Abiogeneesi
Abiogeneesi
Evoluutio on selvää pässin lihaa, mutta elämän synty ei vissiin vieläkään ole? Missä tämän aiheen tutkimuksen kanssa mennään? Wikipedian aihetta käsittelevässä artikkelissa mainitaan Steen Rasmussenin ja ryhmänsä Chenin–Rasmussenin esisolu ja Jason Dworkin sekä Daniel Glavin löytämät vasenkätiset aminahapot Tagish-järven meteoriitista. Niin ja RNA-maailman hypoteesi vuosituhannen alusta jonka piti ratkaista mysteeri seuraavien 15 vuoden kuluessa. Kai vuoden 2004 jälkeenkin jotain edistystä on tapahtunut, vai onko? Josko unohdetaan uskontojen tarjoamat selitykset elämän synnylle tässä ketjussa.
Re: Abiogeneesi
Joo... Näin käy kun amatöörit sekaantuu asiaan. Abiogenesis ja evoluutio. Joiillekin ylitsepääsemätön ongelma.
-"Being sane while your are insane is most difficult thing to do."
Re: Abiogeneesi
Hypoteeseja löytyy elämän alun energialähteistä.
https://nick-lane.net/wp-content/upload ... s-2017.pdf
Monia arvailuja vaikkapa meren savuttajista.
Suattaapi olla niinnii vuoan suattaapi olla näinnii.
DNA:n "syntymisestä" ei taida olla kovin järkeviä hypoteeseja.
https://nick-lane.net/wp-content/upload ... s-2017.pdf
Monia arvailuja vaikkapa meren savuttajista.
Suattaapi olla niinnii vuoan suattaapi olla näinnii.
DNA:n "syntymisestä" ei taida olla kovin järkeviä hypoteeseja.
Re: Abiogeneesi
No, kun elämä ei vältämättä ole edes lähtöisin maastaStalker kirjoitti: ↑29 Tammi 2023, 19:32 Hypoteeseja löytyy elämän alun energialähteistä.
https://nick-lane.net/wp-content/upload ... s-2017.pdf
Monia arvailuja vaikkapa meren savuttajista.
Suattaapi olla niinnii vuoan suattaapi olla näinnii.
DNA:n "syntymisestä" ei taida olla kovin järkeviä hypoteeseja.
-"Being sane while your are insane is most difficult thing to do."
Re: Abiogeneesi
"RNA - elämän alkuperän kemia
Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2002;
Kemiallinen laboratoriotutkimus on jatkanut näistä lähtökohdista ja selvittänyt elävien solujen peruskomponenttien–etenkin aminohappojen ja nukleotidien–kemiallista synteesiä.
Useimmille lienee tuttu koulukirjoissakin esitetty alan pioneeritutkimus eli ns. Miller-Urey koe (Miller 1953), jossa pystyttiin syntetisoimaan yksinkertaisista epäorgaanisista yhdisteistä monimutkaisempia orgaanisia yhdisteitä alkumaapallon oletetuissa olosuhteissa.
Kokeessa muodostuneiden orgaanisten yhdisteiden joukosta löydettiin myös biologisten makromolekyylien (proteiinit, nukleiinihapot) perusosasia.
...koska RNA voi toimia sekä informaatiovarastona että katalyyttisenä osana, eivät ensimmäiset eliöt enää välttämättä tarvinneet proteiineihin pohjautuvia biokemiallisia koneistoja perimänsä kahdentamiseen, vaan pelkkä RNA pystyi hoitamaan molemmat toiminnot. Nobelisti Walter Gilbert ehdottikin vuonna 1986 julkaistussa artikkelissaan hypoteesia RNA-maailmasta, joka olisi edeltänyt nykyistä DNA ja proteiini -maailmaa.
...RNA-katalyysin löydyttyä tutkimus suuntautui RNA-maailma-hypoteesin keskeiseen oletukseen: onko kemiallisesti mahdollista rakentaa pelkästään RNA:sta muodostunut molekyyli, joka pystyy kahdentamaan itsensä? Luonnosta ei tällaisia molekyylejä ole tavattu. Tätä kysymystä tutkittiin 1990-luvulla luonnon omaa menetelmää eli evoluutiota hyväksi käyttäen. Nerokkaiden valintakriteerien avulla David Bartelin johtama tutkimusryhmä pystyi seulomaan jopa 1015 erilaisen RNA-molekyylin joukosta heikkotehoisia RNA:n polymerisaatioon kykeneviä molekyylejä (Ekland ja Bartel 1996, Johnston ym. 2001). Näitä edelleen muokkaamalla ja seulontaa jatkamalla pystyttiin lopulta eristämään RNA-molekyylejä, jotka pystyivät kahdentamaan itseään tai ulkoisesti annettuja RNA-molekyylejä. Saavutettu RNA-synteesin prosessivisuus on vielä suhteellisen vaatimaton, noin 14 nukleotidia, mutta niin oli myös evoluutioon laboratoriossa käytetty aika,
"Viimeisten viidentoista vuoden aikana tehty tutkimus on osoittanut RNA-maailman olevan kemiallisesti mahdollinen.
Tämän lisäksi nykyisistä eliöistä on kuvattu molekyylitason koneistoja, jotka ovat mitä luultavimmin polveutuneet aina RNA-maailmasta asti.
..Hypoteesi jättää auki monia tärkeitä nykyisistä soluista löytyviä yksityiskohtia. Näitä ovat mm. soluja ympäröivien kalvorakenteiden ja toisaalta solujen metaboliareittien alkuperä.
Lisäksi itse hypoteesin perusolettamuksissa, mm. RNA:n nukleotidikomponenttien kemiassa, on tunnettuja yhteensopivuusongelmia, jotka monimutkaistavat RNA-maailman komponenttien syntymisen suoraan pelkistä epäorgaanisista komponenteista (Joyce ja Orgel 1999)."
https://www.duodecimlehti.fi/duo93305
"Uusi läpimurto valottaa, miten elämä on voinut ottaa ensi askeleensa Maassa. Tutkijat saivat syntymään RNA:n pätkiä elottomista lähtöaineista. Kopioitumiskykyiset RNA-molekyylit saattoivat olla Maan ensimmäisiä eläviksi luokiteltavia rakenteita.
Kokeessa yritettiin mallintaa alku-Maan olosuhteita laboratoriossa. Veteen liuotettuja lähtöaineita lämmitettiin, höyrystettiin ja niitä altistettiin ultraviolettivalolle.
Vuosikymmenten ajan yritykset syntetisoida RNA:ta sen osista – riboosisokerista, fosfaattiryhmästä ja emäksestä – olivat epäonnistuneet surkeasti. ”Aloitimme samoilla lähtöaineilla kuin muutkin, mutta etenimme eri reittiä”, sanoo tutkimusryhmän johtaja John Sutherland Manchesterin yliopistosta.
Tulosten mukaan ensin rakentuukin riboosisokerin ja fosfaattiryhmän välinen silta, ja vasta sitten osat kasvavat täyteen mittaansa. Löytö tukee teoriaa, jonka mukaan Maan ensimmäiset elämänmuodot perustuivat RNA-molekyyleihin."
https://www.ursa.fi/blogi/ta-old/rna_synteesi/
Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2002;
Kemiallinen laboratoriotutkimus on jatkanut näistä lähtökohdista ja selvittänyt elävien solujen peruskomponenttien–etenkin aminohappojen ja nukleotidien–kemiallista synteesiä.
Useimmille lienee tuttu koulukirjoissakin esitetty alan pioneeritutkimus eli ns. Miller-Urey koe (Miller 1953), jossa pystyttiin syntetisoimaan yksinkertaisista epäorgaanisista yhdisteistä monimutkaisempia orgaanisia yhdisteitä alkumaapallon oletetuissa olosuhteissa.
Kokeessa muodostuneiden orgaanisten yhdisteiden joukosta löydettiin myös biologisten makromolekyylien (proteiinit, nukleiinihapot) perusosasia.
...koska RNA voi toimia sekä informaatiovarastona että katalyyttisenä osana, eivät ensimmäiset eliöt enää välttämättä tarvinneet proteiineihin pohjautuvia biokemiallisia koneistoja perimänsä kahdentamiseen, vaan pelkkä RNA pystyi hoitamaan molemmat toiminnot. Nobelisti Walter Gilbert ehdottikin vuonna 1986 julkaistussa artikkelissaan hypoteesia RNA-maailmasta, joka olisi edeltänyt nykyistä DNA ja proteiini -maailmaa.
...RNA-katalyysin löydyttyä tutkimus suuntautui RNA-maailma-hypoteesin keskeiseen oletukseen: onko kemiallisesti mahdollista rakentaa pelkästään RNA:sta muodostunut molekyyli, joka pystyy kahdentamaan itsensä? Luonnosta ei tällaisia molekyylejä ole tavattu. Tätä kysymystä tutkittiin 1990-luvulla luonnon omaa menetelmää eli evoluutiota hyväksi käyttäen. Nerokkaiden valintakriteerien avulla David Bartelin johtama tutkimusryhmä pystyi seulomaan jopa 1015 erilaisen RNA-molekyylin joukosta heikkotehoisia RNA:n polymerisaatioon kykeneviä molekyylejä (Ekland ja Bartel 1996, Johnston ym. 2001). Näitä edelleen muokkaamalla ja seulontaa jatkamalla pystyttiin lopulta eristämään RNA-molekyylejä, jotka pystyivät kahdentamaan itseään tai ulkoisesti annettuja RNA-molekyylejä. Saavutettu RNA-synteesin prosessivisuus on vielä suhteellisen vaatimaton, noin 14 nukleotidia, mutta niin oli myös evoluutioon laboratoriossa käytetty aika,
"Viimeisten viidentoista vuoden aikana tehty tutkimus on osoittanut RNA-maailman olevan kemiallisesti mahdollinen.
Tämän lisäksi nykyisistä eliöistä on kuvattu molekyylitason koneistoja, jotka ovat mitä luultavimmin polveutuneet aina RNA-maailmasta asti.
..Hypoteesi jättää auki monia tärkeitä nykyisistä soluista löytyviä yksityiskohtia. Näitä ovat mm. soluja ympäröivien kalvorakenteiden ja toisaalta solujen metaboliareittien alkuperä.
Lisäksi itse hypoteesin perusolettamuksissa, mm. RNA:n nukleotidikomponenttien kemiassa, on tunnettuja yhteensopivuusongelmia, jotka monimutkaistavat RNA-maailman komponenttien syntymisen suoraan pelkistä epäorgaanisista komponenteista (Joyce ja Orgel 1999)."
https://www.duodecimlehti.fi/duo93305
"Uusi läpimurto valottaa, miten elämä on voinut ottaa ensi askeleensa Maassa. Tutkijat saivat syntymään RNA:n pätkiä elottomista lähtöaineista. Kopioitumiskykyiset RNA-molekyylit saattoivat olla Maan ensimmäisiä eläviksi luokiteltavia rakenteita.
Kokeessa yritettiin mallintaa alku-Maan olosuhteita laboratoriossa. Veteen liuotettuja lähtöaineita lämmitettiin, höyrystettiin ja niitä altistettiin ultraviolettivalolle.
Vuosikymmenten ajan yritykset syntetisoida RNA:ta sen osista – riboosisokerista, fosfaattiryhmästä ja emäksestä – olivat epäonnistuneet surkeasti. ”Aloitimme samoilla lähtöaineilla kuin muutkin, mutta etenimme eri reittiä”, sanoo tutkimusryhmän johtaja John Sutherland Manchesterin yliopistosta.
Tulosten mukaan ensin rakentuukin riboosisokerin ja fosfaattiryhmän välinen silta, ja vasta sitten osat kasvavat täyteen mittaansa. Löytö tukee teoriaa, jonka mukaan Maan ensimmäiset elämänmuodot perustuivat RNA-molekyyleihin."
https://www.ursa.fi/blogi/ta-old/rna_synteesi/
Re: Abiogeneesi
"Ingenious chemistry shows how nucleotides may have formed in the primordial soup."
https://www.nature.com/articles/news.2009.471
https://www.nature.com/articles/news.2009.471
Re: Abiogeneesi
"Hypoteesi jättää auki monia tärkeitä nykyisistä soluista löytyviä yksityiskohtia. Näitä ovat mm. soluja ympäröivien kalvorakenteiden ja toisaalta solujen metaboliareittien alkuperä."
Solun ei ole tarvinnut syntyä kerralla, osa metaboliasta on voinut tapahtua solun ulkopuolella.
Solut ovat kehittyneet vähitellen entsyymeitä ja entsyyminä toimivaa RNAta sisältävässä ravintoliuoksessa.
RNA pystyy koodaamaan proteiinien synteesiä aminohapoista, kopioimaan itseään ja liittämään lyhyitä RNA ketjuja pidemmiksi.
Proteiineista syntyy entsyymejä, kun niihin liittyy esim. joku vitamiini tai metalli.
Entsyymit huolehtivat aineenvaihdunnasta ja solun rakennusaineiden biosynteesistä.
Vasta kun alkusolun sisään pääsi toinen yksinkertainen solu, mikä vastasi isäntäsolun energiantuotannosta ym. elämä alkoi kehittymään monimutkaisemmaksi.
"Mitokondrioiden oletetaan olleen alun perin itsenäisiä bakteereja, jotka ovat sopeutuneet elämään eukaryoottisolujen sisällä symbioottisessa suhteessa (ns. endosymbioottinen bakteeri).
Mitokondriot ovat liittyneet osaksi eukaryoottisoluja ainakin kaksi miljardia vuotta sitten. Mitokondrion esi-isän ajatellaan olleen α-proteobakteeri (eräs ei-fotosynteettinen bakteeri)"
https://www.solunetti.fi/fi/solubiologi ... antyminen/
"Mitokondrio on aitotumallisten solujen soluelin, joka vastaa soluhengityksestä eli solun energia-aineenvaihdunnasta. Mitokondriot polttavat ravintoa energiaksi ja solujen rakennusaineiksi.[2]
Ravintoaineet palavat mitokondrioissa hapen avulla vedeksi ja hiilidioksidiksi. Ravintoaineisiin sitoutunut kemiallinen energia muuntuu tällöin ATP:ksi eli adenosiinitrifosfaatiksi, joka on solun pääasiallinen energialähde.[3]
Mitokondriot säätelevät eliön aineenvaihduntaa eli niitä reaktioita, jotka liittyvät kudosten toimintaan, kasvuun ja korjaukseen.[4] Soluhengityksen yhteydessä syntyy myös sähkövirtaa, jota tarvitaan solukalvojen sähkövarausten ylläpitoon, sillä solun sisäpuoli on negatiivisesti ja ulkopuoli positiivisesti varautunut.[5]
Mitokondrioilla on muitakin tehtäviä, jotka liittyvät esimerkiksi solun jakautumiseen ja ohjelmoituun solukuolemaan eli apoptoosiin. Mitokondriot osallistuvat myös muuhun solun sisäiseen signalointiin esimerkiksi varastoimalla positiivisesti varautuneita kalsiumioneja. Kalsiumin vapauttaminen solulimaan saa aikaan esimerkiksi hermosolujen välittäjäaineiden vapautumisen.[3]
Mitokondrioiden määrä solussa riippuu niiden energiantarpeesta. Yhdessä aivojen hermosolussa saattaa olla jopa kaksi miljoonaa mitokondriota.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mitokondrio
Solun ei ole tarvinnut syntyä kerralla, osa metaboliasta on voinut tapahtua solun ulkopuolella.
Solut ovat kehittyneet vähitellen entsyymeitä ja entsyyminä toimivaa RNAta sisältävässä ravintoliuoksessa.
RNA pystyy koodaamaan proteiinien synteesiä aminohapoista, kopioimaan itseään ja liittämään lyhyitä RNA ketjuja pidemmiksi.
Proteiineista syntyy entsyymejä, kun niihin liittyy esim. joku vitamiini tai metalli.
Entsyymit huolehtivat aineenvaihdunnasta ja solun rakennusaineiden biosynteesistä.
Vasta kun alkusolun sisään pääsi toinen yksinkertainen solu, mikä vastasi isäntäsolun energiantuotannosta ym. elämä alkoi kehittymään monimutkaisemmaksi.
"Mitokondrioiden oletetaan olleen alun perin itsenäisiä bakteereja, jotka ovat sopeutuneet elämään eukaryoottisolujen sisällä symbioottisessa suhteessa (ns. endosymbioottinen bakteeri).
Mitokondriot ovat liittyneet osaksi eukaryoottisoluja ainakin kaksi miljardia vuotta sitten. Mitokondrion esi-isän ajatellaan olleen α-proteobakteeri (eräs ei-fotosynteettinen bakteeri)"
https://www.solunetti.fi/fi/solubiologi ... antyminen/
"Mitokondrio on aitotumallisten solujen soluelin, joka vastaa soluhengityksestä eli solun energia-aineenvaihdunnasta. Mitokondriot polttavat ravintoa energiaksi ja solujen rakennusaineiksi.[2]
Ravintoaineet palavat mitokondrioissa hapen avulla vedeksi ja hiilidioksidiksi. Ravintoaineisiin sitoutunut kemiallinen energia muuntuu tällöin ATP:ksi eli adenosiinitrifosfaatiksi, joka on solun pääasiallinen energialähde.[3]
Mitokondriot säätelevät eliön aineenvaihduntaa eli niitä reaktioita, jotka liittyvät kudosten toimintaan, kasvuun ja korjaukseen.[4] Soluhengityksen yhteydessä syntyy myös sähkövirtaa, jota tarvitaan solukalvojen sähkövarausten ylläpitoon, sillä solun sisäpuoli on negatiivisesti ja ulkopuoli positiivisesti varautunut.[5]
Mitokondrioilla on muitakin tehtäviä, jotka liittyvät esimerkiksi solun jakautumiseen ja ohjelmoituun solukuolemaan eli apoptoosiin. Mitokondriot osallistuvat myös muuhun solun sisäiseen signalointiin esimerkiksi varastoimalla positiivisesti varautuneita kalsiumioneja. Kalsiumin vapauttaminen solulimaan saa aikaan esimerkiksi hermosolujen välittäjäaineiden vapautumisen.[3]
Mitokondrioiden määrä solussa riippuu niiden energiantarpeesta. Yhdessä aivojen hermosolussa saattaa olla jopa kaksi miljoonaa mitokondriota.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mitokondrio
Re: Abiogeneesi
Solukalvo on aika yksinkertainen, eikä sellaisenkaan syntymisessä ole mitään ihmeellistä.
"Solukalvo on taipuisa mutta tiivis rakenne. Joustavat kalvolipidit ovat kiinnittyneet toisiinsa heikoilla sidoksilla, mikä mahdollistaa niiden liikkumisen toistensa lomitse. Solukalvon liikkuvuus on kasvirasvan luokkaa, sillä se sisältää runsaasti tyydyttymättömiä rasvahappoja.
Solukalvo koostuu kahdesta vastakkaisesta fosfolipidikerroksesta, joiden toinen pää hakeutuu vedestä poispäin ja toinen pää kohti vettä. Lipidikerros sisältää myös proteiineja.
Kalvolipidien hydrofobiset osat pakkautuvat yhteen ja hydrofiiliset osat kääntyvät kohti vesiliuosta, mikä saa aikaan kaksoiskalvorakenteen."
https://fi.wikipedia.org/wiki/Solukalvo
Alkusolulle on riittänyt alkeellisempikin kalvo.
"Solukalvo on taipuisa mutta tiivis rakenne. Joustavat kalvolipidit ovat kiinnittyneet toisiinsa heikoilla sidoksilla, mikä mahdollistaa niiden liikkumisen toistensa lomitse. Solukalvon liikkuvuus on kasvirasvan luokkaa, sillä se sisältää runsaasti tyydyttymättömiä rasvahappoja.
Solukalvo koostuu kahdesta vastakkaisesta fosfolipidikerroksesta, joiden toinen pää hakeutuu vedestä poispäin ja toinen pää kohti vettä. Lipidikerros sisältää myös proteiineja.
Kalvolipidien hydrofobiset osat pakkautuvat yhteen ja hydrofiiliset osat kääntyvät kohti vesiliuosta, mikä saa aikaan kaksoiskalvorakenteen."
https://fi.wikipedia.org/wiki/Solukalvo
Alkusolulle on riittänyt alkeellisempikin kalvo.
Re: Abiogeneesi
Punkero on vetäissyt ketjuun melkoisen setin, kiitos näistä. Tuosta DNA:n kehittymisestä tuntuu myös löytyvän tavaraa kun vähän kaivelee.
"The first step in the emergence of DNA has been most likely the formation of U-DNA (DNA containing uracil), since ribonucleotide reductases produce dUTP (or dUDP) from UTP (or UDP) and not dTTP from TTP (the latter does not exist in the cell) (fig. 1). Some modern viruses indeed have a U-DNA genome,10 possibly reflecting this first transition step between the RNA and DNA worlds."
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK6360/
Tuossa yksi malliksi kun siellä näkyy olevan joku suomalainenkin kirjoittaja.
"The first step in the emergence of DNA has been most likely the formation of U-DNA (DNA containing uracil), since ribonucleotide reductases produce dUTP (or dUDP) from UTP (or UDP) and not dTTP from TTP (the latter does not exist in the cell) (fig. 1). Some modern viruses indeed have a U-DNA genome,10 possibly reflecting this first transition step between the RNA and DNA worlds."
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK6360/
Tuossa yksi malliksi kun siellä näkyy olevan joku suomalainenkin kirjoittaja.
Re: Abiogeneesi
"Ureyn–Millerin koe (myös Millerin–Ureyn koe tai vain Millerin koe) on kuuluisa laboratoriokoe, jolla tutkittiin orgaanisten yhdisteiden syntyä kuvitelluissa varhaisen Maan olosuhteissa.
Kokeessa käytettiin steriiliä, kahdesta lasiastiasta muodostuvaa kammiota, joka sisälsi vettä (H2O), ammoniakkia (NH3), metaania (CH4) sekä vetyä (H2).
Vesi sijaitsi alemmassa astiassa ja ylemmässä astiassa oli elektrodipari, jonka avulla kaasuun aiheutettiin sähköpurkauksia ("salamaniskuja").
Vety, ammoniakki ja metaani muodostivat kaasuseoksen, jonka arveltiin (silloisen tiedon mukaan) muistuttavan varhaisen maapallon ilmakehää.
Kun koe oli kestänyt viikon, havaittiin, että 10–15 % hiilestä oli sitoutunut orgaanisiin yhdisteisiin. Erityisesti 2 % hiilestä oli muodostanut proteiinien rakennusosina toimivia aminohappoja.
Kaikkiaan koe tuotti 13 elämän tarvitsemista 22 aminohaposta ja viittä erilaista amiinia.
Lisäksi astiaan kertyi sokereita, lipidejä ja DNA:n ja RNA:n sisältämiä nukleotidiemäksiä.
Vuonna 2008 kävi ilmi, että Miller oli suorittanut vuonna 1972 myös muita alkuperäisen kaltaisia kokeita, mutta jättänyt näiden tulokset julkaisematta.
Eräässä julkaisemattomista kokeista vesihöyryä ja muita kaasuja johdettiin suippenevan kaulan läpi elektrodille, jolloin ilmavirran nopeus kasvoi.
Tämä koejärjestely vastaa alkuperäistä koejärjestelyä mutta vulkaanisesti aktiivisissa olosuhteissa,
Kokeesta talletettujen näytteiden analysointi osoitti, että Miller oli näin onnistunut tuottamaan viiden amiinin lisäksi 22 aminohappoa."
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ureyn%E2% ... llerin_koe
Elämän lähtöaineet syntyivät tulivuorten purkauksissa alkuilmakehän olosuhteissa.
Tulivuoren purkauksissa salamoi runsaasti.
Kokeessa käytettiin steriiliä, kahdesta lasiastiasta muodostuvaa kammiota, joka sisälsi vettä (H2O), ammoniakkia (NH3), metaania (CH4) sekä vetyä (H2).
Vesi sijaitsi alemmassa astiassa ja ylemmässä astiassa oli elektrodipari, jonka avulla kaasuun aiheutettiin sähköpurkauksia ("salamaniskuja").
Vety, ammoniakki ja metaani muodostivat kaasuseoksen, jonka arveltiin (silloisen tiedon mukaan) muistuttavan varhaisen maapallon ilmakehää.
Kun koe oli kestänyt viikon, havaittiin, että 10–15 % hiilestä oli sitoutunut orgaanisiin yhdisteisiin. Erityisesti 2 % hiilestä oli muodostanut proteiinien rakennusosina toimivia aminohappoja.
Kaikkiaan koe tuotti 13 elämän tarvitsemista 22 aminohaposta ja viittä erilaista amiinia.
Lisäksi astiaan kertyi sokereita, lipidejä ja DNA:n ja RNA:n sisältämiä nukleotidiemäksiä.
Vuonna 2008 kävi ilmi, että Miller oli suorittanut vuonna 1972 myös muita alkuperäisen kaltaisia kokeita, mutta jättänyt näiden tulokset julkaisematta.
Eräässä julkaisemattomista kokeista vesihöyryä ja muita kaasuja johdettiin suippenevan kaulan läpi elektrodille, jolloin ilmavirran nopeus kasvoi.
Tämä koejärjestely vastaa alkuperäistä koejärjestelyä mutta vulkaanisesti aktiivisissa olosuhteissa,
Kokeesta talletettujen näytteiden analysointi osoitti, että Miller oli näin onnistunut tuottamaan viiden amiinin lisäksi 22 aminohappoa."
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ureyn%E2% ... llerin_koe
Elämän lähtöaineet syntyivät tulivuorten purkauksissa alkuilmakehän olosuhteissa.
Tulivuoren purkauksissa salamoi runsaasti.
Re: Abiogeneesi
Elämä voi syntyä aineen kehityksenä kun molekyylit kehittyvät korkeammiksi ja korkeammiksi.
Kysymys tarkentuu vain siihen, kumpi maapallolla on tapahtunut vai molemmat.
Kun kerran täällä kaikki voidaan selittää evoluutiolla, ja toisaalta on uskontojen ilmoitukset luomisesta, ja nekin sopivat, niin ilmeisesti tämä on luotu planeetta ja täällä on molempia, jollakin tavalla, mitä emme täsmällisesti tunne. Voidaan tehdä teorioita ja arvioita, mutta ne on tehtävä tämän ateistisen tiedemaailman ulkopuolella, koska se on ateistisen diktatuuriin vallassa. Tieteen Ikäänkuin papisto vartioi mustasukkaisesti sen tieteellistä, ateistista puhtautta kaikilta vääräoppisilta versoilta.
Kysymys tarkentuu vain siihen, kumpi maapallolla on tapahtunut vai molemmat.
Kun kerran täällä kaikki voidaan selittää evoluutiolla, ja toisaalta on uskontojen ilmoitukset luomisesta, ja nekin sopivat, niin ilmeisesti tämä on luotu planeetta ja täällä on molempia, jollakin tavalla, mitä emme täsmällisesti tunne. Voidaan tehdä teorioita ja arvioita, mutta ne on tehtävä tämän ateistisen tiedemaailman ulkopuolella, koska se on ateistisen diktatuuriin vallassa. Tieteen Ikäänkuin papisto vartioi mustasukkaisesti sen tieteellistä, ateistista puhtautta kaikilta vääräoppisilta versoilta.
http://www.santavuori.com kotisivuni, kirjani ja artikkelini
Re: Abiogeneesi
Joo, Wikipedia... Maaiilman luotettavin lähde, melkein tieteellinen mutta ei ihan[:] The Tiikeri [:] kirjoitti: ↑30 Tammi 2023, 02:51Pitääkin käydä noi wikipedian lähteet läpi ajan kanssa. Onneks nykyää saa https://sci-hub.ru/ ladattua ilmaiseksi tutkimukset, nopeesti laskettuna muuten ois monta sataa euroa joutunu maksamaan et voisi tutustua tiedepapiston dogmiin tässä yhdessäkin asiassa. Sehän oli lutherin yks isoin teko uskonpuhdistukses, ku papit ei antanu kansan lukea raamattua, että jatkossa kaikki sai lukea sitä. Tuo on aikalailla sama mentaliteetti tiedepapistolla, koska ei tavallisella ihmisellä ole varaa maksaa 500e per tiedepapiston dogmi, et se vois lukea miks ne uskoo niinku uskovat. Ja josko haluais laajemmin joku tutustua tieteen uskontoon, helposti siihen pitäis sijoittaa satoja tuhansia euroja lopulta. Onko se oikein ja reilua?Punkero kirjoitti: ↑29 Tammi 2023, 21:30 "Ureyn–Millerin koe (myös Millerin–Ureyn koe tai vain Millerin koe) on kuuluisa laboratoriokoe, jolla tutkittiin orgaanisten yhdisteiden syntyä kuvitelluissa varhaisen Maan olosuhteissa.
Kokeessa käytettiin steriiliä, kahdesta lasiastiasta muodostuvaa kammiota, joka sisälsi vettä (H2O), ammoniakkia (NH3), metaania (CH4) sekä vetyä (H2).
Vesi sijaitsi alemmassa astiassa ja ylemmässä astiassa oli elektrodipari, jonka avulla kaasuun aiheutettiin sähköpurkauksia ("salamaniskuja").
Vety, ammoniakki ja metaani muodostivat kaasuseoksen, jonka arveltiin (silloisen tiedon mukaan) muistuttavan varhaisen maapallon ilmakehää.
Kun koe oli kestänyt viikon, havaittiin, että 10–15 % hiilestä oli sitoutunut orgaanisiin yhdisteisiin. Erityisesti 2 % hiilestä oli muodostanut proteiinien rakennusosina toimivia aminohappoja.
Kaikkiaan koe tuotti 13 elämän tarvitsemista 22 aminohaposta ja viittä erilaista amiinia.
Lisäksi astiaan kertyi sokereita, lipidejä ja DNA:n ja RNA:n sisältämiä nukleotidiemäksiä.
Vuonna 2008 kävi ilmi, että Miller oli suorittanut vuonna 1972 myös muita alkuperäisen kaltaisia kokeita, mutta jättänyt näiden tulokset julkaisematta.
Eräässä julkaisemattomista kokeista vesihöyryä ja muita kaasuja johdettiin suippenevan kaulan läpi elektrodille, jolloin ilmavirran nopeus kasvoi.
Tämä koejärjestely vastaa alkuperäistä koejärjestelyä mutta vulkaanisesti aktiivisissa olosuhteissa,
Kokeesta talletettujen näytteiden analysointi osoitti, että Miller oli näin onnistunut tuottamaan viiden amiinin lisäksi 22 aminohappoa."
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ureyn%E2% ... llerin_koe
Elämän lähtöaineet syntyivät tulivuorten purkauksissa alkuilmakehän olosuhteissa.
Tulivuoren purkauksissa salamoi runsaasti.
-"Being sane while your are insane is most difficult thing to do."