Märkäruuti kirjoitti: ↑23 Marras 2025, 20:00
Jos kaveri on rakentanut ison ohjelmistofirman omien ideoittensa pohjalta ja onnistunut kasvattamaan sen niin suureksi, että joku taho tarjoaa siitä toistakymmentä miljoonaa, niin turha siitä firman perustajaa ja kehittäjää on syyttää. Luultavasti suuri osa sen hinnasta on kasvuodotuksia, joka ei ole työntekijöiden selkänahoista pois.
En minä siitä syytäkään, vaan siitä, että ahnehtii tuollaisen valtavan rahamäärän itselleen, omiin nollasummapeleihinsä muiden kaltaistensa kanssa tai ansaitsemattomaan luksuselämään, eikä käytä sitä yleishyödyllisesti. Kasvuodotukset tarkoittavat selkokielellä, että keinottelijat näkevät potentiaalia riistää työntekijöitä tulevaisuudessa. Kaikki firmojen raha tulee asiakkailta, jotka maksavat työntekijöiden tekemästä työstä (tai valtion tukihillotolpista, mikä on vielä pahempaa rosvousta). Eivät nuo omistajat tai isot kekkulit taio rahaa millään muulla mekanismilla. Jokainen voittoeuro on asiakkilta nyhdettyä ylihintaa ja/tai työntekijöiltä alihintaan nyhdettyä työtä (tai sitten veronmaksajilta varastettua korruptoituneiden politiikkojen avustamana).
Mutta jos ja kun haluaa kulkea Suomen kunniakkaan työväenliikkeen ideologian vasemmistosiiven agendan elvyttäjänä ja ylläpitäjänä, niin ulostuloasi voi siitä näkökulmasta kunnioittaa jopa sillee hyvällä tavalla.
Se pitäisi tosiaan elvyttää. Vähän vasemmistopopulismia sopii kyllä muodikkaan fasistipopulismin sekaan.
Konemies kirjoitti: ↑23 Marras 2025, 20:07
Vaikka kokoomus voittaisi vaalit niin...
Hyvin pieni todennäköisyys ; jopa niin pieni, että sen voi jättää pois laskuista, mikäi mitään radikaalia ei tapahdu ennen seuraavia vaaleja.
Mutta kuten tunnettu poliitikko takavuosina sanoi: "Siperia opettaa." Sama taloudellis-poliittinen Siperia on SDP:lläkin edessä, on muu hallituskokoonpano mikä tahansa. Liikkumavara on varsin pieni, ja siksi jokaisen kannattaisi äänestää puoluetta, joka lupaa ohdakkeita ja orjantappuroita, mutta sellaisia ohdakkeita ja orjantappuroita, joiden kanssa itse uskoo kykenevänsä elämään. Jos joku puolue lupaa piparkakkuja ja rinkilöitä, se pettää aivan varmasti.
Konemies kirjoitti: ↑23 Marras 2025, 20:07
Vaikka kokoomus voittaisi vaalit niin kellään ei ole hinkua kokoomuksen johtamaan hallitukseen. Sehän olisi itsemurha puolueelle.
Varmasti on. Ei se ole mikään itsemurha millekään puolueelle, mutta se on potentiaalisille ministereille loistava mahdollisuus tienata hyvät rahat. Jos sen seurauksena jotkut tusinaedustajat putoavat eduskunnasta seuraavissa vaaleissa, se on voi voi heille. Sellainen on poliittisen broilerin rooli, ja ehkä se sitten joskus palkitaan onnekkaimmille heistä ministerin pestinä. Ministeritason tekijät tulevat aina valitukksi ja voivat pitää sitten 4 vuoden huilikauden oppositiosta huudellen. Sen jälkeen vaalikarja on unohtanut kaikki petokset ja ei muuta kuin populistinen vaalikampanja tulille ja uutta jytkyä juhlimaan.
Neutroni kirjoitti: ↑23 Marras 2025, 20:16
Vähän vasemmistopopulismia sopii kyllä muodikkaan fasistipopulismin sekaan.
Hyväksyn vielä tuonkin, jos fasistipopulismin yhteydessä käytät termiä kommunistipopulismi, etkä vasemmistopopulismi. Muuten lause ontuu kuin Rautavaaran Eriksson.
Märkäruuti kirjoitti: ↑23 Marras 2025, 20:21
Hyväksyn vielä tuonkin, jos fasistipopulismin yhteydessä käytät termiä kommunistipopulismi, etkä vasemmistopopulismi. Muuten lause ontuu kuin Rautavaaran Eriksson.
En minä kannata kommunismia. Se tarkoittaa Marxilais-Leninististä ideologiaa ja totalitaarista hallintoa, joka murskaa kaikki ihmisoikeudet. Ei se ole koskaan missään tuottanut oleellisesti tuhokapitalismia parempaa. Ihmisistä ei löydy sopivia johtajia tuollaiseen yhteiskuntaan. Valta korruptoi kaikki ja sitten kommunismi jää samanlaiseksi juhlapuhesanaksi kuin "vapaus" on länsimaissa, ja homma on vain tusinatyranniaa.
Kannatan vasemmistolaista sosiaalidemokratiaa. Markkinataloudella voi olla paikkansa pienimuotoisesti ja kontrolloidusti, mutta kenenkään ei pidä saada sillä kohtuuttomasti. Firmojen kasvaessa niiden pitäisi siirtyä vähitellen valtion haltuun, kantaa progressiivisesti aina vain enemmän yhteiskuntavastuuta ja omistajasta tulla johtaja. Joka voi tienata 2 kertaa mediaanin verran, mutta sen enempää ei kenenkään pidä saada.
Konemies kirjoitti: ↑23 Marras 2025, 20:30
Marxilaisuus on kuollut ajat sitten. Nykyiset yhteiskuntien valtavirrat on aivan toista vaikka niihin viitataan vanhoilla termeillä.
Toistaiseksi. Eivät poliittiset aatteet kuole, ne ajautuvat epäsuosioon. Mutta olen varma, että vielä tulee aika, että marxismi kaivetaan naftaliinista ja ollaan niin kommunistia niin kommunistia. Tuskin minä sitä tulen näkemään, mutta emme me jää viimeiseksi sukupolveksi.
Niin kävi fasismillekin. Sodan jälkleen se oli hyvin pienen marginaalin ääriöyhötystä, jolla ei ollut minkäänlaista poliittista merkitystä, mutta nyt tuhokapitalismiin pettyneet kansat ovat kaivaneet ne opit uuteen kukoistukseen ja wanhojen hyvien aikojen palauttamiseen. Fasismi varmasti tulee ja hallitsee jonkin aikaa, mutta ei se mitään ihmisille anna muuta kuin kuolemaa ja kärsimystä. Sitten kun ihmiset saavat kyllikseen, voi olla taas Marxismin vuoro tuhota seuraavan sukupolven tai parin elämä. Ei tämä apina opi koskaan, sitä on turha odottaa.
Naturalisti kirjoitti: ↑23 Marras 2025, 13:22 Mennään suoraan asiaan. Toistat ”kuka maksaa?” -argumenttia, vaikka siihen on jo vastattu useaan otteeseen. Kyse ei ole mantroista vaan siitä, että työtakuun ja työttömyyden kustannuksia ei voi verrata keskenään kuin ne olisivat samaa kululajia. Eivät ole.
Toistan "kuka maksaa" -argumenttia, koska MMT on toistaiseksi utopiaa. Me emme pysty työllistämään kaikkia nykyisten talouden lainalaisuuksien vallitessa.
Naturalisti kirjoitti:
MMT ei ole “pilvilinnaa”, vaan kuvaus siitä, miten julkisen talouden kirjanpito tosiasiallisesti toimii myös euroalueella. Eurovaltio ei ole kotitalous: rajoitteet ovat reaalitaloudessa, ei eurojen puutteessa.
No jos meillä kerran on rahoitus kunnossa, niin miksei kukaan toimi? Miksi edellisen hallituksen Työkanava floppasi surkeasti?
Naturalisti kirjoitti:
Työtakuu ei korvaa palkkatyötä.
Ongelma ei ole “tempputyöllistäminen”, vaan se että sitä on käytetty väärin. Työtakuun idea on päinvastainen: selkeä rajaus täydentäviin tehtäviin, TES-tasoinen palkka ja läpinäkyvä valvonta. Jos tätä mallia olisi toteutettu aiemmin, juuri ne kuvaamasi väärinkäytökset eivät olisi olleet mahdollisia.
Eli MITEN työtakuu eroaa normaalista työllistämksestä? Se on minulle edelleen epäselvää.
Naturalisti kirjoitti:
4) “Onko täydentävä työ kannattavaa?”
On, koska juuri nämä osa-alueet ovat markkinapuutteita: luontotyöt, vihreä siirtymä, sosiaalinen työ, perinneympäristöjen hoito, yhteisölliset palvelut. Niitä ei tehdä nyt, vaikka tarve on valtava. Markkinat eivät tee kaikkea, eikä niiden tehtävänäkään ole tuottaa yhteiskunnallista perustaa.
Kaikkia näitä hoitaa jo yksityinen sektori, mutta kun ne tehdään alihankintana julkisrahoitteisesti, on lopputulos surkea, kuten sotepalveluista olemme oppineet.
Naturalisti kirjoitti:
“Jos tämä olisi järkevää, miksei sitä jo tehdä?”
Sama kysymys sopii myös peruskoululle, neuvolalle ja kansanterveydelle. Kaikki suuret uudistukset ovat aluksi olleet “radikaaleja” ja “kalliita”, kunnes ne osoittautuivat kaikkein halvimmiksi ratkaisuiksi.
Työtakuu on seuraava tällainen rakenteellinen uudistus — ja juuri siksi se herättää vastarintaa.
Työttömyys alkoi olla ongelma jo 90-luvulla, eli aikaa olisi kyllä ollut omaksua työtakuun kaltaisia uudistuksia.
Naturalisti kirjoitti:
6) Ja lopuksi:
Syrjäytymisen syitä ei pidä sekoittaa sen seurauksiin. Luonteenpiirteitä ei valita, mutta yhteiskunta voi poistaa rakenteelliset esteet.
Työtakuu ei ole terapiaa, vaan turvaverkko, joka estää sen putoamisen, josta syrjäytyminen alkaa.
En minä ole syrjäytymisen syitä ja seurauksia sekoittanut. Työtakuu ei ole tähän ihmelääke.
On pakko aloittaa oikaisemalla muutama keskustelussa toistuva väärinkäsitys.
1. “MMT on utopiaa.”
Ei ole. MMT ei ole poliittinen ohjelma, vaan kirjanpitotason analyysi siitä, miten modernien rahajärjestelmien logiikka toimii.
Sen ydinajatus on yksinkertainen:
* Suvereeni valuutanliikkeellelaskija ei voi “loppua rahasta”, koska se luo oman valuuttansa transaktio kerrallaan.
* Todelliset rajoitteet ovat reaalitaloudessa: työvoimassa, kapasiteetissa, energiassa, tuotannossa, ekologiassa.
* Julkinen alijäämä on yksityisen sektorin ylijäämä — kirjanpidollinen identiteetti, ei ideologia.
Euroalueella emme ole täysivaltaisia valuutanliikkeellelaskijoita, mutta MMT:n analyysi pätee silti:
rajoite ei ole eurojen “loppuminen”, vaan EU-sääntöjen poliittinen tulkinta.
Ja juuri tässä kohtaa väitteesi “utopiasta” kääntyy päinvastoin: MMT:n mukaisia politiikkatoimia tehdään jo nyt, joskaan ei johdonmukaisesti.
2. “Jos rahoitus on olemassa, miksei kukaan toimi?”
Tämä ei ole rahoituskysymys vaan poliittisen tahdon kysymys.
EU:n nykyiset taloussäännöt ovat sekava yhdistelmä 90-luvun aikakauden inflaatiopelkoja, ja niitä sovelletaan täysin mekaanisesti. Suomessa tämän mekaanisuuden päälle on rakennettu vielä erillinen velkajarrusopimus, jonka ongelma on ilmeinen:
> Se käsittelee tulevaisuusinvestoinnit ja päivittäiset käyttömenot samanlaisena “kuluna”, mikä on talouspoliittisesti kestämätön lähestymistapa.
Jos leikataan yhtä aikaa sekä koulutuksesta, perustutkimuksesta, tiestöstä, digitaalisesta infrastruktuurista että vihreän siirtymän investoinneista, tehdään klassinen virhe:
syödään myös siemenperunat.
Työkanavan epäonnistuminen ei ole todiste rahoituksen puutteesta, vaan siitä että:
* sitä ei rakennettu työtakuun periaatteille
* se ei toiminut alueellisen näkökulman eikä työn kysyntä–tarjonta -koordinoinnin logiikalla
* sen tehtävä oli käytännössä vain tilastoiva, ei tuottava
3. “Yksityinen sektori hoitaa nämä jo nyt.”
Erittäin rajallisesti.
Markkinat tekevät asioita, jotka ovat:
* skaalautuvia
* yksityistettävissä
* lyhyen aikavälin tuottojen näkökulmasta järkeviä
Markkinat eivät tee niitä töitä, jotka ovat:
* luonteeltaan paikallisia
* yhteishyödyllisiä
* vaikeasti tuotteistettavia
* ekologisesti välttämättömiä
* matalan tuoton mutta korkean arvoinfrastruktuurin tehtäviä
Juuri näissä kohdin on tyypillisin markkinapuutteen alue — ja juuri siksi työtakuu on järkevä.
4. Mikä työtakuussa on erilaista?
Tärkein ero “normaaliin työllistämiseen”:
> Työtakuu ei ole aktiivimalli, ei vastikkeellista sosiaaliturvaa, eikä halpatyömarkkinoiden jatke.
Sen ehdot:
* työ on lisäarvoa tuottavaa, ei korvaavaa (ei syrjäytä yrityksiä, ei korvaa TES-työtä)
* palkka on TES-tasoinen
* työ on vapaaehtoista, mutta oikeudellisesti taattu
* kohdentaminen tapahtuu paikallisen kysynnän mukaan
* rahoitus on keskitetty, mutta toteutus alueellisesti integroitu
Ja ennen kaikkea:
Työtakuu luo uuden toimintaperiaatteen alueellisille työvoima- ja elinvoimapalveluille.
Sen sijaan että TE-palvelut ovat hallinnollinen siilo, työtakuun logiikassa ne muuttuvat:
1. alueelliseksi työnvälityskeskukseksi
2. osaamispolkujen koordinaattoriksi
3. paikallisen palvelutuotannon vahvistajaksi
4. ennakoivan hyvinvointipolitiikan osaksi
Tuloksena syntyy toimiva kokonaisuus, jossa:
* työttömyysjaksoja lyhennetään
* osaaminen ei rapistu
* paikallista kysyntää pystytään vastaamaan
* syrjäytymisen alkuvaiheet katkotaan
* kunnille syntyy uusia palveluvalmiuksia ilman markkinoiden vääristämistä
5. “Jos tämä olisi järkevää, miksei sitä jo tehdä?”
Tätä tehdään — pilotteina, pienessä mittakaavassa ja eri nimillä — useissa EU-maissa.
Tämän lisäksi EU:n taloussääntöjen uudistaminen on käynnissä.
Suomi voisi halutessaan vaikuttaa siihen, että tulevaisuuden kehikko mahdollistaisi:
* sekoittaa investoinnit ja käyttömenot
* ylläpitää keinotekoisia “menokattoja”
* ylläpitää väärää analogiaa kotitalouden kirjanpidosta
* sivuuttaa reaalitalouden kapasiteettirajoitteet
…niin silloin ei ole kyse MMT:n “utopiasta”, vaan siitä että poliittinen johto valitsee olla käyttämättä olemassa olevia välineitä.
Filosofia on vasta esitieteellistä pohdiskelua. Ollakseen hyödyllistä, sen perustana on oltava naturalistinen luonnontiede: jokaisella fyysisellä ja mentaalisella tapatumalla on kausaalisnen-sulkeuma-argumentin mukainen fyysinen syy tai selitys.
Neutroni kirjoitti: ↑23 Marras 2025, 20:26
Markkinataloudella voi olla paikkansa pienimuotoisesti ja kontrolloidusti, mutta kenenkään ei pidä saada sillä kohtuuttomasti. Firmojen kasvaessa niiden pitäisi siirtyä vähitellen valtion haltuun, kantaa progressiivisesti aina vain enemmän yhteiskuntavastuuta ja omistajasta tulla johtaja. Joka voi tienata 2 kertaa mediaanin verran, mutta sen enempää ei kenenkään pidä saada.
Toki yhteiskuntavastuu on hyvä ja toivottava asia, mutta hankalaksi menee monikansallisissa yrityksissä toteuttaa yhteiskuntavastuun toteuttaminen ja valvonta.
Samoin "Firmojen kasvaessa niiden pitäisi siirtyä vähitellen valtion haltuun".
Minkä valtion haltuun ja miksi.
Miten se valtio sen firman liiketoimintaa osaa paremmin hoitaa, kuin firman toiminnan ja kilpailukyvyn kuntoon laittaneet.
Firman "omistuksen" saa ostamalla osake-enemmistön, jos persaus kestää.
Ja silloin omistaja voi olla johtaja - mutta mitä hyvää se uusi johtaja tuo liiketoimintaan ja kellekään. Myy valtion kassavajeen takia firman ja hetkellisesti paikkaa budjettialijäämää.
Konemies kirjoitti: ↑23 Marras 2025, 20:30
Marxilaisuus on kuollut ajat sitten. Nykyiset yhteiskuntien valtavirrat on aivan toista vaikka niihin viitataan vanhoilla termeillä.
Toistaiseksi. Eivät poliittiset aatteet kuole, ne ajautuvat epäsuosioon. Mutta olen varma, että vielä tulee aika, että marxismi kaivetaan naftaliinista ja ollaan niin kommunistia niin kommunistia. Tuskin minä sitä tulen näkemään, mutta emme me jää viimeiseksi sukupolveksi.
Niin kävi fasismillekin. Sodan jälkleen se oli hyvin pienen marginaalin ääriöyhötystä, jolla ei ollut minkäänlaista poliittista merkitystä, mutta nyt tuhokapitalismiin pettyneet kansat ovat kaivaneet ne opit uuteen kukoistukseen ja wanhojen hyvien aikojen palauttamiseen. Fasismi varmasti tulee ja hallitsee jonkin aikaa, mutta ei se mitään ihmisille anna muuta kuin kuolemaa ja kärsimystä. Sitten kun ihmiset saavat kyllikseen, voi olla taas Marxismin vuoro tuhota seuraavan sukupolven tai parin elämä. Ei tämä apina opi koskaan, sitä on turha odottaa.
Juu. Vaikuttaa siltä että ihmiskunta ei viisastu näistä edelläkävijöistä vaan palaa lyömään päätään betoniseinään. Mutta joskus betoniseinä murtuu ja opitaan jotain.
Neutroni kirjoitti: ↑23 Marras 2025, 20:26
Markkinataloudella voi olla paikkansa pienimuotoisesti ja kontrolloidusti, mutta kenenkään ei pidä saada sillä kohtuuttomasti. Firmojen kasvaessa niiden pitäisi siirtyä vähitellen valtion haltuun, kantaa progressiivisesti aina vain enemmän yhteiskuntavastuuta ja omistajasta tulla johtaja. Joka voi tienata 2 kertaa mediaanin verran, mutta sen enempää ei kenenkään pidä saada.
Toki yhteiskuntavastuu on hyvä ja toivottava asia, mutta hankalaksi menee monikansallisissa yrityksissä toteuttaa yhteiskuntavastuun toteuttaminen ja valvonta.
Samoin "Firmojen kasvaessa niiden pitäisi siirtyä vähitellen valtion haltuun".
Minkä valtion haltuun ja miksi.
Miten se valtio sen firman liiketoimintaa osaa paremmin hoitaa, kuin firman toiminnan ja kilpailukyvyn kuntoon laittaneet.
Firman "omistuksen" saa ostamalla osake-enemmistön, jos persaus kestää.
Ja silloin omistaja voi olla johtaja - mutta mitä hyvää se uusi johtaja tuo liiketoimintaan ja kellekään. Myy valtion kassavajeen takia firman ja hetkellisesti paikkaa budjettialijäämää.
Pitäisi olla varmaan joku samanlainen systeemi kuin Kiinalla. Infrastruktuurialat ja sellaiseksi kehittyvät valtio-omisteisiksi ts. valtio-omisteisille yrityksille kilpailuetu infra-aloille. Näin infra palvelee kansaa (olettaen ettei valtiojohto kuppaa tuotantoa omaan taskuun) ja yksityinen sektori kilpailee sitten muilla sektoreilla. Jos yksityinen nousee markkinajohtajaksi ts yksityisen sektorin tuotteet muodostavat uuden infra-alan ts. elämän tapa riippuvaista teknologiasta, valtio-omisteinen yritys alalle ja kilpailuedun turvin monopoliasemaan.
Viimeksi muokannut Stadin öljylanne, 23 Marras 2025, 21:05. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
Tauko kirjoitti: ↑23 Marras 2025, 20:52
Toki yhteiskuntavastuu on hyvä ja toivottava asia, mutta hankalaksi menee monikansallisissa yrityksissä toteuttaa yhteiskuntavastuun toteuttaminen ja valvonta.
Tuollaisessa yhteiskunnassa ei ole sijaa monikansallisille yrityksille. Mutta ei maailma sellaisia tarvitse.
Samoin "Firmojen kasvaessa niiden pitäisi siirtyä vähitellen valtion haltuun".
Minkä valtion haltuun ja miksi.
Miten se valtio sen firman liiketoimintaa osaa paremmin hoitaa, kuin firman toiminnan ja kilpailukyvyn kuntoon laittaneet.
Tarkoitus on tietenkin se, että firmat pysyvät vastuullisina ja tuottavat tarpeellisia asioita, eikä turhaa ympäristölle haitallista krääsää, johon vapaat markkinat ajavat. Ja tuolla tavalla ei tule niin rikkaita ja mahtavia liikemiehiä, jotka voivat painostaa omaisuudellaan demokraattisia hallituksia.
Juu, tuo tietenkin vaatii paljon myös poliitikoilta ja se on sitten oma asiansa miten se toteutetaan. Se, että maksimitulot ovat 2 kertaa mediaani pitäisi ulottaa poliitikkoihinkin. Silloin ei olisi ainakaan rikastumisen motiivia väärinkäytöksiin. Mutta ei tuo tieytsti ole mikään yksinkertaisella tempulla toteutettavissa oleva asia. Se vaatii ehkä jonkinlaista tekoälyn vallankaappausta tai muuta täysin odottamatonta.
Ja silloin omistaja voi olla johtaja - mutta mitä hyvää se uusi johtaja tuo liiketoimintaan ja kellekään. Myy valtion kassavajeen takia firman ja hetkellisesti paikkaa budjettialijäämää.
Valtion kassa kestää paljon paremmin, jos poliitikot eivät voi vedättää itselleen tai etupiireilleen.
Konemies kirjoitti: ↑23 Marras 2025, 21:18
Kiinassa talous tuntuu toimivan vaikka valtavia monttuja tapahtuu valtion ohjauksen seurauksena.
Singaporessa myös, talous toimii, sosialistinen "demokratia", vähiten korruptoitunut maa tilastoissa, melko rajattua kuitenkin arvostelu valtion johdosta ja toimista.
Toimii, mutta onko tuokaan toiveitten täyttymys. Ja onko toimivuuden syy järjestelmä vaiko maantieteellinen sijainti. Jotain siellä on kuitenkin tehty oikein.
