ChatGPT -sovelluksen käyttökokemuksia

[Stalker]

https://edition.cnn.com/2023/03/16/tech ... index.html
Oikea käsi ei tiedä mitä vasen tekee
Bing ei muista parin viime vuoden tapahtumia.

[HuuHaata]

Excel-alustalle taas ollaan tekemässä mullistavaa uudistusta. Microsoft lupaa, että tekoälyn avulla kuka tahansa pystyy ilman kokemustakin käyttämään Excelin funktioita ja muita ominaisuuksia. Jatkossa palvelu hoitaisi laskelmat itse, jos käyttäjä vain osaa selittää kirjallisesti, mitä haluaa taulukossaan tehdä.

Microsoft tekee kaiken aina väärinpäin. Oikein on laittaa tuote ulos, ja laittaa toimitusjohtaja höpöttämään. Nyt siis nekin, jotka olisivat innoistuneita ovat taas kyrpiintyneitä Mikkisoftaan, koska sitten joskus ehkä tulee jotain.

[Naturalisti]

filosofia on esitieteellistä pohdiskelua ja ollakseen hyödyllistä sen on otettava lähtökohdakseen viimeisimmät erityistieteiden tulokset.

Mikä on se hyöty, jonka filosofia voi nähdäksesi antaa noiden erityistieteiden tulosten perusteella?

Hyvä kysymys! Monet ajattelevat, ettei filosofialla ole enää mitään virkaa. Mielestäni filosofia voi olla hyödyksi poikkitieteellisen tutkimuksen edistäjänä ja kaikkien tieteiden yhteisen käsitteistön kehittäjänä. Kysymys ilmeisesti liittyi tähän keskusteluun:
viewtopic.php?p=42800#p42800

Seuraava sitaatti kysyy samaa asiaa:
"Quinen kriitikot ovat esittäneet, että hän haluaa korvata filosofian luonnontieteellä, ontologian fysiikalla tai tietoteorian empiirisellä psykologialla. Quinen kanta asiaan on se, että hän näkee filosofian ja tieteen välillä vain aste-eron, ja arkijärki, tiede ja filosofia muodostavat jatkumon, jossa siirtymä toisesta toiseen on astettaista. Voidaan kuitenkin kysyä mikä rooli filosofialle jää tässä jatkumossa"
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filo ... aturalismi

Ajattelen Quinen tavoin, että arkijärki, filosofia ja tiede muodostavat jatkumon (mutta juuri tässä järjestyksessä). Minulle metafysiikasta puhdistettu filosofia on vasta esitieteellistä pohdiskelua; Quinelle se on tiedettä. Metafysiikka taas on molempien mielestä epätieteellistä puuhastelua. Pidän kuitenkin Quinen kantaa matematiikan ja teoreettisten käsitteiden ontologiasta ongelmallisena ja olen siksi omaksunut siitä pouketen fiktionalistisen kannan.

Tuota Quinen kriitikkojen sitaatin ensimmäistä lausetta en näe kritiikkinä ollenkaan. Pikemminkin se on järkevä ohjelmajulistus: filosofia on korvattava luonnontieteellä, ontologia fysiikalla ja tietoteoria empiirisellä psykologialla.

[Stalker]

Also sprach Zarathustra

"Quinen kriitikoiden näkemys siitä, että hän haluaa korvata filosofian luonnontieteellä, ontologian fysiikalla tai tietoteorian empiirisellä psykologialla, ei välttämättä pidä paikkaansa. Quine näki filosofian ja tieteen välillä aste-eron, ja hän korosti filosofian ja tieteen yhtenäisyyttä sen sijaan, että yrittäisi korvata filosofian tieteen kanssa. Quine ei myöskään väittänyt, että ontologia voidaan korvata fysiikalla tai tietoteoria empiirisellä psykologialla. Hän esitti, että ontologia voi olla tieteellinen tutkimusala, joka tutkii olemassaolon peruskysymyksiä ja voi hyödyntää fysiikan tai psykologian tuloksia."

[Naturalisti]

Also sprach Zarathustra

"Quinen kriitikoiden näkemys siitä, että hän haluaa korvata filosofian luonnontieteellä, ontologian fysiikalla tai tietoteorian empiirisellä psykologialla, ei välttämättä pidä paikkaansa. Quine näki filosofian ja tieteen välillä aste-eron, ja hän korosti filosofian ja tieteen yhtenäisyyttä sen sijaan, että yrittäisi korvata filosofian tieteen kanssa. Quine ei myöskään väittänyt, että ontologia voidaan korvata fysiikalla tai tietoteoria empiirisellä psykologialla. Hän esitti, että ontologia voi olla tieteellinen tutkimusala, joka tutkii olemassaolon peruskysymyksiä ja voi hyödyntää fysiikan tai psykologian tuloksia."

Näin on. Tuo kriitikoiden väite ei ollut Quinen kanta. Esitin omana mielipiteenäni sen, että kriitikoiden väite sopisi hyvin tavoiteltavaksi ohjelmajulistukseksi. Kritisoin itse Quinea hänen matematiikkaan liittyvästä ontologiasta ja olen siksi omaksunut siitä fiktionalistisen kannan.
viewtopic.php?p=43004#p43004

[Sulervo]

filosofia on esitieteellistä pohdiskelua ja ollakseen hyödyllistä sen on otettava lähtökohdakseen viimeisimmät erityistieteiden tulokset.

Mikä on se hyöty, jonka filosofia voi nähdäksesi antaa noiden erityistieteiden tulosten perusteella?

Hyvä kysymys! Monet ajattelevat, ettei filosofialla ole enää mitään virkaa. Mielestäni filosofia voi olla hyödyksi poikkitieteellisen tutkimuksen edistäjänä ja kaikkien tieteiden yhteisen käsitteistön kehittäjänä. Kysymys ilmeisesti liittyi tähän keskusteluun:
viewtopic.php?p=42800#p42800

Seuraava sitaatti kysyy samaa asiaa:
"Quinen kriitikot ovat esittäneet, että hän haluaa korvata filosofian luonnontieteellä, ontologian fysiikalla tai tietoteorian empiirisellä psykologialla. Quinen kanta asiaan on se, että hän näkee filosofian ja tieteen välillä vain aste-eron, ja arkijärki, tiede ja filosofia muodostavat jatkumon, jossa siirtymä toisesta toiseen on astettaista. Voidaan kuitenkin kysyä mikä rooli filosofialle jää tässä jatkumossa"
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filo ... aturalismi

Ajattelen Quinen tavoin, että arkijärki, filosofia ja tiede muodostavat jatkumon (mutta juuri tässä järjestyksessä). Minulle metafysiikasta puhdistettu filosofia on vasta esitieteellistä pohdiskelua; Quinelle se on tiedettä. Metafysiikka taas on molempien mielestä epätieteellistä puuhastelua. Pidän kuitenkin Quinen kantaa matematiikan ja teoreettisten käsitteiden ontologiasta ongelmallisena ja olen siksi omaksunut siitä pouketen fiktionalistisen kannan.

Tuota Quinen kriitikkojen sitaatin ensimmäistä lausetta en näe kritiikkinä ollenkaan. Pikemminkin se on järkevä ohjelmajulistus: filosofia on korvattava luonnontieteellä, ontologia fysiikalla ja tietoteoria empiirisellä psykologialla.

[Sulervo]

filosofia on korvattava luonnontieteellä, ontologia fysiikalla ja tietoteoria empiirisellä psykologialla.

Jos tuo olisi ollut myös Quinen ohjelmana, on vaikea ymmärtää miksi hän kirjoitti filosofiasta niinkin paljon. On aihetta huomata hänestä esim: "A main thrust in much of Quine’s work is that meaning, belief, desire, motive and other so-called “intentional phenomena” are underdetermined by all possible evidence: the totality of possible evidence could not determine whether two persons meant, believed, desired or had as motives the same thing". (https://www.jstor.org/stable/40230428)

Edelleen, "Quine's holism is the view that almost none of our knowledge is directly answerable to experience". (https://plato.stanford.edu/entries/quine/)

Lukaisepa myös esim. https://bpb-us-e1.wpmucdn.com/sites.ucs ... minacy.pdf
ja https://philarchive.org/archive/BOGDBQ

Huomannet, ettei missään noissa vedota tieteen tuoreimpiin tutkimustuloksiin tms. Filosofinen naturalisti ja fysikalisti hän toki oli ja monien mielestä tärkein 2. maailmansodan jälkeinen USAlainen filosofi, mutta kritiikkiä ovat hänenkin näkemyksensä herättäneet. Esim. C. J. Hookway kirjoittaa Quinesta teoksessa The Oxford Companion of Philosophy (tuhatsivuinen opus muuten, joten ei se filosofia näytä ihan hevillä syrjäytyvän): "Controversy has surrounded the claim of naturalized epistemology that our philosophical needs are met by such a study: some have objected that it changes the subject by failing to address scepticism directly, or by focusing how we do form our opinions rather than on normative questions of how we ought to assess them". Modaliteeteista Quinella olikin kontroversiaalisia näkemyksiä, ks. esim. https://www.sciencedirect.com/science/a ... 8312000341

Em. teos tiivistää yhden keskeisen pointin Quinen ajattelussa näin: "There are no objective facts about which words and sentences have the same meanings."

Mutta tietysti Quine kannatti tieteellistä metodia filosofisten kysymysten käsittelyssä. Samoin esim. Riku Juti teoksessaan Johdatus metafysiikkaan sanoo ko. filosofian alueesta: "Sitä voidaan myös luonnehtia tieteeksi, sillä metafysiikassa pyritään noudattamaan tieteellisen ajattelun keskeisiä periaatteita."

[Naturalisti]

filosofia on korvattava luonnontieteellä, ontologia fysiikalla ja tietoteoria empiirisellä psykologialla.

Jos tuo olisi ollut myös Quinen ohjelmana, on vaikea ymmärtää miksi hän kirjoitti filosofiasta niinkin paljon. On aihetta huomata hänestä esim: "A main thrust in much of Quine’s work is that meaning, belief, desire, motive and other so-called “intentional phenomena” are underdetermined by all possible evidence: the totality of possible evidence could not determine whether two persons meant, believed, desired or had as motives the same thing". (https://www.jstor.org/stable/40230428)

Edelleen, "Quine's holism is the view that almost none of our knowledge is directly answerable to experience". (https://plato.stanford.edu/entries/quine/)

Lukaisepa myös esim. https://bpb-us-e1.wpmucdn.com/sites.ucs ... minacy.pdf
ja https://philarchive.org/archive/BOGDBQ

Huomannet, ettei missään noissa vedota tieteen tuoreimpiin tutkimustuloksiin tms. Filosofinen naturalisti ja fysikalisti hän toki oli ja monien mielestä tärkein 2. maailmansodan jälkeinen USAlainen filosofi, mutta kritiikkiä ovat hänenkin näkemyksensä herättäneet. Esim. C. J. Hookway kirjoittaa Quinesta teoksessa The Oxford Companion of Philosophy (tuhatsivuinen opus muuten, joten ei se filosofia näytä ihan hevillä syrjäytyvän): "Controversy has surrounded the claim of naturalized epistemology that our philosophical needs are met by such a study: some have objected that it changes the subject by failing to address scepticism directly, or by focusing how we do form our opinions rather than on normative questions of how we ought to assess them". Modaliteeteista Quinella olikin kontroversiaalisia näkemyksiä, ks. esim. https://www.sciencedirect.com/science/a ... 8312000341

Em. teos tiivistää yhden keskeisen pointin Quinen ajattelussa näin: "There are no objective facts about which words and sentences have the same meanings."

Mutta tietysti Quine kannatti tieteellistä metodia filosofisten kysymysten käsittelyssä. Samoin esim. Riku Juti teoksessaan Johdatus metafysiikkaan sanoo ko. filosofian alueesta: "Sitä voidaan myös luonnehtia tieteeksi, sillä metafysiikassa pyritään noudattamaan tieteellisen ajattelun keskeisiä periaatteita."

1. Kukaan ei sanonut että tuo Quinen kriitikkojen käyttämä lause olisi ollut Quinen ohjelma. Minä sanoin, että se olisi mielestäni hyvä ohjelman julistus.
2 Sanoin olevani Quinen kanssa samaa mieltä, että metafysiikka on epätieteellistä puuhastelua.
3. Quine katsoi, että metafysiikasta puhdistettu filosofia on tieteen laji. Minä sanoin pitäväni filosofiaa esitieteellisenä pohdiskelua.
4 Sanoin pitäväni Quinen matematiikan ontologiaa ongelmallisena ja omaksuneeni siksi siitä fiktionalistisen kannan.

Varmistin sanomani kahdella kysymyksellä Bingille:
-Mitä mieltä Quine oli metafysiikasta?
-Mitä hän ajatteli a priori -totuuksista?

Vastaukset alla. Oliko tässä vielä jotakin epäselvää?


Mitä mieltä Quine oli metafysiikasta?

Quine oli yksi 1900-luvun merkittävimmistä analyyttisistä filosofeista, joka tunnetaan erityisesti ontologian ja kielifilosofian alalta. Quine kritisoi metafysiikkaa siitä, että se perustui epämääräisiin ja hämäriin käsitteisiin, kuten olemassaolo ja olento¹. Hän väitti, että ainoa tapa tutkia olevaa on tieteellinen menetelmä ja looginen analyysi². Quine esitti kuuluisan kriteerin ontologiselle sitoutumiselle: "Olla on olla muuttujan arvo" (To be is to be the value of a variable)³. Tämän mukaan meidän pitää hyväksyä sellaiset entiteetit kuin numerot tai luokat vain jos ne ovat välttämättömiä tieteellisen teorian selittämiseksi³.

Lähde: Keskustelu Bingin kanssa, 18.3.2023
(1) Metafysiikka – Wikipedia. Käytetty 18.3.2023.
(2) Ontologia – Wikipedia. Käytetty 18.3.2023.
(3) (PDF) Ontologia Quine: "On What There Is" (FILK-211) Metafysiikka I .... Käytetty 18.3.2023.

Mitä hän ajatteli a priori -totuuksista?
Quine kielsi, että olisi olemassa a priori tietoa eli sellaista tietoa, joka on riippumaton havainnoista ja kokemuksista¹². Hän piti a prioria käsitteenä epäselvänä ja kyseenalaisena³. Hän vastusti erityisesti sitä ajatusta, että matematiikka ja logiikka olisivat a prioria totta tai analyyttisiä eli merkityksen perusteella tosia⁴⁵. Hän väitti, että kaikki tieto on empiiristä ja muutettavissa uusien havaintojen valossa⁴.

Lähde: Keskustelu Bingin kanssa, 18.3.2023
(1) Quine’s Views on A Priori Knowledge | SpringerLink. Käytetty 18.3.2023.
(2) Ayer and Quine on the a priori - University of Notre Dame. Käytetty 18.3.2023.
(3) (PDF) Quine and the A Priori | Lars Bergström - Academia.edu. Käytetty 18.3.2023.
(4) Willard Van Orman Quine - Stanford Encyclopedia of Philosophy. https://plato.stanford.edu/entries/quine/ Käytetty 18.3.2023.
(5) Quine and the A Priori - A Companion to W.V.O. Quine - Wiley Online Library. Käytetty 18.3.2023.

[Seppo]

Filosofia on tärkeää siksi ettei siltä voi välttyä.

[Sulervo]

Varmistin sanomani kahdella kysymyksellä Bingille:
-Mitä mieltä Quine oli metafysiikasta?
-Mitä hän ajatteli a priori -totuuksista?

Vastaukset alla. Oliko tässä vielä jotakin epäselvää?

Oma kantasi on kyllä selvä, mutta sen sijaan on peräti hassua, että käyt keskustelua nimenomaan filosofiasta nojaamalla jonkin tekoälysovelluksen tulosteisiin.

[Naturalisti]

Varmistin sanomani kahdella kysymyksellä Bingille:
-Mitä mieltä Quine oli metafysiikasta?
-Mitä hän ajatteli a priori -totuuksista?

Vastaukset alla. Oliko tässä vielä jotakin epäselvää?

Oma kantasi on kyllä selvä, mutta sen sijaan on peräti hassua, että käyt keskustelua nimenomaan filosofiasta nojaamalla jonkin tekoälysovelluksen tulosteisiin.

Tämän keskustelun aihe on "ChatGPT -sovelluksen käyttökokemuksia", joten pidän luonnollisena sitä, että testaamme täällä sovelluksen käyttöä ja keskustelemme kokemuksista. Miksi se sinusta on hassua.

Minusta nimenomaan se, ettemme käyttäisi uusia menetelmiä tietojen varmistamiseksi myös kaikissa muissa keskusteluissa, olisi hassua. Luultavasti tälläinen keskustelu on ainakin perustellumpaa kuin pelkkään perstuntumaan tukeutuminen.

Kaikkien tiedonvälitysjärjestelmien käyttö vaatii tietysti myös medianlukutaitoa ja tämä pätee myös kirjoihin. Kaikkiin tulee suhtautua kriittisesti. Mikään ei ole ylhäältä annettua varmaa tietoa eikä mihinkään auktoriteettiin tule suhtautua kritiikittömästi.

[Sulervo]

Tämän keskustelun aihe on "ChatGPT -sovelluksen käyttökokemuksia", joten pidän luonnollisena sitä, että testaamme täällä sovelluksen käyttöä ja keskustelemme kokemuksista. Miksi se sinusta on hassua.

Puhut Quinen filosofiasta tekoälysovelluksen tulosteisiin nojaten, mikä minusta on nimenomaan filosofian yhteydessä aika kornia. Ja onko sinun oma julistuksesi "filosofia on korvattava luonnontieteellä, ontologia fysiikalla ja tietoteoria empiirisellä psykologialla" muka jokin käyttökokemus? Se on joka tapauksessa varsin drastinen, etten sanoisi pöyhkeä, ottaen huomioon miten valtavan laaja alue filosofia on. Voisimme tietysti käydä tarkastelemaan lähemmin Quinen ja kumppanien ideoita, mutta se toki vaatisi oman ketjunsa. Esitänkin vain jotenkin tasapainottavan sitaatin Sami Pihlströmiltä:

"Filosofia saattaa olla mielekästä älyllistä toimintaa, vaikka sen ongelmat jäisivät pysyvästi ratkaisemattomiksi - vaikka kävisikin niin, että logiikassa tai muussa systemaattisessa tutkimuksessa kehitetyt tekniset innovaatiot sivuuttaisivat aidot filosofiset pulmat. Pikemminkin saattaa olla niin, että jonkin ongelman ratkaiseminen - jonkin tieteellistä tulosta muistuttavan tuloksen saavuttaminen - on filosofisesti paljon vähempiarvoista kuin ongelman löytäminen, muotoileminen ja ylläpitäminen. Jos jokin ongelma ratkeaa, se ikään kuin lakkaa olemasta filosofinen ongelma".

Tässä vielä toinen Pihlströmin artikkeli, joka esittänee ainakin sen, miten vilkkaasti ja monen filosofin voimin näistä asioista on keskusteltu ja keskustellaan. Quinestakin on puhetta: https://netn.fi/sites/www.netn.fi/files/netn983-11.pdf

Luultavasti tälläinen keskustelu on ainakin perustellumpaa kuin pelkkään perstuntumaan tukeutuminen.

Niin - jos nyt lukisit edes tuon Pihlströmin artikkelin.

[Naturalisti]

Tämän keskustelun aihe on "ChatGPT -sovelluksen käyttökokemuksia", joten pidän luonnollisena sitä, että testaamme täällä sovelluksen käyttöä ja keskustelemme kokemuksista. Miksi se sinusta on hassua.

Puhut Quinen filosofiasta tekoälysovelluksen tulosteisiin nojaten, mikä minusta on nimenomaan filosofian yhteydessä aika kornia. Ja onko sinun oma julistuksesi "filosofia on korvattava luonnontieteellä, ontologia fysiikalla ja tietoteoria empiirisellä psykologialla" muka jokin käyttökokemus? Se on joka tapauksessa varsin drastinen, etten sanoisi pöyhkeä, ottaen huomioon miten valtavan laaja alue filosofia on. Voisimme tietysti käydä tarkastelemaan lähemmin Quinen ja kumppanien ideoita, mutta se toki vaatisi oman ketjunsa. Esitänkin vain jotenkin tasapainottavan sitaatin Sami Pihlströmiltä:

"Filosofia saattaa olla mielekästä älyllistä toimintaa, vaikka sen ongelmat jäisivät pysyvästi ratkaisemattomiksi - vaikka kävisikin niin, että logiikassa tai muussa systemaattisessa tutkimuksessa kehitetyt tekniset innovaatiot sivuuttaisivat aidot filosofiset pulmat. Pikemminkin saattaa olla niin, että jonkin ongelman ratkaiseminen - jonkin tieteellistä tulosta muistuttavan tuloksen saavuttaminen - on filosofisesti paljon vähempiarvoista kuin ongelman löytäminen, muotoileminen ja ylläpitäminen. Jos jokin ongelma ratkeaa, se ikään kuin lakkaa olemasta filosofinen ongelma".

Tässä vielä toinen Pihlströmin artikkeli, joka esittänee ainakin sen, miten vilkkaasti ja monen filosofin voimin näistä asioista on keskusteltu ja keskustellaan. Quinestakin on puhetta: https://netn.fi/sites/www.netn.fi/files/netn983-11.pdf

Luultavasti tälläinen keskustelu on ainakin perustellumpaa kuin pelkkään perstuntumaan tukeutuminen.

Niin - jos nyt lukisit edes tuon Pihlströmin artikkelin.

Joo, oon kyllä lukenut jonkin verran myös Philströmiä, vaikka uskonnollisuus tökkii. Ehkä olet omaksunut oman pragmatismisi juuri häneltä. Tuo linkkaamasi artikkeli oli minulle uusi ja tuntui ainakin silmäilyn perusteella kiinnostavalta. Luen sen lähiaikoina perusteellisemmin tuumaillen läpi ja kommentoin sitä tarkemmin myöhemmin.

Olisko parempi jatkaa tätä tuolla Maailmankuva ja katsomus -keskustelussa ja pohtia tämän otsikon alla enemmän tekniikkaan kuuluvia asioita?

[Naturalisti]

Edelliseen viestiin täydennykseksi: Taisin tuoda tämän "henkimaailman" itse tänne tällä kommentillani
viewtopic.php?p=42659#p42659
Tarkoitukseni oli sillä vain osoittaa, että Bing jostakin syystä kieltäytyi jatkamasta keskustelua. Myös tämän aiheen asiasisällöstä olisi ehkä luontevampaa keskustella noissa "henkisemmissä" keskusteluissa.

[Sulervo]

Olisko parempi jatkaa tätä tuolla Maailmankuva ja katsomus -keskustelussa ja pohtia tämän otsikon alla enemmän tekniikkaan kuuluvia asioita?

Tämän otsikon alla en nyt jatkaisi keskustelua ennen kuin käyttöön tulee GPT4. Itseäni eivät nykyiset tekoälysovellukset juuri ihastuta, sillä vaikka ne pystyvät suoltamaan sujuvaa tekstiä aiheesta kuin aiheesta - mikä sinänsä on ihailtava saavutus sovelluksen koodaajilta - ne eivät kuitenkaan ole osanneet sanoa mitään tuoretta aiheista, jotka minua kiinnostavat, kuten musiikista, elokuvasta, historiasta ja filosofiasta. Ehkä en vain ole jaksanut kysellä tarpeeksi, mutta hakuammunta on tylsää.

Sanonpa silti, että joskus GPT3:kin yllättää. Kysyin siltä pilanpäiten, millainen oli sulttaani Muhammed II:n tugra. Tiesin kyllä vastauksen, ja sen, että mitään kuvaa ei siihen voisi liittyä, mutta en odottanut saavani näinkin seikkaperäistä selostusta aiheesta, joka tuskin kiinnostaa laajoja kansankerroksia:

"Muhammed II:n tugra oli hänen henkilökohtainen merkkinsä, joka sisälsi hänen nimensä ja arvonimensä arabialaisin kirjaimin. Tugra oli tärkeä symboli Osmanien valtakunnan hallinnossa ja sitä käytettiin esimerkiksi hallitusasiakirjoissa ja rahassa.

Muhammed II:n tugra koostui neljästä osasta, jotka oli järjestetty tietyn kaavan mukaisesti. Ylhäällä oli hänen arvonimensä "sultani", joka tarkoittaa hallitsijaa. Sen alla oli hänen nimensä "Muhammed", ja sen alla oli lisäys "hakan bin hakan" ("hakan" tarkoittaa hallitsijaa), joka korostaa hänen valta-asemaansa. Alaosassa oli lisäksi lause "aidan mülkü", joka tarkoittaa "omistama omaisuus", viitaten hänen valtakuntaansa.

Muhammed II:n tugra oli hyvin tyylikäs ja tasapainoinen, ja siitä tuli malliesimerkki Osmanien hallitsijoiden tughroista. Se on edelleen nähtävissä monissa historiallisissa rakennuksissa ja monumenteissa Turkissa ja muualla maailmassa."

Yllättävää on myös se, että kun toistan tämän kysymyksen, saan joka kerta erilaisen vastauksen, joka eroaa hieman asiasisällönkin puolesta; esim. tuo tugra kuvataan eri tavoilla. Lisäksi yksi vastaus puhuu Ottomaanien valtakunnasta ja toinen Osmanien valtakunnasta, kuten yllä (jälkimmäinen on Suomessa oikea termi, pienellä alkukirjaimella tosin).