Entropia

[Eusa]

Olen miettinyt saisinko populaaristi kuvattua kuinka ymmärrän mistä entropiassa on kysymys vai onko vääjäämätöntä, että sanailuni näyttävät puppulausegeneroinnilta tai vaatisivat erillisen laajan sanakirjan.

Kiteytys: Entropia on ekvivalentti erillisyyden määrän kanssa.

Asetetaan valonlaatuiselle suoralle signaalille entropiaksi nolla ja signaalin peiliheijastuminen entrooppiseksi yksiköksi.

Teoreettinen malli: Olkoon pallo, jonka sisäpinnalla on Planckin mitan kokoisia täydellisesti heijastavia viritystiloja, jotka ovat Maxwellin demoneja päästäen sisään valoa täsmällisellä taajuudella niin, että ne eivät pääse enää ulos vaan jäävät heijastelemaan.

Mikä on maksimi entropia tuollaisessa pallossa? Se on heijastumaan kykenevien erillissuuntien entrooppisten yksikköjen määrä. Holografinen periaate kertoo, että pallotilavuuden sisältämä maksimi informaatio on pallokuorelle mahtuvien Planckin mittakaavan pinta-alayksikköjen lukumäärä.

Edellinen malli on tietysti täysin epärealistinen, mutta havainnollistaa fysikaalisten erillisyyksien antamaa keskimääräistä tunnettujen järjestysten määrää.

Käytännössä jokainen heijastuma antaa puskun ja laajentaa erillisyyksiä. Entropian lisääntyminen on erillisyyden kokonaismäärän lisääntymistä eli aika-avaruuden laajenemista.

Tämä selostus periaatteessa riittää. En kuitenkaan malta olla mainitsematta joitain johtopäätöksiä.

Voidaan ajatella, että kaikki erillisyys on tarpeen kaikkeuden entropialle. Aineellisissa kappaleissa on heijastuvaa ja loukkuuntunutta valoa, mutta lisäksi tyhjössä on muuttuvia aika-avaruuden kaarevuustapahtumia, jotka heijastelevat. Entrooppinen gravitaatio voidaan johtaa aika-avaruuden tida-jännityskentäksi. Voimme kaikkeuden entropian eli erillisyyksien lisääntymisestä todeta siis, että paikallisin jännityksin rakentuu gravitaatiota aiheuttava jatkumo ja globaalisti sen tasapainoksi kokonaisuudessa yleinen laajeneminen.

Kosmologisesti noiden edellä kuvattujen ilmiöiden väliin jää galaktisten ja galaksiryhmien mitassa gravitaatiodominanttien fraktaalinen hierarkia ja niiden kenttäosien toisiinsa sulautumiset, jotka lisäävät sumeana energiana soppaan erillisyysdynamiikkaa pimeän aineen verran.

Vielä pohdintaa determinismistä. Mikäli kaikkeus olisi deterministinen ja ennustettava, oikeastaan olisi vain yksi lopullinen järjestys, eikä entropiatarkastelulle jäisi kunnollista mielekkyyttä tunnettujen mahdollisten erilaisten järjestelmien reduktiona - olisi vain yksi superdeterministinen kokonaisjärjestys ja entropiaotteita emergentisti.

Tuosta johtopäätös on, ettei kehitys ole vääjämättömän determinististä. Toisaalta alkuperättömälle sattumallekaan ei fysikaalisesti ole perustetta. Eräs ratkaisu on tietoinen fysikaalinen rakenne, jossa aika-avaruuden muisti antaa mahdollisuuden paikallisille tapahtumille varioida ja "päättää" tapahtumien realisaatio-odotusarvoja dekoherenssissa. Näitä tutkitaan.

[Tauko]

Olen miettinyt saisinko populaaristi kuvattua kuinka ymmärrän mistä entropiassa on kysymys vai onko vääjäämätöntä, että sanailuni näyttävät puppulausegeneroinnilta tai vaatisivat erillisen laajan sanakirjan.

Ei toimi, eikä erilliset sanakirjat auta.
Toki on siinä joitain "suomenkielen" tai siihen vivahtavia sanoja peräkkäin, mutta ulosanti ei toimi, eikä varsinkaan "populaaristi kuvattua' asiaa tue.

Miten olisi asian ilmaisu puhtaan matemaattisesti ilman sanailua.

[Eusa]

Olen miettinyt saisinko populaaristi kuvattua kuinka ymmärrän mistä entropiassa on kysymys vai onko vääjäämätöntä, että sanailuni näyttävät puppulausegeneroinnilta tai vaatisivat erillisen laajan sanakirjan.

Ei toimi, eikä erilliset sanakirjat auta.
Toki on siinä joitain "suomenkielen" tai siihen vivahtavia sanoja peräkkäin, mutta ulosanti ei toimi, eikä varsinkaan "populaaristi kuvattua' asiaa tue.

Miten olisi asian ilmaisu puhtaan matemaattisesti ilman sanailua.

No, jos muut koittaisivat myös ensin valottaa entropian käsitettä, voisin koittaa sitten vetää lankoja tekstiini...

[Tauko]

Olen miettinyt saisinko populaaristi kuvattua kuinka ymmärrän mistä entropiassa on kysymys vai onko vääjäämätöntä, että sanailuni näyttävät puppulausegeneroinnilta tai vaatisivat erillisen laajan sanakirjan.

Ei toimi, eikä erilliset sanakirjat auta.
Toki on siinä joitain "suomenkielen" tai siihen vivahtavia sanoja peräkkäin, mutta ulosanti ei toimi, eikä varsinkaan "populaaristi kuvattua' asiaa tue.

Miten olisi asian ilmaisu puhtaan matemaattisesti ilman sanailua.

No, jos muut koittaisivat myös ensin valottaa entropian käsitettä, voisin koittaa sitten vetää lankoja tekstiini...

Unohtui tuosta mainita, että en ideoitasi mitenkään tyrmää tai yritäpä tyrmätä. Ja oma ulosantini on heikkoa, varsinkin jos asian ymmärrän tai olen ymmärtävinäni, enkä osaa asiaa ilmaista selkeästi toiselle.
Ehkä ongelma tekstimuotoisessa viestin vaihdossa on, kun kirjoittaja olettaa, että lukijan taustatiedot on samat kuin itsellä.

Ja omilta opiskeluajoilta jäi mieleen, että hyvät tutkijat ei aina (tai ei useinkaan) ole hyviä luennoijia.

[Kissatäti]

Entropia on vain hieno sana "mahdollisten järjestelyjen lukumäärälle". Entropia on luku siitä, kuinka monella tavalla voit järjestää uudelleen esineen "sisäpuolen" (sen mikroskooppiset sisäosat) pitäen samalla sen "ulkopuolinen" (makroskooppinen) tila muuttumattomana.

Esim Ilmapallon sisällä olevan ilman entropia laskee kaikki tavat, joilla ilmamolekyylit voidaan järjestää säilyttäen samalla kokonais lämpötilan, paineen ja tilavuuden.

Huomaa, että ilmapallon tapauksessa puhuimme kaasumolekyylien järjestelyistä, kun taas kiinteän aineen tapauksessa puhumme energiapakettien järjestelyistä. Entropiassa on kyse asioiden järjestelyistä, mutta todelliset järjestettävät asiat voivat olla jokaisessa tapauksessa erilaisia.

[Kissatäti]

Mysteeri on se, että atomien ja molekyylien tasolla jokainen näistä prosesseista on palautuva. Mutta kun pääsemme suurempiin atomikokoelmiin, syntyy eräänlainen yksisuuntainen katu – makroskooppinen peruuttamattomuus syntyy mikroskooppisesti palautuvista osista. Asiat tapahtuvat spontaanisti kasvavan entropian suuntaan, eivät koskaan päinvastaiseen suuntaan.
Ei ole olemassa mikroskooppista lakia, joka kertoisi millekään hiukkaselle, mihin suuntaan mennä. On vain enemmän tapoja levittää energiaa ympärille ja vähemmän tapoja pitää energia rajoitettuna. Entropian lisääminen on erittäin todennäköistä, sen vähentäminen on käytännössä mahdotonta. Se on vain sattuman lakien noudattamista. Koko planeettamme toiminta, mukaan lukien kaikki elämän prosessit, kulkee kasvavan entropian aallolla.
Ehkä näet, mihin tämä johtaa. Ekstrapoloidaan kaukaiseen tulevaisuuteen, kaikki tähdet sammuvat, kaikki galaksit säteilevät pois lämpöään, ja universumimme saavuttaa lämpötasapainon, eikä mikään osa siitä ole lämpimämpi tai kylmempi kuin mikään muu osa. Universumimme on saavuttanut entropian huippunsa. Universumimme tarina on entropiavuoren kiipeäminen, joka alkaa alkuräjähdyksen tulisista matalan entrooppisista syvyyksistä ja etenee huipulle, kylmään ja karuun lämpötasapainon tilaan. Sekä Mt. Entropy -vuoren pohja että huippu ovat täysin epävieraanvaraisia ​​elämään. Mutta jossain noiden nousevien rinteiden varrella olosuhteet olivat juuri sopivat monimutkaisten ja ihmeellisten asioiden syntymiselle, kuten puille ja meduusoille ja sydänsurulle ja juustokakkuille

[Eusa]

Aava neitini iva, ha! Entropia tuttu: juustokhakuin niukahkot suujuttu- tai port- ne, aha, viinit tien avaa.

[Eusa]

https://ar5iv.labs.arxiv.org/html/2207.14169

Tuossa matematiikkaa hartaudella ja turhankin komplisoidusti. En jaksanut kaivaa virheitä, mutta yleisellä tasolla ei ole pitäydytty (anisotropia yms).

[JMe1]

Tutkimattomat ovat assosiaatioiden tiet:

[Eusa]

Asiaan.

[kokeellinen tiede]

Rauta pyrkii yhtymään happeen .. ja lopulta niin tekeekin. Se on entropiaa, ihmisen näkökulmasta epäjärjestykseen palaamista.

Titanic on maannut merenpohjassa yli satavuotta. Se hajoaa ja jopa bakteerit hajottavat sitä. Lopulta jäljelle jää hapettunut ruostekasa. Hieno laiva muuttuu kaaokseksi, sen alkuperäisestä tarkoituksesta katsottuna.

Ilman ihmisen apua, laiva merenpohjassa ei muutu vielä paremmaksi laivaksi. Video nopista mukissa ei kerro luonnollisista olosuhteista, vaan etukäteen neliskanttisista esineistä jotka palaavaan luonnolliseen järjestykseensä, koska neliskanttisuus ei anna muuta mahdollisuutta. Ilmaisia lounaita ei ole .. joku aina näkee vaivaa sen eteen.

[Eusa]

Rauta pyrkii yhtymään happeen .. ja lopulta niin tekeekin. Se on entropiaa, ihmisen näkökulmasta epäjärjestykseen palaamista.

Titanic on maannut merenpohjassa yli satavuotta. Se hajoaa ja jopa bakteerit hajottavat sitä. Lopulta jäljelle jää hapettunut ruostekasa. Hieno laiva muuttuu kaaokseksi, sen alkuperäisestä tarkoituksesta katsottuna.

Ilman ihmisen apua, laiva merenpohjassa ei muutu vielä paremmaksi laivaksi. Video nopista mukissa ei kerro luonnollisista olosuhteista, vaan etukäteen neliskanttisista esineistä jotka palaavaan luonnolliseen järjestykseensä, koska neliskanttisuus ei anna muuta mahdollisuutta. Ilmaisia lounaita ei ole .. joku aina näkee vaivaa sen eteen.

Hilamaisuudella on tehokas vaihtoehtoisten järjestysten lisäämispotentiaali - ihan pieni kokonaistilavuuden lisäys antaa jo moninkertaiset järjestykset, kun Planckin mitan kokoiset siirtymät lasketaan. Sekavissa kulmissa nopat vievät enemmän tilaa.

Video on ihan näppärä demonstraatio siitä, kuinka toistuvan rakeisuusmuodon entropian väheneminen sallii kokonaisentropian kunnollisen kasvun.

[Eusa]

Häiritsee, kun puhutaan välillä pelkästä avaruudesta ja välillä ajasta - kyse on aina tasavertaisesta 4-jatkumosta, aika-avaruuden monistosta, jossa ajalliset ja avaruudelliset erillisyydet kehittyvät tasavertaisesti.

[Eusa]

Wolfram on utelias ja hakee näkökulmia. Matkaa on vielä. Mm. kategorinen mielipide, että minkowskilainen kehikko olisi jotenkin pohjaltaan rikki; aikaerillisyys olisi erilaista kuin avaruuserillisyys, hidastaa näkökulman kirkastumista. Tuollaiset rajoittavat pinttymät ratkaisuihin kurotettaessa harmittavat.

[Moniker]