Energian ja sen hinta

[marjatta1]

Nyt sitten vaihteeksi sähköenergian hintaan. Tässä on saatu nauttia tänä keväänä ja alkukesästä pörssisähkön erittäin edullisesta hinnasta, kiitos epävakaisen ja matalapaineisen sään, jolloin tuulivoima on tuottanut hyvin.

Nyt sitten tuleekin ainakin huomenna melkoinen muutos asiaan kun hinnat pomppaavat sitten ihan reilusti. Nollahinnasta mennäänkin jo muutaman tunnin aikana lähes 40 centin hintoihin ja sitten taas iltapäivällä romahdetaan nollaan. Täytyy vain toivoa että sääennuste meille pitää paikkansa ja aurinko paistaa sinne iltapäivään saakka. Yöllä akut ja lv-varaaja täytteen ja sitten purkaa ja myydä verkkoon kaikki mitä liikenee.

Niin näyttää olevan huomenna pörssisähkön hinta aamulla se on korkeimmillaan, mutta onneksi lämmitystä ei tarvitse enää pitää päällä, mutta syötävä on ja kaffeet on nautittava silloin, kun tarvetta on. Näitähän on näitä piikkejä välillä....ja siihen on vcarauduttava.

[MooM]

Kahvinkeitin vie n. 100 Wh per laaki. Eli 40 sentin kWh-hinnalla 4 c. Ei ehkä se kohta, jolla oma talous kaaruu tai seisoo.

[marjatta1]

Kahvinkeitin vie n. 100 Wh per laaki. Eli 40 sentin kWh-hinnalla 4 c. Ei ehkä se kohta, jolla oma talous kaaruu tai seisoo.

Italiassa menneinä vuosina leirintäalueilla kahvinkeitin käräytti sulakkeen campingalueen mittarista. Niin heikkoa oli sähkön saatavuus silloin ammoisina aikoina. Nyt on toisin ainakin tasokkaammilla campingalueilla.

[Justis]

Kahvinkeitin vie n. 100 Wh per laaki. Eli 40 sentin kWh-hinnalla 4 c. Ei ehkä se kohta, jolla oma talous kaaruu tai seisoo.

Italiassa menneinä vuosina leirintäalueilla kahvinkeitin käräytti sulakkeen campingalueen mittarista. Niin heikkoa oli sähkön saatavuus silloin ammoisina aikoina. Nyt on toisin ainakin tasokkaammilla campingalueilla.

Kahvinkeittimen teho lienee keskimäärin jotain 1500 watin luokkaa. Jos taulussa on 10A sulake niin se kärähtää 2300 watin hujakoilla. Ei siis paljon tarvi olla muuta kuormaa mukana kun rasahtaa. Toki Italian sähköistä en tiedä yhtään mitään mutta paljon ne italialaiset on sähkövehkeitä myynyt ympäri maailmaa.

Leirintäalue ei nyt ehkä anna oikeaa kuvaa se sähkön saatavuudesta mutta ilmeisesti siellä on kuormaa rajoitettu että liittymän sulakkeet kestää.

Kahvinkeitin on yleensä päällä ehkä sen vartin verran joten siitä nyt ei säästöä synny. Uuni taas voi olla päällä yli tunninkin vaikka se ei koko aikaa sähköä kulutakkaan niin kalliilla tunneilla sillä on jo merkitystä. Astianpesukone ja pyykkikone saattaa olla päällä 2-3 tuntia ja niissä nyt kannattaa harkita ettei pyöritä niitä väärään aikaan.

Jos lämmin käyttövesi on sähköllä niin sillä on kyllä suuri merkitys riippuen tietysti varaajan koosta ja veden tarpeesta. Kotona mulla tulee käyttövesi lämmityskaudella stokerin lämmittämänä biokattilasta joten silloin ei tarvitse säästellä. Mutta lämmityskauden ulkopuolella homma hoituu sähkövaraajalla joka on ainoastaan 120 litraa. Se riittää kyllä 4 henkilön suihkussa käynteihin kun pidetään ne suihkukäynnit 5 minuutissa. Mutta siinäkin voi kyllä noudattaa harkintaa koska käy suihkussa.

[marjatta1]

Kahvinkeitin vie n. 100 Wh per laaki. Eli 40 sentin kWh-hinnalla 4 c. Ei ehkä se kohta, jolla oma talous kaaruu tai seisoo.

Italiassa menneinä vuosina leirintäalueilla kahvinkeitin käräytti sulakkeen campingalueen mittarista. Niin heikkoa oli sähkön saatavuus silloin ammoisina aikoina. Nyt on toisin ainakin tasokkaammilla campingalueilla.

Kahvinkeittimen teho lienee keskimäärin jotain 1500 watin luokkaa. Jos taulussa on 10A sulake niin se kärähtää 2300 watin hujakoilla. Ei siis paljon tarvi olla muuta kuormaa mukana kun rasahtaa. Toki Italian sähköistä en tiedä yhtään mitään mutta paljon ne italialaiset on sähkövehkeitä myynyt ympäri maailmaa.

Leirintäalue ei nyt ehkä anna oikeaa kuvaa se sähkön saatavuudesta mutta ilmeisesti siellä on kuormaa rajoitettu että liittymän sulakkeet kestää.

Kahvinkeitin on yleensä päällä ehkä sen vartin verran joten siitä nyt ei säästöä synny. Uuni taas voi olla päällä yli tunninkin vaikka se ei koko aikaa sähköä kulutakkaan niin kalliilla tunneilla sillä on jo merkitystä. Astianpesukone ja pyykkikone saattaa olla päällä 2-3 tuntia ja niissä nyt kannattaa harkita ettei pyöritä niitä väärään aikaan.

Jos lämmin käyttövesi on sähköllä niin sillä on kyllä suuri merkitys riippuen tietysti varaajan koosta ja veden tarpeesta. Kotona mulla tulee käyttövesi lämmityskaudella stokerin lämmittämänä biokattilasta joten silloin ei tarvitse säästellä. Mutta lämmityskauden ulkopuolella homma hoituu sähkövaraajalla joka on ainoastaan 120 litraa. Se riittää kyllä 4 henkilön suihkussa käynteihin kun pidetään ne suihkukäynnit 5 minuutissa. Mutta siinäkin voi kyllä noudattaa harkintaa koska käy suihkussa.

Juu asiaa kerrot. Meillä vesiboileri on ajastettu veden lämmittämiseen yön aikana ja muutenkin on vältelty ainakin lämmitystä ja enemmän sähköä kulutusta sähköpiikkien aikaan ja meillä sähkölaskut on ihan kohtuullisella tasolla hinnan suhteen. Siirto tietysti lisää energian hintaa, mutta sillehän kuluttaja ei mitään mahda, vaan on maksettava.

[Toope]

Turve takas!

[Tauko]

Turve takas!

Takas minne ?
Kaappiin vai varavoimaksi tuulienergialle.
Sen turvevoiman uudelleen käyttöönotto ei liene kovin helppoa, kun koneet ja yrittäjät on häipyneet.
Finngridin seurannasta näyttäisi, että tuulisina päivinä sähköntuottajat ajavat vesivoiman ja jopa ydinvoiman tehoja alas. Ehkä sillä saavat jotain tuottoa tuulisähkölle.
Mutta kylmällä tuulettomalla lämmityskaudella mennään tuontisähköllä.

[ROOSTER]

Turve takas!

Kaheli.

[Elämänsankari]

Turve takas!

Kaheli.

[Stalker]

Hyvänen aika sentään, itsekukin voisi tuottaa sähkönsä omalla tuulivoimalalla tai aurinkopaneeleilla tai miksei sitten oman metsän hakkeella
https://www.theseus.fi/bitstream/handle ... sequence=2

[ID10T]

Hyvänen aika sentään, itsekukin voisi tuottaa sähkönsä omalla tuulivoimalalla tai aurinkopaneeleilla tai miksei sitten oman metsän hakkeella
https://www.theseus.fi/bitstream/handle ... sequence=2

Laitapa tuulivoimala tai aurinkopaneelit kerrostalon parvekkeelle

Ja missä minä sitä haketta polttaisin?

[Justis]

Turve takas!

Takas minne ?
Kaappiin vai varavoimaksi tuulienergialle.
Sen turvevoiman uudelleen käyttöönotto ei liene kovin helppoa, kun koneet ja yrittäjät on häipyneet.
Finngridin seurannasta näyttäisi, että tuulisina päivinä sähköntuottajat ajavat vesivoiman ja jopa ydinvoiman tehoja alas. Ehkä sillä saavat jotain tuottoa tuulisähkölle.
Mutta kylmällä tuulettomalla lämmityskaudella mennään tuontisähköllä.

Turve on takassa huono polttoaine. Turvettahan on perinteisesti käytetty kaukolämmön tuotantoon ja sitä kautta chp-laitoksissa sähkön tuotantoon.

Hyvin lyhytnäköistä on ollut tämä turvetuotannon alasajo jo pelkästään huoltovarmuuden kannalta. Kattiloita on jouduttu saneeraamaan ja hakkeen tuonti Venäjältä on loppu. Ainespuuta menee yhä enemmän polttoon mikäli sattuu vielä pitkä ja kylmä talvi kuten toissa vuonna.

Ja totta kai sähköntuotantoa joudutaan rajoittamaan kun sitä tuulivoimaa alkaa olla jo liikaa kun tulee hyvin tuullisia päiviä. Sitten ihmetellään että riittääkö sähkö jos sattuukin tulemaan edes viikon korkeapaineinen sää tammikuussa. Ja mistä ihmeestä niille kaikille suunnitelluille datakeskuksille sitten sähkö otetaan?

[JeeSe]

Sähkö on ilmeisesti Afrikassa(kin) jonkin verran ylihinnoiteltua.

https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/ ... cce8658c67

[Toope]

Turve takas!

Kaheli.

Miksi? On hyvää säätövoimaa, on hyvää varavoimaa. Toimii myös perusenergiatuotantona, koska on luotettavaa ja staattista energiansaannin suhteen. Mikä siinä on tyhmää?

[Toope]

Turve takas!

Takas minne ?
Kaappiin vai varavoimaksi tuulienergialle.
Sen turvevoiman uudelleen käyttöönotto ei liene kovin helppoa, kun koneet ja yrittäjät on häipyneet.
Finngridin seurannasta näyttäisi, että tuulisina päivinä sähköntuottajat ajavat vesivoiman ja jopa ydinvoiman tehoja alas. Ehkä sillä saavat jotain tuottoa tuulisähkölle.
Mutta kylmällä tuulettomalla lämmityskaudella mennään tuontisähköllä.

Pointtini on siinä, että voimme muuttaa energiapolitiikkaamme. Ei meidän tarvitse sitoutua tuulivoimahömpötyksiin, voimme muuttaa politiikkaamme esim. ydinenergian ja turvevoiman suhteen järkevimmäksi.