Naturalistinen buddhalainen filosofia

[Sulervo]

Korjasin nuo luokittelut seuraavassa viestissäni.

Mutta kun sanoit: "ateismihan nimenomaan hylkii uskoa", en saanut viestistäsi selville, miksi ateisti hylkii juuri "uskoa"-verbiä (minä en kylläkään). Eikö ateistin sovi mielestäsi käyttää sitä muussakaan kuin uskonnollisessa yhteydessä? Kyllähän se tarkoittaa myös sitä, mistä englantilainen käyttää sanaa "believe".

[ID10T]

Minun vaihtoehtoni:

1. Gnostinen teisti: "Tiedän ja siis myös uskon, että Jumala on olemassa".
2. Agnostinen teisti: "En tiedä, onko Jumalaa, mutta uskon että on.
3. Agnostinen ateisti: "On jonkin verran enemmän syitä olettaa, ettei jumalaa ole" (heikko ateismi).
4. Gnostinen ateisti: "Jumalan olemassaolosta ei ole todisteita" (vahva ateismi).

Kun noin ilmaiset asian, se vaikuttaa siltä että agnostinen ateisti ottaa jumalan olemassaoloon vahvemman kielteisen kannan kuin gnostinen ateisti, joka oikeastaan ei kantaa otakaan, vaikka sitä vahvaksi ateismiksi sanotkin. Vai lisääkö tuo gnostinen ateisti: "on siis painavia syitä olettaa, ettei jumalaa ole"?

Ehkä pragmaattinen lähestymistapani hämäsi. Uskon vasta, kun näen, oli kyseessä sitten mikä tahansa entiteetti. Todisteiden puuttuessa en pidä mahdollisena, että väitettyä entiteettiä on edes olemassa.

Jos lisää, niin seuraavaksi voisi kysyä, mitä tuo agnostinen ateisti oikeastaan tarkoittaa ilmaisulla "jonkin verran enemmän syitä"? Mitä syitä - ja enemmän kuin mitä syitä, jotka siis tuon agnostisen ateistin mielestä puhuvat sen puolesta, että Jumala on olemassa?

Siinä oli siis taustalla ajatus, että todisteet jumalan olemassaolosta kumoutuvat olemattomuudesta kielivien todisteiden myötä. "Jonkin verran" korostaa, että kisa oli tiukka.

Minä esimerkiksi voin sanoa, että elämän olemassaolosta maapallon ulkopuolella ei ole todisteita; uskon kuitenkin että elämää on muuallakin. Mutta ehkä ei olekaan.

Tämä on mielestäni eri asia, koska elämästä ylipäätään ja sen syntymekanismista on viitteitä. Jumalat, Batman, Teräsmies ja muut mielikuvitusolennot menevät sen verran överiksi, ettei niitä voi ottaa tosissaan. Saattaa tietysti olla rajatapauksia, jolloin henkilö uskoo esim. rehelliseen poliitikkoon tai selvän käsialan omaavaan lääkäriin

[ID10T]

Korjasin nuo luokittelut seuraavassa viestissäni.

Mutta kun sanoit: "ateismihan nimenomaan hylkii uskoa", en saanut viestistäsi selville, miksi ateisti hylkii juuri "uskoa"-verbiä (minä en kylläkään). Eikö ateistin sovi mielestäsi käyttää sitä muussakaan kuin uskonnollisessa yhteydessä? Kyllähän se tarkoittaa myös sitä, mistä englantilainen käyttää sanaa "believe".

Uskoa on erilaista. Teismin kohdalla on kyse heittäytyvästä uskosta, jolloin mitään ei kyseenalaisteta. "Uskon, että huomenna sataa" taas on enemmänkin veikkaamista.

[Sulervo]

Voiko sitä sanoa uskonnoksi, joka yrittää väittää ihmisten itsensä muodostamien käytäntöjen olevan luonnonlakien kaltaisia.

Ainakin taloustieteestä puuttuu keskeisiä uskonnon ominaisuuksia, luullakseni pyhyys, mutta ainakin transkendenssi, eli miten vapautua tämän matoisen maailman kahleista. Rukouksen, meditaation ja kontemplaation käsitteet kuulostavat tässä yhteydessä koomisilta. Ehkä hartautta voi olla.

[ID10T]

Voiko sitä sanoa uskonnoksi, joka yrittää väittää ihmisten itsensä muodostamien käytäntöjen olevan luonnonlakien kaltaisia.

Ainakin taloustieteestä puuttuu keskeisiä uskonnon ominaisuuksia, luullakseni pyhyys, mutta ainakin transkendenssi, eli miten vapautua tämän matoisen maailman kahleista. Rukouksen, meditaation ja kontemplaation käsitteet kuulostavat tässä yhteydessä koomisilta. Ehkä hartautta voi olla.

Vannoutunut kapitalisti uskoo rahan kaikkivoipaisuuteen ja pyhyyteen. Se vapauttaa ihmisen myös köyhyydestä ja mahdollistaa "sosiaalisen loikan" yhteiskunnan kermaan

[Sulervo]

Teismin kohdalla on kyse heittäytyvästä uskosta, jolloin mitään ei kyseenalaisteta.

Ymmärrän, että noin se teismi pitää määritellä, jotta tietyillä luokitteluilla olisi perustaa. Mutta kun se usko ei elävässä elämässä yleensä ole tuollaista heittäytyvää, jossa mitään ei kyseenalaisteta. Epäilyksiä on useimmilla. Vai oletko sitä mieltä, että teistit ovatkin harvassa kuin Pohjan akan hampaat?

[ID10T]

Teismin kohdalla on kyse heittäytyvästä uskosta, jolloin mitään ei kyseenalaisteta.

Ymmärrän, että noin se teismi pitää määritellä, jotta tietyillä luokitteluilla olisi perustaa. Mutta kun se usko ei elävässä elämässä yleensä ole tuollaista heittäytyvää, jossa mitään ei kyseenalaisteta. Epäilyksiä on useimmilla. Vai oletko sitä mieltä, että teistit ovatkin harvassa kuin Pohjan akan hampaat?

No mutta heti seuraavassa lauseessahan puutuin juuri tuohon muunlaiseen uskomiseen. Miksi jätit sen pois?

Ja ne jumalaan uskovat "uskovathan" olivat jo mukana siinä alkuperäisessä luokittelussasi (vahva teismi ja heikko teismi). En minä niitä poistanut.

[Sulervo]

Uskon vasta, kun näen, oli kyseessä sitten mikä tahansa entiteetti.

Miten sitten uskominen eroaa mielestäsi tietämisestä?

Todisteiden puuttuessa en pidä mahdollisena, että väitettyä entiteettiä on edes olemassa.

Tuo on toki varsin jyrkkä ennakkoasenne esim. tieteellisessä tutkimuksessa - siis ettei pidetä edes mahdollisena.

Siinä oli siis taustalla ajatus, että todisteet jumalan olemassaolosta kumoutuvat olemattomuudesta kielivien todisteiden myötä.

Ymmärsin tuon, mutta kysyin, mitä ne todisteet jumalan olemassaolosta voisivat olla tuon agnostisen ateistin mielestä. Tyrmäävän kaunis nainen? Jos tilille rämähtää lottovoitto?

[Sulervo]

Vannoutunut kapitalisti uskoo rahan kaikkivoipaisuuteen ja pyhyyteen.

Ehkä hän voi myös suunnata rukouksia pörssille. Mutta eivätköhän pyhyyden ja rukouksen käsitteet ole tässä enempi vertauskuvallisia.

[Sulervo]

(...)usko ei elävässä elämässä yleensä ole tuollaista heittäytyvää, jossa mitään ei kyseenalaisteta. Epäilyksiä on useimmilla. Vai oletko sitä mieltä, että teistit ovatkin harvassa kuin Pohjan akan hampaat?

No mutta heti seuraavassa lauseessahan puutuin juuri tuohon muunlaiseen uskomiseen. Miksi jätit sen pois?

Puutuin siihen, miten luonnehdit teismiä: heittäytyvää uskoa, jossa mitään ei kyseenalaisteta.

[ID10T]

Uskon vasta, kun näen, oli kyseessä sitten mikä tahansa entiteetti.

Miten sitten uskominen eroaa mielestäsi tietämisestä?

Usko on tunne, "vahva epäily" siitä, miten asiat ovat. Tietäminen taas tiedon kumuloitumista mieleen, eikä sillä ole tunteiden kanssa mitään tekemistä.

Todisteiden puuttuessa en pidä mahdollisena, että väitettyä entiteettiä on edes olemassa.

Tuo on toki varsin jyrkkä ennakkoasenne esim. tieteellisessä tutkimuksessa - siis ettei pidetä edes mahdollisena.

Puhuin siis entiteeteistä, jotka ovat järjellä mielikuvitusolennoiksi tai -asioiksi tunnistettavissa. Tiede olettaa paljon asioita, joista on kuitenkin viitteitä olemassa.

Siinä oli siis taustalla ajatus, että todisteet jumalan olemassaolosta kumoutuvat olemattomuudesta kielivien todisteiden myötä.

Ymmärsin tuon, mutta kysyin, mitä ne todisteet jumalan olemassaolosta voisivat olla tuon agnostisen ateistin mielestä. Tyrmäävän kaunis nainen? Jos tilille rämähtää lottovoitto?

En minä osaa tuohon muiden puolesta vastata, jumalan olemassaolon kokeminen on aina subjektiivista. Omalla kohdallani ei ole epäilystä siitä, etteikö jumala olisi mielikuvitusolento.

[ID10T]

(...)usko ei elävässä elämässä yleensä ole tuollaista heittäytyvää, jossa mitään ei kyseenalaisteta. Epäilyksiä on useimmilla. Vai oletko sitä mieltä, että teistit ovatkin harvassa kuin Pohjan akan hampaat?

No mutta heti seuraavassa lauseessahan puutuin juuri tuohon muunlaiseen uskomiseen. Miksi jätit sen pois?

Puutuin siihen, miten luonnehdit teismiä: heittäytyvää uskoa, jossa mitään ei kyseenalaisteta.

Loukkaannuitko teistien puolesta?

[OlliS]

Skitsokokki on pilkkasana sille, että skitsofrenian syyt olisivat neurologisia, biologisia tai perinnöllisiä. Syyt ovat pääasiassa psykologisia, traumoja ja ahdistuksia ja stressiä jne. ennenkaikkea varhaislapsuudessa, ja biologista on vain perinnöllinen luonteen herkkyys tai jokin poikkeavuus, joka aiheuttaa noidankehän kun lapseen ei ole osattu suhtautua oikein. Jopa yliälykkyys voi aiheuttaa tämän noidankehän.

Lisäksi on henkimaailman juttuja, joita tiede ei vielä tunne. Raja henkimaailmaan häiriintyy, psykoosi on aina "kutsu noituuteen" (shamaaneilla) tai opetuslapseuteen, pappeuteen, tervehtyneenä. Ennen oli pahoja henkiä ja tonttuja, nyt telepatiaa ja ufoja. Napoleon ja Jeesus ja Stalin ja Hitler ovat säilyneet suuruusharhoissa.

Neurologiset, biologiset tai perinnölliset syyt liittyvät siis siihen, että meemikoneessa on jotakin rakenteellista vikaa. Psykologiset syyt (traumat, ahdistukset, stressi jne.) liittyvät taas siihen, että vikaa on meemikoneen sisällöissä. Eikö syyt voi olla näitä molempia; osin meemikoneen geneettisistä alkuasetuksista ja osin mielensisällöistä johtuvia? Ensimmäiseen voitaneen vaikuttaa lääkityksellä ja jälkimmäiseen terapialla.

"Sielua ei ole, mutta mieli on; entä keinomieli?" -blogissa
kuvasin mielenfilosofisen hypoteesin, jonka avulla mieli ja kulttuuri voidaan kuvata ilman henkimaailmaa. Hypoteesi kuvaa senkin miten pelkät uskomukset ovat olemassa mielessämme samoin kuin kaikki muutkin käsitykset (niitä ei vain voi empiirisesti varmentaa). Olen odotellut, että kritisoisit tätä reduktiivisen emergentin materialismin hypoteesia?
viewtopic.php?t=1301

En minä ole siihen perehtynyt, enkä osaa vastata muuta kuin klassisen, tunnetun asian, että fysikalismi on virheellinen, koska joka tasolla tulee uusia asioita, fysikaalisten lisäksi, fysikaaliset säilyvät, ovat ehdottoman tärkeitä, mutta uusia tulee, ei voi kokonaan palauttaa fysiikkaan.

Elämä on käsiteltävä elämän tasolla, vaikka fyysinen perusta on tärkeä ja mielenkiintoinen ja tunnetaan enemmän ja enemmän. Ihminen on käsiteltävä ihmisen tasolla, vaikka fysiologinen perusta on tärkeä ja mielenkiintoinen. Ja tunnetaan paremmin ja paremmin.

Psykologiassa luetaan aina myös aivojen fysiologia, ilman sitä psykologiaa ei voi ymmärtää oikein.

Jumaluusopissa, teologiassa luetaan aina psykologiaa, historiaa ja yhteiskuntatieteitä. Ilman niitä ei voi ymmärtää Jumalan asioita. Mutta Jumalan taso on tärkein. Ateistien mielestä sitä ei ole, ja naturalistisen käsityksen mukaan tieteeseen ei saa ottaa Jumala selityksiä.

Minun mielestä tieteellinen selitys pitää antaa kaikilla vaikuttavilla tasoilla yhtä aikaa. Vasta se on oikea, kokonaisvaltainen selitys. Ongelma on se, että Jumalan, henkimaailman ja myös universumin tason syyt ovat tuntemattomia, vaikeasti tieteellisesti tutkittavissa. Niistä ei saa eksaktia tiedettä, vain filosofiaa ja ristiriitaisia teorioita.

Johtopäätös: on hyväksyttävä monta teoriaa yhtä aikaa tieteellisesti oikeiksi, hyväksyttäviksi filosofiassa, teologiassa ja kosmologiassa, tuntemattomissa asioissa.

Tasot:
Aine ja energia, fysiikka
Solut ja elämä, biologia
Ihminen ja tietoisuus, psykologia ym.
Yhteiskunta ja kulttuuri, sosiologia ym.
Jumalan keho ja Jumalan henki, teologia

Tässä on myös materialismi ja idealismi yhtä aikaa joka tasolla: aine ja henki.

Tieteellinen selitys asioille ja ilmiöille aina jokaisella asiaan kuluvalla tasolla, kokonaisselvitys eikä vain yhden tason selitys.

[ID10T]

Skitsokokki on pilkkasana sille, että skitsofrenian syyt olisivat neurologisia, biologisia tai perinnöllisiä. Syyt ovat pääasiassa psykologisia, traumoja ja ahdistuksia ja stressiä jne. ennenkaikkea varhaislapsuudessa, ja biologista on vain perinnöllinen luonteen herkkyys tai jokin poikkeavuus, joka aiheuttaa noidankehän kun lapseen ei ole osattu suhtautua oikein. Jopa yliälykkyys voi aiheuttaa tämän noidankehän.

Lisäksi on henkimaailman juttuja, joita tiede ei vielä tunne. Raja henkimaailmaan häiriintyy, psykoosi on aina "kutsu noituuteen" (shamaaneilla) tai opetuslapseuteen, pappeuteen, tervehtyneenä. Ennen oli pahoja henkiä ja tonttuja, nyt telepatiaa ja ufoja. Napoleon ja Jeesus ja Stalin ja Hitler ovat säilyneet suuruusharhoissa.

Neurologiset, biologiset tai perinnölliset syyt liittyvät siis siihen, että meemikoneessa on jotakin rakenteellista vikaa. Psykologiset syyt (traumat, ahdistukset, stressi jne.) liittyvät taas siihen, että vikaa on meemikoneen sisällöissä. Eikö syyt voi olla näitä molempia; osin meemikoneen geneettisistä alkuasetuksista ja osin mielensisällöistä johtuvia? Ensimmäiseen voitaneen vaikuttaa lääkityksellä ja jälkimmäiseen terapialla.

"Sielua ei ole, mutta mieli on; entä keinomieli?" -blogissa
kuvasin mielenfilosofisen hypoteesin, jonka avulla mieli ja kulttuuri voidaan kuvata ilman henkimaailmaa. Hypoteesi kuvaa senkin miten pelkät uskomukset ovat olemassa mielessämme samoin kuin kaikki muutkin käsitykset (niitä ei vain voi empiirisesti varmentaa). Olen odotellut, että kritisoisit tätä reduktiivisen emergentin materialismin hypoteesia?
viewtopic.php?t=1301

Minun mielestä tieteellinen selitys pitää antaa kaikilla vaikuttavilla tasoilla yhtä aikaa. Vasta se on oikea, kokonaisvaltainen selitys. Ongelma on se, että Jumalan, henkimaailman ja myös universumin tason syyt ovat tuntemattomia, vaikeasti tieteellisesti tutkittavissa. Niistä ei saa eksaktia tiedettä, vain filosofiaa ja ristiriitaisia teorioita.

Miksi ne jumalan ja henkimaailman tasot sitten pitää olla selityksissä mukana, jos niistä ei saa kunnolla tolkkua? Tuohan on täysin pannuhalkista logiikkaa

Johtopäätös: on hyväksyttävä monta teoriaa yhtä aikaa tieteellisesti oikeiksi, hyväksyttäviksi filosofiassa, teologiassa ja kosmologiassa, tuntemattomissa asioissa.

Kuten aiemmin totesin, tiede pyrkii ristiriidattomuuteen, eikä se ole kyennyt selvitymään täysin sille annetusta tehtävästä, jos syntyy koulukuntia.

Tasot:
Aine ja energia, fysiikka
Solut ja elämä, biologia
Ihminen ja tietoisuus, psykologia ym.
Yhteiskunta ja kulttuuri, sosiologia ym.
Jumalan keho ja Jumalan henki, teologia

Unohditko kansantanssit ja synteettiset huumeet, joita erään legendaarisen "aforismin" mukaan ei missään nimessä pidä kokeilla, mutta kun kerran sinä panit lekkeriksi tuossa lopussa, niin minä jatkoin

[Keijona]

Minun vaihtoehtoni:

Kukaan ei ole kiinnostunut, jonkun nimimerkin tunteista. Ainoastaan jos ne myötäilevät tai vastustavat ihmisen omaa arvomaailmaa se heitä koskettaa ja liikuttaa.