Mitä jos jumalaa ei ole?

[Neutroni]

Käsityksesi tieteestä on ahdas. Mitä mahdat edes tarkoittaa tavallisella fyysisellä tieteellä? Tuollaiseen terminologiaan en ole reilusti yli neljänkymmenen vuoden tieteen historian harrastuksen aikana törmännyt kertaakaan.

Olisiko jehova tai helluntailainen. He käyttävät todistelussaan pseudotiedettä eniten suomalaisista uskonlahkoista. Useimmiten heidät tunnistaa siitä, että käyttävät sanaa tiedemies eikä tutkija, mitä on käytety tiedeyhteisössä vuosikymmeniä.

[Koo]

Luulen että monelle on lohduttavampi ajatus se että jumalaa ei ole kuin se että jumala koettelee jatkuvasti tai on hyljännyt .

Niin. Tuo lie valitettavan yleinen väärinkäsitys että Jumala koettelisi. Empiria todistaa muuta. Eihän ihmistä voi koetella kuin ihminen itse. Eikä jumala hylätäkään voi kun on kaikkialla. Ei pääse ihmistä karkuun vaikka haluaisi.
Lohduttavuudessa on se jännä että monelle jumalan sijasta lohduttavinta on kuvitella itse olevansa olemassa mikä on toki hieman hassua kun tuo itse on kaiken koettelemusten ja kärsimyksen tuottaja. Eikä edes todellinen. Ainoastaan virallinen.

Eikö raamatussa ole useitakin juttuja joissa jumala koettelee? Näin olen antanut itselleni kertoa.

Jobin kirja taitaa olla klassinen esimerkki tästä.

No joo, minä sanoin kyllä edellisellä sivulla lopettavani omalta osaltani keskustelun tässä ketjussa, mutta kun sinä otit puheeksi Jobin kirjan, en malta olla kommentoimatta hieman.
Job on todellakin klassinen esimerkki koettelemuksiin joutuneesta ja lähes kaiken menettäneestä miehestä. Kuten nyt jo edesmennyt savolainen evankelista Eliina Heinonen sanoi hersyvään tapaansa eräillä hengellisillä naistenpäivillä, että "Jobille ei jäänyt mitään muuta kuin se naputtava akka, joka vaati miestään kiroamaan Jumalan". Mutta siihen Job ei tietenkään suostunut.
Hän sai kauan kärsittyään kaiken menettämänsä moninverroin takaisin, ja jokainen voi halutessaan käydä lukemassa Raamatusta itse, millä tavalla.

Jemina hei
Iltateet ja kahvitkin jääneet juomatta. Vetäisen huurteisen naamariin ja sitten vaaka-asentoon hetkeksi.
Koska tämä kappale liittyy kaukaisen rakkaani menetykseen ja sain siitä voimaakin silloin joskus, niin liittyy siten etäisesti ketjuun ja pidän muutenkin siitä......

[Märkäruuti]

Minun käsitys kristillisyydestä perustuu ankaraan länsi-suomalaisen uskonlahkon näkemykseen. Tiedän toki, että liberaalimpiakin teologisia ajatusmalleja löytyy, esimerkiksi ns. vanhoillislestadiolaiset, joilla on jostain syystä jotenkin ankaran ja vanhoillisen porukan leima, vaikka ovat niin leppoisia ja mukavia ihmisiä.

No nyt meni minulta ulalle. Luulin tuntevani ainakin kirkon herätysliikkeet, mutta jos rukoilevaisuus, herännäisyys, evankelisuus, lestadiolaisuus ja viidesläisyys (johon itse olen kuulunut) lasketaan, niin kyllä minä olen pitänyt lestadiolaisuutta tiukimpana. Siinäkin VL ja esikoisuus erottuvat toisistaan jyrkkyydessä.
Tunnen VL porukkaa melko paljon ja neljä viidestä on melkoisen mukavia ihmisiä, mutta heidän oppinsa ei ole kovin mukavaa. Olin kirjoittamassa, että edes viidesläisyyteen verrattuna, mutta nykyinen viidesläisyys tuntuu olevan aivan muuta kuin se, missä itse vaikutin -70 ja -80 luvulla.

[Jemina]

Ateisti ei juurikaan eroa tapakristitystä. Niille, jotka vierovat ateisteja, on lohdutuksen sana. Älä pelkää. Sinä olet itse 99-prosenttisesti ateisti.

Ainakaan minä en vieroksu ketään ateisteja, koska silloin en voisi olla tekemisissä edes suurimman osan kanssa omista sukulaisistani.
Mutta välttelen puhumasta heidän kanssaan uskonasioista, elleivät he itse tee aloitetta niistä asioista keskustelemiseen.
Tapakristitty? Tuota mun täytyy miettiä ennen vastaamistani tarkemmin... En itse käy kirkossa vain siellä käymisen pakosta.
Itseasiassa olen joskus miettinyt jopa liberalisoituneesta ev.lut. kirkosta eroamista ja liittymistä johonkin toiseen seurakuntaan.

[Märkäruuti]

Jumala kutsuu meitä jokaista yhteyteensä tavalla tai toisella omalla nimellämme, siis sillä mikä ollaan saatu kasteessa.

Tästä päättelen sinun olevan luterilainen. Vanhan pietistin mieltä lämmittää. Muistan vieläkin Urho Muroman kirjan Kristuskaste, joka minun kohdallani viimeistään lopetti kyselyn siitä, pitäisikö mennä uudelleen kasteelle. Läheinen nuoruuden kaverini liittyi babtisteihin. Siihen taisi aviopuolisolla olla iso osuus. Juttujasi lukiessani tuntuu kuin kurkistaisin omaan sielunmaisemani 30 - 40 vuotta ajassa taaksepäin.

Tsemppiä sulle uskossasi.

[Neutroni]

No nyt meni minulta ulalle. Luulin tuntevani ainakin kirkon herätysliikkeet, mutta jos rukoilevaisuus, herännäisyys, evankelisuus, lestadiolaisuus ja viidesläisyys (johon itse olen kuulunut) lasketaan, niin kyllä minä olen pitänyt lestadiolaisuutta tiukimpana. Siinäkin VL ja esikoisuus erottuvat toisistaan
jyrkkyydessä.

Minun kotiseudulla oli noita rukoilevaisia. Lestadiolaisilla on ehkä vähän eri kipupisteet, mutta minun vaikutelman mukaan rukoilevaisuus on vähintään yhtä kahelia. Toki noissa kummassakin on koko skaala tapauskovista fundamentalisteihin.

Tunnen VL porukkaa melko paljon ja neljä viidestä on melkoisen mukavia ihmisiä, mutta heidän oppinsa ei ole kovin mukavaa.

Joo, sanoisin, että mukavien ja kusipäiden suhde on suunnilleen sama uskonnosta riippumatta. Ne mukavat eivät ota ankaria oppejakaan ihan niin tosissaan ja kusipäät keksivät syynsä olla omia itsejään ihan yhtä hyvin maallisilla kuin taivaallisilla perusteilla.

[Ertsu]

Ateisti ei juurikaan eroa tapakristitystä. Niille, jotka vierovat ateisteja, on lohdutuksen sana. Älä pelkää. Sinä olet itse 99-prosenttisesti ateisti.

Mää olen n.s. tapakristitty, mutta kuitenkin ateisti. Mää tykkään uskovaisista joululauluista, vaikka en mihinkään Jumalaan uskokaan. Toi Oi jouluyö on yks mun bravuureistani. Se on sen verran haastava melodia, että uskovaiset ei osaa sitä laulaa.

[Ertsu]

Lestadiolaisten yhteislaulu kuulostaa ihan juoppoköörin hoilaamiselta, vaikka he eivät alkoholin käyttöä hyväksykään.

[Märkäruuti]

Useimmiten heidät tunnistaa siitä, että käyttävät sanaa tiedemies eikä tutkija, mitä on käytety tiedeyhteisössä vuosikymmeniä.

Jos olisin vanhemman tyttäreni kuullen käyttänyt tutkijasta sanaa tiedemies, olisin saanut vähintään kummeksuvan katseen, jos en kehoitusta lopettaa viinin juonti tältä illalta.
Hän siirtyi akateemisesta elämästä tuotantoelämään ja tienaa nyt pienen firman toipparina ainakin kaksi kertaa sen, mitä olisi Suomessa saanut tohtorina yliopistolla.
Huono homma, jos ajatellaan, että Suomen pitäisi elää osaamisesta. Jos tutkijoille ei makseta, niin mistä se osaaminen syntyy?

[Wisti]

Selvennän vähän ajatustani. Tuo 99% oli kun lukuja pitää olla matematiikan opettajalla. Se on vakuuttavaa.
Peruskysymyksiä ateisteja arvioitaessa ovat hyvän, pahan, moraalin ja moraalittomuuden käsitteet. Siis vaikkapa se, onko oikeaa ja väärää jumalattomien maailmassa.
Ihmiset joille usko on tärkeää suunnistavat uskonsa mukaisesti elämässään. Mutta entäs ne muut suomalaiset. Heille uskon kysymykset ovat sama kuin kastaminen rippikoulu jne. Päivittäisessä elämässään heille uskonto ei merkitse mitään. Eivät he ymmärtääkseni moraalisia kysymyksiäkään uskon kautta tulkitse, vaan ottavat asiat ihan ”maallisesti” ja viettävät ”ateistin elämää”.

Hiukan kärjistäen: jumalattomat tapakristityt ihmettelevät jumalattomien ateistien elämää.

[Wisti]

Ateisti ei juurikaan eroa tapakristitystä. Niille, jotka vierovat ateisteja, on lohdutuksen sana. Älä pelkää. Sinä olet itse 99-prosenttisesti ateisti.

Mää olen n.s. tapakristitty, mutta kuitenkin ateisti. Mää tykkään uskovaisista joululauluista, vaikka en mihinkään Jumalaan uskokaan. Toi Oi jouluyö on yks mun bravuureistani. Se on sen verran haastava melodia, että uskovaiset ei osaa sitä laulaa.

Hyvä!
Ymmärrän täydellisesti. Joulu ei ole mitään ilman kuusta ja Jussi Björlingin ”Heliga Nattenia”. Tunnen Kirjakullan aika hyvin ja pistän sopivan Raamatunlauseen kommentteihini vähintään riittävän usein.

[Märkäruuti]

Minun kotiseudulla oli noita rukoilevaisia.

Rukoilevaisuus on Suomen kirkon herätysliikkeistä ainoa, johon minulla ei ole ollut henkilökohtaista kosketusta. Sitä vähän epäilinkin, kun kerroit VL uskoa tiukemmasta.
Asun kahden talon taloyhtiössä ja naapuritalossa asuu pappi. Loppukesästä näin hänet pihalla T-paidassa, jossa luki Sommaren är kört. Olin menossa huomauttamaan, ettei tämä kesä niin lyhyt ollut, mutta huomasin vasta lähempänä paidan o:n pisteet. Körttiläinen kesä on minulle ok. Yksi hyvistä työkavereistani oli körtti ja kyseinen pappikin on ihan mukava naapuri.

Joo, sanoisin, että mukavien ja kusipäiden suhde on suunnilleen sama uskonnosta riippumatta. Ne mukavat eivät ota ankaria oppejakaan ihan niin tosissaan ja kusipäät keksivät syynsä olla omia itsejään ihan yhtä hyvin maallisilla kuin taivaallisilla perusteilla.

Uskonnosta, ateismista, postimerkkien keräilystä tai muusta sellaisesta riippumatta suhde taitaa olla sama. Niin paljon kuin uskoon tulosta väitetään tai ainakin toivotaan, niin ei se ihmisen perusluonto miksikään muutu. Jos on kusipää, niin on ehkä vähän verhotummin kusipää.

Olin viidesläinen, mutta lähes kaikki nuoruuden ajan tuttavani luistelivat tiukkimmista säännöistä. Mahtoiko kukaan niitä noudattaa tai edes yrittää noudattaa pilkulleen.
Yksi ensimmäisiä asioita, joihin aloin havahtua, oli se, että vankasti maallisia mielipiteitä pyrittiin ajamaan "taivaallisin" perustein. Omille mielipiteille haettiin jumalaista selustatukea.

Nyt nukkumaan.

[Jemina]

Jumala kutsuu meitä jokaista yhteyteensä tavalla tai toisella omalla nimellämme, siis sillä mikä ollaan saatu kasteessa.

Tästä päättelen sinun olevan luterilainen. Vanhan pietistin mieltä lämmittää. Muistan vieläkin Urho Muroman kirjan Kristuskaste, joka minun kohdallani viimeistään lopetti kyselyn siitä, pitäisikö mennä uudelleen kasteelle. Läheinen nuoruuden kaverini liittyi babtisteihin. Siihen taisi aviopuolisolla olla iso osuus. Juttujasi lukiessani tuntuu kuin kurkistaisin omaan sielunmaisemani 30 - 40 vuotta ajassa taaksepäin.

Tsemppiä sulle uskossasi.

Kiitos Märkäruuti tsemppauksestasi tälle uskovaisen usein kivikkoiselle polulle! Eihän kenestäkään uskovasta tule täydellistä ja synnitöntä tässä ajassa. Olen kyllä luterilainen ja vauvana kastettu.
Urho Muroman pienestä kirjasesta "Aamun ensimmäinen" luen päivittäin kuukauden jokaiselle päivälle kirjoitetun tekstin.

[Ertsu]

Ateisti ei juurikaan eroa tapakristitystä. Niille, jotka vierovat ateisteja, on lohdutuksen sana. Älä pelkää. Sinä olet itse 99-prosenttisesti ateisti.

Mää olen n.s. tapakristitty, mutta kuitenkin ateisti. Mää tykkään uskovaisista joululauluista, vaikka en mihinkään Jumalaan uskokaan. Toi Oi jouluyö on yks mun bravuureistani. Se on sen verran haastava melodia, että uskovaiset ei osaa sitä laulaa.

Hyvä!
Ymmärrän täydellisesti. Joulu ei ole mitään ilman kuusta ja Jussi Björlingin ”Heliga Nattenia”. Tunnen Kirjakullan aika hyvin ja pistän sopivan Raamatunlauseen kommentteihini vähintään riittävän usein.

Ei, vaan toi Oi Jouluyö on oikeasti haastava melodia. Teillä hienoherroilla ja uskovaisilla ei ole mitään käsitystä melodiasta.

[Ertsu]

Minä olen uskonnoton ateisti, mutta kyllä mää tuota Oi Jouluyö laulan joulun alla, kun tykkään sen melodiasta. Vähän täytyy olla alkoholia päässä, niin kyllä se hyvin menee. Se on sen verran haastava melodia, että uskovaiset ei osaa sitä laulaa.