Tässä on hyvin ristiriitaista kuvausta Rytin käyttäytymisestä hyökkäysvaiheessa. On hyvin vaikea käsittää hänen mielemuutostaan hyökkäysen edetessä.
Presidentin adjutantti ev Aladar Paasonen (rintamakomentaja heinäkuussa -41 ja tiedustelupäällikkö tammikuussa -42) NL:n ja Saksan sotilaallisten resurssien tuntijana varoitti vanhan rajan ylityksestä, mutta hän joutui epäsuosioon pessimismin luomisesta. Rytille hyökkäys sitten tulikin yllätyksenä kun oli varoittanut Mannerheimia rajan ylittämisetä, ja Rytin pojan kertomana TV:ssa sanoi ”tulleensa vedetyksi huulesta”. Ryti oli kyllä pyytänyt jo huhtikuussa maantieteilijä V. Aueria esittämään saksalaisille tieteellisen perustelun Itä-Karjalan kuulumisesta Suomelle, mutta siinä käsityksessä, että saksalaiset olisivat NL:n pikaisesti valloittaneet. Suomalaisten joukkojen tarkoitus kun oli lähinnä vain luovutettujen alueiden takaisin valtaaminen.
Paasosen kertomana hyökkäyksen alkaessa 10.7 Ryti oli epäröinyt hyökkäyksen lopullisten tavoitteiden asettamista kauas Syvärille (Erfurtin vaatimus) ja Äänisjärvelle, ja olisi halunnut sen pysähtyvän jo Aunuksessa ja Tuulosjoella ja järvilinjalla siitä koilliseen ja pohjoiseen, mutta kuitenkin vanha raja ylitettynä.
Tässä tiedostossa eduskunnan yhden tapahtuman kuvauksessa sanotaan: ”Presidentti Ryti kannatti etenemisen jatkamista lokakuussa saavutetun Syvärin ja valloitetun Petroskoin jälkeenkin.
”
https://www.eduskunta.fi/verkkoteos/val ... -1945.html
Entäs tämä: Ragnar Nordström laivanvarustaja, jääkärievl, heimoaktivisti, poliittinen taustavaikuttaja, harmaa eminenssi, toteaa muistelmissaan Rytin eräässä kokouksessa kyselleen mahdollisuutta milloin saksalaisten kanssa voitaisiin neuvotella pohjois-Norjan liittämisestä Suomeen.
Taisivat herrat kokouksessaan olla aika tuiskeessa vitsikkäällä tuulella, vai miten tuo pitäsi käsittää?