Kauniita lainauksia kirjoista - Tänne saa laittaa

[Kissatäti]

Helmi (John Steinbeck, 1947).

Alex Matsonin suomennoksessa sivuilla 27–28 Steinbeck kuvaa köyhän Kino-nimisen intiaanin helmensukellusta tähän tapaan:

Kinon kansa oli laulanut kaikesta, mitä oli tai tapahtui.
Kansa oli luonut lauluja kaloille, vihastuneelle merelle, valolle ja pimeydelle ja auringolle ja kuulle, ja nuo laulut olivat kaikki Kinossa ja hänen heimolaisissaan – jok'ikinen ennen luotu laulu, jopa nekin, jotka olivat joutuneet unhoon.
Ja kun Kino täytti korinsa, hänessä soi laulu, ja tuon laulun tahdin antoi hänen jyskyttävä sydämensä sen syödessä happea hänen pidättämästään hengityksestä, ja laulun sävelmänä olivat harmaanvihreä vesi ja pienet vilahtelevat eläimet, jotka leijailivat ohi ja katosivat.

Mutta laulussa oli pieni salainen sisäinen laulu, tuskin tajuttava, mutta aina läsnäoleva, suloinen ja harras, ja se laulu oli helmestä, joka saattoi olla, sillä saattoihan jokainen koriin heitetty simpukka sisältää helmen.
Sattuma oli sitä vastaan, mutta onni ja jumala puolella.
Ja Kino tiesi, että hänen yläpuolellaan olevassa kanootissa Juana harjoitti rukouksen taikaa, kasvot jäykkinä ja lihakset jännittyneinä voittaakseen onnen, kiskoakseen onnen jumalien käsistä, sillä Juana tarvitsi tuota onnea Coyotiton turvonneeseen hartiaan. Ja koska tarve oli suuri ja halu suuri, pieni salainen laulu helmestä, joka saattoi olla, soi tänä aamuna tavallista kuuluvampana. Siitä punoutui meren syvyyksien lauluun kokonaisia säveljaksoja, selvinä ja hiljaisina.

[SHT]

Jukka Kemppinen: Linnusta Länteen
"Mikä oli se kaksoiskierre,
ruumiini kirje hänelle,
kirja, kirjasto, terveisiä
ennen eläneiltä."