Minä en ymmärrä

[Deimos]

Kyllä mua kiinnostaa, miksi joku tykkää harrastaa pitsinnypläystä. Ihan uteliaisuudesta saattaisin kysyä, eikä se tarkoita, että jotenkin pitäisin hommaa tyhmänä. Onko se kivaa näpräämistä, älyllinen haaste, taidetta, zeniä vai mitä.

Olen aina hämmästellyt virkkausta/kutomista. Pitsinnypläys lähinnä on vitsi joka liikkui kamppailulajeissa lähinnä kaveripiirissä: "Ei tässä nyt mitään pitsinnypläystä harrasteta" viitaten että kyse ei ole niin "Hienostuneesta harrasteesta". Ihmettelin yhden tuttavanaisen neulomista. Muistutti kun tein tietokoneella (Commodore 64) spritejä(Pikseleistä koovtuva graafinen kuvio, esim. pelihahmo). Tavallaan kyse oli kun kuviota sukkaan tehtiin myös pixeleistä. En vieläkään erota virkkausta ja kutomista mutta ovat kuulemma kaksi ihan eri asiaa. On varmasti kaikkea noita mainitsemiasi asioita. Törmäsin myös käsitteeseen "Neuloosi", neulojien sisäpiirin vitsi.

Minua on myös valaistu seuraavasti. Ihmisurokset tykkäävät innokaasti seksistä, välillä liiankin innokaasti. Ihmisnaaraat virkatessaan tai kutoessaan voivat sanoa: "Kulta, ei nyt. On vähän muuta tekemistä" kun seksuaalinen akti ei naarasta kiinnosta. Tämä on vain kaupunkilegenda, huhu. Kai... Toivottavasti.

Kritisoiva kyseleminen tyyliin "miksi ihmeessä viitsit, en minä vaan" on eri juttu.

Juuri tuohon kritisoivaan asenteeseen ottaisin kantaa. Jos toinen ihminen ei ymmärrä miksi harrastat/teet/käyttäydyt "Noin" niin onko sitä pakko kysyä? Voiko kyseessä olla vain kun muuta sanottavaa ei ole sama kuin: "Hyvää päivää, miten menee?". Tai onko kyseessä huolenpito, "Rakastan sinua"-tyyliin? Vai yksinkertaisesti vittuilua? En tiedä kiinnostaako minua hirveästi mikä muiden kanssaeläjien motiivi on tominalle X. Se on kai jokaisen oma asia. Elämälle on syytä löytää tarkoitus, miten vähäpätöinen hyvänsä. Ilman tarkoitusta/tekemistä ihminen lakkaa olemasta.

Juopottelullakin/narkkaamisella on funktio. Se tuo sisältöä elämään. Ei paras tapa varmasti. Mutta yllättävän yleinen, ainakin mitä olen tehnyt havaintoja ympäristöstä. Jotenkin tuo Keijonan "En ymmärrä" tuli mieleeni tässä pallotellessani asiaa eli ehkä tuossa lausahduksessa on totuuttakin. Oli minulla jokin hienompikin tutkielma päässäni asiasta mutta se nyt katosi jonnekin ajatusten taivaaseen harppua soittelemaan.

[Pattinero]

Perskuta kuinka hyvätasoisen oloinen keskustelu ihmisluonnon prinsiipeistä. Muutama juttu on oikein erityisesti iskenyt silmään. Kuten esimerkiksi tämä Keken kommentti:

Mielenkiintoinen havainnointiasia palstalla on se, miten joku pointti tai fakta kestää eri ihmisillä hyvin eri aikoja sisäistää, se mikä joillekin tapahtuu sekunnissa kestää jollekkin kuukausia, joillekin ei tapahdu korvien välissä mitään vaikka vuodet kuluvat.

Tuohan on vain nimenomaan seurausta siitä, että ihmiset ovat totaalisen erilaisia keskenään. Joillekin jotkut asiat ovat helpompia sisäistää, ja toisille ne ovat täysin mahdottomia tajuta. Joskus tosin väittäjä yrittää selittää asioita sellaiseen näkökulmaan, jota kukaan ei voi todeksi hyväksyä. Ihmisen käyttäytymisen yleistykset lienevät juuri tällaisia asioita. Minäkeskeisyys on tosin erittäin yleistä ja sen näkee monesti korostuvan, ikävä kyllä.

Tuo Kultakikkareen kuvassa esiintuoma viesti on sitten ehkä jo tämän kaiken parasta antia. Tässä on sama tekstinä, ei pelkkänä kuvana.

Never explain yourself to anyone. Because the person who likes you doesn't need it. And the person who dislikes you won't believe it.

Tuohan on siis aivan totta. Ja mitä muuta nykyisin enemmän yritetään tehdä kuin juuri tuota mitä tuossa tekstissä oikeastaan kielletään tekemästä? Esimerkiksi FB perustuu juuri tuon paskan jauhannan levittämiselle. Jos kerrot itsestäsi, olet hyvin nopeasti minäkeskeinen, tai teet itsesi näkyvän typeräksi. Tunnen tapauksia, joille tämä on arkipäivää.

Teot ovat ne asiat, joista sinut kuitenkin parhaiten tunnetaan. Tai ainakin pitäisi tuntea, mutta olen kyllä huomannut, ettei se ole nykyisin enää aivan niin varma asia. Mutta, siitä huolimatta pidän turpani kiinni itseäni suoraan koskevissa asioissa.

[MooM]

Mun kaveri nypläsi lukioaikana. Se on aika vaikuttava suoritus, lankoja rullineen on paljon (kymmeniä) ja ne hallitaan sellaisella tyynyllä, johon ne kiinnitetään neuloilla. Sitten niitä solmitaan ja punotaan keskenään tietyn kaavan mukaan. Hidasta ja pikkutarkkaa. Sen kummemmin en tiedä. Virkkaaminen on kivaa, harrastin sitä yhteen aikaan paljon ja tein lapasia, hattuja ja yhden matonkin.

Ajatus käsitöistä seksin välttelyn takia on älytön. Helpompiakin tekosyitä varmasti löytyy, jos niitä tarvitsee. Tietysti jos joku homma on pahasti kesken, sitä ei mielellään jätä toisen homman vuoksi, mutta se taas on toinen juttu.

[Pattinero]

Minä en todellakaan ymmärrä.

1980-luvulla opintonsa aloittaneella ”ikiteekkarilla” on nimittäin tuhansia haalarimerkkejä. Ykköshaalarit koostuvat Tietokillan haalareista, kaavusta ja kahdesta viitasta.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/6b6a ... b73516c0cc

[Deimos]

Mun kaveri nypläsi lukioaikana. Se on aika vaikuttava suoritus, lankoja rullineen on paljon (kymmeniä) ja ne hallitaan sellaisella tyynyllä, johon ne kiinnitetään neuloilla. Sitten niitä solmitaan ja punotaan keskenään tietyn kaavan mukaan. Hidasta ja pikkutarkkaa. Sen kummemmin en tiedä. Virkkaaminen on kivaa, harrastin sitä yhteen aikaan paljon ja tein lapasia, hattuja ja yhden matonkin.

On todella vaikuttavaa. Varmaan opittavissa. Kun olen virkkuukoukkuun koskenut mennään kyllä ala-asteen tekstiilikäsityötunnille. Taitaa olla saunaan tarkoitettu lannevaatekin jossain. Epäilen mahtuuko enää. Ainakin neulottiin joku helvetin pitkä villavyö. No, okei, ei vyö vaan rimpsu. Joku pöytäliinakin on tallessa. Psykiatristen osastojen motivaatiohetkistäkin on jotain tekstiilityötä tallessa. Ennen oli puuhaa osastoilla. On tainnut leikkuri iskeä niihinkin. Ompelukoneen käyttö olisi ihan mukava osata. Jos kouluaikana erehtyi valitsemaan tekstiilikäityön ykköseksi (Pojat) niin sai hintin maineen. Ja olihan siiä perää vaikka tulikin Suomen kuuluisimpia drag-artisteja.

Ajatus käsitöistä seksin välttelyn takia on älytön. Helpompiakin tekosyitä varmasti löytyy, jos niitä tarvitsee. Tietysti jos joku homma on pahasti kesken, sitä ei mielellään jätä toisen homman vuoksi, mutta se taas on toinen juttu.

En muista mistä sain tuon kaupunkilegendan. Totta, on helpompiakin tapoja sanoa "Ei". Tosin joku ukko voi katsoa että ompas vaimoke kiireinen kun virkkaa joten jätämpä rauhaan. En enää muista mitä exä käytti kun ei kiinnostanut. Taisi aika suoraan ilmaista ettei kiinnosta. Ilman virkkailuja.

[ID10T]

Virkkaaminen on kivaa, harrastin sitä yhteen aikaan paljon ja tein lapasia, hattuja ja yhden matonkin.

Mattoa olen itse tehnyt kangaspuilla. En saanut aikaiseksi kuin n. 10 senttiä puolitoista metriä leveää soiroa, mutta kuitenkin jotain sentään. Oli jonkun muun aloittama, ja se joku sitten vei homman päätökseenkin.

Mummo oli kova virkkaamaan (tai kutomaan). Joka joulu tuli vähintään yhdet villasukat, ja kun niitä alkoi olemaan vaatekaapissa yksi hylly täynnä, heitin typeryyksissäni kaikki pois. Teinihän ei käytä mummon kutomia villasukkia

Mummon kuoltua tuli sitten ikävä niitä sukkiakin, mutta monestihan ihminen huomaa jonkun asian arvon vasta sen menetettyään.

[Deimos]

Itselläni on vielä isoäitieni itse tehtyjä räsymattoja ja kaikenlaista pöytäliinaa/patalappua/pannunalustaa ja niin edespäin.

En itse näe tai ole koskaan nähnyt naisten ja miesten hommia erikseen. Käsittääkseni olemme ihmisiä ja teemme mitä kiinnostaa välittämättä mitä jalkojen välissä on tai rintakehässä on tai on olematta.

Yksi teki lätkäjengien logoilla varustettuja villasukkia. Niitä meni "Tiskin alta" kaupaksi. Koska ne eivät olleet omia "Designejä" niin julkisesti niitä ei saanut myydä. Ovat muuten aika tarkkoja noista malleistaan. Jos jonkun ohjeen tai tekeleen jakaa on sen todellakin parempi olla omaa designiä tai mallia. Ovat hyvin mustasukkaisia suunnitteluistaan.

[Deimos]

Yksi teki tällaisia. Amerikan alkuperäiskansojen tyyliin lasihelmistä korvakoruja. Itselläni on kannabiksen lehti kaulakoru samaa sarjaa.