SDP paljastaa mitä se tekee, jos nousee valtaan

[ID10T]

Julkisen puolen maksamat palkat tuottavat ostovoimaa ja hyötyä ihan siinä missä yksityisenkin ja sitä kautta työtä valtavasti sinne yksityiselle sektorille. Ihan samalla tavalla julkisen työntekijät ostavat ruokansa, autonsa jne, kuin muutkin, josta suora hyöty menee näille tuottajille/tarjoajille/ym.
Erilaisina veroina ja maksuina näistä palkoista vielä kaiken lisäksi palautuu yli puolet takaisin, niin julkisen puolen työntekijä on lopulta kaikkein halvin valtiolle ja kunnille, jotka keräävät veroja, kun vertaa vaikka yksityisen puolen työntekijän kuluun. Lakisääteiset asiat tm täytyy joka tapauksessa tehdä. Tehdäänkö ne halvalla omalla työvoimalla, vai kustannetaan kallilla jonkun yrityspampun lompakkoa, ei pitäisi olla vaikea laskutehtävä.

Myös valtio pystyy tekemään huomattavan paljon ihan bisnestä, kuten nyt kaikki valtion liikelaitokset omistamat yritykset jne jne. Valtio on yksi suurimpia talouden moottoreita ja työllistäjiä niin suoraan, kuin välillisesti.

Viime vuonna valtio sai omaisuustulojen 1,45mrd € voittoina, niin ei nyt ihan pientä liiketoimintaa harrasta. Toki se putosi joku 120m€ vuodesta -23, mutta se nyt on bändin sankareiden tekojen lopputulos ollut kaikessa muussakin. Isoimpien yrityksien pörssiarvokin pudonnut tän hallituksen aikana vissiin puoleen

https://valtioneuvosto.fi/documents/194 ... 4208871510

Ei ne varsinaisesti tuota ostovoimaa, ne siirtävät verotuloja takaisin yrityksille, kun kerätyistä veroista.maksetaan palkkoja julkisen työntekijöille jotka sitten ostavat palkallaan yksityisiltä. Eli julkinen puoli kierrättää rahaa ja ostovoimaa.

Jos viittaat tolla tehokkuudella verrattuna yksityistettyihin ostopalveluihin niin kyllä olisi parempi että julkinen tuottaa itse peruspalvelut sen sijaan että ne ostetaan. Verotulojen kierrätys kaikille takaisin on paljon parempi kuin vuoto ulkomaille tai edes pienemmän porukan (yrityksen omistajien) taskuun Suomessa.

Ja kyllä infraan, kansanterveyteen ja kehitykseen (koulutus, tutkimus, yms) investoinnitkin on hyvä juttu joka maksaa itsensä takaisin korkojen kera. Investoimatta jättäminen tulee kalliiksi.

Tuo investointien leikkaus, johon myös itse luen mainitsemasi alat, on hieman outoa ja ennenkaikkea näistä leikkaaminen, koska se syö suoraan tulevaisuuden varoja ja vie myös osaamista enemmän riippuvaiseksi ulkopuolisesta työvoimasta ja siitä osaamisesta.

Ostovoimaa toki lisää rahaa, kui raha,

Nyt tuli virallinen vahvistus, että Suomea esitetään alijäämämenettelyyn. Saa nähdä mikä vaikutus tällä on tulevaisuuteen. Se voi olla käänne esimerkiksi kansalaisten talousluottamuksen osalta ja voi hyvinkin kääntää kurssia kulutuksen osalta. Torppaako EU Orpon junaptojekstin koska torppasi sen jo aiemmin ja mitä se tekee talouskasvun osalta, johon nyt ei olla juurikaan kiinnitetty mitään huomiota, ihan viime aikaisia toimia lukuunittamatta. Mielenkiintoitoinen vuosi tulossa.

Todellisuudessa valtio ei ole kotitalous: julkinen raha ei synny veronmaksajien taskuista

No mistä hitosta se muuten syntyy? Valtio saa toki osinkotuloja esim. Fortumin vientikaupasta, mutta ne ovat pikkurahoja verotuloihin verrattuna.

Raha syntyy talouteen ihan eri logiikalla kuin kotitaloudessa — ja juuri siksi ”veronmaksajat rahoittavat valtion” -malli on virheellinen.

Lyhyt selitys:

1. Suomessa (kuten kaikissa euro­alueen maissa) raha syntyy pääosin pankkien luotonannosta.
Kun pankki myöntää lainan, se luo uutta rahaa tilille tyhjästä. Verot eivät ole tämän rahan lähde, vaan pikemminkin seurauksena syntyvä osa rahavirtaa.

Aivan, mutta lainat pitää yleensä maksaa takaisin, ja tämä tapahtuu verovaroista. Kyllä veronmaksaja on se julkisen talouden pääasiallinen rahoittaja.

Ei tarvitse sillä valtiot eivät oikeastaan koskaan varsinaisesti maksa velkojaan. Kun valtoin velka erääntyy valtio kuittaa sen ottamalla uutta velkaa.

No korot ainakin pitää maksaa. Ja minkä ihmeen takia me jouduimme EU:n tarkkailuluokalle, jos sillä velalla ei ole väliä?

Koska meillä on Suomen historian paskin hallitus ja talouden ylläpito on pahemmin retuperällä kuin koskaan Suomen historiassa.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/f ... 849f198b8a
Taustalla on Suomen liian suuri julkisen talouden alijäämä. Komission mukaan Suomen julkisen talouden alijäämä on tänä vuonna 4,5 prosenttia suhteessa bruttokansan­tuotteeseen (bkt). Alijäämä oli yli 3 prosenttia myös vuosina 2023 ja 2024.

Lähtökohtaisesti velkasuhdekin ratkaisee. 50% velkasuhteella emme olisi tarkkailuluokalla.

Ja korkomenotko ovat siis sinusta merkityksettömiä?

[Konemies]

Velka ja korkomenot syödään hitaasti vaikutuksiltaan olemattomiin kun julkinen talous kasvaa ja saa näin yksityisiä investointeja tulemaan ja bkt:n rakettimaiseen nousuun.

[Konemies]

..mutta koko talous nojaa aina julkisen talouden kasvuun.

[Tritonus]

Julkisen puolen maksamat palkat tuottavat ostovoimaa ja hyötyä ihan siinä missä yksityisenkin ja sitä kautta työtä valtavasti sinne yksityiselle sektorille. Ihan samalla tavalla julkisen työntekijät ostavat ruokansa, autonsa jne, kuin muutkin, josta suora hyöty menee näille tuottajille/tarjoajille/ym.
Erilaisina veroina ja maksuina näistä palkoista vielä kaiken lisäksi palautuu yli puolet takaisin, niin julkisen puolen työntekijä on lopulta kaikkein halvin valtiolle ja kunnille, jotka keräävät veroja, kun vertaa vaikka yksityisen puolen työntekijän kuluun. Lakisääteiset asiat tm täytyy joka tapauksessa tehdä. Tehdäänkö ne halvalla omalla työvoimalla, vai kustannetaan kallilla jonkun yrityspampun lompakkoa, ei pitäisi olla vaikea laskutehtävä.

Myös valtio pystyy tekemään huomattavan paljon ihan bisnestä, kuten nyt kaikki valtion liikelaitokset omistamat yritykset jne jne. Valtio on yksi suurimpia talouden moottoreita ja työllistäjiä niin suoraan, kuin välillisesti.

Viime vuonna valtio sai omaisuustulojen 1,45mrd € voittoina, niin ei nyt ihan pientä liiketoimintaa harrasta. Toki se putosi joku 120m€ vuodesta -23, mutta se nyt on bändin sankareiden tekojen lopputulos ollut kaikessa muussakin. Isoimpien yrityksien pörssiarvokin pudonnut tän hallituksen aikana vissiin puoleen

https://valtioneuvosto.fi/documents/194 ... 4208871510

Ei ne varsinaisesti tuota ostovoimaa, ne siirtävät verotuloja takaisin yrityksille, kun kerätyistä veroista.maksetaan palkkoja julkisen työntekijöille jotka sitten ostavat palkallaan yksityisiltä. Eli julkinen puoli kierrättää rahaa ja ostovoimaa.

Jos viittaat tolla tehokkuudella verrattuna yksityistettyihin ostopalveluihin niin kyllä olisi parempi että julkinen tuottaa itse peruspalvelut sen sijaan että ne ostetaan. Verotulojen kierrätys kaikille takaisin on paljon parempi kuin vuoto ulkomaille tai edes pienemmän porukan (yrityksen omistajien) taskuun Suomessa.

Ja kyllä infraan, kansanterveyteen ja kehitykseen (koulutus, tutkimus, yms) investoinnitkin on hyvä juttu joka maksaa itsensä takaisin korkojen kera. Investoimatta jättäminen tulee kalliiksi.

Tuo investointien leikkaus, johon myös itse luen mainitsemasi alat, on hieman outoa ja ennenkaikkea näistä leikkaaminen, koska se syö suoraan tulevaisuuden varoja ja vie myös osaamista enemmän riippuvaiseksi ulkopuolisesta työvoimasta ja siitä osaamisesta.

Ostovoimaa toki lisää rahaa, kui raha,

Nyt tuli virallinen vahvistus, että Suomea esitetään alijäämämenettelyyn. Saa nähdä mikä vaikutus tällä on tulevaisuuteen. Se voi olla käänne esimerkiksi kansalaisten talousluottamuksen osalta ja voi hyvinkin kääntää kurssia kulutuksen osalta. Torppaako EU Orpon junaptojekstin koska torppasi sen jo aiemmin ja mitä se tekee talouskasvun osalta, johon nyt ei olla juurikaan kiinnitetty mitään huomiota, ihan viime aikaisia toimia lukuunittamatta. Mielenkiintoitoinen vuosi tulossa.

Todellisuudessa valtio ei ole kotitalous: julkinen raha ei synny veronmaksajien taskuista

No mistä hitosta se muuten syntyy? Valtio saa toki osinkotuloja esim. Fortumin vientikaupasta, mutta ne ovat pikkurahoja verotuloihin verrattuna.

Raha syntyy talouteen ihan eri logiikalla kuin kotitaloudessa — ja juuri siksi ”veronmaksajat rahoittavat valtion” -malli on virheellinen.

Lyhyt selitys:

1. Suomessa (kuten kaikissa euro­alueen maissa) raha syntyy pääosin pankkien luotonannosta.
Kun pankki myöntää lainan, se luo uutta rahaa tilille tyhjästä. Verot eivät ole tämän rahan lähde, vaan pikemminkin seurauksena syntyvä osa rahavirtaa.

Aivan, mutta lainat pitää yleensä maksaa takaisin, ja tämä tapahtuu verovaroista. Kyllä veronmaksaja on se julkisen talouden pääasiallinen rahoittaja.

Ei tarvitse sillä valtiot eivät oikeastaan koskaan varsinaisesti maksa velkojaan. Kun valtoin velka erääntyy valtio kuittaa sen ottamalla uutta velkaa.

No korot ainakin pitää maksaa. Ja minkä ihmeen takia me jouduimme EU:n tarkkailuluokalle, jos sillä velalla ei ole väliä?

Puhe valtionvelan maksusta on populistista kusetusta.

https://www.valtionvelka.fi/valtion-vel ... onvelasta/

Valtionvelan korkokulut vuonna 2024 olivat noin kolme miljardia euroa.

Ovatko korkomenotkin populistista kusetusta?

Investointeja yksityiselle sektorille.

[ID10T]

Julkisen puolen maksamat palkat tuottavat ostovoimaa ja hyötyä ihan siinä missä yksityisenkin ja sitä kautta työtä valtavasti sinne yksityiselle sektorille. Ihan samalla tavalla julkisen työntekijät ostavat ruokansa, autonsa jne, kuin muutkin, josta suora hyöty menee näille tuottajille/tarjoajille/ym.
Erilaisina veroina ja maksuina näistä palkoista vielä kaiken lisäksi palautuu yli puolet takaisin, niin julkisen puolen työntekijä on lopulta kaikkein halvin valtiolle ja kunnille, jotka keräävät veroja, kun vertaa vaikka yksityisen puolen työntekijän kuluun. Lakisääteiset asiat tm täytyy joka tapauksessa tehdä. Tehdäänkö ne halvalla omalla työvoimalla, vai kustannetaan kallilla jonkun yrityspampun lompakkoa, ei pitäisi olla vaikea laskutehtävä.

Myös valtio pystyy tekemään huomattavan paljon ihan bisnestä, kuten nyt kaikki valtion liikelaitokset omistamat yritykset jne jne. Valtio on yksi suurimpia talouden moottoreita ja työllistäjiä niin suoraan, kuin välillisesti.

Viime vuonna valtio sai omaisuustulojen 1,45mrd € voittoina, niin ei nyt ihan pientä liiketoimintaa harrasta. Toki se putosi joku 120m€ vuodesta -23, mutta se nyt on bändin sankareiden tekojen lopputulos ollut kaikessa muussakin. Isoimpien yrityksien pörssiarvokin pudonnut tän hallituksen aikana vissiin puoleen

https://valtioneuvosto.fi/documents/194 ... 4208871510

Ei ne varsinaisesti tuota ostovoimaa, ne siirtävät verotuloja takaisin yrityksille, kun kerätyistä veroista.maksetaan palkkoja julkisen työntekijöille jotka sitten ostavat palkallaan yksityisiltä. Eli julkinen puoli kierrättää rahaa ja ostovoimaa.

Jos viittaat tolla tehokkuudella verrattuna yksityistettyihin ostopalveluihin niin kyllä olisi parempi että julkinen tuottaa itse peruspalvelut sen sijaan että ne ostetaan. Verotulojen kierrätys kaikille takaisin on paljon parempi kuin vuoto ulkomaille tai edes pienemmän porukan (yrityksen omistajien) taskuun Suomessa.

Ja kyllä infraan, kansanterveyteen ja kehitykseen (koulutus, tutkimus, yms) investoinnitkin on hyvä juttu joka maksaa itsensä takaisin korkojen kera. Investoimatta jättäminen tulee kalliiksi.

Tuo investointien leikkaus, johon myös itse luen mainitsemasi alat, on hieman outoa ja ennenkaikkea näistä leikkaaminen, koska se syö suoraan tulevaisuuden varoja ja vie myös osaamista enemmän riippuvaiseksi ulkopuolisesta työvoimasta ja siitä osaamisesta.

Ostovoimaa toki lisää rahaa, kui raha,

Nyt tuli virallinen vahvistus, että Suomea esitetään alijäämämenettelyyn. Saa nähdä mikä vaikutus tällä on tulevaisuuteen. Se voi olla käänne esimerkiksi kansalaisten talousluottamuksen osalta ja voi hyvinkin kääntää kurssia kulutuksen osalta. Torppaako EU Orpon junaptojekstin koska torppasi sen jo aiemmin ja mitä se tekee talouskasvun osalta, johon nyt ei olla juurikaan kiinnitetty mitään huomiota, ihan viime aikaisia toimia lukuunittamatta. Mielenkiintoitoinen vuosi tulossa.

Todellisuudessa valtio ei ole kotitalous: julkinen raha ei synny veronmaksajien taskuista

No mistä hitosta se muuten syntyy? Valtio saa toki osinkotuloja esim. Fortumin vientikaupasta, mutta ne ovat pikkurahoja verotuloihin verrattuna.

Raha syntyy talouteen ihan eri logiikalla kuin kotitaloudessa — ja juuri siksi ”veronmaksajat rahoittavat valtion” -malli on virheellinen.

Lyhyt selitys:

1. Suomessa (kuten kaikissa euro­alueen maissa) raha syntyy pääosin pankkien luotonannosta.
Kun pankki myöntää lainan, se luo uutta rahaa tilille tyhjästä. Verot eivät ole tämän rahan lähde, vaan pikemminkin seurauksena syntyvä osa rahavirtaa.

Aivan, mutta lainat pitää yleensä maksaa takaisin, ja tämä tapahtuu verovaroista. Kyllä veronmaksaja on se julkisen talouden pääasiallinen rahoittaja.

Ei tarvitse sillä valtiot eivät oikeastaan koskaan varsinaisesti maksa velkojaan. Kun valtoin velka erääntyy valtio kuittaa sen ottamalla uutta velkaa.

No korot ainakin pitää maksaa. Ja minkä ihmeen takia me jouduimme EU:n tarkkailuluokalle, jos sillä velalla ei ole väliä?

Puhe valtionvelan maksusta on populistista kusetusta.

https://www.valtionvelka.fi/valtion-vel ... onvelasta/

Valtionvelan korkokulut vuonna 2024 olivat noin kolme miljardia euroa.

Ovatko korkomenotkin populistista kusetusta?

Investointeja yksityiselle sektorille.

Nyt meni kyllä ohi tämän kommentin pointti.

[Konemies]

Koron maksu on investointi yksityiselle sektorille.

[ID10T]

Koron maksu on investointi yksityiselle sektorille.

No sen maksaa joka tapauksessa veronmaksaja.

[KultaKikkare]

Koron maksu on investointi yksityiselle sektorille.

Vähän huonosti kohdennettu vaan.

[Konemies]

Koron maksu on investointi yksityiselle sektorille.

No sen maksaa joka tapauksessa veronmaksaja.

Veronmaksajien rahat pitääkin investoida eikä jakaa rikkaiden luksus-elämän ylläpitoon.

[Naturalisti]

Julkisen puolen maksamat palkat tuottavat ostovoimaa ja hyötyä ihan siinä missä yksityisenkin ja sitä kautta työtä valtavasti sinne yksityiselle sektorille. Ihan samalla tavalla julkisen työntekijät ostavat ruokansa, autonsa jne, kuin muutkin, josta suora hyöty menee näille tuottajille/tarjoajille/ym.
Erilaisina veroina ja maksuina näistä palkoista vielä kaiken lisäksi palautuu yli puolet takaisin, niin julkisen puolen työntekijä on lopulta kaikkein halvin valtiolle ja kunnille, jotka keräävät veroja, kun vertaa vaikka yksityisen puolen työntekijän kuluun. Lakisääteiset asiat tm täytyy joka tapauksessa tehdä. Tehdäänkö ne halvalla omalla työvoimalla, vai kustannetaan kallilla jonkun yrityspampun lompakkoa, ei pitäisi olla vaikea laskutehtävä.

Myös valtio pystyy tekemään huomattavan paljon ihan bisnestä, kuten nyt kaikki valtion liikelaitokset omistamat yritykset jne jne. Valtio on yksi suurimpia talouden moottoreita ja työllistäjiä niin suoraan, kuin välillisesti.

Viime vuonna valtio sai omaisuustulojen 1,45mrd € voittoina, niin ei nyt ihan pientä liiketoimintaa harrasta. Toki se putosi joku 120m€ vuodesta -23, mutta se nyt on bändin sankareiden tekojen lopputulos ollut kaikessa muussakin. Isoimpien yrityksien pörssiarvokin pudonnut tän hallituksen aikana vissiin puoleen

https://valtioneuvosto.fi/documents/194 ... 4208871510

Ei ne varsinaisesti tuota ostovoimaa, ne siirtävät verotuloja takaisin yrityksille, kun kerätyistä veroista.maksetaan palkkoja julkisen työntekijöille jotka sitten ostavat palkallaan yksityisiltä. Eli julkinen puoli kierrättää rahaa ja ostovoimaa.

Jos viittaat tolla tehokkuudella verrattuna yksityistettyihin ostopalveluihin niin kyllä olisi parempi että julkinen tuottaa itse peruspalvelut sen sijaan että ne ostetaan. Verotulojen kierrätys kaikille takaisin on paljon parempi kuin vuoto ulkomaille tai edes pienemmän porukan (yrityksen omistajien) taskuun Suomessa.

Ja kyllä infraan, kansanterveyteen ja kehitykseen (koulutus, tutkimus, yms) investoinnitkin on hyvä juttu joka maksaa itsensä takaisin korkojen kera. Investoimatta jättäminen tulee kalliiksi.

Tuo investointien leikkaus, johon myös itse luen mainitsemasi alat, on hieman outoa ja ennenkaikkea näistä leikkaaminen, koska se syö suoraan tulevaisuuden varoja ja vie myös osaamista enemmän riippuvaiseksi ulkopuolisesta työvoimasta ja siitä osaamisesta.

Ostovoimaa toki lisää rahaa, kui raha,

Nyt tuli virallinen vahvistus, että Suomea esitetään alijäämämenettelyyn. Saa nähdä mikä vaikutus tällä on tulevaisuuteen. Se voi olla käänne esimerkiksi kansalaisten talousluottamuksen osalta ja voi hyvinkin kääntää kurssia kulutuksen osalta. Torppaako EU Orpon junaptojekstin koska torppasi sen jo aiemmin ja mitä se tekee talouskasvun osalta, johon nyt ei olla juurikaan kiinnitetty mitään huomiota, ihan viime aikaisia toimia lukuunittamatta. Mielenkiintoitoinen vuosi tulossa.

Todellisuudessa valtio ei ole kotitalous: julkinen raha ei synny veronmaksajien taskuista

No mistä hitosta se muuten syntyy? Valtio saa toki osinkotuloja esim. Fortumin vientikaupasta, mutta ne ovat pikkurahoja verotuloihin verrattuna.

Raha syntyy talouteen ihan eri logiikalla kuin kotitaloudessa — ja juuri siksi ”veronmaksajat rahoittavat valtion” -malli on virheellinen.

Lyhyt selitys:

1. Suomessa (kuten kaikissa euro­alueen maissa) raha syntyy pääosin pankkien luotonannosta.
Kun pankki myöntää lainan, se luo uutta rahaa tilille tyhjästä. Verot eivät ole tämän rahan lähde, vaan pikemminkin seurauksena syntyvä osa rahavirtaa.

Aivan, mutta lainat pitää yleensä maksaa takaisin, ja tämä tapahtuu verovaroista. Kyllä veronmaksaja on se julkisen talouden pääasiallinen rahoittaja.

Ei valtion rahoitus perustu veronmaksajien ”kassaan”. Verot ovat seuraus rahajärjestelmästä, eivät sen alkuperä.

1. Raha syntyy pankkien luotonannosta. Kun laina myönnetään, talouteen syntyy uutta rahaa — ei veronmaksajien säästöistä, vaan kirjanpidollisesti tyhjästä.

2. Valtio (ja kunnat) maksavat lainansa takaisin verotuloilla, mutta verot eivät ”rahoita” valtiota samalla tavalla kuin kotitaloutta. Verot ovat järjestelmän tapa:

* poistaa ylimääräistä ostovoimaa
* ylläpitää kysyntää eurossa
* ohjata resursseja

3. Julkinen sektori on rahavirtojen käyttäjä, ei niiden luoja. Siksi sitä ei voi analysoida kotitalouden logiikalla.

Tousinsanoen:
Verot eivät luo rahaa, vaan raha luo verot. Valtio ei käytä veronmaksajien säästöjä, vaan verot ovat väline rahajärjestelmän toimintaan — ei julkisen talouden ”kassa”.

[ID10T]

Julkisen puolen maksamat palkat tuottavat ostovoimaa ja hyötyä ihan siinä missä yksityisenkin ja sitä kautta työtä valtavasti sinne yksityiselle sektorille. Ihan samalla tavalla julkisen työntekijät ostavat ruokansa, autonsa jne, kuin muutkin, josta suora hyöty menee näille tuottajille/tarjoajille/ym.
Erilaisina veroina ja maksuina näistä palkoista vielä kaiken lisäksi palautuu yli puolet takaisin, niin julkisen puolen työntekijä on lopulta kaikkein halvin valtiolle ja kunnille, jotka keräävät veroja, kun vertaa vaikka yksityisen puolen työntekijän kuluun. Lakisääteiset asiat tm täytyy joka tapauksessa tehdä. Tehdäänkö ne halvalla omalla työvoimalla, vai kustannetaan kallilla jonkun yrityspampun lompakkoa, ei pitäisi olla vaikea laskutehtävä.

Myös valtio pystyy tekemään huomattavan paljon ihan bisnestä, kuten nyt kaikki valtion liikelaitokset omistamat yritykset jne jne. Valtio on yksi suurimpia talouden moottoreita ja työllistäjiä niin suoraan, kuin välillisesti.

Viime vuonna valtio sai omaisuustulojen 1,45mrd € voittoina, niin ei nyt ihan pientä liiketoimintaa harrasta. Toki se putosi joku 120m€ vuodesta -23, mutta se nyt on bändin sankareiden tekojen lopputulos ollut kaikessa muussakin. Isoimpien yrityksien pörssiarvokin pudonnut tän hallituksen aikana vissiin puoleen

https://valtioneuvosto.fi/documents/194 ... 4208871510

Ei ne varsinaisesti tuota ostovoimaa, ne siirtävät verotuloja takaisin yrityksille, kun kerätyistä veroista.maksetaan palkkoja julkisen työntekijöille jotka sitten ostavat palkallaan yksityisiltä. Eli julkinen puoli kierrättää rahaa ja ostovoimaa.

Jos viittaat tolla tehokkuudella verrattuna yksityistettyihin ostopalveluihin niin kyllä olisi parempi että julkinen tuottaa itse peruspalvelut sen sijaan että ne ostetaan. Verotulojen kierrätys kaikille takaisin on paljon parempi kuin vuoto ulkomaille tai edes pienemmän porukan (yrityksen omistajien) taskuun Suomessa.

Ja kyllä infraan, kansanterveyteen ja kehitykseen (koulutus, tutkimus, yms) investoinnitkin on hyvä juttu joka maksaa itsensä takaisin korkojen kera. Investoimatta jättäminen tulee kalliiksi.

Tuo investointien leikkaus, johon myös itse luen mainitsemasi alat, on hieman outoa ja ennenkaikkea näistä leikkaaminen, koska se syö suoraan tulevaisuuden varoja ja vie myös osaamista enemmän riippuvaiseksi ulkopuolisesta työvoimasta ja siitä osaamisesta.

Ostovoimaa toki lisää rahaa, kui raha,

Nyt tuli virallinen vahvistus, että Suomea esitetään alijäämämenettelyyn. Saa nähdä mikä vaikutus tällä on tulevaisuuteen. Se voi olla käänne esimerkiksi kansalaisten talousluottamuksen osalta ja voi hyvinkin kääntää kurssia kulutuksen osalta. Torppaako EU Orpon junaptojekstin koska torppasi sen jo aiemmin ja mitä se tekee talouskasvun osalta, johon nyt ei olla juurikaan kiinnitetty mitään huomiota, ihan viime aikaisia toimia lukuunittamatta. Mielenkiintoitoinen vuosi tulossa.

Todellisuudessa valtio ei ole kotitalous: julkinen raha ei synny veronmaksajien taskuista

No mistä hitosta se muuten syntyy? Valtio saa toki osinkotuloja esim. Fortumin vientikaupasta, mutta ne ovat pikkurahoja verotuloihin verrattuna.

Raha syntyy talouteen ihan eri logiikalla kuin kotitaloudessa — ja juuri siksi ”veronmaksajat rahoittavat valtion” -malli on virheellinen.

Lyhyt selitys:

1. Suomessa (kuten kaikissa euro­alueen maissa) raha syntyy pääosin pankkien luotonannosta.
Kun pankki myöntää lainan, se luo uutta rahaa tilille tyhjästä. Verot eivät ole tämän rahan lähde, vaan pikemminkin seurauksena syntyvä osa rahavirtaa.

Aivan, mutta lainat pitää yleensä maksaa takaisin, ja tämä tapahtuu verovaroista. Kyllä veronmaksaja on se julkisen talouden pääasiallinen rahoittaja.

Ei valtion rahoitus perustu veronmaksajien ”kassaan”. Verot ovat seuraus rahajärjestelmästä, eivät sen alkuperä.

Ihan sama. Ilman veroja ei kuitenkaan ole valtion taloutta.

[Naturalisti]

Julkisen puolen maksamat palkat tuottavat ostovoimaa ja hyötyä ihan siinä missä yksityisenkin ja sitä kautta työtä valtavasti sinne yksityiselle sektorille. Ihan samalla tavalla julkisen työntekijät ostavat ruokansa, autonsa jne, kuin muutkin, josta suora hyöty menee näille tuottajille/tarjoajille/ym.
Erilaisina veroina ja maksuina näistä palkoista vielä kaiken lisäksi palautuu yli puolet takaisin, niin julkisen puolen työntekijä on lopulta kaikkein halvin valtiolle ja kunnille, jotka keräävät veroja, kun vertaa vaikka yksityisen puolen työntekijän kuluun. Lakisääteiset asiat tm täytyy joka tapauksessa tehdä. Tehdäänkö ne halvalla omalla työvoimalla, vai kustannetaan kallilla jonkun yrityspampun lompakkoa, ei pitäisi olla vaikea laskutehtävä.

Myös valtio pystyy tekemään huomattavan paljon ihan bisnestä, kuten nyt kaikki valtion liikelaitokset omistamat yritykset jne jne. Valtio on yksi suurimpia talouden moottoreita ja työllistäjiä niin suoraan, kuin välillisesti.

Viime vuonna valtio sai omaisuustulojen 1,45mrd € voittoina, niin ei nyt ihan pientä liiketoimintaa harrasta. Toki se putosi joku 120m€ vuodesta -23, mutta se nyt on bändin sankareiden tekojen lopputulos ollut kaikessa muussakin. Isoimpien yrityksien pörssiarvokin pudonnut tän hallituksen aikana vissiin puoleen

https://valtioneuvosto.fi/documents/194 ... 4208871510

Ei ne varsinaisesti tuota ostovoimaa, ne siirtävät verotuloja takaisin yrityksille, kun kerätyistä veroista.maksetaan palkkoja julkisen työntekijöille jotka sitten ostavat palkallaan yksityisiltä. Eli julkinen puoli kierrättää rahaa ja ostovoimaa.

Jos viittaat tolla tehokkuudella verrattuna yksityistettyihin ostopalveluihin niin kyllä olisi parempi että julkinen tuottaa itse peruspalvelut sen sijaan että ne ostetaan. Verotulojen kierrätys kaikille takaisin on paljon parempi kuin vuoto ulkomaille tai edes pienemmän porukan (yrityksen omistajien) taskuun Suomessa.

Ja kyllä infraan, kansanterveyteen ja kehitykseen (koulutus, tutkimus, yms) investoinnitkin on hyvä juttu joka maksaa itsensä takaisin korkojen kera. Investoimatta jättäminen tulee kalliiksi.

Tuo investointien leikkaus, johon myös itse luen mainitsemasi alat, on hieman outoa ja ennenkaikkea näistä leikkaaminen, koska se syö suoraan tulevaisuuden varoja ja vie myös osaamista enemmän riippuvaiseksi ulkopuolisesta työvoimasta ja siitä osaamisesta.

Ostovoimaa toki lisää rahaa, kui raha,

Nyt tuli virallinen vahvistus, että Suomea esitetään alijäämämenettelyyn. Saa nähdä mikä vaikutus tällä on tulevaisuuteen. Se voi olla käänne esimerkiksi kansalaisten talousluottamuksen osalta ja voi hyvinkin kääntää kurssia kulutuksen osalta. Torppaako EU Orpon junaptojekstin koska torppasi sen jo aiemmin ja mitä se tekee talouskasvun osalta, johon nyt ei olla juurikaan kiinnitetty mitään huomiota, ihan viime aikaisia toimia lukuunittamatta. Mielenkiintoitoinen vuosi tulossa.

Henry, olen täysin samaa mieltä kanssasi. KultaKikkare on oikeassa sitä osin, että investoinnit ovat välttämättömiä yhteiskunnan toiminnalle ja tuottavuuden kasvulle – siitä ei ole epäselvyyttä. Mutta hänen logiikkansa ”verot rahoittavat menot” on virheellinen.

Tämä ajatus pohjaa vanhentuneeseen kotitalousmetaforaan, jossa julkista taloutta ajatellaan perheen kukkarona. Todellisuudessa valtio ei ole kotitalous: julkinen raha ei synny veronmaksajien taskuista, vaan verot kierrättävät ja säätelevät jo liikkeeseen laskettua julkista rahaa takaisin julkiselle sektorille.

Verot luovat kysyntää valtion rahalle, ehkäisevät ylituotantoa ja inflaatiota sekä ohjaavat resurssien käyttöä – mutta ne eivät ”rahoita” valtiota siinä mielessä, että valtio olisi verokertymän varassa.

Tästä olen kanssasi täysin samalla linjalla.

Raha sinällään on arvotonta, arvo on sen ostovoimalla. Valtio voi luoda uutta rahaa, sitä voi käyttää rahan ostovoiman säätelyyn yhdessä keskuspankin korkotason kanssa.

Kerrotko ihan konkreettisesti miten inflaatiota hallittaisiin jos uutta rahaa luodaan investointeja varten?

Käytännössä toi olisi kuten veronkiristys, rahan ostovoima pienenee ja kaikki osallistuvat investointiin . Eniten ne joilla on rahaa jemmassa, ja ne joiden palkkaa ei voida korottaa inflaation verran.

Kyllähän toi joissain tilanteissa antaisi julkishallinnolle mahdollisuuden ohjata markkinoita kohdennetunmin, mut ei se mikään ihmelääke olisi.

Lyhyt vastaus:

Inflaatio ei synny siitä, että valtio ”luo rahaa”, vaan siitä että kokonaiskysyntä ylittää talouden todellisen kapasiteetin.
Siksi inflaatiota hallitaan samoin keinoin kuin muutenkin:

* verotuksella (kysyntää hillitään, ei "rahoiteta menoja”)
* korkotasolla
* menojen ajoituksella
* sillä, mihin julkinen raha kohdennetaan

Jos investointi lisää talouden kapasiteettia (infra, koulutus, energia, logistiikka), se on disinflaatiovaikutteinen, ei inflaatiota kiihdyttävä.

Toisin sanoen: inflaatio hallitaan verotuksella ja rahapolitiikalla — ei estämällä tuottavia investointeja.
Ja kyllä, tämä on taloustieteen peruskauraa, ei mikään ”ihmelääke-MMT”.

Joo, rahan määrää tulee lisätä jos kierrossa on rahaa tuotettuun arvonlisään (eli käytännössä tehdyn työn määrään) verrattuna liian vähän. Jos elvytyksellä saadaan luotua lisää arvonlisää, eli realisoitua potentiaalista BKT:ta, ne eivät lisää inflaatiota.

Suomen tuotantokuilu on arviolta -3%, eli voisimme hyötyä oikein suunnatuista investoinneista. Euroalueella se on kuitenkin nollan tuntumassa, eli EKP ei ole elvyttämässä. Velkaa on jo niin paljon, että velkaelvytys ei ilman sopeutuksia toisaalla enää sovi.

Investointeja tottakai tullaan tekemäänkin sopeutusten lisäksi, eikö?

IMF, OECD ja Suomen Pankki sanovat yhteen ääneen, että meidän pitää:
a) sopeuttaa siellä missä raha ei tuota.
b) tehdä enemmän töitä -> pidempään töissä ennen eläkettä, enemmän työtunteja viikossa, panostaa korkeakoulutukseen ja yrittää houkutella korkeasti koulutettuja maahanmuuttajia.

Suomen ongelma on huono tuottavuus. Aika tarkkana saa olla velkainvestointien kanssa, että niistä jää käteen muutakin kuin kasvavia korkokustannuksia.

Veronmaksaja ei ole valtion ”rahakone”. Verot eivät luo rahaa – ne vain kierrättävät sitä takaisin järjestelmään. Raha syntyy talouteen pankkien luotonannosta, ei veronmaksajien säästöistä. Valtion (ja kuntien) velan takaisinmaksu tehdään verotuloista, mutta se ei tarkoita, että verot ”rahoittaisivat” valtiota kotitalouden logiikalla.

Ongelma syntyy siitä, että eurojärjestelmässä on velkajarru ilman kaasukahvaa: tiukat alijäämärajat rajoittavat julkisia investointeja, mutta järjestelmä ei tarjoa keinoa lisätä liikkumavaraa silloin, kun talous tarvitsee elvytystä. Seurauksena on riski, että syödään siemenperunat – eli leikataan investoinneista, jotka tuottaisivat kasvua ja verotuloja tulevaisuudessa.

Se, että nyt näin moni maa on menossa alijäämämenettelyyn, kertoo jo itsessään, että vika on säännöissä, ei maissa. Toivottavasti tämä tilanne vauhdittaa viimein EU:n taloussääntöjen päivittämistä 2000-luvulle. Nykyiset säännöt eivät tue kasvua, investointeja eivätkä strategista autonomiaa – ja niiden uudistaminen on välttämätöntä, jos EU haluaa pysyä kilpailukykyisenä.

[ID10T]

Julkisen puolen maksamat palkat tuottavat ostovoimaa ja hyötyä ihan siinä missä yksityisenkin ja sitä kautta työtä valtavasti sinne yksityiselle sektorille. Ihan samalla tavalla julkisen työntekijät ostavat ruokansa, autonsa jne, kuin muutkin, josta suora hyöty menee näille tuottajille/tarjoajille/ym.
Erilaisina veroina ja maksuina näistä palkoista vielä kaiken lisäksi palautuu yli puolet takaisin, niin julkisen puolen työntekijä on lopulta kaikkein halvin valtiolle ja kunnille, jotka keräävät veroja, kun vertaa vaikka yksityisen puolen työntekijän kuluun. Lakisääteiset asiat tm täytyy joka tapauksessa tehdä. Tehdäänkö ne halvalla omalla työvoimalla, vai kustannetaan kallilla jonkun yrityspampun lompakkoa, ei pitäisi olla vaikea laskutehtävä.

Myös valtio pystyy tekemään huomattavan paljon ihan bisnestä, kuten nyt kaikki valtion liikelaitokset omistamat yritykset jne jne. Valtio on yksi suurimpia talouden moottoreita ja työllistäjiä niin suoraan, kuin välillisesti.

Viime vuonna valtio sai omaisuustulojen 1,45mrd € voittoina, niin ei nyt ihan pientä liiketoimintaa harrasta. Toki se putosi joku 120m€ vuodesta -23, mutta se nyt on bändin sankareiden tekojen lopputulos ollut kaikessa muussakin. Isoimpien yrityksien pörssiarvokin pudonnut tän hallituksen aikana vissiin puoleen

https://valtioneuvosto.fi/documents/194 ... 4208871510

Ei ne varsinaisesti tuota ostovoimaa, ne siirtävät verotuloja takaisin yrityksille, kun kerätyistä veroista.maksetaan palkkoja julkisen työntekijöille jotka sitten ostavat palkallaan yksityisiltä. Eli julkinen puoli kierrättää rahaa ja ostovoimaa.

Jos viittaat tolla tehokkuudella verrattuna yksityistettyihin ostopalveluihin niin kyllä olisi parempi että julkinen tuottaa itse peruspalvelut sen sijaan että ne ostetaan. Verotulojen kierrätys kaikille takaisin on paljon parempi kuin vuoto ulkomaille tai edes pienemmän porukan (yrityksen omistajien) taskuun Suomessa.

Ja kyllä infraan, kansanterveyteen ja kehitykseen (koulutus, tutkimus, yms) investoinnitkin on hyvä juttu joka maksaa itsensä takaisin korkojen kera. Investoimatta jättäminen tulee kalliiksi.

Tuo investointien leikkaus, johon myös itse luen mainitsemasi alat, on hieman outoa ja ennenkaikkea näistä leikkaaminen, koska se syö suoraan tulevaisuuden varoja ja vie myös osaamista enemmän riippuvaiseksi ulkopuolisesta työvoimasta ja siitä osaamisesta.

Ostovoimaa toki lisää rahaa, kui raha,

Nyt tuli virallinen vahvistus, että Suomea esitetään alijäämämenettelyyn. Saa nähdä mikä vaikutus tällä on tulevaisuuteen. Se voi olla käänne esimerkiksi kansalaisten talousluottamuksen osalta ja voi hyvinkin kääntää kurssia kulutuksen osalta. Torppaako EU Orpon junaptojekstin koska torppasi sen jo aiemmin ja mitä se tekee talouskasvun osalta, johon nyt ei olla juurikaan kiinnitetty mitään huomiota, ihan viime aikaisia toimia lukuunittamatta. Mielenkiintoitoinen vuosi tulossa.

Henry, olen täysin samaa mieltä kanssasi. KultaKikkare on oikeassa sitä osin, että investoinnit ovat välttämättömiä yhteiskunnan toiminnalle ja tuottavuuden kasvulle – siitä ei ole epäselvyyttä. Mutta hänen logiikkansa ”verot rahoittavat menot” on virheellinen.

Tämä ajatus pohjaa vanhentuneeseen kotitalousmetaforaan, jossa julkista taloutta ajatellaan perheen kukkarona. Todellisuudessa valtio ei ole kotitalous: julkinen raha ei synny veronmaksajien taskuista, vaan verot kierrättävät ja säätelevät jo liikkeeseen laskettua julkista rahaa takaisin julkiselle sektorille.

Verot luovat kysyntää valtion rahalle, ehkäisevät ylituotantoa ja inflaatiota sekä ohjaavat resurssien käyttöä – mutta ne eivät ”rahoita” valtiota siinä mielessä, että valtio olisi verokertymän varassa.

Tästä olen kanssasi täysin samalla linjalla.

Raha sinällään on arvotonta, arvo on sen ostovoimalla. Valtio voi luoda uutta rahaa, sitä voi käyttää rahan ostovoiman säätelyyn yhdessä keskuspankin korkotason kanssa.

Kerrotko ihan konkreettisesti miten inflaatiota hallittaisiin jos uutta rahaa luodaan investointeja varten?

Käytännössä toi olisi kuten veronkiristys, rahan ostovoima pienenee ja kaikki osallistuvat investointiin . Eniten ne joilla on rahaa jemmassa, ja ne joiden palkkaa ei voida korottaa inflaation verran.

Kyllähän toi joissain tilanteissa antaisi julkishallinnolle mahdollisuuden ohjata markkinoita kohdennetunmin, mut ei se mikään ihmelääke olisi.

Lyhyt vastaus:

Inflaatio ei synny siitä, että valtio ”luo rahaa”, vaan siitä että kokonaiskysyntä ylittää talouden todellisen kapasiteetin.
Siksi inflaatiota hallitaan samoin keinoin kuin muutenkin:

* verotuksella (kysyntää hillitään, ei "rahoiteta menoja”)
* korkotasolla
* menojen ajoituksella
* sillä, mihin julkinen raha kohdennetaan

Jos investointi lisää talouden kapasiteettia (infra, koulutus, energia, logistiikka), se on disinflaatiovaikutteinen, ei inflaatiota kiihdyttävä.

Toisin sanoen: inflaatio hallitaan verotuksella ja rahapolitiikalla — ei estämällä tuottavia investointeja.
Ja kyllä, tämä on taloustieteen peruskauraa, ei mikään ”ihmelääke-MMT”.

Joo, rahan määrää tulee lisätä jos kierrossa on rahaa tuotettuun arvonlisään (eli käytännössä tehdyn työn määrään) verrattuna liian vähän. Jos elvytyksellä saadaan luotua lisää arvonlisää, eli realisoitua potentiaalista BKT:ta, ne eivät lisää inflaatiota.

Suomen tuotantokuilu on arviolta -3%, eli voisimme hyötyä oikein suunnatuista investoinneista. Euroalueella se on kuitenkin nollan tuntumassa, eli EKP ei ole elvyttämässä. Velkaa on jo niin paljon, että velkaelvytys ei ilman sopeutuksia toisaalla enää sovi.

Investointeja tottakai tullaan tekemäänkin sopeutusten lisäksi, eikö?

IMF, OECD ja Suomen Pankki sanovat yhteen ääneen, että meidän pitää:
a) sopeuttaa siellä missä raha ei tuota.
b) tehdä enemmän töitä -> pidempään töissä ennen eläkettä, enemmän työtunteja viikossa, panostaa korkeakoulutukseen ja yrittää houkutella korkeasti koulutettuja maahanmuuttajia.

Suomen ongelma on huono tuottavuus. Aika tarkkana saa olla velkainvestointien kanssa, että niistä jää käteen muutakin kuin kasvavia korkokustannuksia.

Se, että nyt näin moni maa on menossa alijäämämenettelyyn, kertoo jo itsessään, että vika on säännöissä, ei maissa. Toivottavasti tämä tilanne vauhdittaa viimein EU:n taloussääntöjen päivittämistä 2000-luvulle. Nykyiset säännöt eivät tue kasvua, investointeja eivätkä strategista autonomiaa – ja niiden uudistaminen on välttämätöntä, jos EU haluaa pysyä kilpailukykyisenä.

Kreikan velkakriisi johtui kyllä täysin holtittomasta rahankäytöstä. Maksettiinhan siellä mm. eläkkeitä kuolleille.

[KultaKikkare]

Julkisen puolen maksamat palkat tuottavat ostovoimaa ja hyötyä ihan siinä missä yksityisenkin ja sitä kautta työtä valtavasti sinne yksityiselle sektorille. Ihan samalla tavalla julkisen työntekijät ostavat ruokansa, autonsa jne, kuin muutkin, josta suora hyöty menee näille tuottajille/tarjoajille/ym.
Erilaisina veroina ja maksuina näistä palkoista vielä kaiken lisäksi palautuu yli puolet takaisin, niin julkisen puolen työntekijä on lopulta kaikkein halvin valtiolle ja kunnille, jotka keräävät veroja, kun vertaa vaikka yksityisen puolen työntekijän kuluun. Lakisääteiset asiat tm täytyy joka tapauksessa tehdä. Tehdäänkö ne halvalla omalla työvoimalla, vai kustannetaan kallilla jonkun yrityspampun lompakkoa, ei pitäisi olla vaikea laskutehtävä.

Myös valtio pystyy tekemään huomattavan paljon ihan bisnestä, kuten nyt kaikki valtion liikelaitokset omistamat yritykset jne jne. Valtio on yksi suurimpia talouden moottoreita ja työllistäjiä niin suoraan, kuin välillisesti.

Viime vuonna valtio sai omaisuustulojen 1,45mrd € voittoina, niin ei nyt ihan pientä liiketoimintaa harrasta. Toki se putosi joku 120m€ vuodesta -23, mutta se nyt on bändin sankareiden tekojen lopputulos ollut kaikessa muussakin. Isoimpien yrityksien pörssiarvokin pudonnut tän hallituksen aikana vissiin puoleen

https://valtioneuvosto.fi/documents/194 ... 4208871510

Ei ne varsinaisesti tuota ostovoimaa, ne siirtävät verotuloja takaisin yrityksille, kun kerätyistä veroista.maksetaan palkkoja julkisen työntekijöille jotka sitten ostavat palkallaan yksityisiltä. Eli julkinen puoli kierrättää rahaa ja ostovoimaa.

Jos viittaat tolla tehokkuudella verrattuna yksityistettyihin ostopalveluihin niin kyllä olisi parempi että julkinen tuottaa itse peruspalvelut sen sijaan että ne ostetaan. Verotulojen kierrätys kaikille takaisin on paljon parempi kuin vuoto ulkomaille tai edes pienemmän porukan (yrityksen omistajien) taskuun Suomessa.

Ja kyllä infraan, kansanterveyteen ja kehitykseen (koulutus, tutkimus, yms) investoinnitkin on hyvä juttu joka maksaa itsensä takaisin korkojen kera. Investoimatta jättäminen tulee kalliiksi.

Tuo investointien leikkaus, johon myös itse luen mainitsemasi alat, on hieman outoa ja ennenkaikkea näistä leikkaaminen, koska se syö suoraan tulevaisuuden varoja ja vie myös osaamista enemmän riippuvaiseksi ulkopuolisesta työvoimasta ja siitä osaamisesta.

Ostovoimaa toki lisää rahaa, kui raha,

Nyt tuli virallinen vahvistus, että Suomea esitetään alijäämämenettelyyn. Saa nähdä mikä vaikutus tällä on tulevaisuuteen. Se voi olla käänne esimerkiksi kansalaisten talousluottamuksen osalta ja voi hyvinkin kääntää kurssia kulutuksen osalta. Torppaako EU Orpon junaptojekstin koska torppasi sen jo aiemmin ja mitä se tekee talouskasvun osalta, johon nyt ei olla juurikaan kiinnitetty mitään huomiota, ihan viime aikaisia toimia lukuunittamatta. Mielenkiintoitoinen vuosi tulossa.

Henry, olen täysin samaa mieltä kanssasi. KultaKikkare on oikeassa sitä osin, että investoinnit ovat välttämättömiä yhteiskunnan toiminnalle ja tuottavuuden kasvulle – siitä ei ole epäselvyyttä. Mutta hänen logiikkansa ”verot rahoittavat menot” on virheellinen.

Tämä ajatus pohjaa vanhentuneeseen kotitalousmetaforaan, jossa julkista taloutta ajatellaan perheen kukkarona. Todellisuudessa valtio ei ole kotitalous: julkinen raha ei synny veronmaksajien taskuista, vaan verot kierrättävät ja säätelevät jo liikkeeseen laskettua julkista rahaa takaisin julkiselle sektorille.

Verot luovat kysyntää valtion rahalle, ehkäisevät ylituotantoa ja inflaatiota sekä ohjaavat resurssien käyttöä – mutta ne eivät ”rahoita” valtiota siinä mielessä, että valtio olisi verokertymän varassa.

Tästä olen kanssasi täysin samalla linjalla.

Raha sinällään on arvotonta, arvo on sen ostovoimalla. Valtio voi luoda uutta rahaa, sitä voi käyttää rahan ostovoiman säätelyyn yhdessä keskuspankin korkotason kanssa.

Kerrotko ihan konkreettisesti miten inflaatiota hallittaisiin jos uutta rahaa luodaan investointeja varten?

Käytännössä toi olisi kuten veronkiristys, rahan ostovoima pienenee ja kaikki osallistuvat investointiin . Eniten ne joilla on rahaa jemmassa, ja ne joiden palkkaa ei voida korottaa inflaation verran.

Kyllähän toi joissain tilanteissa antaisi julkishallinnolle mahdollisuuden ohjata markkinoita kohdennetunmin, mut ei se mikään ihmelääke olisi.

Lyhyt vastaus:

Inflaatio ei synny siitä, että valtio ”luo rahaa”, vaan siitä että kokonaiskysyntä ylittää talouden todellisen kapasiteetin.
Siksi inflaatiota hallitaan samoin keinoin kuin muutenkin:

* verotuksella (kysyntää hillitään, ei "rahoiteta menoja”)
* korkotasolla
* menojen ajoituksella
* sillä, mihin julkinen raha kohdennetaan

Jos investointi lisää talouden kapasiteettia (infra, koulutus, energia, logistiikka), se on disinflaatiovaikutteinen, ei inflaatiota kiihdyttävä.

Toisin sanoen: inflaatio hallitaan verotuksella ja rahapolitiikalla — ei estämällä tuottavia investointeja.
Ja kyllä, tämä on taloustieteen peruskauraa, ei mikään ”ihmelääke-MMT”.

Joo, rahan määrää tulee lisätä jos kierrossa on rahaa tuotettuun arvonlisään (eli käytännössä tehdyn työn määrään) verrattuna liian vähän. Jos elvytyksellä saadaan luotua lisää arvonlisää, eli realisoitua potentiaalista BKT:ta, ne eivät lisää inflaatiota.

Suomen tuotantokuilu on arviolta -3%, eli voisimme hyötyä oikein suunnatuista investoinneista. Euroalueella se on kuitenkin nollan tuntumassa, eli EKP ei ole elvyttämässä. Velkaa on jo niin paljon, että velkaelvytys ei ilman sopeutuksia toisaalla enää sovi.

Investointeja tottakai tullaan tekemäänkin sopeutusten lisäksi, eikö?

IMF, OECD ja Suomen Pankki sanovat yhteen ääneen, että meidän pitää:
a) sopeuttaa siellä missä raha ei tuota.
b) tehdä enemmän töitä -> pidempään töissä ennen eläkettä, enemmän työtunteja viikossa, panostaa korkeakoulutukseen ja yrittää houkutella korkeasti koulutettuja maahanmuuttajia.

Suomen ongelma on huono tuottavuus. Aika tarkkana saa olla velkainvestointien kanssa, että niistä jää käteen muutakin kuin kasvavia korkokustannuksia.

Veronmaksaja ei ole valtion ”rahakone”. Verot eivät luo rahaa – ne vain kierrättävät sitä takaisin järjestelmään. Raha syntyy talouteen pankkien luotonannosta, ei veronmaksajien säästöistä. Valtion (ja kuntien) velan takaisinmaksu tehdään verotuloista, mutta se ei tarkoita, että verot ”rahoittaisivat” valtiota kotitalouden logiikalla.

Ongelma syntyy siitä, että eurojärjestelmässä on velkajarru ilman kaasukahvaa: tiukat alijäämärajat rajoittavat julkisia investointeja, mutta järjestelmä ei tarjoa keinoa lisätä liikkumavaraa silloin, kun talous tarvitsee elvytystä. Seurauksena on riski, että syödään siemenperunat – eli leikataan investoinneista, jotka tuottaisivat kasvua ja verotuloja tulevaisuudessa.

Se, että nyt näin moni maa on menossa alijäämämenettelyyn, kertoo jo itsessään, että vika on säännöissä, ei maissa. Toivottavasti tämä tilanne vauhdittaa viimein EU:n taloussääntöjen päivittämistä 2000-luvulle. Nykyiset säännöt eivät tue kasvua, investointeja eivätkä strategista autonomiaa – ja niiden uudistaminen on välttämätöntä, jos EU haluaa pysyä kilpailukykyisenä.

Se kaasukahva eurojärjestelmässä on velka, sitä voi käyttää tiettyyn rajaan asti. Suomessa sitä on kulutettu tuottamattomaan jo kohta pari vuosikymmentä.

Se että maita on useita voi kertoa siitä että järjestelmässä on vikaa, tai se voi kertoa siitä että monet maat eivät ole sopeutuneet maailman muutokseen.

[Naturalisti]

Raha sinällään on arvotonta, arvo on sen ostovoimalla. Valtio voi luoda uutta rahaa, sitä voi käyttää rahan ostovoiman säätelyyn yhdessä keskuspankin korkotason kanssa.

Kerrotko ihan konkreettisesti miten inflaatiota hallittaisiin jos uutta rahaa luodaan investointeja varten?

Käytännössä toi olisi kuten veronkiristys, rahan ostovoima pienenee ja kaikki osallistuvat investointiin . Eniten ne joilla on rahaa jemmassa, ja ne joiden palkkaa ei voida korottaa inflaation verran.

Kyllähän toi joissain tilanteissa antaisi julkishallinnolle mahdollisuuden ohjata markkinoita kohdennetunmin, mut ei se mikään ihmelääke olisi.

Lyhyt vastaus:

Inflaatio ei synny siitä, että valtio ”luo rahaa”, vaan siitä että kokonaiskysyntä ylittää talouden todellisen kapasiteetin.
Siksi inflaatiota hallitaan samoin keinoin kuin muutenkin:

* verotuksella (kysyntää hillitään, ei "rahoiteta menoja”)
* korkotasolla
* menojen ajoituksella
* sillä, mihin julkinen raha kohdennetaan

Jos investointi lisää talouden kapasiteettia (infra, koulutus, energia, logistiikka), se on disinflaatiovaikutteinen, ei inflaatiota kiihdyttävä.

Toisin sanoen: inflaatio hallitaan verotuksella ja rahapolitiikalla — ei estämällä tuottavia investointeja.
Ja kyllä, tämä on taloustieteen peruskauraa, ei mikään ”ihmelääke-MMT”.

Joo, rahan määrää tulee lisätä jos kierrossa on rahaa tuotettuun arvonlisään (eli käytännössä tehdyn työn määrään) verrattuna liian vähän. Jos elvytyksellä saadaan luotua lisää arvonlisää, eli realisoitua potentiaalista BKT:ta, ne eivät lisää inflaatiota.

Suomen tuotantokuilu on arviolta -3%, eli voisimme hyötyä oikein suunnatuista investoinneista. Euroalueella se on kuitenkin nollan tuntumassa, eli EKP ei ole elvyttämässä. Velkaa on jo niin paljon, että velkaelvytys ei ilman sopeutuksia toisaalla enää sovi.

Investointeja tottakai tullaan tekemäänkin sopeutusten lisäksi, eikö?

IMF, OECD ja Suomen Pankki sanovat yhteen ääneen, että meidän pitää:
a) sopeuttaa siellä missä raha ei tuota.
b) tehdä enemmän töitä -> pidempään töissä ennen eläkettä, enemmän työtunteja viikossa, panostaa korkeakoulutukseen ja yrittää houkutella korkeasti koulutettuja maahanmuuttajia.

Suomen ongelma on huono tuottavuus. Aika tarkkana saa olla velkainvestointien kanssa, että niistä jää käteen muutakin kuin kasvavia korkokustannuksia.

Veronmaksaja ei ole valtion ”rahakone”. Verot eivät luo rahaa – ne vain kierrättävät sitä takaisin järjestelmään. Raha syntyy talouteen pankkien luotonannosta, ei veronmaksajien säästöistä. Valtion (ja kuntien) velan takaisinmaksu tehdään verotuloista, mutta se ei tarkoita, että verot ”rahoittaisivat” valtiota kotitalouden logiikalla.

Ongelma syntyy siitä, että eurojärjestelmässä on velkajarru ilman kaasukahvaa: tiukat alijäämärajat rajoittavat julkisia investointeja, mutta järjestelmä ei tarjoa keinoa lisätä liikkumavaraa silloin, kun talous tarvitsee elvytystä. Seurauksena on riski, että syödään siemenperunat – eli leikataan investoinneista, jotka tuottaisivat kasvua ja verotuloja tulevaisuudessa.

Se, että nyt näin moni maa on menossa alijäämämenettelyyn, kertoo jo itsessään, että vika on säännöissä, ei maissa. Toivottavasti tämä tilanne vauhdittaa viimein EU:n taloussääntöjen päivittämistä 2000-luvulle. Nykyiset säännöt eivät tue kasvua, investointeja eivätkä strategista autonomiaa – ja niiden uudistaminen on välttämätöntä, jos EU haluaa pysyä kilpailukykyisenä.

Juuri näin. Ajatus ”kaasukahva = velka” toimii tällä hetkellä vain teoriassa, ei käytännössä. Velka ei toimi euroalueella kaasukahvana, koska:

1. Kaasukahva ei toimi, jos nopeusrajoitus on liian matala.
Alijäämä- ja velkasäännöt ovat niin tiukat, että ne rajoittavat investointeja silloinkin, kun ne lisäisivät talouden kapasiteettia ja verotuloja. Velkaa ei voida käyttää elvytysvälineenä, jos sitä ei saa käyttää.

2. ”Tuottamaton velka” ei ole talouslaki vaan poliittinen tulkinta.
Suomessa on viimeisen 20 vuoden aikana leikattu juuri niiltä alueilta, joiden olisi pitänyt olla investointeja (koulutus, TKI, infra, sosiaali- ja terveyspalvelujen kapasiteetti).
Nämä leikkaukset näkyvät suoraan tuottavuuden heikkoutena. Ongelma ei ole velan määrä vaan se, mihin velkaa ei ole käytetty.

3. Kun moni maa on yhtä aikaa alijäämämenettelyssä, vika ei ole maissa vaan säännöissä.
Tilanne on kuin moottoritie, jolla nopeusrajoitus on 30 km/h: jos lähes kaikki ”rikkovat” sääntöä, ongelma ei ole kuljettajissa vaan itse rajoituksessa.

Alijäämämenettelyssä ovat (tai sinne menossa) mm. Ranska, Italia, Belgia, Espanja, Portugali, Puola, Slovakia, Slovenia – ja Suomi.
Tämä ei ole mikään ”sopeutumattomien maiden joukko”, vaan euroalueen ydin.

Kun näin moni maa ajautuu samaan tilanteeseen yhtä aikaa, kyse on järjestelmäviasta: säännöt eivät tue kasvua, investointeja eivätkä EU:n strategisia tavoitteita.

4. Järjestelmää on pakko uudistaa, koska maailma on muuttunut mutta säännöt eivät.
EU haluaa yhtä aikaa:
– vahvistaa puolustusta
– uudistaa energiaa ja infrastruktuuria
– investoida TKI-toimintaan, tekoälyyn ja teknologiaan
– nostaa tuottavuutta
– vähentää riippuvuutta ulkopuolisista toimittajista

Näitä tavoitteita ei saavuteta, jos talouspolitiikan ainoa sallittu väline on jarru.

Toisin sanoen:
Velkaa voidaan – ja pitää – käyttää kaasukahvana silloin, kun se kasvattaa talouden tuotantokykyä.
Jos säännöt estävät tämän, säännöt ovat väärät. Nykyinen menettely on juuri tällainen, ja siksi se on uudistettava. Suomen ei pidä enää suostua syömään siemenperunoita.

Kuten Korkman on todennut: narulla ei voi työntää. Kasvua ei saada aikaan jakamalla rahaa jo ennestään varakkaille, koska se ei valu reaalitalouteen vaan finanssimarkkinoille. He eivät sijoita reaalitalouteen ennen kuin tuotto on varma.

Juuri siksi kasvu lähtee liikkeelle julkisista, strategisista investoinneista – ei säästämällä niistä.