Omantunnon ääni

[Why]

Omantunnon ääni on moraalin kuiskaus jossakin sisällämme. Se soimaa heti, jos tekee jotakin väärää, mutta vaikenee jos sitä ei kuuntele. Se on ikäänkuin itse ihmisen syyllisyydentunto ja toinen minä.

Onko nämä moraalin lait kaikkea sitä, mitä olemme elämässämme oppineet? Pitääkö kaikki, mikä on oikein tai väärin – oppia vai onkohan ihmisellä jo syntymästä sisäänrakennettu jonkinlainen haju oikeasta ja väärästä?

Asuuko omatuntokin alitajunnassa?

[Minimus Yahves]

Kuulostaa pikkohorolta, joka estää kaiken kivan.

[Keijona]

Ihmisen käytöstähän ohjaa voimakkaasti moraali ja omatunto, sillä erolla että moraali on ulkoinen, ympäristöstä opittu käyttäytymisnormisto, kun omatunto taas on sisäinen, omasta ymmärryksestä (perinnöllisestä älykkyydestä) kumpuava voima.
Moraali ja omatunto ovat hyvin erilaisia asioita, hyvä moraali motivoi kun taas hyvä omatunto rauhoittaa. Hyvän työmoraalin omaava prostituoitu huoraa paljon ja hyvän taistelumoraalin omaava sotilasta tappaa paljon.
Joten tavallaan moraali ja omatunto ovat hyvin päinvastaisia asioita. "Moraali on naisille, omatunto miehille."