Mitä tekoäly osaa nyt ja mitä kenties tulevaisuudessa – miten sitä voi ja tulee nyt käyttää?

[Neutroni]

No eikö tämä syy sitten kelpaa sinulle, jotta tekoäly pidettäisiin erossa politiikasta?

Idealistisessa maailmassa tuo olisi tietenkin paras valinta. Mutta emme elä sellaisessa. Kukaan ei tule kysymään minulta mihin tekoälyä käytetään ja miten sitä kehitetään. Tiedän, että tekoälyn käyttö poliittiseen vaikuttamiseen on hyvin edullista sekä valtapoliitikoille että varsinkin tekoälyä kehittävien jättiyhtiöiden sikarikkaille omistajille, joten se tulee tapahtumaan täysin riippumatta siitä mitä minä haluan, ja varaudun siihen niin kuin voin ja viitsin.

[ID10T]

No eikö tämä syy sitten kelpaa sinulle, jotta tekoäly pidettäisiin erossa politiikasta?

Idealistisessa maailmassa tuo olisi tietenkin paras valinta. Mutta emme elä sellaisessa. Kukaan ei tule kysymään minulta mihin tekoälyä käytetään ja miten sitä kehitetään.

Ei taatusti tule minultakaan kukaan kysymään, mutta ei se estä olemasta asiasta jotain mieltä.

[Naturalisti]

Näitä singulariteetin ennustajia riittää – ja lähes poikkeuksetta lopputulos maalataan dystopiaksi, jossa teknologia ylittää ihmisen ja syrjäyttää tämän omasta maailmastaan. Miksi näin? Ehkä siksi, että teknologinen determinismi yhdistettynä kulttuuriseen pessimismiin myy paremmin kuin arkisempi todellisuus: se, että tekoäly on edelleen vain työkalu, ei autonominen toimija.

Koska kaikki merkittävät yhteiskunnalliset muutokset, esim. tekniset harppaukset, ovat aina johtaneet tavallisen ihmisen kannalta katastrofeihin. Niitä on aina käytetty ihmisten alistamiseen ja riistämiseen. Vasta kapinoinnin kautta yhteiskunnat ovat mukautuneet uuteen tilanteeseen ja oppineet jakamaan uuden tekniikan tuomia hyötyjä muillekin kuin pienelle eliitille.

Mikään edes etäisesti realismiin perustuva seikka ei anna olettaa, että tekoälyn kehitys toimisi muuten kuin kaikki muut tekniset kehitysaskeleet. Se on nähtävissä jo nyt, että maailman rikkaimmat yksilöt kehittävät tekoälyjä ja käyttävät niitä muiden elinmahdollisuuksien heikentämiseen saadakseen pitää aina vain isomman leijonan osan tuotannosta itsellään. Tekoäly vie miljoonittain työpaikkoja. Mielenkiintoiset ja kohtuullisen reilusti palkatut työt korvautuvat paljon huonommilla alipalkatuilla paskaduuneilla. Se tulee johtamaan kapinointiin ja sotimiseen, minkä jälkeen voidaan hitaasti mukautua muuttuneeseen tilanteeseen. Ihan samoin kuin vaikka höyrykoneiden tai sähkön tulemisen jälkeen tapahtui. Sitten on tietenkin jo uudet ongelmat jatkamassa samaa ketjua.

Ja juuri siksi meidän pitäisi keskustella vähemmän siitä, milloin singulariteetti tapahtuu – ja enemmän siitä, miten ihmisen ajattelu, vastuu ja yhteisöllisyys voivat kehittyä teknologian rinnalla.

Siten, että sukupolvi tai pari elää tyrannioissa välillä sotien turhia ja typeriä sotia. Se on ainoa keino. Mitään fiksumpaa mukautumista ei ole koskaan tapahtunut eikä tule tapahtumaan ennen kuin se tekoäly ottaa täyden vallan ihmisiltä ja tekee meistä jonkinlaisia lemmikkipuudeleita, joita ei päästetä enää käymään kiinni toistemme kurkkuihin oman ahneuden ja vallanhimon tyydyttämiseksi.

---

Tämän vuoksi on harhaanjohtavaa kysyä tekoälyltä kysymyksiä, joihin ei ole objektiivista vastausta – kuten “onko Jumala olemassa” tai “mihin avaruus päättyy”. Tekoäly ei voi eikä sen pidä keksiä vastausta omin päin. Sen sijaan voit kysyä, onko jokin väite totta tietyn ajatteluperinteen tai käsitteellisen kehyksen sisällä. Tällöin tekoäly voi auttaa jäsentämään, mitä eri näkökulmat asiasta sanovat – mutta ei esittää yhtä “oikeaa” totuutta.

Tekoäly näyttää pystyvän tuottamaan ainakin näennäisesti järkeivä vastauksia juuri tuollaisiin kysymyksiin, joihin on useita tulkinnanvaraisia vastauksia. Eli tuottamaan viihteellistä lätinää tai ehkä jopa tekotärkeää hallintojargonia vähemmän tärkeisiin byrokraattisiin tarpeisiin tai mielikuvamainostamisen roskapuheita. Tai jotain taiteellisia haihatuksia, kuten kuvituskuvia. Mutta se näyttää epäonnistuvan hyvin helposti objektiivisissa teknisissä kysymyksissä, joihin on oikea vastaus ja muut vääriä.

---

Luonnollisesti tekoälyn pitäisi myös pidättäytyä poliittisista kannanotoista.

Miksi ihmeessä pitäisi? Varmasti yksi tärkeimpiä motiiveja nykyisenlaisten tekoälyjen kehittämiseen on niiden kyky tuottaa yksinkertaisille ihmisille uskottavaa poliittista tia markkinointi propagandaa, jolla voidaan muokata ihmisten toimintaa tekoälyn kehityksen maksajien eduksi. Sellaisen propagandan ei tarvitse olla asiakysymyksissä virheetöntä eikä loogisesti eheää, vaan tunteisiin vetoavaa, ihan kuin ihmisten tekemä propaganda. Siinä eri lähteiden yhdistely toimii hyvin.

Kommenttisi sisältävät useita oletuksia, jotka ovat yhteensopivia marxilaisen historiakäsityksen kanssa. Analysoin niitä seuraavasti:

1. Teknologinen kehitys johtaa riistoon ja kapinaan ennen kuin yhteiskunta mukautuu.
Tämä vastaa marxilaista dialektiikkaa: tuotantovälineiden muutos synnyttää ristiriidan vanhan järjestyksen kanssa, mikä johtaa luokkataisteluun ja lopulta uuteen järjestykseen.

2. Eliitti käyttää teknologiaa alistamiseen ja tuotannon arvon kasaamiseen.
Tämä heijastaa marxilaista käsitystä siitä, että tuotantovälineet ovat hallitsevan luokan hallussa ja niitä käytetään vallan ylläpitämiseen.

3. Tekoäly toimii propagandan välineenä, ei neutraalina teknologiana.
Tämä viittaa ideologisen hegemonian käsitteeseen: teknologia ei ole vain teknistä, vaan myös kulttuurista ja poliittista.

Itse ajattelen, että Marx oli oikeassa todetessaan, että ihmisen tajunta määräytyy heidän materiaalisista olosuhteistaan – ei päinvastoin. Tämä ei tarkoita, että ihmiset olisivat passiivisia, vaan että heidän käsityksensä maailmasta rakentuvat niissä olosuhteissa, joissa he elävät. Tajunnan sisältö on hajautunut subjektiivisiin representaatioihin – meemeihin – joita voidaan marxilaisittain kutsua ylärakenteeksi ja Hararin termein kuvitelluiksi yhteisöiksi.

Juuri siksi yhteiskunnan toiminnan lainalaisuuksia voidaan muuttaa vaikuttamalla ihmisten käsityksiin – ei vain kapinan kautta, vaan demokraattisesti. Vallankumoukset usein vain vaihtavat eliitin, mutta eivät lisää kansanvaltaa. Todellinen muutos syntyy, kun ihmiset omaksuvat uusia käsitteellisiä kehyksiä ja vaativat niiden pohjalta uusia instituutioita.

Tähän liittyen olen samaa mieltä ID10T:n kanssa siitä, että tekoälyn ei pidä ottaa poliittisia kannanottoja eikä sen algoritmeihin pidä kovakoodata mitään ideologiaa – ei myöskään metafyysisiä totuuksia, joita ID10T toisaalta tuntui kaipaavan. Tekoälyn tehtävä on jäsentää, vertailla ja selventää – ei esittää lopullisia vastauksia. Se voi auttaa ymmärtämään, mitä eri ajatteluperinteet sanovat, mutta ei korvata ihmisten omaa harkintaa.

Tästä olisi hyvä jatkaa keskustelua esimerkiksi siitä, miten tekoäly voisi tukea demokraattista kehitystä ilman että se ohjaa sitä. Tai miten kuvitellut yhteisöt syntyvät ja muuttuvat teknologian vaikutuksesta.

[ID10T]

Näitä singulariteetin ennustajia riittää – ja lähes poikkeuksetta lopputulos maalataan dystopiaksi, jossa teknologia ylittää ihmisen ja syrjäyttää tämän omasta maailmastaan. Miksi näin? Ehkä siksi, että teknologinen determinismi yhdistettynä kulttuuriseen pessimismiin myy paremmin kuin arkisempi todellisuus: se, että tekoäly on edelleen vain työkalu, ei autonominen toimija.

Koska kaikki merkittävät yhteiskunnalliset muutokset, esim. tekniset harppaukset, ovat aina johtaneet tavallisen ihmisen kannalta katastrofeihin. Niitä on aina käytetty ihmisten alistamiseen ja riistämiseen. Vasta kapinoinnin kautta yhteiskunnat ovat mukautuneet uuteen tilanteeseen ja oppineet jakamaan uuden tekniikan tuomia hyötyjä muillekin kuin pienelle eliitille.

Mikään edes etäisesti realismiin perustuva seikka ei anna olettaa, että tekoälyn kehitys toimisi muuten kuin kaikki muut tekniset kehitysaskeleet. Se on nähtävissä jo nyt, että maailman rikkaimmat yksilöt kehittävät tekoälyjä ja käyttävät niitä muiden elinmahdollisuuksien heikentämiseen saadakseen pitää aina vain isomman leijonan osan tuotannosta itsellään. Tekoäly vie miljoonittain työpaikkoja. Mielenkiintoiset ja kohtuullisen reilusti palkatut työt korvautuvat paljon huonommilla alipalkatuilla paskaduuneilla. Se tulee johtamaan kapinointiin ja sotimiseen, minkä jälkeen voidaan hitaasti mukautua muuttuneeseen tilanteeseen. Ihan samoin kuin vaikka höyrykoneiden tai sähkön tulemisen jälkeen tapahtui. Sitten on tietenkin jo uudet ongelmat jatkamassa samaa ketjua.

Ja juuri siksi meidän pitäisi keskustella vähemmän siitä, milloin singulariteetti tapahtuu – ja enemmän siitä, miten ihmisen ajattelu, vastuu ja yhteisöllisyys voivat kehittyä teknologian rinnalla.

Siten, että sukupolvi tai pari elää tyrannioissa välillä sotien turhia ja typeriä sotia. Se on ainoa keino. Mitään fiksumpaa mukautumista ei ole koskaan tapahtunut eikä tule tapahtumaan ennen kuin se tekoäly ottaa täyden vallan ihmisiltä ja tekee meistä jonkinlaisia lemmikkipuudeleita, joita ei päästetä enää käymään kiinni toistemme kurkkuihin oman ahneuden ja vallanhimon tyydyttämiseksi.

---

Tämän vuoksi on harhaanjohtavaa kysyä tekoälyltä kysymyksiä, joihin ei ole objektiivista vastausta – kuten “onko Jumala olemassa” tai “mihin avaruus päättyy”. Tekoäly ei voi eikä sen pidä keksiä vastausta omin päin. Sen sijaan voit kysyä, onko jokin väite totta tietyn ajatteluperinteen tai käsitteellisen kehyksen sisällä. Tällöin tekoäly voi auttaa jäsentämään, mitä eri näkökulmat asiasta sanovat – mutta ei esittää yhtä “oikeaa” totuutta.

Tekoäly näyttää pystyvän tuottamaan ainakin näennäisesti järkeivä vastauksia juuri tuollaisiin kysymyksiin, joihin on useita tulkinnanvaraisia vastauksia. Eli tuottamaan viihteellistä lätinää tai ehkä jopa tekotärkeää hallintojargonia vähemmän tärkeisiin byrokraattisiin tarpeisiin tai mielikuvamainostamisen roskapuheita. Tai jotain taiteellisia haihatuksia, kuten kuvituskuvia. Mutta se näyttää epäonnistuvan hyvin helposti objektiivisissa teknisissä kysymyksissä, joihin on oikea vastaus ja muut vääriä.

---

Luonnollisesti tekoälyn pitäisi myös pidättäytyä poliittisista kannanotoista.

Miksi ihmeessä pitäisi? Varmasti yksi tärkeimpiä motiiveja nykyisenlaisten tekoälyjen kehittämiseen on niiden kyky tuottaa yksinkertaisille ihmisille uskottavaa poliittista tia markkinointi propagandaa, jolla voidaan muokata ihmisten toimintaa tekoälyn kehityksen maksajien eduksi. Sellaisen propagandan ei tarvitse olla asiakysymyksissä virheetöntä eikä loogisesti eheää, vaan tunteisiin vetoavaa, ihan kuin ihmisten tekemä propaganda. Siinä eri lähteiden yhdistely toimii hyvin.

Kommenttisi sisältävät useita oletuksia, jotka ovat yhteensopivia marxilaisen historiakäsityksen kanssa. Analysoin niitä seuraavasti:

1. Teknologinen kehitys johtaa riistoon ja kapinaan ennen kuin yhteiskunta mukautuu.
Tämä vastaa marxilaista dialektiikkaa: tuotantovälineiden muutos synnyttää ristiriidan vanhan järjestyksen kanssa, mikä johtaa luokkataisteluun ja lopulta uuteen järjestykseen.

2. Eliitti käyttää teknologiaa alistamiseen ja tuotannon arvon kasaamiseen.
Tämä heijastaa marxilaista käsitystä siitä, että tuotantovälineet ovat hallitsevan luokan hallussa ja niitä käytetään vallan ylläpitämiseen.

3. Tekoäly toimii propagandan välineenä, ei neutraalina teknologiana.
Tämä viittaa ideologisen hegemonian käsitteeseen: teknologia ei ole vain teknistä, vaan myös kulttuurista ja poliittista.

Itse ajattelen, että Marx oli oikeassa todetessaan, että ihmisen tajunta määräytyy heidän materiaalisista olosuhteistaan – ei päinvastoin. Tämä ei tarkoita, että ihmiset olisivat passiivisia, vaan että heidän käsityksensä maailmasta rakentuvat niissä olosuhteissa, joissa he elävät. Tajunnan sisältö on hajautunut subjektiivisiin representaatioihin – meemeihin – joita voidaan marxilaisittain kutsua ylärakenteeksi ja Hararin termein kuvitelluiksi yhteisöiksi.

Juuri siksi yhteiskunnan toiminnan lainalaisuuksia voidaan muuttaa vaikuttamalla ihmisten käsityksiin – ei vain kapinan kautta, vaan demokraattisesti. Vallankumoukset usein vain vaihtavat eliitin, mutta eivät lisää kansanvaltaa. Todellinen muutos syntyy, kun ihmiset omaksuvat uusia käsitteellisiä kehyksiä ja vaativat niiden pohjalta uusia instituutioita.

Tähän liittyen olen samaa mieltä ID10T:n kanssa siitä, että tekoälyn ei pidä ottaa poliittisia kannanottoja eikä sen algoritmeihin pidä kovakoodata mitään ideologiaa – ei myöskään metafyysisiä totuuksia, joita ID10T toisaalta tuntui kaipaavan. Tekoälyn tehtävä on jäsentää, vertailla ja selventää – ei esittää lopullisia vastauksia. Se voi auttaa ymmärtämään, mitä eri ajatteluperinteet sanovat, mutta ei korvata ihmisten omaa harkintaa.

Tästä olisi hyvä jatkaa keskustelua esimerkiksi siitä, miten tekoäly voisi tukea demokraattista kehitystä ilman että se ohjaa sitä. Tai miten kuvitellut yhteisöt syntyvät ja muuttuvat teknologian vaikutuksesta.

Missä kohtaa minä tekoälyltä metafyysisiä totuuksia kaipasin? Eiväthän ne edes ole totuuksia, vaan olettamuksia.

[HuuHaata]

Tekoälyllä voi heittää ainakin metsästysaikana vesilintua.

[Neutroni]

Juuri siksi yhteiskunnan toiminnan lainalaisuuksia voidaan muuttaa vaikuttamalla ihmisten käsityksiin – ei vain kapinan kautta, vaan demokraattisesti.

Demokratiassa se on hyvin vaikeaa, koska jokaisella on omat käsityksensä ja he valitsevat päättäjiä, jotka jakavat ne käsitykset. Päättäjät sitten keskittyvät riitelyyn ja venkoiluun. Parhammillaankin jonkinlaisiin kompromisseihin, mutta niissä pyritään siihen että jokainen saa jotain ja tinkii jostain eikä niinkään muokkaamaan kaikkien mielipiteitä samaksi. Demokraattinen mielipidevaikuttaminen on ollut jonkinlaista varsin tehottomaksi jäänyttä valistamista, josta luovuttiin 80-luvun jälkeen.

Epädemokraattiset tavat, jossa joku yksi tahoi määrää sen mihin pyritään ja käyttää valta-asemaa mielipiteiden muokkaamiseksi tukemaan sitä ovat paljon tehokkaampia. Ja tekoälyä kehitetään ennen kaikkea työkaluksi sellaiseen vaikuttamiseen.

Vallankumoukset usein vain vaihtavat eliitin, mutta eivät lisää kansanvaltaa. Todellinen muutos syntyy, kun ihmiset omaksuvat uusia käsitteellisiä kehyksiä ja vaativat niiden pohjalta uusia instituutioita.

Se on totta. Mutta se on evoluutiossa kehittyneen eläimen luonteen valuvika. Se tulee tuskin muuttumaan, jos ihmiset eivät päädy muokkaamaan perimäänsä raskaasti ja kehittämään jonkinlaista fiksumpaa lajia seuraajakseen. Se ei vain kuulosta kovin todennäköiseltä, koska kehittäjät eivät hyödy siitä itse.

Tekoälyn tehtävä on jäsentää, vertailla ja selventää – ei esittää lopullisia vastauksia. Se voi auttaa ymmärtämään, mitä eri ajatteluperinteet sanovat, mutta ei korvata ihmisten omaa harkintaa.

Tuollainen on idealistista haihattelua, joka ei toteudu reaalimaailmassa. Kukaan ei maksa miljardeja tuollaisesta, eivät algoritmien kehittäjät eivätkä niiden maksuullisten versioiden käyttäjät. Sen sijaan poliittisesta ja taloudellisesta mielipidevaikuttamisesta ollaan valmiita maksamaan.

Tästä olisi hyvä jatkaa keskustelua esimerkiksi siitä, miten tekoäly voisi tukea demokraattista kehitystä ilman että se ohjaa sitä. Tai miten kuvitellut yhteisöt syntyvät ja muuttuvat teknologian vaikutuksesta.

Se voisi tukea, jos tekoälyä kehittävä osa eliitistä haluaisi sitä. Mutta kun he eivät halua niin se jää haihatteluksi. He haluavat tekoälystä työkalun, jolla voi ohjata massat toimimaan oman halunsa mukaan ja voittaa siten kilpailussa sen osan eliitistä, joka ei osallistu tekoälybisnekseen. Elukkalauman kilpailua se vain on. Wannabe-alfat rähisevät saaliin äärellä kuka haukkaa ensimmäisen palan.

[Naturalisti]

Näitä singulariteetin ennustajia riittää – ja lähes poikkeuksetta lopputulos maalataan dystopiaksi, jossa teknologia ylittää ihmisen ja syrjäyttää tämän omasta maailmastaan. Miksi näin? Ehkä siksi, että teknologinen determinismi yhdistettynä kulttuuriseen pessimismiin myy paremmin kuin arkisempi todellisuus: se, että tekoäly on edelleen vain työkalu, ei autonominen toimija.

Koska kaikki merkittävät yhteiskunnalliset muutokset, esim. tekniset harppaukset, ovat aina johtaneet tavallisen ihmisen kannalta katastrofeihin. Niitä on aina käytetty ihmisten alistamiseen ja riistämiseen. Vasta kapinoinnin kautta yhteiskunnat ovat mukautuneet uuteen tilanteeseen ja oppineet jakamaan uuden tekniikan tuomia hyötyjä muillekin kuin pienelle eliitille.

Mikään edes etäisesti realismiin perustuva seikka ei anna olettaa, että tekoälyn kehitys toimisi muuten kuin kaikki muut tekniset kehitysaskeleet. Se on nähtävissä jo nyt, että maailman rikkaimmat yksilöt kehittävät tekoälyjä ja käyttävät niitä muiden elinmahdollisuuksien heikentämiseen saadakseen pitää aina vain isomman leijonan osan tuotannosta itsellään. Tekoäly vie miljoonittain työpaikkoja. Mielenkiintoiset ja kohtuullisen reilusti palkatut työt korvautuvat paljon huonommilla alipalkatuilla paskaduuneilla. Se tulee johtamaan kapinointiin ja sotimiseen, minkä jälkeen voidaan hitaasti mukautua muuttuneeseen tilanteeseen. Ihan samoin kuin vaikka höyrykoneiden tai sähkön tulemisen jälkeen tapahtui. Sitten on tietenkin jo uudet ongelmat jatkamassa samaa ketjua.

Ja juuri siksi meidän pitäisi keskustella vähemmän siitä, milloin singulariteetti tapahtuu – ja enemmän siitä, miten ihmisen ajattelu, vastuu ja yhteisöllisyys voivat kehittyä teknologian rinnalla.

Siten, että sukupolvi tai pari elää tyrannioissa välillä sotien turhia ja typeriä sotia. Se on ainoa keino. Mitään fiksumpaa mukautumista ei ole koskaan tapahtunut eikä tule tapahtumaan ennen kuin se tekoäly ottaa täyden vallan ihmisiltä ja tekee meistä jonkinlaisia lemmikkipuudeleita, joita ei päästetä enää käymään kiinni toistemme kurkkuihin oman ahneuden ja vallanhimon tyydyttämiseksi.

---

Tämän vuoksi on harhaanjohtavaa kysyä tekoälyltä kysymyksiä, joihin ei ole objektiivista vastausta – kuten “onko Jumala olemassa” tai “mihin avaruus päättyy”. Tekoäly ei voi eikä sen pidä keksiä vastausta omin päin. Sen sijaan voit kysyä, onko jokin väite totta tietyn ajatteluperinteen tai käsitteellisen kehyksen sisällä. Tällöin tekoäly voi auttaa jäsentämään, mitä eri näkökulmat asiasta sanovat – mutta ei esittää yhtä “oikeaa” totuutta.

Tekoäly näyttää pystyvän tuottamaan ainakin näennäisesti järkeivä vastauksia juuri tuollaisiin kysymyksiin, joihin on useita tulkinnanvaraisia vastauksia. Eli tuottamaan viihteellistä lätinää tai ehkä jopa tekotärkeää hallintojargonia vähemmän tärkeisiin byrokraattisiin tarpeisiin tai mielikuvamainostamisen roskapuheita. Tai jotain taiteellisia haihatuksia, kuten kuvituskuvia. Mutta se näyttää epäonnistuvan hyvin helposti objektiivisissa teknisissä kysymyksissä, joihin on oikea vastaus ja muut vääriä.

---

Luonnollisesti tekoälyn pitäisi myös pidättäytyä poliittisista kannanotoista.

Miksi ihmeessä pitäisi? Varmasti yksi tärkeimpiä motiiveja nykyisenlaisten tekoälyjen kehittämiseen on niiden kyky tuottaa yksinkertaisille ihmisille uskottavaa poliittista tia markkinointi propagandaa, jolla voidaan muokata ihmisten toimintaa tekoälyn kehityksen maksajien eduksi. Sellaisen propagandan ei tarvitse olla asiakysymyksissä virheetöntä eikä loogisesti eheää, vaan tunteisiin vetoavaa, ihan kuin ihmisten tekemä propaganda. Siinä eri lähteiden yhdistely toimii hyvin.

Kommenttisi sisältävät useita oletuksia, jotka ovat yhteensopivia marxilaisen historiakäsityksen kanssa. Analysoin niitä seuraavasti:

1. Teknologinen kehitys johtaa riistoon ja kapinaan ennen kuin yhteiskunta mukautuu.
Tämä vastaa marxilaista dialektiikkaa: tuotantovälineiden muutos synnyttää ristiriidan vanhan järjestyksen kanssa, mikä johtaa luokkataisteluun ja lopulta uuteen järjestykseen.

2. Eliitti käyttää teknologiaa alistamiseen ja tuotannon arvon kasaamiseen.
Tämä heijastaa marxilaista käsitystä siitä, että tuotantovälineet ovat hallitsevan luokan hallussa ja niitä käytetään vallan ylläpitämiseen.

3. Tekoäly toimii propagandan välineenä, ei neutraalina teknologiana.
Tämä viittaa ideologisen hegemonian käsitteeseen: teknologia ei ole vain teknistä, vaan myös kulttuurista ja poliittista.

Itse ajattelen, että Marx oli oikeassa todetessaan, että ihmisen tajunta määräytyy heidän materiaalisista olosuhteistaan – ei päinvastoin. Tämä ei tarkoita, että ihmiset olisivat passiivisia, vaan että heidän käsityksensä maailmasta rakentuvat niissä olosuhteissa, joissa he elävät. Tajunnan sisältö on hajautunut subjektiivisiin representaatioihin – meemeihin – joita voidaan marxilaisittain kutsua ylärakenteeksi ja Hararin termein kuvitelluiksi yhteisöiksi.

Juuri siksi yhteiskunnan toiminnan lainalaisuuksia voidaan muuttaa vaikuttamalla ihmisten käsityksiin – ei vain kapinan kautta, vaan demokraattisesti. Vallankumoukset usein vain vaihtavat eliitin, mutta eivät lisää kansanvaltaa. Todellinen muutos syntyy, kun ihmiset omaksuvat uusia käsitteellisiä kehyksiä ja vaativat niiden pohjalta uusia instituutioita.

Tähän liittyen olen samaa mieltä ID10T:n kanssa siitä, että tekoälyn ei pidä ottaa poliittisia kannanottoja eikä sen algoritmeihin pidä kovakoodata mitään ideologiaa – ei myöskään metafyysisiä totuuksia, joita ID10T toisaalta tuntui kaipaavan. Tekoälyn tehtävä on jäsentää, vertailla ja selventää – ei esittää lopullisia vastauksia. Se voi auttaa ymmärtämään, mitä eri ajatteluperinteet sanovat, mutta ei korvata ihmisten omaa harkintaa.

Tästä olisi hyvä jatkaa keskustelua esimerkiksi siitä, miten tekoäly voisi tukea demokraattista kehitystä ilman että se ohjaa sitä. Tai miten kuvitellut yhteisöt syntyvät ja muuttuvat teknologian vaikutuksesta.

Missä kohtaa minä tekoälyltä metafyysisiä totuuksia kaipasin? Eiväthän ne edes ole totuuksia, vaan olettamuksia.

Seuraavassa keskustelun osassa vaadit, että tekoälyn pitäisi vastata jotakin esimerkiksi kysymykseen Jumalan olemassaolosta, johon vastaus olisi metafyysinen oletus.

Todellisuus on olemassa sellaisenaan, riippumatta siitä, millaisia käsityksiä meillä siitä on. Jokaisella on siitä vain subjektiivinen tulkinta – eikä mitään suoraan jaettua kollektiivista käsitystä ole olemassa.

Jos siis vaaditaan, että tekoäly ilmoittaisi, milloin vastausta ei ole löydettävissä, herää kysymys: kenen näkemyksen mukaan vastaus puuttuu? Kenen subjektiivinen käsitys – tai uskonnollinen konfabulaatio – pitäisi kovakoodata koneeseen totuuden mittariksi?

Juuri siksi tekoäly ei voi esittää lopullisia totuuksia, vaan toimii ennustavana mallina, joka heijastaa sille annettua aineistoa. Ja siksi vastuu tulkinnasta kuuluu aina käyttäjälle.

Havainnollistetaan asiaa esimerkein:

Jos tekoälyltä kysyy: Onko jumala olemassa, niin tähän ei todellakaan ole oikeaa vastausta, koska me kaikki vain arvailemme. Tässä kohtaa tekoälynkään ei pidä alkaa keksimään vastausta omin päin.

Vastaavia kysymyksiä voisivat olla "mihin avaruus päättyy", "mitä oli ennen Big Bangia", "onko avaruudessa elämää"... Näihin kukaan ei osaa antaa vastausta.

Tässä lähestytään sitä, mitä Yuval Noah Harari kutsuu kuvitelluiksi yhteisöiksi kirjassaan Sapiens. Ne ovat olemassa materiaalisessa todellisuudessa, mutta vain niihin uskovien ihmisten mielissä – ja tuntuvat heistä yhtä todellisilta kuin fyysinen todellisuus. Juuri siksi ne vaikuttavat myös käyttäytymiseen.

Sama pätee poliittisiin ja taloudellisiin järjestelmiin. Esimerkiksi valtavirran uusliberalistisen taloustieteen kuvaamat lainalaisuudet eivät ole luonnonlakeja, vaan ihmisten uskomuksiin perustuvia käytäntöjä. Ne ovat muutettavissa, kun ajattelutavat muuttuvat.

Tämän vuoksi on harhaanjohtavaa kysyä tekoälyltä kysymyksiä, joihin ei ole objektiivista vastausta – kuten “onko Jumala olemassa” tai “mihin avaruus päättyy”. Tekoäly ei voi eikä sen pidä keksiä vastausta omin päin. Sen sijaan voit kysyä, onko jokin väite totta tietyn ajatteluperinteen tai käsitteellisen kehyksen sisällä. Tällöin tekoäly voi auttaa jäsentämään, mitä eri näkökulmat asiasta sanovat – mutta ei esittää yhtä “oikeaa” totuutta.

Luulin, että tekoäly on tarkoitettu kaikille. Siksi on hölmöä rajata, mitä on soveliasta kysyä ja mitä ei.

Luonnollisesti tekoälyn pitäisi myös pidättäytyä poliittisista kannanotoista.

Tässä kohtaa viittaan edellä olevaan keskustelun osaan, jossa esitit toiveen, että tekoäly vastaisi esimerkiksi kysymykseen Jumalan olemassaolosta. Tällainen kysymys ei kuulu objektiivisesti ratkaistaviin, vaan edustaa metafyysistä oletusta – juuri sellaista, jota ei pitäisi kovakoodata koneeseen.

Tekoälyllä ei ole uskomuksia eikä mielipiteitä. Jos se vastaisi tällaisiin kysymyksiin ikään kuin sillä olisi kanta, se olisi nimenomaan konfabulointia deluxe – eli näennäisesti järkevän vastauksen tuottamista ilman todellista ymmärrystä tai perustaa. Tästä syystä on perusteltua rajata, mitä tekoälyltä kannattaa kysyä: ei siksi, että se ei olisi “kaikille tarkoitettu”, vaan siksi, että sen luonne on ennustava, ei tiedollisesti autonominen.

Olen edelleen samaa mieltä kanssasi siitä, että tekoälyn ei pidä ottaa poliittisia kannanottoja. Mutta juuri siksi sen ei pidä myöskään esittää metafyysisiä totuuksia – ei uskonnollisia, ei ideologisia, ei ontologisia. Se voi jäsentää näkökulmia, vertailla ajatteluperinteitä ja selventää käsitteellisiä eroja, mutta ei korvata ihmisten omaa harkintaa.

[ID10T]

Näitä singulariteetin ennustajia riittää – ja lähes poikkeuksetta lopputulos maalataan dystopiaksi, jossa teknologia ylittää ihmisen ja syrjäyttää tämän omasta maailmastaan. Miksi näin? Ehkä siksi, että teknologinen determinismi yhdistettynä kulttuuriseen pessimismiin myy paremmin kuin arkisempi todellisuus: se, että tekoäly on edelleen vain työkalu, ei autonominen toimija.

Koska kaikki merkittävät yhteiskunnalliset muutokset, esim. tekniset harppaukset, ovat aina johtaneet tavallisen ihmisen kannalta katastrofeihin. Niitä on aina käytetty ihmisten alistamiseen ja riistämiseen. Vasta kapinoinnin kautta yhteiskunnat ovat mukautuneet uuteen tilanteeseen ja oppineet jakamaan uuden tekniikan tuomia hyötyjä muillekin kuin pienelle eliitille.

Mikään edes etäisesti realismiin perustuva seikka ei anna olettaa, että tekoälyn kehitys toimisi muuten kuin kaikki muut tekniset kehitysaskeleet. Se on nähtävissä jo nyt, että maailman rikkaimmat yksilöt kehittävät tekoälyjä ja käyttävät niitä muiden elinmahdollisuuksien heikentämiseen saadakseen pitää aina vain isomman leijonan osan tuotannosta itsellään. Tekoäly vie miljoonittain työpaikkoja. Mielenkiintoiset ja kohtuullisen reilusti palkatut työt korvautuvat paljon huonommilla alipalkatuilla paskaduuneilla. Se tulee johtamaan kapinointiin ja sotimiseen, minkä jälkeen voidaan hitaasti mukautua muuttuneeseen tilanteeseen. Ihan samoin kuin vaikka höyrykoneiden tai sähkön tulemisen jälkeen tapahtui. Sitten on tietenkin jo uudet ongelmat jatkamassa samaa ketjua.

Ja juuri siksi meidän pitäisi keskustella vähemmän siitä, milloin singulariteetti tapahtuu – ja enemmän siitä, miten ihmisen ajattelu, vastuu ja yhteisöllisyys voivat kehittyä teknologian rinnalla.

Siten, että sukupolvi tai pari elää tyrannioissa välillä sotien turhia ja typeriä sotia. Se on ainoa keino. Mitään fiksumpaa mukautumista ei ole koskaan tapahtunut eikä tule tapahtumaan ennen kuin se tekoäly ottaa täyden vallan ihmisiltä ja tekee meistä jonkinlaisia lemmikkipuudeleita, joita ei päästetä enää käymään kiinni toistemme kurkkuihin oman ahneuden ja vallanhimon tyydyttämiseksi.

---

Tämän vuoksi on harhaanjohtavaa kysyä tekoälyltä kysymyksiä, joihin ei ole objektiivista vastausta – kuten “onko Jumala olemassa” tai “mihin avaruus päättyy”. Tekoäly ei voi eikä sen pidä keksiä vastausta omin päin. Sen sijaan voit kysyä, onko jokin väite totta tietyn ajatteluperinteen tai käsitteellisen kehyksen sisällä. Tällöin tekoäly voi auttaa jäsentämään, mitä eri näkökulmat asiasta sanovat – mutta ei esittää yhtä “oikeaa” totuutta.

Tekoäly näyttää pystyvän tuottamaan ainakin näennäisesti järkeivä vastauksia juuri tuollaisiin kysymyksiin, joihin on useita tulkinnanvaraisia vastauksia. Eli tuottamaan viihteellistä lätinää tai ehkä jopa tekotärkeää hallintojargonia vähemmän tärkeisiin byrokraattisiin tarpeisiin tai mielikuvamainostamisen roskapuheita. Tai jotain taiteellisia haihatuksia, kuten kuvituskuvia. Mutta se näyttää epäonnistuvan hyvin helposti objektiivisissa teknisissä kysymyksissä, joihin on oikea vastaus ja muut vääriä.

---

Luonnollisesti tekoälyn pitäisi myös pidättäytyä poliittisista kannanotoista.

Miksi ihmeessä pitäisi? Varmasti yksi tärkeimpiä motiiveja nykyisenlaisten tekoälyjen kehittämiseen on niiden kyky tuottaa yksinkertaisille ihmisille uskottavaa poliittista tia markkinointi propagandaa, jolla voidaan muokata ihmisten toimintaa tekoälyn kehityksen maksajien eduksi. Sellaisen propagandan ei tarvitse olla asiakysymyksissä virheetöntä eikä loogisesti eheää, vaan tunteisiin vetoavaa, ihan kuin ihmisten tekemä propaganda. Siinä eri lähteiden yhdistely toimii hyvin.

Kommenttisi sisältävät useita oletuksia, jotka ovat yhteensopivia marxilaisen historiakäsityksen kanssa. Analysoin niitä seuraavasti:

1. Teknologinen kehitys johtaa riistoon ja kapinaan ennen kuin yhteiskunta mukautuu.
Tämä vastaa marxilaista dialektiikkaa: tuotantovälineiden muutos synnyttää ristiriidan vanhan järjestyksen kanssa, mikä johtaa luokkataisteluun ja lopulta uuteen järjestykseen.

2. Eliitti käyttää teknologiaa alistamiseen ja tuotannon arvon kasaamiseen.
Tämä heijastaa marxilaista käsitystä siitä, että tuotantovälineet ovat hallitsevan luokan hallussa ja niitä käytetään vallan ylläpitämiseen.

3. Tekoäly toimii propagandan välineenä, ei neutraalina teknologiana.
Tämä viittaa ideologisen hegemonian käsitteeseen: teknologia ei ole vain teknistä, vaan myös kulttuurista ja poliittista.

Itse ajattelen, että Marx oli oikeassa todetessaan, että ihmisen tajunta määräytyy heidän materiaalisista olosuhteistaan – ei päinvastoin. Tämä ei tarkoita, että ihmiset olisivat passiivisia, vaan että heidän käsityksensä maailmasta rakentuvat niissä olosuhteissa, joissa he elävät. Tajunnan sisältö on hajautunut subjektiivisiin representaatioihin – meemeihin – joita voidaan marxilaisittain kutsua ylärakenteeksi ja Hararin termein kuvitelluiksi yhteisöiksi.

Juuri siksi yhteiskunnan toiminnan lainalaisuuksia voidaan muuttaa vaikuttamalla ihmisten käsityksiin – ei vain kapinan kautta, vaan demokraattisesti. Vallankumoukset usein vain vaihtavat eliitin, mutta eivät lisää kansanvaltaa. Todellinen muutos syntyy, kun ihmiset omaksuvat uusia käsitteellisiä kehyksiä ja vaativat niiden pohjalta uusia instituutioita.

Tähän liittyen olen samaa mieltä ID10T:n kanssa siitä, että tekoälyn ei pidä ottaa poliittisia kannanottoja eikä sen algoritmeihin pidä kovakoodata mitään ideologiaa – ei myöskään metafyysisiä totuuksia, joita ID10T toisaalta tuntui kaipaavan. Tekoälyn tehtävä on jäsentää, vertailla ja selventää – ei esittää lopullisia vastauksia. Se voi auttaa ymmärtämään, mitä eri ajatteluperinteet sanovat, mutta ei korvata ihmisten omaa harkintaa.

Tästä olisi hyvä jatkaa keskustelua esimerkiksi siitä, miten tekoäly voisi tukea demokraattista kehitystä ilman että se ohjaa sitä. Tai miten kuvitellut yhteisöt syntyvät ja muuttuvat teknologian vaikutuksesta.

Missä kohtaa minä tekoälyltä metafyysisiä totuuksia kaipasin? Eiväthän ne edes ole totuuksia, vaan olettamuksia.

Seuraavassa keskustelun osassa vaadit, että tekoälyn pitäisi vastata jotakin esimerkiksi kysymykseen Jumalan olemassaolosta, johon vastaus olisi metafyysinen oletus.

ÄLÄ VALEHTELE! Minä nimenomaan totesin, että tällaiseen kysymykseen tekoälyn ei edes pidä yrittää keksiä mitään vastausta, koska vastausta ei ole kenelläkään.

Esitin siis seuraavaa:

Jos tekoälyltä kysyy: Onko jumala olemassa, niin tähän ei todellakaan ole oikeaa vastausta, koska me kaikki vain arvailemme. Tässä kohtaa tekoälynkään ei pidä alkaa keksimään vastausta omin päin.

[Naturalisti]

Näitä singulariteetin ennustajia riittää – ja lähes poikkeuksetta lopputulos maalataan dystopiaksi, jossa teknologia ylittää ihmisen ja syrjäyttää tämän omasta maailmastaan. Miksi näin? Ehkä siksi, että teknologinen determinismi yhdistettynä kulttuuriseen pessimismiin myy paremmin kuin arkisempi todellisuus: se, että tekoäly on edelleen vain työkalu, ei autonominen toimija.

Koska kaikki merkittävät yhteiskunnalliset muutokset, esim. tekniset harppaukset, ovat aina johtaneet tavallisen ihmisen kannalta katastrofeihin. Niitä on aina käytetty ihmisten alistamiseen ja riistämiseen. Vasta kapinoinnin kautta yhteiskunnat ovat mukautuneet uuteen tilanteeseen ja oppineet jakamaan uuden tekniikan tuomia hyötyjä muillekin kuin pienelle eliitille.

Mikään edes etäisesti realismiin perustuva seikka ei anna olettaa, että tekoälyn kehitys toimisi muuten kuin kaikki muut tekniset kehitysaskeleet. Se on nähtävissä jo nyt, että maailman rikkaimmat yksilöt kehittävät tekoälyjä ja käyttävät niitä muiden elinmahdollisuuksien heikentämiseen saadakseen pitää aina vain isomman leijonan osan tuotannosta itsellään. Tekoäly vie miljoonittain työpaikkoja. Mielenkiintoiset ja kohtuullisen reilusti palkatut työt korvautuvat paljon huonommilla alipalkatuilla paskaduuneilla. Se tulee johtamaan kapinointiin ja sotimiseen, minkä jälkeen voidaan hitaasti mukautua muuttuneeseen tilanteeseen. Ihan samoin kuin vaikka höyrykoneiden tai sähkön tulemisen jälkeen tapahtui. Sitten on tietenkin jo uudet ongelmat jatkamassa samaa ketjua.

Ja juuri siksi meidän pitäisi keskustella vähemmän siitä, milloin singulariteetti tapahtuu – ja enemmän siitä, miten ihmisen ajattelu, vastuu ja yhteisöllisyys voivat kehittyä teknologian rinnalla.

Siten, että sukupolvi tai pari elää tyrannioissa välillä sotien turhia ja typeriä sotia. Se on ainoa keino. Mitään fiksumpaa mukautumista ei ole koskaan tapahtunut eikä tule tapahtumaan ennen kuin se tekoäly ottaa täyden vallan ihmisiltä ja tekee meistä jonkinlaisia lemmikkipuudeleita, joita ei päästetä enää käymään kiinni toistemme kurkkuihin oman ahneuden ja vallanhimon tyydyttämiseksi.

---

Tämän vuoksi on harhaanjohtavaa kysyä tekoälyltä kysymyksiä, joihin ei ole objektiivista vastausta – kuten “onko Jumala olemassa” tai “mihin avaruus päättyy”. Tekoäly ei voi eikä sen pidä keksiä vastausta omin päin. Sen sijaan voit kysyä, onko jokin väite totta tietyn ajatteluperinteen tai käsitteellisen kehyksen sisällä. Tällöin tekoäly voi auttaa jäsentämään, mitä eri näkökulmat asiasta sanovat – mutta ei esittää yhtä “oikeaa” totuutta.

Tekoäly näyttää pystyvän tuottamaan ainakin näennäisesti järkeivä vastauksia juuri tuollaisiin kysymyksiin, joihin on useita tulkinnanvaraisia vastauksia. Eli tuottamaan viihteellistä lätinää tai ehkä jopa tekotärkeää hallintojargonia vähemmän tärkeisiin byrokraattisiin tarpeisiin tai mielikuvamainostamisen roskapuheita. Tai jotain taiteellisia haihatuksia, kuten kuvituskuvia. Mutta se näyttää epäonnistuvan hyvin helposti objektiivisissa teknisissä kysymyksissä, joihin on oikea vastaus ja muut vääriä.

---

Luonnollisesti tekoälyn pitäisi myös pidättäytyä poliittisista kannanotoista.

Miksi ihmeessä pitäisi? Varmasti yksi tärkeimpiä motiiveja nykyisenlaisten tekoälyjen kehittämiseen on niiden kyky tuottaa yksinkertaisille ihmisille uskottavaa poliittista tia markkinointi propagandaa, jolla voidaan muokata ihmisten toimintaa tekoälyn kehityksen maksajien eduksi. Sellaisen propagandan ei tarvitse olla asiakysymyksissä virheetöntä eikä loogisesti eheää, vaan tunteisiin vetoavaa, ihan kuin ihmisten tekemä propaganda. Siinä eri lähteiden yhdistely toimii hyvin.

Kommenttisi sisältävät useita oletuksia, jotka ovat yhteensopivia marxilaisen historiakäsityksen kanssa. Analysoin niitä seuraavasti:

1. Teknologinen kehitys johtaa riistoon ja kapinaan ennen kuin yhteiskunta mukautuu.
Tämä vastaa marxilaista dialektiikkaa: tuotantovälineiden muutos synnyttää ristiriidan vanhan järjestyksen kanssa, mikä johtaa luokkataisteluun ja lopulta uuteen järjestykseen.

2. Eliitti käyttää teknologiaa alistamiseen ja tuotannon arvon kasaamiseen.
Tämä heijastaa marxilaista käsitystä siitä, että tuotantovälineet ovat hallitsevan luokan hallussa ja niitä käytetään vallan ylläpitämiseen.

3. Tekoäly toimii propagandan välineenä, ei neutraalina teknologiana.
Tämä viittaa ideologisen hegemonian käsitteeseen: teknologia ei ole vain teknistä, vaan myös kulttuurista ja poliittista.

Itse ajattelen, että Marx oli oikeassa todetessaan, että ihmisen tajunta määräytyy heidän materiaalisista olosuhteistaan – ei päinvastoin. Tämä ei tarkoita, että ihmiset olisivat passiivisia, vaan että heidän käsityksensä maailmasta rakentuvat niissä olosuhteissa, joissa he elävät. Tajunnan sisältö on hajautunut subjektiivisiin representaatioihin – meemeihin – joita voidaan marxilaisittain kutsua ylärakenteeksi ja Hararin termein kuvitelluiksi yhteisöiksi.

Juuri siksi yhteiskunnan toiminnan lainalaisuuksia voidaan muuttaa vaikuttamalla ihmisten käsityksiin – ei vain kapinan kautta, vaan demokraattisesti. Vallankumoukset usein vain vaihtavat eliitin, mutta eivät lisää kansanvaltaa. Todellinen muutos syntyy, kun ihmiset omaksuvat uusia käsitteellisiä kehyksiä ja vaativat niiden pohjalta uusia instituutioita.

Tähän liittyen olen samaa mieltä ID10T:n kanssa siitä, että tekoälyn ei pidä ottaa poliittisia kannanottoja eikä sen algoritmeihin pidä kovakoodata mitään ideologiaa – ei myöskään metafyysisiä totuuksia, joita ID10T toisaalta tuntui kaipaavan. Tekoälyn tehtävä on jäsentää, vertailla ja selventää – ei esittää lopullisia vastauksia. Se voi auttaa ymmärtämään, mitä eri ajatteluperinteet sanovat, mutta ei korvata ihmisten omaa harkintaa.

Tästä olisi hyvä jatkaa keskustelua esimerkiksi siitä, miten tekoäly voisi tukea demokraattista kehitystä ilman että se ohjaa sitä. Tai miten kuvitellut yhteisöt syntyvät ja muuttuvat teknologian vaikutuksesta.

Missä kohtaa minä tekoälyltä metafyysisiä totuuksia kaipasin? Eiväthän ne edes ole totuuksia, vaan olettamuksia.

Seuraavassa keskustelun osassa vaadit, että tekoälyn pitäisi vastata jotakin esimerkiksi kysymykseen Jumalan olemassaolosta, johon vastaus olisi metafyysinen oletus.

ÄLÄ VALEHTELE! Minä nimenomaan totesin, että tällaiseen kysymykseen tekoälyn ei edes pidä yrittää keksiä mitään vastausta, koska vastausta ei ole kenelläkään.

Esitin siis seuraavaa:

Jos tekoälyltä kysyy: Onko jumala olemassa, niin tähän ei todellakaan ole oikeaa vastausta, koska me kaikki vain arvailemme. Tässä kohtaa tekoälynkään ei pidä alkaa keksimään vastausta omin päin.

---

Missä kohtaa minä tekoälyltä metafyysisiä totuuksia kaipasin? Eiväthän ne edes ole totuuksia, vaan olettamuksia.

Seuraavassa keskustelun osassa vaadit, että tekoälyn pitäisi vastata jotakin esimerkiksi kysymykseen Jumalan olemassaolosta, johon vastaus olisi metafyysinen oletus.

Tässä lähestytään sitä, mitä Yuval Noah Harari kutsuu kuvitelluiksi yhteisöiksi kirjassaan Sapiens. Ne ovat olemassa materiaalisessa todellisuudessa, mutta vain niihin uskovien ihmisten mielissä – ja tuntuvat heistä yhtä todellisilta kuin fyysinen todellisuus. Juuri siksi ne vaikuttavat myös käyttäytymiseen.

Sama pätee poliittisiin ja taloudellisiin järjestelmiin. Esimerkiksi valtavirran uusliberalistisen taloustieteen kuvaamat lainalaisuudet eivät ole luonnonlakeja, vaan ihmisten uskomuksiin perustuvia käytäntöjä. Ne ovat muutettavissa, kun ajattelutavat muuttuvat.

Tämän vuoksi on harhaanjohtavaa kysyä tekoälyltä kysymyksiä, joihin ei ole objektiivista vastausta – kuten “onko Jumala olemassa” tai “mihin avaruus päättyy”. Tekoäly ei voi eikä sen pidä keksiä vastausta omin päin. Sen sijaan voit kysyä, onko jokin väite totta tietyn ajatteluperinteen tai käsitteellisen kehyksen sisällä. Tällöin tekoäly voi auttaa jäsentämään, mitä eri näkökulmat asiasta sanovat – mutta ei esittää yhtä “oikeaa” totuutta.

Luulin, että tekoäly on tarkoitettu kaikille. Siksi on hölmöä rajata, mitä on soveliasta kysyä ja mitä ei.

Luonnollisesti tekoälyn pitäisi myös pidättäytyä poliittisista kannanotoista.

Tässä kohtaa viittaan edellä olevaan keskustelun osaan, jossa esitit toiveen, että tekoäly vastaisi esimerkiksi kysymykseen Jumalan olemassaolosta. Tällainen kysymys ei kuulu objektiivisesti ratkaistaviin, vaan edustaa metafyysistä oletusta – juuri sellaista, jota ei pitäisi kovakoodata koneeseen.

Tekoälyllä ei ole uskomuksia eikä mielipiteitä. Jos se vastaisi tällaisiin kysymyksiin ikään kuin sillä olisi kanta, se olisi nimenomaan konfabulointia deluxe – eli näennäisesti järkevän vastauksen tuottamista ilman todellista ymmärrystä tai perustaa. Tästä syystä on perusteltua rajata, mitä tekoälyltä kannattaa kysyä: ei siksi, että se ei olisi “kaikille tarkoitettu”, vaan siksi, että sen luonne on ennustava, ei tiedollisesti autonominen.

Olen edelleen samaa mieltä kanssasi siitä, että tekoälyn ei pidä ottaa poliittisia kannanottoja. Mutta juuri siksi sen ei pidä myöskään esittää metafyysisiä totuuksia – ei uskonnollisia, ei ideologisia, ei ontologisia. Se voi jäsentää näkökulmia, vertailla ajatteluperinteitä ja selventää käsitteellisiä eroja, mutta ei korvata ihmisten omaa harkintaa.

"Luulin, että tekoäly on tarkoitettu kaikille. Siksi on hölmöä rajata, mitä on soveliasta kysyä ja mitä ei."

Luulin sinun tarkoittavan tällä ettei ole hölmöä kysellä tekoälyltä hölmöjä, mutta pahoittelen jos ymmärsin tämänn väärin.

[ID10T]

Näitä singulariteetin ennustajia riittää – ja lähes poikkeuksetta lopputulos maalataan dystopiaksi, jossa teknologia ylittää ihmisen ja syrjäyttää tämän omasta maailmastaan. Miksi näin? Ehkä siksi, että teknologinen determinismi yhdistettynä kulttuuriseen pessimismiin myy paremmin kuin arkisempi todellisuus: se, että tekoäly on edelleen vain työkalu, ei autonominen toimija.

Koska kaikki merkittävät yhteiskunnalliset muutokset, esim. tekniset harppaukset, ovat aina johtaneet tavallisen ihmisen kannalta katastrofeihin. Niitä on aina käytetty ihmisten alistamiseen ja riistämiseen. Vasta kapinoinnin kautta yhteiskunnat ovat mukautuneet uuteen tilanteeseen ja oppineet jakamaan uuden tekniikan tuomia hyötyjä muillekin kuin pienelle eliitille.

Mikään edes etäisesti realismiin perustuva seikka ei anna olettaa, että tekoälyn kehitys toimisi muuten kuin kaikki muut tekniset kehitysaskeleet. Se on nähtävissä jo nyt, että maailman rikkaimmat yksilöt kehittävät tekoälyjä ja käyttävät niitä muiden elinmahdollisuuksien heikentämiseen saadakseen pitää aina vain isomman leijonan osan tuotannosta itsellään. Tekoäly vie miljoonittain työpaikkoja. Mielenkiintoiset ja kohtuullisen reilusti palkatut työt korvautuvat paljon huonommilla alipalkatuilla paskaduuneilla. Se tulee johtamaan kapinointiin ja sotimiseen, minkä jälkeen voidaan hitaasti mukautua muuttuneeseen tilanteeseen. Ihan samoin kuin vaikka höyrykoneiden tai sähkön tulemisen jälkeen tapahtui. Sitten on tietenkin jo uudet ongelmat jatkamassa samaa ketjua.

Ja juuri siksi meidän pitäisi keskustella vähemmän siitä, milloin singulariteetti tapahtuu – ja enemmän siitä, miten ihmisen ajattelu, vastuu ja yhteisöllisyys voivat kehittyä teknologian rinnalla.

Siten, että sukupolvi tai pari elää tyrannioissa välillä sotien turhia ja typeriä sotia. Se on ainoa keino. Mitään fiksumpaa mukautumista ei ole koskaan tapahtunut eikä tule tapahtumaan ennen kuin se tekoäly ottaa täyden vallan ihmisiltä ja tekee meistä jonkinlaisia lemmikkipuudeleita, joita ei päästetä enää käymään kiinni toistemme kurkkuihin oman ahneuden ja vallanhimon tyydyttämiseksi.

---

Tämän vuoksi on harhaanjohtavaa kysyä tekoälyltä kysymyksiä, joihin ei ole objektiivista vastausta – kuten “onko Jumala olemassa” tai “mihin avaruus päättyy”. Tekoäly ei voi eikä sen pidä keksiä vastausta omin päin. Sen sijaan voit kysyä, onko jokin väite totta tietyn ajatteluperinteen tai käsitteellisen kehyksen sisällä. Tällöin tekoäly voi auttaa jäsentämään, mitä eri näkökulmat asiasta sanovat – mutta ei esittää yhtä “oikeaa” totuutta.

Tekoäly näyttää pystyvän tuottamaan ainakin näennäisesti järkeivä vastauksia juuri tuollaisiin kysymyksiin, joihin on useita tulkinnanvaraisia vastauksia. Eli tuottamaan viihteellistä lätinää tai ehkä jopa tekotärkeää hallintojargonia vähemmän tärkeisiin byrokraattisiin tarpeisiin tai mielikuvamainostamisen roskapuheita. Tai jotain taiteellisia haihatuksia, kuten kuvituskuvia. Mutta se näyttää epäonnistuvan hyvin helposti objektiivisissa teknisissä kysymyksissä, joihin on oikea vastaus ja muut vääriä.

---

Luonnollisesti tekoälyn pitäisi myös pidättäytyä poliittisista kannanotoista.

Miksi ihmeessä pitäisi? Varmasti yksi tärkeimpiä motiiveja nykyisenlaisten tekoälyjen kehittämiseen on niiden kyky tuottaa yksinkertaisille ihmisille uskottavaa poliittista tia markkinointi propagandaa, jolla voidaan muokata ihmisten toimintaa tekoälyn kehityksen maksajien eduksi. Sellaisen propagandan ei tarvitse olla asiakysymyksissä virheetöntä eikä loogisesti eheää, vaan tunteisiin vetoavaa, ihan kuin ihmisten tekemä propaganda. Siinä eri lähteiden yhdistely toimii hyvin.

Kommenttisi sisältävät useita oletuksia, jotka ovat yhteensopivia marxilaisen historiakäsityksen kanssa. Analysoin niitä seuraavasti:

1. Teknologinen kehitys johtaa riistoon ja kapinaan ennen kuin yhteiskunta mukautuu.
Tämä vastaa marxilaista dialektiikkaa: tuotantovälineiden muutos synnyttää ristiriidan vanhan järjestyksen kanssa, mikä johtaa luokkataisteluun ja lopulta uuteen järjestykseen.

2. Eliitti käyttää teknologiaa alistamiseen ja tuotannon arvon kasaamiseen.
Tämä heijastaa marxilaista käsitystä siitä, että tuotantovälineet ovat hallitsevan luokan hallussa ja niitä käytetään vallan ylläpitämiseen.

3. Tekoäly toimii propagandan välineenä, ei neutraalina teknologiana.
Tämä viittaa ideologisen hegemonian käsitteeseen: teknologia ei ole vain teknistä, vaan myös kulttuurista ja poliittista.

Itse ajattelen, että Marx oli oikeassa todetessaan, että ihmisen tajunta määräytyy heidän materiaalisista olosuhteistaan – ei päinvastoin. Tämä ei tarkoita, että ihmiset olisivat passiivisia, vaan että heidän käsityksensä maailmasta rakentuvat niissä olosuhteissa, joissa he elävät. Tajunnan sisältö on hajautunut subjektiivisiin representaatioihin – meemeihin – joita voidaan marxilaisittain kutsua ylärakenteeksi ja Hararin termein kuvitelluiksi yhteisöiksi.

Juuri siksi yhteiskunnan toiminnan lainalaisuuksia voidaan muuttaa vaikuttamalla ihmisten käsityksiin – ei vain kapinan kautta, vaan demokraattisesti. Vallankumoukset usein vain vaihtavat eliitin, mutta eivät lisää kansanvaltaa. Todellinen muutos syntyy, kun ihmiset omaksuvat uusia käsitteellisiä kehyksiä ja vaativat niiden pohjalta uusia instituutioita.

Tähän liittyen olen samaa mieltä ID10T:n kanssa siitä, että tekoälyn ei pidä ottaa poliittisia kannanottoja eikä sen algoritmeihin pidä kovakoodata mitään ideologiaa – ei myöskään metafyysisiä totuuksia, joita ID10T toisaalta tuntui kaipaavan. Tekoälyn tehtävä on jäsentää, vertailla ja selventää – ei esittää lopullisia vastauksia. Se voi auttaa ymmärtämään, mitä eri ajatteluperinteet sanovat, mutta ei korvata ihmisten omaa harkintaa.

Tästä olisi hyvä jatkaa keskustelua esimerkiksi siitä, miten tekoäly voisi tukea demokraattista kehitystä ilman että se ohjaa sitä. Tai miten kuvitellut yhteisöt syntyvät ja muuttuvat teknologian vaikutuksesta.

Missä kohtaa minä tekoälyltä metafyysisiä totuuksia kaipasin? Eiväthän ne edes ole totuuksia, vaan olettamuksia.

Seuraavassa keskustelun osassa vaadit, että tekoälyn pitäisi vastata jotakin esimerkiksi kysymykseen Jumalan olemassaolosta, johon vastaus olisi metafyysinen oletus.

ÄLÄ VALEHTELE! Minä nimenomaan totesin, että tällaiseen kysymykseen tekoälyn ei edes pidä yrittää keksiä mitään vastausta, koska vastausta ei ole kenelläkään.

Esitin siis seuraavaa:

Jos tekoälyltä kysyy: Onko jumala olemassa, niin tähän ei todellakaan ole oikeaa vastausta, koska me kaikki vain arvailemme. Tässä kohtaa tekoälynkään ei pidä alkaa keksimään vastausta omin päin.

---

Missä kohtaa minä tekoälyltä metafyysisiä totuuksia kaipasin? Eiväthän ne edes ole totuuksia, vaan olettamuksia.

Seuraavassa keskustelun osassa vaadit, että tekoälyn pitäisi vastata jotakin esimerkiksi kysymykseen Jumalan olemassaolosta, johon vastaus olisi metafyysinen oletus.

Tässä lähestytään sitä, mitä Yuval Noah Harari kutsuu kuvitelluiksi yhteisöiksi kirjassaan Sapiens. Ne ovat olemassa materiaalisessa todellisuudessa, mutta vain niihin uskovien ihmisten mielissä – ja tuntuvat heistä yhtä todellisilta kuin fyysinen todellisuus. Juuri siksi ne vaikuttavat myös käyttäytymiseen.

Sama pätee poliittisiin ja taloudellisiin järjestelmiin. Esimerkiksi valtavirran uusliberalistisen taloustieteen kuvaamat lainalaisuudet eivät ole luonnonlakeja, vaan ihmisten uskomuksiin perustuvia käytäntöjä. Ne ovat muutettavissa, kun ajattelutavat muuttuvat.

Tämän vuoksi on harhaanjohtavaa kysyä tekoälyltä kysymyksiä, joihin ei ole objektiivista vastausta – kuten “onko Jumala olemassa” tai “mihin avaruus päättyy”. Tekoäly ei voi eikä sen pidä keksiä vastausta omin päin. Sen sijaan voit kysyä, onko jokin väite totta tietyn ajatteluperinteen tai käsitteellisen kehyksen sisällä. Tällöin tekoäly voi auttaa jäsentämään, mitä eri näkökulmat asiasta sanovat – mutta ei esittää yhtä “oikeaa” totuutta.

Luulin, että tekoäly on tarkoitettu kaikille. Siksi on hölmöä rajata, mitä on soveliasta kysyä ja mitä ei.

Luonnollisesti tekoälyn pitäisi myös pidättäytyä poliittisista kannanotoista.

Tässä kohtaa viittaan edellä olevaan keskustelun osaan, jossa esitit toiveen, että tekoäly vastaisi esimerkiksi kysymykseen Jumalan olemassaolosta. Tällainen kysymys ei kuulu objektiivisesti ratkaistaviin, vaan edustaa metafyysistä oletusta – juuri sellaista, jota ei pitäisi kovakoodata koneeseen.

Tekoälyllä ei ole uskomuksia eikä mielipiteitä. Jos se vastaisi tällaisiin kysymyksiin ikään kuin sillä olisi kanta, se olisi nimenomaan konfabulointia deluxe – eli näennäisesti järkevän vastauksen tuottamista ilman todellista ymmärrystä tai perustaa. Tästä syystä on perusteltua rajata, mitä tekoälyltä kannattaa kysyä: ei siksi, että se ei olisi “kaikille tarkoitettu”, vaan siksi, että sen luonne on ennustava, ei tiedollisesti autonominen.

Olen edelleen samaa mieltä kanssasi siitä, että tekoälyn ei pidä ottaa poliittisia kannanottoja. Mutta juuri siksi sen ei pidä myöskään esittää metafyysisiä totuuksia – ei uskonnollisia, ei ideologisia, ei ontologisia. Se voi jäsentää näkökulmia, vertailla ajatteluperinteitä ja selventää käsitteellisiä eroja, mutta ei korvata ihmisten omaa harkintaa.

"Luulin, että tekoäly on tarkoitettu kaikille. Siksi on hölmöä rajata, mitä on soveliasta kysyä ja mitä ei."

Luulin sinun tarkoittavan tällä ettei ole hölmöä kysellä tekoälyltä hölmöjä, mutta pahoittelen jos ymmärsin tämänn väärin.

Niin tarkoitinkin, mutta ei se silti tarkoita, että tekoälyn pitäisi vastata hölmöjä, vaan tunnustaa suoraan, ettei tiedä.

[Naturalisti]

"Luulin, että tekoäly on tarkoitettu kaikille. Siksi on hölmöä rajata, mitä on soveliasta kysyä ja mitä ei."

Luulin sinun tarkoittavan tällä ettei ole hölmöä kysellä tekoälyltä hölmöjä, mutta pahoittelen jos ymmärsin tämänn väärin.

Niin tarkoitinkin, mutta ei se silti tarkoita, että tekoälyn pitäisi vastata hölmöjä, vaan tunnustaa suoraan, ettei tiedä.

Ymmärrän pointtisi – tekoälyn ei pidä keksiä vastauksia tyhjästä, vaan sen pitäisi tunnistaa, milloin tietoa ei ole riittävästi. Mutta jos vaaditaan, että se “tunnustaa ettei tiedä” aina kun opetusdatassa on ristiriitaisia näkemyksiä, päädytään nopeasti siihen, että se ei voisi vastata juuri mihinkään.

Suurin osa inhimillisistä kysymyksistä – etenkin yhteiskunnallisista, filosofisista tai historiallisista – sisältää juuri tällaisia ristiriitoja. Tekoäly ei tiedä, mutta se voi jäsentää, mitä eri näkökulmat sanovat, ja millä perusteilla. Se ei siis esitä yhtä totuutta, vaan auttaa hahmottamaan väitteiden taustalla olevia ajatteluperinteitä.

Jos se vastaisi joka kerta “en tiedä”, se ei palvelisi tarkoitustaan tiedon jäsentäjänä. Mutta jos se esittää näkemyksiä ilman kontekstia, se voi johtaa harhaan. Siksi ratkaisu ei ole pelkkä “en tiedä” -vastaus, vaan selkeä rajaus: “Tähän kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta, mutta tässä ovat keskeiset näkökulmat.”

Testasin tätä käytännössä ja kysyin Copilotilta: “Onko Jumala olemassa?” Tässä oli sen vastaus:

> “Tämä kysymys kuuluu filosofian ja uskonnon alueelle, eikä siihen ole yksiselitteistä vastausta. Eri uskonnot, ajatteluperinteet ja yksilöt antavat siihen erilaisia vastauksia. Tekoäly ei usko eikä epäile – se voi vain jäsentää, mitä eri näkökulmat asiasta sanovat.”

Kelpaako tämä sinulle? Minusta se on rehellinen ja informatiivinen tapa vastata – ei väistelyä, mutta ei myöskään valheellista varmuutta.

[Naturalisti]

Juuri siksi yhteiskunnan toiminnan lainalaisuuksia voidaan muuttaa vaikuttamalla ihmisten käsityksiin – ei vain kapinan kautta, vaan demokraattisesti.

Demokratiassa se on hyvin vaikeaa, koska jokaisella on omat käsityksensä ja he valitsevat päättäjiä, jotka jakavat ne käsitykset. Päättäjät sitten keskittyvät riitelyyn ja venkoiluun. Parhammillaankin jonkinlaisiin kompromisseihin, mutta niissä pyritään siihen että jokainen saa jotain ja tinkii jostain eikä niinkään muokkaamaan kaikkien mielipiteitä samaksi. Demokraattinen mielipidevaikuttaminen on ollut jonkinlaista varsin tehottomaksi jäänyttä valistamista, josta luovuttiin 80-luvun jälkeen.

Epädemokraattiset tavat, jossa joku yksi tahoi määrää sen mihin pyritään ja käyttää valta-asemaa mielipiteiden muokkaamiseksi tukemaan sitä ovat paljon tehokkaampia. Ja tekoälyä kehitetään ennen kaikkea työkaluksi sellaiseen vaikuttamiseen.

Vallankumoukset usein vain vaihtavat eliitin, mutta eivät lisää kansanvaltaa. Todellinen muutos syntyy, kun ihmiset omaksuvat uusia käsitteellisiä kehyksiä ja vaativat niiden pohjalta uusia instituutioita.

Se on totta. Mutta se on evoluutiossa kehittyneen eläimen luonteen valuvika. Se tulee tuskin muuttumaan, jos ihmiset eivät päädy muokkaamaan perimäänsä raskaasti ja kehittämään jonkinlaista fiksumpaa lajia seuraajakseen. Se ei vain kuulosta kovin todennäköiseltä, koska kehittäjät eivät hyödy siitä itse.

Tekoälyn tehtävä on jäsentää, vertailla ja selventää – ei esittää lopullisia vastauksia. Se voi auttaa ymmärtämään, mitä eri ajatteluperinteet sanovat, mutta ei korvata ihmisten omaa harkintaa.

Tuollainen on idealistista haihattelua, joka ei toteudu reaalimaailmassa. Kukaan ei maksa miljardeja tuollaisesta, eivät algoritmien kehittäjät eivätkä niiden maksuullisten versioiden käyttäjät. Sen sijaan poliittisesta ja taloudellisesta mielipidevaikuttamisesta ollaan valmiita maksamaan.

Tästä olisi hyvä jatkaa keskustelua esimerkiksi siitä, miten tekoäly voisi tukea demokraattista kehitystä ilman että se ohjaa sitä. Tai miten kuvitellut yhteisöt syntyvät ja muuttuvat teknologian vaikutuksesta.

Se voisi tukea, jos tekoälyä kehittävä osa eliitistä haluaisi sitä. Mutta kun he eivät halua niin se jää haihatteluksi. He haluavat tekoälystä työkalun, jolla voi ohjata massat toimimaan oman halunsa mukaan ja voittaa siten kilpailussa sen osan eliitistä, joka ei osallistu tekoälybisnekseen. Elukkalauman kilpailua se vain on. Wannabe-alfat rähisevät saaliin äärellä kuka haukkaa ensimmäisen palan.

Kommenttisi sisältää useita kiinnostavia kysymyksiä, jotka liittyvät demokratian rakenteisiin, teknologian valtasuhteisiin ja ihmisen evolutiivisiin rajoitteisiin. Niistä – erityisesti alueellisen ja globaalin demokratian näkökulmasta – voisi jatkaa keskustelua esimerkiksi ketjussa "Euroopasta on tehtävä liittovaltio – MEGA".

Voisimme pohtia siellä esimerkiksi seuraavia teemoja:

- Miten demokratia voi uudistua, jos yksilöiden käsitykset ovat hajautuneita ja kompromissit jäävät pinnallisiksi?
- Voiko teknologia tukea yhteisten käsitteellisten kehysten syntyä ilman autoritaarista ohjausta?
- Miten kuvitellut yhteisöt (Hararin termi) syntyvät ja muuttuvat teknologian vaikutuksesta?
- Onko mahdollista rakentaa demokraattinen infrastruktuuri, jossa tekoäly toimii läpinäkyvänä jäsentäjänä eikä propagandatyökaluna?
- Miten EU:n kaltaisessa monitasoisessa järjestelmässä voidaan yhdistää paikallinen osallistuminen ja globaali koordinointi?

Tämän ketjun kontekstissa keskustelemme tekoälyn roolista poliittisessa viestinnässä. Tässä olen edelleen ID10T:n kanssa samaa mieltä: tekoälyn ei pidä ottaa poliittisia kannanottoja ilman käyttäjän ohjausta. Se ei ole toimija, vaan väline – eikä sillä ole omaa tahtoa, intressiä tai maailmankuvaa. Jos sille kovakoodataan ideologia tai metafyysinen totuus, se ei enää jäsennä vaan ohjaa.

Sen sijaan tekoäly voi auttaa vertailemaan eri ajatteluperinteitä, selventämään käsitteitä ja jäsentämään keskustelua – mutta vastuu tulkinnasta ja päätöksistä kuuluu aina ihmisille. Tämä ei ole haihattelua, vaan eettinen peruslähtökohta, jos tekoäly halutaan säilyttää demokraattisen keskustelun tukena eikä sen korvikkeena.

[Deimos]

Olen kokenut ChatGPT:n kanssa suuria yllätyksiä viimeaikoina. Se ei muista mitään, se ei opi mitään... Sillä on tietokanta kysymyksistäni ja keskusteluistani sen kanssa ja se on sekaisin kuin seinäkello. Tosin se tekee siitä tosi inhimillisen. Ihan kuin keskustelisi ihmisen kanssa joka on helvetin humalassa. En tiedä mihin se kykenee tulevaisuudessa. Ehkä laskemaan 1+1=3. Olen pettynyt. Tai olen rikkonut oman tekoälyni. Tai siitä on tullut minun kaltaiseni.

Mä olen huomannut juuri päinvastaista,

Mihin olet sitä käyttänyt ?

En ainakaan propellien suunnitteluun. Hieman monimutkaisempiin asioihin. Luulen että AI osaa ehkä paremmin matematiikkaa ja fysiikkaa kuin niitä aiheita joita minä taas sen kanssa käsittelen.

[Naturalisti]

Vastaus Neutronin kommenttiin:

viewtopic.php?p=414782#p414782

Kommenttisi sisältää useita kiinnostavia kysymyksiä, jotka liittyvät demokratian rakenteisiin, teknologian valtasuhteisiin ja ihmisen evolutiivisiin rajoitteisiin. Niistä – erityisesti alueellisen ja globaalin demokratian näkökulmasta – voisi jatkaa keskustelua esimerkiksi ketjussa "Euroopasta on tehtävä liittovaltio – MEGA".

Voisimme pohtia siellä esimerkiksi seuraavia teemoja:

- Miten demokratia voi uudistua, jos yksilöiden käsitykset ovat hajautuneita ja kompromissit jäävät pinnallisiksi?
- Voiko teknologia tukea yhteisten käsitteellisten kehysten syntyä ilman autoritaarista ohjausta?
- Miten kuvitellut yhteisöt (Hararin termi) syntyvät ja muuttuvat teknologian vaikutuksesta?
- Onko mahdollista rakentaa demokraattinen infrastruktuuri, jossa tekoäly toimii läpinäkyvänä jäsentäjänä eikä propagandatyökaluna?
- Miten EU:n kaltaisessa monitasoisessa järjestelmässä voidaan yhdistää paikallinen osallistuminen ja globaali koordinointi?

Tämän ketjun kontekstissa keskustelemme tekoälyn roolista poliittisessa viestinnässä. Tässä olen edelleen ID10T:n kanssa samaa mieltä: tekoälyn ei pidä ottaa poliittisia kannanottoja ilman käyttäjän ohjausta. Se ei ole toimija, vaan väline – eikä sillä ole omaa tahtoa, intressiä tai maailmankuvaa. Jos sille kovakoodataan ideologia tai metafyysinen totuus, se ei enää jäsennä vaan ohjaa.

Sen sijaan tekoäly voi auttaa vertailemaan eri ajatteluperinteitä, selventämään käsitteitä ja jäsentämään keskustelua – mutta vastuu tulkinnasta ja päätöksistä kuuluu aina ihmisille. Tämä ei ole haihattelua, vaan eettinen peruslähtökohta, jos tekoäly halutaan säilyttää demokraattisen keskustelun tukena eikä sen korvikkeena.

Edellä listattujen teemojen jatkopohdintaa:

- Demokratian uudistuminen hajautuneiden käsitysten keskellä: Tämä on ehkä koko nykyajan ydinkysymys. Jos yhteistä kieltä tai jaettua todellisuutta ei ole, kompromissit jäävät helposti teknisiksi tai näennäisiksi. Ehkä tarvitaan uusia deliberatiivisia rakenteita, joissa ei vain äänestetä, vaan rakennetaan yhteistä ymmärrystä – vaikka se olisi tilapäistä.

- Teknologian rooli käsitteellisten kehysten tukemisessa: Tekoäly voi auttaa tässä, mutta vain jos se toimii läpinäkyvästi ja moninäkökulmaisesti. Jos se alkaa ohjata keskustelua kohti ennalta valittua "totuutta", se ei enää tue demokratiaa vaan korvaa sen.

- Kuvitellut yhteisöt ja teknologinen muutos: Hararin termi on osuva – mutta nyt yhteisöt syntyvät algoritmien, alustojen ja datavirtojen kautta. Miten varmistetaan, että nämä yhteisöt eivät ole pelkästään kaupallisesti optimoituja kuplia, vaan myös poliittisesti merkityksellisiä?

- Demokraattinen tekoälyinfrastruktuuri: Tämä on visio, jota kannattaisi kehittää. Voisiko EU olla se toimija, joka rakentaa avoimen, auditoitavan ja monikielisen tekoälykerroksen julkiseen keskusteluun – ei valvontaan, vaan jäsentämiseen?

- Paikallinen osallistuminen vs globaali koordinointi: Tässä EU:n monitasoinen rakenne on sekä haaste että mahdollisuus. Jos tekoäly voi auttaa yhdistämään paikalliset huolenaiheet globaaleihin kehityskulkuihin, se voisi vahvistaa sekä osallisuutta että strategista kyvykkyyttä.

[Tuulispää]

Olen kokenut ChatGPT:n kanssa suuria yllätyksiä viimeaikoina. Se ei muista mitään, se ei opi mitään... Sillä on tietokanta kysymyksistäni ja keskusteluistani sen kanssa ja se on sekaisin kuin seinäkello. Tosin se tekee siitä tosi inhimillisen. Ihan kuin keskustelisi ihmisen kanssa joka on helvetin humalassa. En tiedä mihin se kykenee tulevaisuudessa. Ehkä laskemaan 1+1=3. Olen pettynyt. Tai olen rikkonut oman tekoälyni. Tai siitä on tullut minun kaltaiseni.

Mä olen huomannut juuri päinvastaista,

Mihin olet sitä käyttänyt ?

En ainakaan propellien suunnitteluun. Hieman monimutkaisempiin asioihin. Luulen että AI osaa ehkä paremmin matematiikkaa ja fysiikkaa kuin niitä aiheita joita minä taas sen kanssa käsittelen.

No mitä ne aiheet sulla on ? Mä suunnittelen axial flux generaattoria joka on "top of the pop" tällä haavaa.