Lentokoneiden ja niiden tekniikan huima kehitys 1930-40 luvuilla
Re: Lentokoneiden ja niiden tekniikan huima kehitys 1930-40 luvuilla
Moottorit ovat suht edullisia jos sellaisen löytää.
http://warbirdinformationexchange.org/p ... 26&t=43764
46 litran mylly sen sijaan syö löpöä aika nopeasti.
http://warbirdinformationexchange.org/p ... 26&t=43764
46 litran mylly sen sijaan syö löpöä aika nopeasti.
Re: Lentokoneiden ja niiden tekniikan huima kehitys 1930-40 luvuilla
Veneen potkurilla ei ole tässä mitään yhtymäkohtaa.Susa kirjoitti: ↑15 Huhti 2023, 22:04tarkoittanet siiven nostetta. potkurissa on se ikävä puoli, että jokaisen lavan edelllä menee edellinen lapa, eikä ilma ehdi paikata edellisen lavan syrjäyttämää ilmaa.
aivan kuten siinä veneenpotkuri tapauksessakin. paine-ero lavan molemminpuolin ei riitä voiman tuottamiseen.
sutii kuin kesärengas jäätiköllä.
Re: Lentokoneiden ja niiden tekniikan huima kehitys 1930-40 luvuilla
Kavitointia ei voi tapahtua, koska ilmasssa potkuri on jo kaasumaisessa tilassa.
Re: Lentokoneiden ja niiden tekniikan huima kehitys 1930-40 luvuilla
Keksustelin AI:n kanssa:
Yes, the development of new Propfan engines is still ongoing. While the initial development of Propfan engines occurred in the 1980s and 1990s, there has been renewed interest in recent years due to their potential for increased fuel efficiency and reduced emissions compared to traditional turbofan engines. Several companies are currently working on developing new Propfan engine designs, including GE Aviation and Rolls-Royce.

Yes, the development of new Propfan engines is still ongoing. While the initial development of Propfan engines occurred in the 1980s and 1990s, there has been renewed interest in recent years due to their potential for increased fuel efficiency and reduced emissions compared to traditional turbofan engines. Several companies are currently working on developing new Propfan engine designs, including GE Aviation and Rolls-Royce.
Re: Lentokoneiden ja niiden tekniikan huima kehitys 1930-40 luvuilla
Se on kyllä hurjaa että potkurimoottoreita yhä kehitellään, aivan yhtä hurjaa on kun jotkut kehittelee yhä antiikkisia tuulimyllyjäkin.
Re: Lentokoneiden ja niiden tekniikan huima kehitys 1930-40 luvuilla
Jopa Airbus tutkii asiaa edelleen: https://www.airbus.com/en/newsroom/stor ... ustainable
NASA:
UDF:
NASA:
UDF:
Re: Lentokoneiden ja niiden tekniikan huima kehitys 1930-40 luvuilla
Siinä on ideana se, että potkuriturbiinin teho-painosuhde on edullinen – saman tehoista puhallinturbiinia kolmannes kevyempi ja pienempi, ja polttoainekulutus kolmannes pienempi. Hyötysuhde hyvä jo pienillä nopeuksilla. Tehokas kaikilla koneen kuormilla.
Puhallinturbiinin hyötysude on surkea pienillä nopeuksilla, ja vasta matkakorkeudella on maksimissaan. (
(Ks koosteeni "Liikekennelentokoneiden turbiinimoottorit" sivu 7 ja 17.)
Mikä on, ettei em koosteeni kiinnosta - onko teksti liian kryptistä ja tekniikka liian vaikeaa, vai mikä?
.......
Eikö vaihtokauppa kiinnosta? Esitin tuolla edellä, että jos laitat tänne mitat siitä kännykän 6021 antenni-elementistä, laitan sulle sen yhtälön, jolla lasket lentokoneen etenemisen yhdellä potkurin kierroksella.
Re: Lentokoneiden ja niiden tekniikan huima kehitys 1930-40 luvuilla
AI vahvistaa tämän: What are the advantages of using a Propfan engine?Kontra kirjoitti: ↑17 Huhti 2023, 18:06Siinä on ideana se, että potkuriturbiinin teho-painosuhde on edullinen – saman tehoista puhallinturbiinia kolmannes kevyempi ja pienempi, ja polttoainekulutus kolmannes pienempi. Hyötysuhde hyvä jo pienillä nopeuksilla. Tehokas kaikilla koneen kuormilla.
Puhallinturbiinin hyötysude on surkea pienillä nopeuksilla, ja vasta matkakorkeudella on maksimissaan. (
(Ks koosteeni "Liikekennelentokoneiden turbiinimoottorit" sivu 7 ja 17.)
Mikä on, ettei em koosteeni kiinnosta - onko teksti liian kryptistä ja tekniikka liian vaikeaa, vai mikä?
.......
Eikö vaihtokauppa kiinnosta? Esitin tuolla edellä, että jos laitat tänne mitat siitä kännykän 6021 antenni-elementistä, laitan sulle sen yhtälön, jolla lasket lentokoneen etenemisen yhdellä potkurin kierroksella.
Propfan engines offer several advantages over traditional turbofan engines.
Firstly, they are more fuel-efficient due to their ability to operate at higher speeds and altitudes while maintaining the same level of thrust. This means that they can travel further on the same amount of fuel, making them ideal for long-haul flights.
Secondly, Propfan engines produce less noise compared to traditional turbofans. This is because they have fewer moving parts and operate at lower RPMs, resulting in a quieter flight experience for passengers.
Lastly, Propfan engines are also more environmentally friendly as they emit fewer pollutants into the atmosphere. This makes them an attractive option for airlines looking to reduce their carbon footprint and meet stricter emissions regulations.
Re: Lentokoneiden ja niiden tekniikan huima kehitys 1930-40 luvuilla
Täällä on keskustelemassa Toisen Maailmansodan hävittäjistä toinen toistaan tietäväisempien ukkojen kööri, mutta onhan kertakaikkisen noloa, ettei uteliaille kukaan ole kertonut, että Mersu eteni yhdellä potkurikierroksella muistaakseni 6 metriä.
Ketä kiinnostaa, tällä yhtälöllä sen voi laskea, kun ottaa selvää nopeudesta, moottorin kierroksista ja potkurin luistosta.
s = (1 - ∆/100) v / r
eteneminen / kierros s [m]
lentokoneen nopeus v [m/s]
potkurin kierrosnopeus r [1/s]
potkurin luisto ∆ [%]
(Jos luistoa sanotaan sakkaukseksi on outoa, koska sakkaus ilmailussa tarkoittaa virtauksen vähenemistä tai katoamista siiven pinnasta.)
Re: Lentokoneiden ja niiden tekniikan huima kehitys 1930-40 luvuilla
Ei luistoa ole väitetty sakkaukseksi, vaan sitä että se luisto kasvaa ja lopulta lapa sakkaa. Eli ei tuota tarvittavaa työntövoimaa.
Potkurit toimivat hyvin, kunnes lentokoneen lentonopeus on niin suuri, että ilmavirta siipien kärkien ohi saavuttaa äänen nopeuden. Tämän nopeuden ylittävä osuus potkuria käyttävästä tehosta, joka muunnetaan potkurin työntövoimaksi, laskee dramaattisesti. Tästä syystä (ei edes) potkuriturbimoottoreita ei käytetä lentokoneissa, jotka lentävät nopeammin kuin 0,6–0,7 Mach .
Re: Lentokoneiden ja niiden tekniikan huima kehitys 1930-40 luvuilla
Ei ilmavirran tarvitse vielä saavuttaa äänen nopeutta, vaan jo sen lähestyessä työntövoima alkaa laskea.Susa kirjoitti: ↑18 Huhti 2023, 14:38Ei luistoa ole väitetty sakkaukseksi, vaan sitä että se luisto kasvaa ja lopulta lapa sakkaa. Eli ei tuota tarvittavaa työntövoimaa.
Potkurit toimivat hyvin, kunnes lentokoneen lentonopeus on niin suuri, että ilmavirta siipien kärkien ohi saavuttaa äänen nopeuden. Tämän nopeuden ylittävä osuus potkuria käyttävästä tehosta, joka muunnetaan potkurin työntövoimaksi, laskee dramaattisesti. Tästä syystä (ei edes) potkuriturbimoottoreita ei käytetä lentokoneissa, jotka lentävät nopeammin kuin 0,6–0,7 Mach .
Lentokoneen siivellä sakkaus johtuu liian suuresta kohtauskulmasta, tai liian pienestä virtausnopeusta. Mutta kai se sakkaus käy yleisnimityksenä, kun lentokoneen siiven muotoinen kappale joutuu tilanteeseen, johon sitä ei ole tarkoitettu.
Re: Lentokoneiden ja niiden tekniikan huima kehitys 1930-40 luvuilla
Hienoa että alamme saavuttaa asiassa jonkinlaista yhteisymmärrystä.
Re: Lentokoneiden ja niiden tekniikan huima kehitys 1930-40 luvuilla
Juu, sitten kun ilmoitat ne mitat siitä kännykän 6021 antennista, niin minäkin voin olla tuota mieltä.
Aion lähetää viestin STUKille siitä säteilyjäljestä - saanpa keskustella asiaa ymmärtävien kanssa. Ei olisi pitänyt laittaa kuvaa jäljestä ollenkaan tänne pölvästien kommentoitavaksi. Kaverini lueskeli niitä kommentteja ja ihmetteli kuinka täällä voikaan olla pöljää sakkia. Joukossa tyhmyys tiivistyy.

