Kuka on karismaattisin kansanedustaja..

[Keijona]

Jos motiivi onkin suurempi syy ja syyllinen kuin se seuraus.
Ja mitäs jos joku tietääkin motiivini paremmin kuin minäitse....

Motiivi ja seuraus ovat erilaisia käsitteitä, eivätkä ne välttämättä kilpaile keskenään siitä, mikä on suurempi syy tai syyllinen. Motiivi viittaa siihen, miksi henkilö teki jonkin teon tai päätöksen, kun taas seuraus viittaa teon tai päätöksen vaikutuksiin.

Vaikka motiivilla voi olla vaikutusta siihen, mitä henkilö tekee, se ei välttämättä ole suurempi syy tai syyllinen kuin seuraus. Esimerkiksi henkilö voi olla hyvin motivoitunut auttamaan toisia, mutta jos heidän toimintansa johtaa vahinkoon tai vahingoittaa muita, seuraukset ovat silti merkittäviä.

Lopulta syyllisyys voi johtua sekä motiivista että seurauksista, jos henkilön motiivit ovat epäeettisiä ja teko aiheuttaa vahinkoa tai vahingoittaa muita. Tärkeää on arvioida kokonaisuus ja miten motiivi, teko ja sen seuraukset vaikuttavat tilanteeseen.

On mahdollista, että joku muu tuntee motiivisi paremmin kuin sinä itse, mutta yleisesti ottaen sinulla on parhaimmat mahdollisuudet tuntea oma motiivisi, koska se perustuu henkilökohtaisiin tunteisiin, ajatuksiin ja kokemuksiin.

Jos joku muu väittää tuntevansa motiivisi paremmin kuin sinä, voit pyrkiä kuuntelemaan heidän perusteluitaan ja avoimesti keskustelemaan asiasta. On mahdollista, että heillä on näkökulma, jota et ole itse huomannut tai että heillä on lisätietoa, joka auttaa sinua ymmärtämään motiivisi paremmin. Se ei välttämättä ole sitä saakelin ad hominemia.

Toisaalta, jos toisen henkilön väitteet motiivistasi eivät vastaa omaa kokemustasi ja ymmärrystäsi, on tärkeää luottaa omaan tuntemukseesi ja ajatuksiisi. Voit selittää toiselle henkilölle, miksi tunnet asian kuten tunnet, ja yrittää löytää yhteinen ymmärrys asiasta. Loppujen lopuksi olet vastuussa omasta elämästäsi ja päätöksistäsi, ja sinulla on oikeus määrittää oma motivaatiosi ja toimintasi sen perusteella.

Tekeekö ihminen yhtään mitään ilman syytä, siis motiivia? Ja jos nurkkaan ahdistettu koira tai ihminen puree, tai kovasti koulutettu (koira tai ihminen) räksyttää kun puolustaa ja tekee sitä mihin on koulutettu, niin onko se oikeasti vastuussa toiminnastaan?

[Sulervo]

Tekeekö ihminen yhtään mitään ilman syytä, siis motiivia? Ja jos nurkkaan ahdistettu koira tai ihminen puree, tai kovasti koulutettu (koira tai ihminen) räksyttää kun puolustaa ja tekee sitä mihin on koulutettu, niin onko se oikeasti vastuussa toiminnastaan?

Ihminen ja eläin tekevät yleensä kaikki teot tietyn motivaation pohjalta, eli teoille on aina jokin syy tai motiivi. Tämä motivaatio voi olla tietoinen tai tiedostamaton, mutta se on yleensä aina olemassa.

Esimerkiksi nurkkaan ahdistettu koira tai ihminen saattaa purra, koska voi kokea tilanteen uhkaavaksi ja haluaa suojella itseään. Tämä on niiden tapa reagoida stressaaviin tilanteisiin, eikä se välttämättä merkitse sitä, että ne olisivat pahansuopia tai tarkoituksella vahingoittaisivat toisia, vaikka olisivat hallitusneuvottelijoita.

Samoin koulutetun koiran tai ihmisen reaktio voi olla oikeutettu, jos se vastaa koulutusta ja tilannetta. Tällöin vastuu toiminnasta ei välttämättä ole yksin henkilöllä tai eläimellä, vaan myös kouluttajalla tai ympäristöllä voi olla merkitystä.

On kuitenkin tärkeää huomata, että vaikka tekoja voikin selittää motivaatiolla tai ympäristöllä, vastuu toiminnasta ei aina poistu. Ihmisen tai kouluttajan vastuulla on esimerkiksi huolehtia siitä, että koiraa tai ihmistä ei laiteta stressaaviin tilanteisiin tai kouluteta käyttäytymään aggressiivisesti. Lopulta vastuu teoista on aina yksilöllinen, ja se riippuu tilanteesta ja siitä, miten ihminen tai eläin käyttäytyy siinä tilanteessa.

[Keijona]

Tekeekö ihminen yhtään mitään ilman syytä, siis motiivia? Ja jos nurkkaan ahdistettu koira tai ihminen puree, tai kovasti koulutettu (koira tai ihminen) räksyttää kun puolustaa ja tekee sitä mihin on koulutettu, niin onko se oikeasti vastuussa toiminnastaan?

Ihminen ja eläin tekevät yleensä kaikki teot tietyn motivaation pohjalta, eli teoille on aina jokin syy tai motiivi. Tämä motivaatio voi olla tietoinen tai tiedostamaton, mutta se on yleensä aina olemassa.

Esimerkiksi nurkkaan ahdistettu koira tai ihminen saattaa purra, koska voi kokea tilanteen uhkaavaksi ja haluaa suojella itseään. Tämä on niiden tapa reagoida stressaaviin tilanteisiin, eikä se välttämättä merkitse sitä, että ne olisivat pahansuopia tai tarkoituksella vahingoittaisivat toisia, vaikka olisivat hallitusneuvottelijoita.

Samoin koulutetun koiran tai ihmisen reaktio voi olla oikeutettu, jos se vastaa koulutusta ja tilannetta. Tällöin vastuu toiminnasta ei välttämättä ole yksin henkilöllä tai eläimellä, vaan myös kouluttajalla tai ympäristöllä voi olla merkitystä.

On kuitenkin tärkeää huomata, että vaikka tekoja voikin selittää motivaatiolla tai ympäristöllä, vastuu toiminnasta ei aina poistu. Ihmisen tai kouluttajan vastuulla on esimerkiksi huolehtia siitä, että koiraa tai ihmistä ei laiteta stressaaviin tilanteisiin tai kouluteta käyttäytymään aggressiivisesti. Lopulta vastuu teoista on aina yksilöllinen, ja se riippuu tilanteesta ja siitä, miten ihminen tai eläin käyttäytyy siinä tilanteessa.

Joten onko ihminen tai koira aina " Loppujen lopuksi vastuussa omasta elämästä ja päätöksistä," ?
Jos toimii vaan niinkuin on opetettu toimimaan ,uskoo mihin on koulutettu uskomaan. Esim jos ihminen otti sikainfluenssarokotuksen sen takia että muuten olisi saanut potkut töistä, ja sitten sairastuu tai kuolee sivuvaikutuksiin.

[Sulervo]

Joten onko ihminen tai koira aina " Loppujen lopuksi vastuussa omasta elämästä ja päätöksistä," ?
Jos toimii vaan niinkuin on opetettu toimimaan ,uskoo mihin on koulutettu uskomaan. Esim jos ihminen otti sikainfluenssarokotuksen sen takia että muuten olisi saanut potkut töistä, ja sitten sairastuu tai kuolee sivuvaikutuksiin.

Tämä on filosofinen kysymys, johon ei ole yhtä oikeaa vastausta, ja eri ihmisillä ja kulttuureilla on erilaisia näkemyksiä siitä, kuinka paljon vastuuta yksilöllä on omasta elämästään ja päätöksistään.

Jotkut uskovat, että ihminen tai koira on aina vastuussa omasta elämästään ja päätöksistään, koska jokaisella on vapaa tahto ja kyky tehdä omia valintojaan. Toiset voivat kuitenkin argumentoida, että ympäristö, kulttuuri ja kasvatus vaikuttavat merkittävästi yksilön kykyyn tehdä vapaita valintoja, ja että tietyissä olosuhteissa yksilön vastuu voi olla rajoitetumpi. Joku voi jopa olla sitä mieltä, että koiran kyky tehdä vapaita valintoja on rajoitetumpi kuin ihmisellä, joten koiraa ei ole aihetta vetää teoistaan lailliseen edesvastuuseen, vaikka tästä toisaalta seuraa, että jos koira alkaa purra ihmisiä, niin siltä voidaan päästää ilmat pihalle. Nirri pois pedolta.

Esimerkissäsi henkilö valitsi ottavansa sikainfluenssarokotuksen pelkästään työpaikan vaatimuksesta, mikä on yksi syy ottaa rokote, mutta se ei välttämättä ole paras syy. Joka tapauksessa rokotteen sivuvaikutuksiin sairastuminen tai kuolema on erittäin harvinaista. Jos näin kuitenkin tapahtuisi, henkilö olisi vastuussa siitä, että hän valitsi ottavansa rokotteen, mutta myös siitä, että hän ei ottanut tarpeeksi aikaa arvioidakseen riskejä ja hyötyjä ennen päätöksentekoaan.

[Keijona]

Joten onko ihminen tai koira aina " Loppujen lopuksi vastuussa omasta elämästä ja päätöksistä," ?
Jos toimii vaan niinkuin on opetettu toimimaan ,uskoo mihin on koulutettu uskomaan. Esim jos ihminen otti sikainfluenssarokotuksen sen takia että muuten olisi saanut potkut töistä, ja sitten sairastuu tai kuolee sivuvaikutuksiin.

Tämä on filosofinen kysymys, johon ei ole yhtä oikeaa vastausta, ja eri ihmisillä ja kulttuureilla on erilaisia näkemyksiä siitä, kuinka paljon vastuuta yksilöllä on omasta elämästään ja päätöksistään.

Jotkut uskovat, että ihminen tai koira on aina vastuussa omasta elämästään ja päätöksistään, koska jokaisella on vapaa tahto ja kyky tehdä omia valintojaan. Toiset voivat kuitenkin argumentoida, että ympäristö, kulttuuri ja kasvatus vaikuttavat merkittävästi yksilön kykyyn tehdä vapaita valintoja, ja että tietyissä olosuhteissa yksilön vastuu voi olla rajoitetumpi. Joku voi jopa olla sitä mieltä, että koiran kyky tehdä vapaita valintoja on rajoitetumpi kuin ihmisellä, joten koiraa ei ole aihetta vetää teoistaan lailliseen edesvastuuseen, vaikka tästä toisaalta seuraa, että jos koira alkaa purra ihmisiä, niin siltä voidaan päästää ilmat pihalle. Nirri pois pedolta.

Esimerkissäsi henkilö valitsi ottavansa sikainfluenssarokotuksen pelkästään työpaikan vaatimuksesta, mikä on yksi syy ottaa rokote, mutta se ei välttämättä ole paras syy. Joka tapauksessa rokotteen sivuvaikutuksiin sairastuminen tai kuolema on erittäin harvinaista. Jos näin kuitenkin tapahtuisi, henkilö olisi vastuussa siitä, että hän valitsi ottavansa rokotteen, mutta myös siitä, että hän ei ottanut tarpeeksi aikaa arvioidakseen riskejä ja hyötyjä ennen päätöksentekoaan.

Kyllä tuo on enemmänkin ideologinen kuin filosofinen kysymys, filosofiahan perustuu logiikkaan, johdonmukaisuuteen, siis syyseuraukseen. Joissain ismeissä ja ideologioissa kuvitellaan ja koulutetaan uskomaan että ihminen olisi vapaa valitsemaan, ja toisissa taas ei. Esim. tiede osoittaa että ihminen ei olisi vapaa valitsemaan, joten ei voi olla vastuussa. https://tieku.fi/ihminen/aivot/elama-ku ... attya-uraa
Joten kysymys onkin siitä kelle ihminen kokee olevansa vastuussa, tai siitä että ihminen kuvittelee ettei väistämätöntä vastuuta ei ole olemassa tai olisi joku keino vastuuta "syntejä" paeta.

[Sulervo]

Esim. tiede osoittaa että ihminen ei olisi vapaa valitsemaan, joten ei voi olla vastuussa. https://tieku.fi/ihminen/aivot/elama-ku ... attya-uraa

Nuo Libetin tutkimukset eivät toki osoita valinnanvapaudesta sitä eikä tätä. Niissähän koehenkilöitä pyydettiin nollaamaan ajatuksensa ja painamaan nappia heti kun tunsivat saavansa siihen yllykkeen. Heidän ei pitänyt harkita mitään, ei esim. tyyliin "tuntuu, että voisin nyt painaa, mutta ähäkutti, enpäs painakaan". Ei siis ollut kyse mistään sellaisista valinnoista, joihin tuon vapauden voidaan katsoa liittyvän, siis jotka ovat esim. moraalisesti ladattuja ja yksilölle merkityksellisiä, ja jotka saattavat vaatia taustojen selvittelyä, keskusteluja lähimmäisten kanssa ym. Jotka siis vaativat tietoista harkintaa.

Libetin päätelmät - tai pikemminkin pinnalliset tulkinnat, joita muut ovat niistä tehneet - onkin nykyään pitkälti kumottu, ks. esim. https://www.labroots.com/trending/neuro ... -free-will

Tässä vielä pitkähkö katsaus aiheeseen:
https://en.wikipedia.org/wiki/Neuroscience_of_free_will

[Keijona]

Esim. tiede osoittaa että ihminen ei olisi vapaa valitsemaan, joten ei voi olla vastuussa. https://tieku.fi/ihminen/aivot/elama-ku ... attya-uraa

Nuo Libetin tutkimukset eivät toki osoita valinnanvapaudesta sitä eikä tätä. Niissähän koehenkilöitä pyydettiin nollaamaan ajatuksensa ja painamaan nappia heti kun tunsivat saavansa siihen yllykkeen. Heidän ei pitänyt harkita mitään, ei esim. tyyliin "tuntuu, että voisin nyt painaa, mutta ähäkutti, enpäs painakaan". Ei siis ollut kyse mistään sellaisista valinnoista, joihin tuon vapauden voidaan katsoa liittyvän, siis jotka ovat esim. moraalisesti ladattuja ja yksilölle merkityksellisiä, ja jotka saattavat vaatia taustojen selvittelyä, keskusteluja lähimmäisten kanssa ym. Jotka siis vaativat tietoista harkintaa.

Libetin päätelmät - tai pikemminkin pinnalliset tulkinnat, joita muut ovat niistä tehneet - onkin nykyään pitkälti kumottu, ks. esim. https://www.labroots.com/trending/neuro ... -free-will

Tässä vielä pitkähkö katsaus aiheeseen:
https://en.wikipedia.org/wiki/Neuroscience_of_free_will

Vapaaseen tahtoon uskovat tietenkin puolustavat uskoaan eivätkä tietenkään pysty hyväksymään uskonsa vastaisia asioita, sen sijaan yrittävät kerätä uskonsa todisteeksi "tieteellisiä" sepustuksia. Heidän tehtäväänsä tietenkin helpottaa se, että kokonainen länsimainen yhteiskuntamalli perustuu demokratiaan ja vapaaseen valintaan, ja kuten aina tiedekin jalostetaan tukemaan olemassa olevaa arvomaailmaa ja kehitystä, sen sijaan arvo maailmalle sopimattomat tutkimukset kiistetään tai markkinataloudessa ne eivät saa helposti rahoitusta.

Mutta kyllä tuo vapaan tahdon harha on todettu muallakin
https://www.hs.fi/tiede/art-2000006228802.html


Ja eihän tuo vapaan tahdon ymmärtäminen harhaksi tarvitse mitään tieteellisiä tutkimuksia, sillä sen voi havaita ja päätellä jokainen itse: Mitä itsekkäämpi ihminen, sitä vähemmän ottaa ympäristöään ja lajitovereita valinnoissaan huomioon, ja sitä vapaampi ja itsenäisempi valitsija kuvittelee olevansa. Joten vapaa valinta on takaisin itsekkyyden luoma illuusio, egon harha.

Vai muuttuuko ihmisen vapauden ja valintojen määrä mielikuvituksen eikä todellisuuden avulla?

[ID10T]

Joten onko ihminen tai koira aina " Loppujen lopuksi vastuussa omasta elämästä ja päätöksistä," ?
Jos toimii vaan niinkuin on opetettu toimimaan ,uskoo mihin on koulutettu uskomaan. Esim jos ihminen otti sikainfluenssarokotuksen sen takia että muuten olisi saanut potkut töistä, ja sitten sairastuu tai kuolee sivuvaikutuksiin.

Tämä on filosofinen kysymys, johon ei ole yhtä oikeaa vastausta, ja eri ihmisillä ja kulttuureilla on erilaisia näkemyksiä siitä, kuinka paljon vastuuta yksilöllä on omasta elämästään ja päätöksistään.

Jotkut uskovat, että ihminen tai koira on aina vastuussa omasta elämästään ja päätöksistään, koska jokaisella on vapaa tahto ja kyky tehdä omia valintojaan. Toiset voivat kuitenkin argumentoida, että ympäristö, kulttuuri ja kasvatus vaikuttavat merkittävästi yksilön kykyyn tehdä vapaita valintoja, ja että tietyissä olosuhteissa yksilön vastuu voi olla rajoitetumpi. Joku voi jopa olla sitä mieltä, että koiran kyky tehdä vapaita valintoja on rajoitetumpi kuin ihmisellä, joten koiraa ei ole aihetta vetää teoistaan lailliseen edesvastuuseen, vaikka tästä toisaalta seuraa, että jos koira alkaa purra ihmisiä, niin siltä voidaan päästää ilmat pihalle. Nirri pois pedolta.

Esimerkissäsi henkilö valitsi ottavansa sikainfluenssarokotuksen pelkästään työpaikan vaatimuksesta, mikä on yksi syy ottaa rokote, mutta se ei välttämättä ole paras syy. Joka tapauksessa rokotteen sivuvaikutuksiin sairastuminen tai kuolema on erittäin harvinaista. Jos näin kuitenkin tapahtuisi, henkilö olisi vastuussa siitä, että hän valitsi ottavansa rokotteen, mutta myös siitä, että hän ei ottanut tarpeeksi aikaa arvioidakseen riskejä ja hyötyjä ennen päätöksentekoaan.

Kyllä tuo on enemmänkin ideologinen kuin filosofinen kysymys, filosofiahan perustuu logiikkaan, johdonmukaisuuteen, siis syyseuraukseen.

Ei filosofia logiikkaan perustu. Filosofia eimoikeastaan perustu mihinkään, sehän sitä todellisuutta yrittää luoda.

[Sulervo]

Mutta kyllä tuo vapaan tahdon harha on todettu muallakin
https://www.hs.fi/tiede/art-2000006228802.html

Tuo on pelkkä otsake, jolla ilmeisesti taas viitataan niihin Libetin kokeisiin. Oma käsitykseni niistä on, että jos ne jotakin osoittavat niin sen, että ihminen ei ole Buridanin aasi, ks. esim. https://fi.wikipedia.org/wiki/Buridanin_aasi ja https://ajattelunammattilainen.fi/tag/buridanin-aasi/
(Libet itse ei katsonutkaan, että hänen koetulostensa perusteella voitaisiin valinnanvapaus kiistää).

Tunnetaan tuon aasin ongelman kaltainen neuroosi, jossa ihminen jähmettyy paikoilleen, kun hänen pitäisi ripustaa takkinsa vaatenaulakkoon, jossa kuitenkin olisi vapaana paljon tilaa. Hän ei pysty valitsemaan monen tyhjän koukun välillä. Tämä kai sinusta olisi suurinta valinnanvapautta, koska mikään "syy" ei ohjaa häntä valitsemaan mitään. Mutta muuten en näin vähäpätöisessä tilanteessa edes puhuisi varsinaisesta valinnasta, kuten en myöskään noissa Libetin kokeissa. Kiintoisampi tapaus on mielestäni se, kun ihminen ei vaikeassa valintatilanteessa osaa tehdä päätöstä vaan sanoo ensin nukkuvansa yön yli. Aamulla hänelle saattaa olla selvinnyt, mitä olisi parasta tehdä. Ja jos hän sitten tekee niin, kuulostaisi minusta oudolta väittää, että ihmisen päätös toimia ei tuolloin ollut hänen omansa. Ja selvää on nähdäkseni myös, että valinnan vapaus on mielekäs käsite vain tapauksissa, joissa valinnoilla on oikeasti väliä. Näinhän tuota käsitettä onkin tapana käyttää.

Tässä neurotieteilijä Uri Maozin katsaus aiheeseen: https://sites.google.com/site/drurimaoz ... onsibility

[Keijona]

Mutta kyllä tuo vapaan tahdon harha on todettu muallakin
https://www.hs.fi/tiede/art-2000006228802.html

Tuo on pelkkä otsake, jolla ilmeisesti taas viitataan niihin Libetin kokeisiin. Oma käsitykseni niistä on, että jos ne jotakin osoittavat niin sen, että ihminen ei ole Buridanin aasi, ks. esim. https://fi.wikipedia.org/wiki/Buridanin_aasi ja https://ajattelunammattilainen.fi/tag/buridanin-aasi/
(Libet itse ei katsonutkaan, että hänen koetulostensa perusteella voitaisiin valinnanvapaus kiistää).

Tunnetaan tuon aasin ongelman kaltainen neuroosi, jossa ihminen jähmettyy paikoilleen, kun hänen pitäisi ripustaa takkinsa vaatenaulakkoon, jossa kuitenkin olisi vapaana paljon tilaa. Hän ei pysty valitsemaan monen tyhjän koukun välillä. Tämä kai sinusta olisi suurinta valinnanvapautta, koska mikään "syy" ei ohjaa häntä valitsemaan mitään. Mutta muuten en näin vähäpätöisessä tilanteessa edes puhuisi varsinaisesta valinnasta, kuten en myöskään noissa Libetin kokeissa. Kiintoisampi tapaus on mielestäni se, kun ihminen ei vaikeassa valintatilanteessa osaa tehdä päätöstä vaan sanoo ensin nukkuvansa yön yli. Aamulla hänelle saattaa olla selvinnyt, mitä olisi parasta tehdä. Ja jos hän sitten tekee niin, kuulostaisi minusta oudolta väittää, että ihmisen päätös toimia ei tuolloin ollut hänen omansa. Ja selvää on nähdäkseni myös, että valinnan vapaus on mielekäs käsite vain tapauksissa, joissa valinnoilla on oikeasti väliä. Näinhän tuota käsitettä onkin tapana käyttää.

Tässä neurotieteilijä Uri Maozin katsaus aiheeseen: https://sites.google.com/site/drurimaoz ... onsibility

Vapaaseen tahtoon uskova tietysti puolustaa uskoaan, ei ole itsepuolustusrefleksi vapaa valinta.

"Ja eihän tuo vapaan tahdon ymmärtäminen harhaksi tarvitse mitään tieteellisiä tutkimuksia, sillä sen voi havaita ja päätellä jokainen itse: Mitä itsekkäämpi ihminen, sitä vähemmän ottaa ympäristöään ja lajitovereita valinnoissaan huomioon, ja sitä vapaampi ja itsenäisempi valitsija kuvittelee olevansa. Joten vapaa valinta on takaisin itsekkyyden luoma illuusio, egon harha.

Vai muuttuuko ihmisen vapauden ja valintojen määrä mielikuvituksen eikä todellisuuden avulla?"

[ID10T]

Mutta kyllä tuo vapaan tahdon harha on todettu muallakin
https://www.hs.fi/tiede/art-2000006228802.html

Tuo on pelkkä otsake, jolla ilmeisesti taas viitataan niihin Libetin kokeisiin. Oma käsitykseni niistä on, että jos ne jotakin osoittavat niin sen, että ihminen ei ole Buridanin aasi, ks. esim. https://fi.wikipedia.org/wiki/Buridanin_aasi ja https://ajattelunammattilainen.fi/tag/buridanin-aasi/
(Libet itse ei katsonutkaan, että hänen koetulostensa perusteella voitaisiin valinnanvapaus kiistää).

Tunnetaan tuon aasin ongelman kaltainen neuroosi, jossa ihminen jähmettyy paikoilleen, kun hänen pitäisi ripustaa takkinsa vaatenaulakkoon, jossa kuitenkin olisi vapaana paljon tilaa. Hän ei pysty valitsemaan monen tyhjän koukun välillä. Tämä kai sinusta olisi suurinta valinnanvapautta, koska mikään "syy" ei ohjaa häntä valitsemaan mitään. Mutta muuten en näin vähäpätöisessä tilanteessa edes puhuisi varsinaisesta valinnasta, kuten en myöskään noissa Libetin kokeissa. Kiintoisampi tapaus on mielestäni se, kun ihminen ei vaikeassa valintatilanteessa osaa tehdä päätöstä vaan sanoo ensin nukkuvansa yön yli. Aamulla hänelle saattaa olla selvinnyt, mitä olisi parasta tehdä. Ja jos hän sitten tekee niin, kuulostaisi minusta oudolta väittää, että ihmisen päätös toimia ei tuolloin ollut hänen omansa. Ja selvää on nähdäkseni myös, että valinnan vapaus on mielekäs käsite vain tapauksissa, joissa valinnoilla on oikeasti väliä. Näinhän tuota käsitettä onkin tapana käyttää.

Tässä neurotieteilijä Uri Maozin katsaus aiheeseen: https://sites.google.com/site/drurimaoz ... onsibility

Vapaaseen tahtoon uskova tietysti puolustaa uskoaan, ei ole itsepuolustusrefleksi vapaa valinta.

"Ja eihän tuo vapaan tahdon ymmärtäminen harhaksi tarvitse mitään tieteellisiä tutkimuksia, sillä sen voi havaita ja päätellä jokainen itse: Mitä itsekkäämpi ihminen, sitä vähemmän ottaa ympäristöään ja lajitovereita valinnoissaan huomioon, ja sitä vapaampi ja itsenäisempi valitsija kuvittelee olevansa. Joten vapaa valinta on takaisin itsekkyyden luoma illuusio, egon harha.

Vai muuttuuko ihmisen vapauden ja valintojen määrä mielikuvituksen eikä todellisuuden avulla?"

Kuvittelet siis typeryyttäsi, että kaikki itsekkäiden kuvitelmat ovat harhaa? Se tekee meistä kaikista harhaisia, koska täysin epäitsekästä ihmistä ei olekaan.

[Punkero]

Mikä tarve ihmisillä on lainata jonkun keinonan itsekkyyslässytyksiä, vielä kerran, jos niin teette, laitan teidätkin estolistalle, minä en halua lukea niitä edes vahingossa koskaan enää.
Voisitteko lopettaa, lainatkaa sen viesteistä ensimmäinen sana tai kirjain, en usko että kukaan niitä haluaa lukea aiheesta riippumatta uudestaan.
Jos ei ole muuta sisältöä elämässä kuin keijonan kanssa keskustelu, menee oikeesti vitun huonosti ja kannattaisi miettiä kuinka saisi jotain muutosta aikaan, ettei mene elämä hukkaan.

[Keijona]

Mikä tarve ihmisillä on lainata jonkun keinonan itsekkyyslässytyksiä, vielä kerran, jos niin teette, laitan teidätkin estolistalle, minä en halua lukea niitä edes vahingossa koskaan enää.
Voisitteko lopettaa, lainatkaa sen viesteistä ensimmäinen sana tai kirjain, en usko että kukaan niitä haluaa lukea aiheesta riippumatta uudestaan.
Jos ei ole muuta sisältöä elämässä kuin keijonan kanssa keskustelu, menee oikeesti vitun huonosti ja kannattaisi miettiä kuinka saisi jotain muutosta aikaan, ettei mene elämä hukkaan.

"Apua! Yhteiset tosiasiat yksityistä egoni harhaa loukkaa ."

Ehkä olisi helpompi sulkea vaan ne silmät, jos asiat selitetään niin yksinkertaisesti että tyhmempikin ymmärtää.

[MooM]

Mikä tarve ihmisillä on lainata jonkun keinonan itsekkyyslässytyksiä, vielä kerran, jos niin teette, laitan teidätkin estolistalle, minä en halua lukea niitä edes vahingossa koskaan enää.
Voisitteko lopettaa, lainatkaa sen viesteistä ensimmäinen sana tai kirjain, en usko että kukaan niitä haluaa lukea aiheesta riippumatta uudestaan.
Jos ei ole muuta sisältöä elämässä kuin keijonan kanssa keskustelu, menee oikeesti vitun huonosti ja kannattaisi miettiä kuinka saisi jotain muutosta aikaan, ettei mene elämä hukkaan.

Minä en lainaile keijukaista, mutta jotenkin liikuttavaa tuo sinun uhkailusi. Luuletko, että estolistallesi joutuminen on joku suuri häpeä ja menetys

[Punkero]

Mikä tarve ihmisillä on lainata jonkun keinonan itsekkyyslässytyksiä, vielä kerran, jos niin teette, laitan teidätkin estolistalle, minä en halua lukea niitä edes vahingossa koskaan enää.
Voisitteko lopettaa, lainatkaa sen viesteistä ensimmäinen sana tai kirjain, en usko että kukaan niitä haluaa lukea aiheesta riippumatta uudestaan.
Jos ei ole muuta sisältöä elämässä kuin keijonan kanssa keskustelu, menee oikeesti vitun huonosti ja kannattaisi miettiä kuinka saisi jotain muutosta aikaan, ettei mene elämä hukkaan.

Minä en lainaile keijukaista, mutta jotenkin liikuttavaa tuo sinun uhkailusi. Luuletko, että estolistallesi joutuminen on joku suuri häpeä ja menetys

Se estää keskustelun. Ei meitä täällä kuitenkaan liikaa ole, eikä kukaan kirjoittaisi mitään jos viestejä ei lueta.
En tiedä onko menetys jos poistun paikalta, uskoisin että suurempi menetys kuin että jos sinä poistut, joten mieti modena mitä kommentoit.
Kuka saapuu takiasi foorumiin?