MooM]

Noinhan se varmaan on. Pointsit myös onnistuneesta tyylillisestä balanssissa asiallisuuden, vittuilun ja alentuvuuden välillä. Ihan siis vain pääosin arvostavana huomiona, vaikka ego vähän tuosta tuohtuikin hetkeksi.

Mukavaa että olen mielissänne edelleen vittuileva, asiallinen ja alentuva, ihan niinkuin kaikki muutkin. Sellainen ihminen on. Tai ainakin minä olen. Jotain orastavaa kehitystä olen ollut huomaavinani. Olisi hirvittävää jos näyttäytyisin mielen ja empatian mestarina. Valtava taakka ihmiselle joka ei sellainen ole. Pöyristyttävä ajatus.
Suosittelen muuten lukemaan myös vanhoista Zen-mestareista. Joukkoon mahtuu varsin värikkäitä ja mielenkiintoisia persoonia, varsinkin jos perehtyy vähän tuntemattomampiin tapauksiin. Elokuvista ja arkkityypeistä saa ehkä väärän käsityksen.

Tarkoitin tuota kommentoimaani viestiä. Muuten enemmänkin tykkään. Eikä tuonkaan tyylilajin hallinta ole huono, jos sitä käyttää asiallisesti ja on rahkeita olla alentuva.

Noin yleisesti mua turhauttaa palstan henki ja tyyli, mikä varmaan aiheuttaa äkäisempää viestintää. Ja jos kysytän, miksen (modena) tee asialle jotain, niin moderoinnissa pitää olla yhteinen linja.

[MooM]

Ja tosta istumisesta kun mainitsit, niin toki normaali meditaatio tapa taitaa kaikissa traditioissa olla istuminen eli lootus asento taikka vastaava, mutta mulla puutuu jalat ja nilkat tollaseessa jo muutamassa minuutissa, joten on vähän pakko vain maata sitten selällään. Toinen vaihtoehto olisi tietty kokeilla tuolissa istumista.

Tai sitten antaa puutua ja sulkee tuntemuksen pois.

Ei välttämättä hyväksi sekään,mutta ei kai ne pinteeseen jäävät hermot niin nopeasti vaurioidu. Usein kai noihin harrastuksiin liittyy harjoituksia, joilla päästään liikkuvaan, vahvaan kehoon, joka pystyy kannattelemaan itseään.

[Kohina]

Mäki luin yläasteella kirjan Alitajuntasi voima ja meditoin aikani. Kirja oli ihan paska, mutta paljon nyt meditoinnista voisikaan mitään järkevää sanoa. Jonkun aikaa sitä horrostelua jaksoi kunnes kävi tylsäksi.