Elintason vaikutus mielenterveysongelmiin

[Deimos]

Helppo sosiaaliturva luo lorvailijoita, niinkö?
Saattaa olla osin tottakin.

Ja valtio automaattisesti antaa kaikille oikeuden työhön? Olenko vain laiska kun en saa töitä? On sulla kyllä harhat. Etkö ymmärrä että systeemi on ylhäältä alas? Me olemme orjia, pelinappuloita joilla ei ole merkitystä ja uhrattavissa. Kaikki paskapuheet humanismista, tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta ovat suuri savuverho. Onko sitten Elon Musk niin paljon parempi ihminen että tienaan 1 500 euroa ja Musk miljardin päivässä? En oikein jaksa uskoa tuohon valheeseen että toiset ihmiset ovat satojen miljardien arvoisia ja joillakin ei ole arvoa ollenkaan. Luulen ettei tämä voi jatkua ikuisesti. Kommunismi oli kaukana paratiisista. Kapitalismi? Ihan paska järjestelmä jossa ei olen yhtään järkeä. Kaksi täysin paskaa järjestelmää.

Ahkeruus palkitsee ja työllä elää? Ahkerimmat ihmiset ovat niitä köyhimpiä yleensä. American dream on täyttä utopiaa ja on aina ollut. Ei se menestys tule sillä vaikka kuinka paljon yrität. Yhtä onnistujaa kohden on miljoona epäonnistujaa. Niistä ei vain puhuta tai kirjoiteta. Täysin orwelilainen dystopia. Elämme harhassa että meillä on toivoa vaikka ei ole. Toivoa myydään meille ihan niin kuin kirjassa 1984. Siinä on selitetty koko loton periaate. Ja en haluaisi sanoa että se on totta mutta on vahva epäilys. Työllä et elämääsi rakenna. Sinua vain käytetään hyväksi ja kun olet rikki ja et enää pysty mihinkään sinut heitetään pois. Tästä on miljardeja esimerkkejä.

[Minimus Yahves]

Ei palvelu-, hoitoala yms ole mitään nöyristelyä sille, joka alalle soveltuu. Hetkittäin tietysti asiakas voi olla muutakin kuin kiva kohtaaminen.

Olen viime viikkoina tehnyt asennuksia vanhusten kodeissa ja samalla kuunnellut tarinoita, huolia, vaihtanut kellon pattereita ja opettanut käyttämään uutta imuria jne. Mukavaa hommaa, vaikken pidä itseäni mitenkään ihmisläheisiin hommiin erityisesti sopivana.

Hoitohommat on eksoottisia, koska olet tavallaan siellä palvelemassa niitä hoidettavia, mutta kuitenkin vastaat samalla niiden terveydestä, hengestä, ja (lääke)hoidosta.
Ne ovat sinun armoillasi pohjimmiltaan, mutta se yleensä salataan hyvin, eikä sitä edes ajatella sellaisena suhteena.

Minulle hoitoala sopii todella hyvin. Olen siinä ihan älyttömän hyvä ja aidosti nautin siitä. Ja kaikki pitävät minusta, hoidokit, pomot ja kollegat.

[Minimus Yahves]

Ei palvelu-, hoitoala yms ole mitään nöyristelyä sille, joka alalle soveltuu. Hetkittäin tietysti asiakas voi olla muutakin kuin kiva kohtaaminen.

Ei varmaan ole. Mutta niitä ihmisiä, joiden luontaiset taipumukset sopivat tuollaisiin hommiin, on vain rajallinen määrä. Nykyään, kun muiden alojen työpaikat ovat vähentyneet paljon nopeammin, noille aloille painostetaan paljon sellaisia, joiden luonteelle ei asiakkaan palveleminen tai hoitaminen millään tavalla sovi. Se luo ongelmia kaikille osapuolille, pakotetuille, huonon palvelun saajille ja koko alan maineelle.

Olen viime viikkoina tehnyt asennuksia vanhusten kodeissa ja samalla kuunnellut tarinoita, huolia, vaihtanut kellon pattereita ja opettanut käyttämään uutta imuria jne. Mukavaa hommaa, vaikken pidä itseäni mitenkään ihmisläheisiin hommiin erityisesti sopivana.

Ei kai näin saisi sanoa, mutta minusta ihminen muuttuu jotenkin ahdistavaksi tietyssä pisteessä vanhetessaan, kun toimintakyky ja todellinen elämä loppuvat. Ehkä se johtuu siitä, että sitten vain ei ole mitään sanottavaa, ja jos kumpikaan ei ole puhelias, siitä, että on maannut sohvalla katsomassa B-luokan viihdettä, ei oikein ole mitään kerrottavaa, ja minä koen sellaisen ahdistavaksi. Kun ajattelee jälkeenpäin, niin usein nuo tosiaan kertoivat ennen siitä mitä olivat tehneet joko työkseen tai eläkeläisenä huvikseen tai mitä aikoivat tehdä lähitulevaisuudessa ja kyselivät samaa minulta. Minä en ole se, jolle avaudutaan vaivoista, joten sitä "riemua" en pääse kokemaan (kuin vaimon siivellä).

Minä aina nauratan hoidettavia niin kovaa että meinaa paska tulla housuun tai meinaavat kaatua. Lapsi, vanhus tai autisti, kaikille yhtä kikatusta.

Koskaan ei tule edes jäykkien semikasvisten kanssa tylsää hetkeä. Salaisuus on se, että muistaa olla asiattoman hauska aina ja koko ajan.

[Minimus Yahves]

Niin tuossa on se ongelma, että on olemassa osajoukko ihmisiä, jotka näkevät suoraan sen potenttiaalin ja varmuudenkin siitä, että onnistuu.

Ei ole. On ihmisiä, jotka luulevat näkevänsä, mutta kukaan ei ole pystynyt todistamaan sellaista kykyä. Koko moderni maailma perustuu sille, että kyky ennustaa tulevaisuutta tai erilaisten valintojen seurauksia on erittäin rajallinen. Esimerkiksi pörssikauppa menettäisi kaiken mielekkyytensä, jos olisi ihmisiä (tai tietokoneojhelmia), jotka pystyisivät ennustamaan mikä firma menestyy ja mikä ei. Se joka keksisi sellaisen algoritmin nousisi nopeasti omistamaan merkittävän osan koko maailmasta kunnes muut tajuaisivat ja lopettaisivat nykyisen kaltaisen arvaamiseen ja intuitioon perustuvan kaupankäynnin. Tuuleen huutelevat rehvastelijat ovat jostain kumman syystä aina niitä, joita "ei menestys kiinnosta". Miksi ihmeessä sellaista ihmistä kiinnostaa kuitenkin leveillä kuvitellulla erinomaisuudellaan.

Esimerkiksi penissilliini oli sellainen, jonka mullistavan potentiaalin tajusi monikin jo ennen oikean kannan löytymistä.

[Minimus Yahves]

Helppo sosiaaliturva luo lorvailijoita, niinkö?
Saattaa olla osin tottakin.

Ei sentään ole noin. Elämään kuuluu vaiheita. Ei vaiheista kuulu rankaista nälkäkuolemalla tai syrjäyttämisellä.

Itsekin olin toistakymmentä vuotta melko puhdas loinen, kunnes elämäntilanne muuttui. Nyt olen mitä luotettavin ja ahkerin mesiläinen.

Kyllä reilun sadan vuoden elämään saa mahtua muutamakin loisena vietetty vuosikymmen.