EU-politiikka

[ID10T]

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kl/f ... paivakirje

Italian hallituksen elvytyspakettivarojen käyttöä seuraavan raportin mukaan tähän mennessä maksetusta 113,5 miljardin euron potista on käytetty tosiasiassa vasta 52 miljardia euroa eli hieman alle puolet.

Eikö loput erät kannattaisi jättää maksamatta, jos vanhojakaan ei ole vielä käytetty? Italialla on tuon 113,5 miljardin lisäksi vielä toinen mokoma tulossa.

[angela m]

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kl/f ... paivakirje

Italian hallituksen elvytyspakettivarojen käyttöä seuraavan raportin mukaan tähän mennessä maksetusta 113,5 miljardin euron potista on käytetty tosiasiassa vasta 52 miljardia euroa eli hieman alle puolet.

Eikö loput erät kannattaisi jättää maksamatta, jos vanhojakaan ei ole vielä käytetty? Italialla on tuon 113,5 miljardin lisäksi vielä toinen mokoma tulossa.

No ei kannata jättää maksamatta, eu ja sen kannattajat tietää että on suomen etu maksaa.

Muuten italialaiset ei tule tänne lomalle ja osta suomalaisia tuotteita..

Olemma alamaisia, kakkosluokan porukkaa. Ja itse siihen alistuneet, bää vaan kuuluu..

[Naturalisti]

Aikamoista.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/5 ... 249d2b5b45

Miten vastaat tuossa artikkelissa esitettyyn kysymykseen: Miten eduskunta saa tiedon?


Gebhard korostaa, että Suomen kannat EU-kokouksissa on vahvistettu eduskunnan suuressa valiokunnassa ja lisäksi hallituksen EU-ministerivaliokunnassa.

– Nyt herättää kysymyksiä, kun presidentti on ollut kokouksessa pääministerin tilalla, että miten esimerkiksi eduskunnan tiedonsaantioikeus tässä tilanteessa varmistetaan. Pidän aika ongelmallisena, jos siitä tulee tapa, että pääministeri voikin päättää lähettää presidentin sijastaan eurooppalaiseen Kolmas maa -kokoukseen

.

Orpon perheen syntymäpäiväbiletys ei ole pikkujuttu – siihen liittyy useita merkittäviä ongelmia

Pääministerin poissaolon perusteet
Oliko pääministerin poissaolon syy (puolison 50-vuotispäivä) riittävä syy lakisääteisten tehtävien laiminlyöntiin? Käyty julkinen jälkipyykki osoittaa, että kansalaiset ja media odottavat pääministeriltä tarkkaa priorisointia ja vastuullisuutta tehtävissään. Jos poissaolon syyksi annetaan henkilökohtainen syy, kuten tässä tapauksessa, ja samaan aikaan spekuloidaan vaihtoehtoisia syitä (kuten ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsittelevä kokous), se herättää epäilyjä päätöksenteon avoimuudesta ja rehellisyydestä.

Pääministerin ja presidentin valtasuhteet
Orpon kommentti, että presidentin osallistuminen kokoukseen oli "luontevaa", koska kyseessä oli ulko- ja turvallisuuspolitiikka, nostaa esille kysymyksen valtasuhteiden siirtymisestä pääministeriltä presidentille. Suomessa perustuslaki määrittää selvästi, että ulko- ja turvallisuuspolitiikka on valtioneuvoston ja presidentin yhteinen toimivalta-alue, mutta päävastuu on valtioneuvostolla. Jos käytännöissä tapahtuu muutoksia, jotka vaikuttavat tähän valtasuhteeseen, ne voivat herättää huolta perustuslain vastaisesta toiminnasta tai sen tulkinnan muuttumisesta.

Eduskunnan tiedonsaantioikeus
Eduskunnan tiedonsaantioikeutta presidentin osalta ei ole lainsäädännöllisesti määritelty, mistä seuraa mahdollisia ongelmia demokratian toimivuudessa ja vallan käytön avoimuudessa. Mikäli presidentin valtaa käytetään tavalla, joka ei ole läpinäkyvää tai joka rajoittaa eduskunnan mahdollisuuksia valvoa päätöksentekoa, tämä voi johtaa siihen, että demokraattinen valvonta heikkenee.

Perustuslain tulkinnan laajentaminen
Jos nykyisiä määrittelemättömyyksiä laajennettaisiin entisestään, se herättää kysymyksen, ollaanko liikkumassa kohti tilannetta, jossa presidentin valta lisääntyy tavalla, joka on ristiriidassa perustuslain hengen kanssa. Tämä voisi tapahtua esimerkiksi "vaivihkaa hivuttamalla" siten, että presidentin rooli ulko- ja turvallisuuspolitiikassa kasvaa ilman, että siitä käydään avointa poliittista keskustelua tai tehdään muutoksia lainsäädäntöön.

Harkitsettomaan (tai kenties harkittuun?) bileiden organisointiin liittyy monia kysymyksiä päätöksenteon avoimuudesta, valtasuhteiden muutoksista, eduskunnan tiedonsaantioikeudesta ja perustuslain tulkinnasta. Mikäli nämä kysymykset jätetään huomiotta, ne voivat johtaa ongelmiin demokraattisen valvonnan ja vallan tasapainon säilyttämisessä Suomessa.

PS. Mielenkiintoista havaita JC:n molempien inkarnaatioiden käsialojen samanlaisuus, kun kommentit sattuivat peräkkäin täällä:
viewtopic.php?p=243668#p243668
viewtopic.php?p=252441#p252441

[ID10T]

Aikamoista.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/5 ... 249d2b5b45

Miten vastaat tuossa artikkelissa esitettyyn kysymykseen: Miten eduskunta saa tiedon?


Gebhard korostaa, että Suomen kannat EU-kokouksissa on vahvistettu eduskunnan suuressa valiokunnassa ja lisäksi hallituksen EU-ministerivaliokunnassa.

– Nyt herättää kysymyksiä, kun presidentti on ollut kokouksessa pääministerin tilalla, että miten esimerkiksi eduskunnan tiedonsaantioikeus tässä tilanteessa varmistetaan. Pidän aika ongelmallisena, jos siitä tulee tapa, että pääministeri voikin päättää lähettää presidentin sijastaan eurooppalaiseen Kolmas maa -kokoukseen

.

Orpon perheen syntymäpäiväbiletys ei ole pikkujuttu – siihen liittyy useita merkittäviä ongelmia

Pääministerin poissaolon perusteet
Oliko pääministerin poissaolon syy (puolison 50-vuotispäivä) riittävä syy lakisääteisten tehtävien laiminlyöntiin? Käyty julkinen jälkipyykki osoittaa, että kansalaiset ja media odottavat pääministeriltä tarkkaa priorisointia ja vastuullisuutta tehtävissään. Jos poissaolon syyksi annetaan henkilökohtainen syy, kuten tässä tapauksessa, ja samaan aikaan spekuloidaan vaihtoehtoisia syitä (kuten ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsittelevä kokous), se herättää epäilyjä päätöksenteon avoimuudesta ja rehellisyydestä.

Pääministerin ja presidentin valtasuhteet
Orpon kommentti, että presidentin osallistuminen kokoukseen oli "luontevaa", koska kyseessä oli ulko- ja turvallisuuspolitiikka, nostaa esille kysymyksen valtasuhteiden siirtymisestä pääministeriltä presidentille. Suomessa perustuslaki määrittää selvästi, että ulko- ja turvallisuuspolitiikka on valtioneuvoston ja presidentin yhteinen toimivalta-alue, mutta päävastuu on valtioneuvostolla. Jos käytännöissä tapahtuu muutoksia, jotka vaikuttavat tähän valtasuhteeseen, ne voivat herättää huolta perustuslain vastaisesta toiminnasta tai sen tulkinnan muuttumisesta.

Eduskunnan tiedonsaantioikeus
Eduskunnan tiedonsaantioikeutta presidentin osalta ei ole lainsäädännöllisesti määritelty, mistä seuraa mahdollisia ongelmia demokratian toimivuudessa ja vallan käytön avoimuudessa. Mikäli presidentin valtaa käytetään tavalla, joka ei ole läpinäkyvää tai joka rajoittaa eduskunnan mahdollisuuksia valvoa päätöksentekoa, tämä voi johtaa siihen, että demokraattinen valvonta heikkenee.

Perustuslain tulkinnan laajentaminen
Jos nykyisiä määrittelemättömyyksiä laajennettaisiin entisestään, se herättää kysymyksen, ollaanko liikkumassa kohti tilannetta, jossa presidentin valta lisääntyy tavalla, joka on ristiriidassa perustuslain hengen kanssa. Tämä voisi tapahtua esimerkiksi "vaivihkaa hivuttamalla" siten, että presidentin rooli ulko- ja turvallisuuspolitiikassa kasvaa ilman, että siitä käydään avointa poliittista keskustelua tai tehdään muutoksia lainsäädäntöön.

Harkitsettomaan (tai kenties harkittuun?) bileiden organisointiin liittyy monia kysymyksiä päätöksenteon avoimuudesta, valtasuhteiden muutoksista, eduskunnan tiedonsaantioikeudesta ja perustuslain tulkinnasta. Mikäli nämä kysymykset jätetään huomiotta, ne voivat johtaa ongelmiin demokraattisen valvonnan ja vallan tasapainon säilyttämisessä Suomessa.

PS. Mielenkiintoista havaita JC:n molempien inkarnaatioiden käsialojen samanlaisuus, kun kommentit sattuivat peräkkäin täällä:
viewtopic.php?p=243668#p243668
viewtopic.php?p=252441#p252441

Orpon perheen syntymäpäiväbiletys ei varsinaisesti liene EU-politiikkaa?

[ID10T]

Mitä me oikeastaan EU:sta nettomaksajina muuta hyödymme kuin sisämarkkinaedun?
... Ei minua esim. haittaisi yhtään, vaikka EU:n sisärajoilla pitäisi passia näyttääkin ja turvatarkastuksissa hieman pidempään jonottaa

Se onkin jo paljon. Esimerkiksi Sveitsi ja Norja maksavat EU:lle suunnilleen saman varran kuin Suimikin sisämarkkinoille pääsystä, mutta ilman mahdollisuutta vaikuttaa EU politiikkaan.

Mutta jos ei olisi mitään EU-politiikkaa, mihin vaikuttaa? Sitähän minä tässä ajan takaa. Olisi pelkkä kauppaliitto.

[Naturalisti]

Aikamoista.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/5 ... 249d2b5b45

Miten vastaat tuossa artikkelissa esitettyyn kysymykseen: Miten eduskunta saa tiedon?


Gebhard korostaa, että Suomen kannat EU-kokouksissa on vahvistettu eduskunnan suuressa valiokunnassa ja lisäksi hallituksen EU-ministerivaliokunnassa.

– Nyt herättää kysymyksiä, kun presidentti on ollut kokouksessa pääministerin tilalla, että miten esimerkiksi eduskunnan tiedonsaantioikeus tässä tilanteessa varmistetaan. Pidän aika ongelmallisena, jos siitä tulee tapa, että pääministeri voikin päättää lähettää presidentin sijastaan eurooppalaiseen Kolmas maa -kokoukseen

.

Orpon perheen syntymäpäiväbiletys ei ole pikkujuttu – siihen liittyy useita merkittäviä ongelmia

Pääministerin poissaolon perusteet
Oliko pääministerin poissaolon syy (puolison 50-vuotispäivä) riittävä syy lakisääteisten tehtävien laiminlyöntiin? Käyty julkinen jälkipyykki osoittaa, että kansalaiset ja media odottavat pääministeriltä tarkkaa priorisointia ja vastuullisuutta tehtävissään. Jos poissaolon syyksi annetaan henkilökohtainen syy, kuten tässä tapauksessa, ja samaan aikaan spekuloidaan vaihtoehtoisia syitä (kuten ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsittelevä kokous), se herättää epäilyjä päätöksenteon avoimuudesta ja rehellisyydestä.

Pääministerin ja presidentin valtasuhteet
Orpon kommentti, että presidentin osallistuminen kokoukseen oli "luontevaa", koska kyseessä oli ulko- ja turvallisuuspolitiikka, nostaa esille kysymyksen valtasuhteiden siirtymisestä pääministeriltä presidentille. Suomessa perustuslaki määrittää selvästi, että ulko- ja turvallisuuspolitiikka on valtioneuvoston ja presidentin yhteinen toimivalta-alue, mutta päävastuu on valtioneuvostolla. Jos käytännöissä tapahtuu muutoksia, jotka vaikuttavat tähän valtasuhteeseen, ne voivat herättää huolta perustuslain vastaisesta toiminnasta tai sen tulkinnan muuttumisesta.

Eduskunnan tiedonsaantioikeus
Eduskunnan tiedonsaantioikeutta presidentin osalta ei ole lainsäädännöllisesti määritelty, mistä seuraa mahdollisia ongelmia demokratian toimivuudessa ja vallan käytön avoimuudessa. Mikäli presidentin valtaa käytetään tavalla, joka ei ole läpinäkyvää tai joka rajoittaa eduskunnan mahdollisuuksia valvoa päätöksentekoa, tämä voi johtaa siihen, että demokraattinen valvonta heikkenee.

Perustuslain tulkinnan laajentaminen
Jos nykyisiä määrittelemättömyyksiä laajennettaisiin entisestään, se herättää kysymyksen, ollaanko liikkumassa kohti tilannetta, jossa presidentin valta lisääntyy tavalla, joka on ristiriidassa perustuslain hengen kanssa. Tämä voisi tapahtua esimerkiksi "vaivihkaa hivuttamalla" siten, että presidentin rooli ulko- ja turvallisuuspolitiikassa kasvaa ilman, että siitä käydään avointa poliittista keskustelua tai tehdään muutoksia lainsäädäntöön.

Harkitsettomaan (tai kenties harkittuun?) bileiden organisointiin liittyy monia kysymyksiä päätöksenteon avoimuudesta, valtasuhteiden muutoksista, eduskunnan tiedonsaantioikeudesta ja perustuslain tulkinnasta. Mikäli nämä kysymykset jätetään huomiotta, ne voivat johtaa ongelmiin demokraattisen valvonnan ja vallan tasapainon säilyttämisessä Suomessa.

PS. Mielenkiintoista havaita JC:n molempien inkarnaatioiden käsialojen samanlaisuus, kun kommentit sattuivat peräkkäin täällä:
viewtopic.php?p=243668#p243668
viewtopic.php?p=252441#p252441

Orpon perheen syntymäpäiväbiletys ei varsinaisesti liene EU-politiikkaa?

Harkitsettomaan (tai kenties harkittuun?) bileiden organisointiin liittyy monia kysymyksiä päätöksenteon avoimuudesta, valtasuhteiden muutoksista, eduskunnan tiedonsaantioikeudesta ja perustuslain tulkinnasta. Mikäli nämä kysymykset jätetään huomiotta, ne voivat johtaa ongelmiin demokraattisen valvonnan ja vallan tasapainon säilyttämisessä Suomessa.

viewtopic.php?p=253546#p253546

Katso myös: Eduskunta | Kirjallinen kysymys

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysym ... +2024.aspx

[Tuomari Hurmio]

Onneksi Orpon hallitus tekee toimia, jotka lähentävät meitä muiden Pohjoismaiden kanssa. Työttömillä synnytyskoneilla ei kestävyysvaje ainakaan lievity, mutta yhteiskunnalliset ongelmat kasvavat mitä todennäköisimmin.

Oikeusministeriö leikkaa Naisten Linjan tuesta – yhdistys närkästyi, vaikka vuoden 2023 avustuksia jäi käyttämättä 223 267 euroa
Naisten Linjan päivitys viestipalvelu X:ssä yhdistyksen tukeen kohdistuvasta leikkauksesta nosti keskusteluun muun muassa sen tosiasian, että yhdistyksen avustuksia on jäänyt käyttämättä vuodelta 2023 yhteensä 223 267 euroa.

Naisten Linja kirjoitti viestipalvelu X:ssä 12.8.:

– Saimme perjantaina tiedon, että Naisten Linjan oikeusministeriöltä saamasta avustuksesta leikataan pois puolet. Lisää leikkauksia on odotettavissa joulukuussa. Leikkausten takia entistä useampi väkivaltaa kokenut nainen tai tyttö uhkaa jäädä vaille apua ja turvaa.
https://www.suomenuutiset.fi/naisten-li ... 267-euroa/
Työperäiset oleskeluluvat halutaan sitoa nykyistä vahvemmin työhön.
Esityksen arvostelijat pelkäävät lain olevan liian tiukan ja vaikeuttavan merkittävästi kansainvälisten osaajien asemaa. Hallitus puolustaa lakihankkeen olevan linjassa muiden Pohjoismaiden päätösten kanssa.

Mitä kolmen kuukauden säännöllä tavoitellaan, ja miten se eroaisi muiden Pohjoismaiden käytännöistä?

Hallituksen tavoitteena on sitoa työperäiset oleskeluluvat nykyistä vahvemmin työhön ja tehostaa niiden valvontaa.

Samalla muutokset tuovat turvaa työntekijälle. Nykyään lupa voidaan peruuttaa, jos työntekijä on työtön. Esitys selkeyttää lupien ehtoja ja valvontaa myös viranomaisille.

Luonnoksen mukaan työperusteisella oleskeluluvalla Suomessa työskentelevän työsuhteen päättyessä työntekijällä olisi jatkossa kolme kuukautta aikaa löytää uusi työ.

Jos uutta työtä ei löydä tai muutakaan perustetta maassa oleskelulle ei enää ole, maassa oleskelun edellytykset lakkaavat ja Suomesta tulisi poistua.

Kolmen kuukauden sääntöön on kuitenkin tulossa poikkeus.

Erityisasiantuntijoilla, startup-yrittäjillä, yritysten ylimmällä ja keskijohdolla sekä kaikilla yli kaksi vuotta Suomessa työperusteilla oleskeluluvalla olleilla työntekijöillä olisi kuusi kuukautta aikaa työllistyä.

Esitys on pääpiirteissään muiden Pohjoismaiden linjan mukainen. Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) mukaan Ruotsissa työttömyyden jälkeinen työnhakuaika on kolme kuukautta ennen kuin maasta joutuu poistumaan. Tanskassa ja Norjassa vastaava aika on kuusi kuukautta.
https://www.verkkouutiset.fi/a/nain-maa ... /#6f683026

[Naturalisti]

Suuren valiokunnan puheenjohtaja kutsuu pääministerin kuultavaksi synttäribilekohukohusta

https://demokraatti.fi/suuren-valiokunn ... okouksesta

Keskustan EU-vastaava, suuren valiokunnan jäsen, Jouni Ovaska sanoi tiedotteessaan eilen, että hallitus laiminlöi eduskuntaa, kun se ei antanut informaatiota ennen poliittisen yhteisön kokousta.

– Esimerkiksi viime kaudella silloinen pääministeri Sanna Marin (sd.) oli suuren valiokunnan kuultavana sekä ennen että jälkeen yhteisön kokouksen. Myös ulkoasiainvaliokunta osallistui ensimmäiseen kokoukseen, johon valtioneuvoston kanslia ja ulkoministeriö olivat valmistelleet muistion, Ovaska totesi.

[Tuomari Hurmio]

Eritoten Vihreiden, Vasemmistoliiton ja SDP:n meppien äänestyskäyttäytymistä kannattaa tarkastella suurennuslasilla tällä tulevalla EU- parlamentin kaudella, sillä vaikuttaa jotenkin, että heillä ei ole puhtaita jauhoja pussissa.

Vasemmistoliitto jatkaa Venäjä-myötäilijöiden kanssa samassa EU-ryhmässä – Näin Li Andersson kommentoi
Vasemmistoliitto jatkaa EU-parlamentin vasemmistoryhmässä, jossa on tulevalla kaudella edelleen Venäjä-myötämielisiä meppejä. Li Andersson kertoo olevansa silti tyytyväinen.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/e ... 85250ae7a8

Mäkelä: On erikoista, että Venäjän hybridivaikuttamista puolustellaan juristerialla
Eduskunnan käsittelyssä olevaa uutta rajalakia tarvitaan, koska nykyisellä lainsäädännöllä ei voi riittävästi suojautua hybridioperaatiota vastaan. Vasemmisto-opposition ryhmistä vihreille ja vasemmistoliitolle näyttäisivät kansainvälisten sopimusten muodollisuudet olevan kuitenkin tärkeämpiä kuin Suomen kansallinen turvallisuus. Demarienkin kanta rajalakiin on vielä epäselvä.
https://www.suomenuutiset.fi/makela-on- ... sterialla/

[Tuomari Hurmio]

Himo Tarakka, buah hah hah haa!
https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/t ... to-72-2024

Aikamoista tosiaankin. Himo Tarakan toimia viestintä ja liikenneministerinä tulisi tarkastella suurennuslasilla läpi.

Trollitehdas haluaa voidella melkein 3000 vaikuttajaa – Näin Suojelupoliisi kommentoi
Suomessa sijaitsevia verkkoalustoja tai palvelimia on hyödynnetty länsimaihin suunnattuun informaatiovaikuttamiseen, sanoo Suojelupoliisi.
https://www.verkkouutiset.fi/a/trollite ... /#b2c4a266

[Tuomari Hurmio]

Ei näkynyt Himo Tarakkaa eduskunnan täysistunnossa tänään. Minne mies on hävinnyt?

Digi ja väestötietovirasto (DVV) kertoo sopeuttavansa toimintaansa ja leikkaavansa toimintamenoistaan 14,5 euroa vuosina 2025–2027.

Samalla se tarkoittaa henkilöstömäärän vähentämistä 100–140 hengellä eli noin 10–15 prosentilla. DVV:ssa työskentelee noin 900 ihmistä.

Toimintamenojen kerrotaan näkyvän asiakkaille muun muassa pidempinä käsittelyaikoina sekä palvelujen asiakasmaksujen korottamisina.

– Näillä toimenpiteillä sekä henkilöstön määrää vähentämällä DVV voi jatkaa toimintaansa aiempaa pienemmällä määrärahalla, mutta taloudellinen liikkumavaramme jää käytännössä vähäiseksi, DVV:n pääjohtaja Janne Viskari kertoo.
https://yle.fi/uutiset/lyhyesti/74-20110977

[Naturalisti]

Voi voi, kun (...)

Taas sä sekosit Sannasta, etkä vastannut mitään siihen, mitä sulta kysyttiin. Etkä vastannut myöskään mitään tuohon aiempaan kommenttiin. Panen sen nyt uudelleen muistutukseksi tähän.

Linkkasitko sä tuon kuvan vain kommenttisi koristukseksi – et sanonut itse artikkelista mitään?

IS | TALOUSDANOMAT | Kommentti: Satojen sivujen raportit kertovat, miksi EU häviää talouskilpailussa

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010688167.html

Mitä mieltä olet itse artikkelin sisällöstä?

Miksi EU ei voisi kehittyä todelliseksi taloudelliseksi toimijaksi, joka pystyy hyödyntämään MMT:n mahdollisuuksia ja toteuttamaan rahareformin? Draghin ehdotukset massiivisista investoinneista puolustukseen, ilmastotoimiin ja teknologiaan voisivat hyvin soveltua tähän visioon. Jos EU ottaisi käyttöön yhteisvelan ja eurobondit, kuten Draghi esittää, voisimme alkaa rahoittaa reaalitaloutta kestävällä tavalla ja vähentää finanssikeinottelun valtaa. Onko todella niin, että ainoa este tälle on vanhakantainen usko talouskurin ja velkarajoitteiden voimaan? Missä ovat ne konkreettiset toimet, jotka todella auttavat siirtämään painopisteen reaalitalouteen?

Täytyyhän sulla talousasiantuntijana tästä asiasta joku näkemys olla?

Esitin edellä pohdittavaksi muutamia konkreettisia EU -politiikkaan liittyviä ajatuksia tuohon artikkeliin liittyen, jonka kuvaa lainasit, mutta jätit itse asian kommentoimatta. Mikä siis on mielipiteesi artikkelin sisällöstä, erityisesti tästä lainauksesta artikkelin lopusta.

EU:n ja EU-maiden takamatka on pitkä ja uhkaa pidentyä, onpa sitten kyse talouden kasvuvoimasta, kilpailukyvystä, tuottavuudesta tai vaikkapa vain investoinneista uuteen teknologiaan ja uuteen energiaan.

Draghi, Letta ja Bruegel ovat oikeassa siinä, että EU tarvitsee talouskasvua selviytyäkseen paitsi kilpailussa Yhdysvaltain ja Kiinan kanssa mutta myös esimerkiksi kyetäkseen tehokkaasti torjumaan ilmastonmuutosta.

Tavoitteet ovat kovia, ja ne edellyttävät EU:lta ja EU-mailta mittavia investointeja – ja mittavaa julkisenkin rahan käyttöä. Ehkä juuri siksi tavoitteet jäävätkin haaveiksi.

[Tuomari Hurmio]

Voi voi, kun (...)

Taas sä sekosit Sannasta, etkä vastannut mitään siihen, mitä sulta kysyttiin. Etkä vastannut myöskään mitään tuohon aiempaan kommenttiin. Panen sen nyt uudelleen muistutukseksi tähän.

Linkkasitko sä tuon kuvan vain kommenttisi koristukseksi – et sanonut itse artikkelista mitään?

IS | TALOUSDANOMAT | Kommentti: Satojen sivujen raportit kertovat, miksi EU häviää talouskilpailussa

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010688167.html

Mitä mieltä olet itse artikkelin sisällöstä?

Miksi EU ei voisi kehittyä todelliseksi taloudelliseksi toimijaksi, joka pystyy hyödyntämään MMT:n mahdollisuuksia ja toteuttamaan rahareformin? Draghin ehdotukset massiivisista investoinneista puolustukseen, ilmastotoimiin ja teknologiaan voisivat hyvin soveltua tähän visioon. Jos EU ottaisi käyttöön yhteisvelan ja eurobondit, kuten Draghi esittää, voisimme alkaa rahoittaa reaalitaloutta kestävällä tavalla ja vähentää finanssikeinottelun valtaa. Onko todella niin, että ainoa este tälle on vanhakantainen usko talouskurin ja velkarajoitteiden voimaan? Missä ovat ne konkreettiset toimet, jotka todella auttavat siirtämään painopisteen reaalitalouteen?

Täytyyhän sulla talousasiantuntijana tästä asiasta joku näkemys olla?

Esitin edellä pohdittavaksi muutamia konkreettisia EU -politiikkaan liittyviä ajatuksia tuohon artikkeliin liittyen, jonka kuvaa lainasit, mutta jätit itse asian kommentoimatta. Mikä siis on mielipiteesi artikkelin sisällöstä, erityisesti tästä lainauksesta artikkelin lopusta.

EU:n ja EU-maiden takamatka on pitkä ja uhkaa pidentyä, onpa sitten kyse talouden kasvuvoimasta, kilpailukyvystä, tuottavuudesta tai vaikkapa vain investoinneista uuteen teknologiaan ja uuteen energiaan.

Draghi, Letta ja Bruegel ovat oikeassa siinä, että EU tarvitsee talouskasvua selviytyäkseen paitsi kilpailussa Yhdysvaltain ja Kiinan kanssa mutta myös esimerkiksi kyetäkseen tehokkaasti torjumaan ilmastonmuutosta.

Tavoitteet ovat kovia, ja ne edellyttävät EU:lta ja EU-mailta mittavia investointeja – ja mittavaa julkisenkin rahan käyttöä. Ehkä juuri siksi tavoitteet jäävätkin haaveiksi.

SDP:n talouspolitiikka alkaa olla jo naurettavalla tasolla, kuten koko puoluekin. Eikö teitä edes hävetä?

Saksa torjuu ehdotuksen EU:n yhteisvelan lisäämisestä
Rahaministerin mukaan unionissa ei ole pulaa erilaisista julkisista tuista.
https://www.verkkouutiset.fi/a/saksa-to ... /#b2c4a266
SDP:n Niina Malm: Hallitus antaa koijariyritysten sotkea työmarkkinat
https://www.verkkouutiset.fi/a/sdpn-nii ... /#b2c4a266

[Naturalisti]

Voi voi, kun (...)

Taas sä sekosit Sannasta, etkä vastannut mitään siihen, mitä sulta kysyttiin. Etkä vastannut myöskään mitään tuohon aiempaan kommenttiin. Panen sen nyt uudelleen muistutukseksi tähän.

Linkkasitko sä tuon kuvan vain kommenttisi koristukseksi – et sanonut itse artikkelista mitään?

IS | TALOUSDANOMAT | Kommentti: Satojen sivujen raportit kertovat, miksi EU häviää talouskilpailussa

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010688167.html

Mitä mieltä olet itse artikkelin sisällöstä?

Miksi EU ei voisi kehittyä todelliseksi taloudelliseksi toimijaksi, joka pystyy hyödyntämään MMT:n mahdollisuuksia ja toteuttamaan rahareformin? Draghin ehdotukset massiivisista investoinneista puolustukseen, ilmastotoimiin ja teknologiaan voisivat hyvin soveltua tähän visioon. Jos EU ottaisi käyttöön yhteisvelan ja eurobondit, kuten Draghi esittää, voisimme alkaa rahoittaa reaalitaloutta kestävällä tavalla ja vähentää finanssikeinottelun valtaa. Onko todella niin, että ainoa este tälle on vanhakantainen usko talouskurin ja velkarajoitteiden voimaan? Missä ovat ne konkreettiset toimet, jotka todella auttavat siirtämään painopisteen reaalitalouteen?

Täytyyhän sulla talousasiantuntijana tästä asiasta joku näkemys olla?

Esitin edellä pohdittavaksi muutamia konkreettisia EU -politiikkaan liittyviä ajatuksia tuohon artikkeliin liittyen, jonka kuvaa lainasit, mutta jätit itse asian kommentoimatta. Mikä siis on mielipiteesi artikkelin sisällöstä, erityisesti tästä lainauksesta artikkelin lopusta.

EU:n ja EU-maiden takamatka on pitkä ja uhkaa pidentyä, onpa sitten kyse talouden kasvuvoimasta, kilpailukyvystä, tuottavuudesta tai vaikkapa vain investoinneista uuteen teknologiaan ja uuteen energiaan.

Draghi, Letta ja Bruegel ovat oikeassa siinä, että EU tarvitsee talouskasvua selviytyäkseen paitsi kilpailussa Yhdysvaltain ja Kiinan kanssa mutta myös esimerkiksi kyetäkseen tehokkaasti torjumaan ilmastonmuutosta.

Tavoitteet ovat kovia, ja ne edellyttävät EU:lta ja EU-mailta mittavia investointeja – ja mittavaa julkisenkin rahan käyttöä. Ehkä juuri siksi tavoitteet jäävätkin haaveiksi.

SDP:n talouspolitiikka alkaa olla jo naurettavalla tasolla, kuten koko puoluekin. Eikö teitä edes hävetä?

Saksa torjuu ehdotuksen EU:n yhteisvelan lisäämisestä
Rahaministerin mukaan unionissa ei ole pulaa erilaisista julkisista tuista.
https://www.verkkouutiset.fi/a/saksa-to ... /#b2c4a266
SDP:n Niina Malm: Hallitus antaa koijariyritysten sotkea työmarkkinat
https://www.verkkouutiset.fi/a/sdpn-nii ... /#b2c4a266

Turhaan näköjään toivoin vähän analyyttisenpää kommenttia. Mikään edellä sanomastasi ei liity sen enempää tuohon lehtiartikkeliin kuin esittämiini ajatuksiin. Latelet sen sijaan vain joka suuntaan hajanaisia perustelemattomia herjoja.

Mainitsit, että "Saksan rahaministerin mukaan unionissa ei ole pulaa erilaisista julkisista tuista.", mutta Draghi, Letta ja Bruegel eivät puhukkaann nyt mistään julkisista tuista vaan EU:n investointiohelmasta.

Draghi, Letta ja Bruegel ovat oikeassa siinä, että EU tarvitsee talouskasvua selviytyäkseen paitsi kilpailussa Yhdysvaltain ja Kiinan kanssa mutta myös esimerkiksi kyetäkseen tehokkaasti torjumaan ilmastonmuutosta.

[Naturalisti]

(...)

Turhaan näköjään toivoin vähän analyyttisenpää kommenttia. Mikään edellä sanomastasi ei liity sen enempää tuohon lehtiartikkeliin kuin esittämiini ajatuksiin. Latelet sen sijaan vain joka suuntaan hajanaisia perustelemattomia herjoja.

Mainitsit, että "Saksan rahaministerin mukaan unionissa ei ole pulaa erilaisista julkisista tuista.", mutta Draghi, Letta ja Bruegel eivät puhukkaann nyt mistään julkisista tuista vaan EU:n investointiohelmasta.

Draghi, Letta ja Bruegel ovat oikeassa siinä, että EU tarvitsee talouskasvua selviytyäkseen paitsi kilpailussa Yhdysvaltain ja Kiinan kanssa mutta myös esimerkiksi kyetäkseen tehokkaasti torjumaan ilmastonmuutosta.

Jos yhä pohdit rationaalista vastausta Euroopan ja siten myös Suomen ongelmiin, niin tässä on vähän lisää pohdittavaa. Odotan mielenkiinnolla vastaustasi.

Oikeistopopulismin nousu Euroopassa uhkaa tuhota alueen kehityksen ja globaalin kilpailukyvyn lietsomalla muukalaisvihaa

Matias Mäkirannan kolumni "Sukupolvellani on lohduton tulevaisuuskuva, ja populismi pahentaa sitä" on valitettava mutta osuva kuvaus populismin aiheuttamista ongelmista.

https://yle.fi/a/74-20111010

Matias Mäkirannan kolumni herättää hyvin perustellun huolen siitä, miten populismi vaikuttaa tulevaisuudennäkymiimme. Populismin ydintä tuntuu olevan vastustaminen—riippumatta siitä, mitä vastaan kulloinkin ollaan. Tämä on vaarallinen lähtökohta maailmassa, jossa tarvitsemme konkreettisia ratkaisuja globaaleihin ongelmiin, kuten ilmastonmuutokseen, luontokatoon ja talouskriiseihin. Kun katsoo populististen liikkeiden toimintaa, kuten keinolihan tai uusiutuvan energian vastustusta, näyttää siltä, että kehitystä jarrutetaan ideologisista syistä.

Tutkimukset ovat toistuvasti osoittaneet, että uudet teknologiat, kuten keinoliha tai vähäpäästöinen energia, ovat elintärkeitä tulevaisuuden kestävyyden kannalta. Mutta populistit torppaavat näitä kehitysaskeleita vetoamalla pelkoihin ja perinteisiin, kuten Italiassa, jossa keinolihan tuotanto kiellettiin "perinteiden suojelemiseksi." Tämä vastustamisen kulttuuri heikentää alueemme kilpailukykyä globaalissa taloudessa ja estää meitä ratkomasta tulevaisuuden kriisejä.

Lisäksi populismin levittämä muukalaisviha tekee hallaa paitsi yhteiskuntarauhalle, myös taloudelle. Tutkimukset osoittavat, että monimuotoisuus ja maahanmuutto ovat ratkaisevia tekijöitä väestön ikääntymiseen ja työvoimapulaan liittyvien ongelmien ratkaisemisessa. Populistit kuitenkin jatkavat maahanmuuton demonisointia, vaikka Euroopassa on jo vuonna 2050 vain alle kaksi työikäistä jokaista eläkeläistä kohden. Voimmeko todella sivuuttaa nämä faktat ja toivoa, että asiat vain ratkeavat itsestään?

Populismi perustuu usein mielikuvituksellisiin uhkakuviin ja kieltäytymiseen kohdata todellisuutta. Ilmastonmuutoksen kohdalla meillä on kaksi vaihtoehtoa: tehdä toimenpiteitä ja luoda parempi tulevaisuus, tai jättää toimet tekemättä ja kohdata katastrofi. Populistien tarjoama kolmas vaihtoehto—olla tekemättä mitään ja silti säilyttää nykytilanne—on harhaa.

Ratkaisujen etsimisen sijaan populismi pahentaa ongelmia. Eurooppa ei voi menestyä globaalissa kilpailussa, jos keskitymme vain perinteiden vaalimiseen ja pelkojen lietsomiseen. Nyt on aika tehdä rohkeita päätöksiä, tukeutua tietoon ja rakentaa tulevaisuutta, jossa sukupolvellamme on vielä mahdollisuus menestyä.