Ooppera ja baletti - Mitä näistä menisitte katsomaan?

[Kissatäti]

Mitä näistä 10 vaihtoehdosta menisitte katsomaan jos saisitte ilmaiset liput itselle ja seuralaiselle?


Varoitus tämä kertoo tarinoista ytimet eli spoilaa juonet:


1. Joutsenlampi on ehdottomasti maailman tunnetuin ja arvostetuin baletti. Se on Pjotr Tšaikovskin säveltämä. Joutsenlampi on romanttinen kertomus prinssistä ja neidoista, jotka on taiottu joutseniksi.

Juonen mukaan Prinssi Siegfried löytää syrjässä olevalta järveltä kuninkaan palatsin läheltä Odetten, kauniin tytön, jonka ilkeä Von Rohtbart on noitunut joutseneksi. Loitsu voidaan rikkoa vain, jos joku vannoo ikuista rakkautta neitokaiseen. Siegfried, joka rakastuu välittömästi Odetteen, lupaa vapauttavansa Odetten vankeudestaan. Pienet joutsenet tanssivat lumoavan tanssinsa suurelle rakkaudelle.

Seuraavana päivänä Von Rothbart narraa Siegfriedin kuitenkin tämän syntymäpäivävastaanotolla vannomaan rakkauttaan velhon tytölle Odilelle, joka on naamioitunut Odetten peilikuvaksi. Järvellä prinssi näkeekin todellisen rakkautensa Odetten, jota hän ryntää etsimään rannalta. Hän tietää, että vain rakastajien kuolema voi nostaa kirouksen ja yhdistää heidät ikuisesti.

2. Julius Cesar (ital. Giulio Cesare in Egitto, HWV 17) on viides Georg Friedrich Händelin Lontoon Royal Academy of Musicille säveltämä opera seria. Julius Caesar (ooppera) tarina on yksinkertainen sankaritarina, jossa Caesar pelastaa prinsessa Kleopatran tämän veljen Ptolemaioksen kynsistä. Teos noudattelee aikakauden opera serian konventioita musiikillisesti, mutta poikkeaa niistä aiheensa vuoksi. Historiallisen rakkaustarinan kuvaaminen eroaa aikakauden opera serioiden perinteisesti antiikin mytologisista aiheista.

3. Pähkinänsärkijä on niin ikään Pjotr Tšaikovskin säveltämä teos. Se kertoo Klaara tytöstä, joka joutuu unen ihmeelliseen maailmaan joulun alla. Jouluteeman takia sitä esitetäänkin useimmiten joulunaikaan.

Jouluyönä nuori Klaara näkee sitten jännittävän unen, jossa Pähkinänsärkijä-nukeksi taiottu prinssi taistelee Hiirikuningasta vastaan. Uni päättyy lopulta onnellisesti, kun prinssi palautuu ihmiseksi ja pääsee Klaaran kanssa upealle matkalle vieraisiin maihin.

4. Figaron häät (Le nozze di Figaro, KV 492) on Wolfgang Amadeus Mozartin säveltämä ooppera, Ooppera tapahtumat alkavat Figaron ja Susannan hääpäivänä. Asiat mutkistuvat, kun paljastuu, että kreivi tahtoo käyttää ensiyön oikeuttaan Susannan kanssa ja alkaa kosiskella häntä.

Monimuotoisten juonenkäänteiden, juonitteluiden, piiloutumisien, naamioitumisien ja uusien sukulaisuussuhteiden paljastumisien jälkeen kaikki päättyy kuitenkin sovintoon ja hääjuhlia jatketaan entistä riehakkaammissa tunnelmissa.

5. Romeo ja Julia op. 64 (ven. Ромео и Джульетта) on Sergei Prokofjevin vuosina 1935–1936 säveltämä baletti, joka perustuu Shakespearen samannimiseen näytelmään. Vaikka teos on baletti, sitä soitetaan usein myös konserttiteoksena ilman tanssia. Tarina nuorista rakastavaisista lienee kaikille tuttu.

6. Taikahuilu (saks. Die Zauberflöte) (KV 620) on Wolfgang Amadeus Mozartin säveltämä kaksinäytöksinen ooppera. Oopperan tapahtumat sijoittuvat myyttiselle, sadunomaiselle tasolle.

Tapahtumapaikkoina ovat Yön kuningattaren hallitsema metsä ja Sarastron hallitsema Viisauden temppeli. Prinssi Tamino lähtee Yön kuningattaren palveluksessa pelastamaan hänen tytärtään Paminaa pahalta Sarastro-velholta.
Viisauden temppelissä hänelle selviää että Sarastro onkin vanginnut Paminan pelastaakseen hänet pahalta äidiltään. Lopuksi rakastavaiset Tamino ja Pamina vihitään Viisauden temppelin mysteereihin.

7. La Esmeralda. Italialainen säveltäjä Cesare Pugni sävelsi yli 300 balettia elämänsä aikana. Hänen balettinsa olivat erittäin kuuluisia ja niitä on esitetty ympäri maailmaa monien kuuluisien tanssijoiden siivittämänä.

Kuuluisin niistä lienee La Esmeralda, joka on koskettava kertomus mustalaistyttö Esmeraldasta, ystävyydestä ja menetyksestä. Kaunis mustalainen tyttö Esmeralda menee naimisiin runoilijan Pierre Gringoiren kanssa pelastaakseen hänet kuolemasta mustan kuninkaan käsissä.

8. Aida on Giuseppe Verdin säveltämä nelinäytöksinen ooppera. Egyptin hovissa on orjana Etiopian kuninkaan tytär Aida, jota Radamès salaa rakastaa. Myös Egyptin kuninkaan tytär Amneris rakastaa Radamèsia ja aavistaa Aidan olevan hänen kilpailijansa. Etiopialaiset hyökkäävät Egyptiin ja Radamès nimitetään sotapäälliköksi etiopialaisia vastaan.

Rakkaus Aidaan saa sotapäällikkö Radamesin pettämään maansa. Rakastavaiset saavat toisensa vasta kuolemassa.

Aida on kirjaimellisesti ajaton oopperaklassikko. Sen musiikki puhuttelee kuulijoita vuodesta toiseen ja tarinan yhteiskunnalliset teemat ovat nähtävissä läpi historian. Kansallisoopperan kiitetyssä toteutuksessa on viitteitä niin faaraoiden aikaan kuin nykymaailman konflikteihin. Aida muistetaan näyttävistä tapahtumista ja suurista joukkokohtauksista, mutta kaikessa mahtavuudessaan se on myös intiimi kuvaus kielletystä rakkaudesta.

9. Giselle, joka kuvastaa erittäin hyvin romanttista balettia. Sen ensiesitys nähtiin Pariisissa vuonna 1841. Siitä on tehty lukuisia sovituksia vuosien aikana ja sitä on esitetty Suomenkin kansallisbaletissa vuodesta 1998 lähtien.

Giselle on nuori maalaisneito, joka on rakastunut Loys-nimiseen mieheen. Todellisuudessa Loys on valepukuinen aatelismies Albrecht, joka on kihloissa herttuan tyttären Bathilden kanssa. Giselleen rakastunut maalaispoika Hilarion, joka on Gisellen lapsuudentoveri jota tämä ei rakasta, yrittää mustasukkaisuuttaan selvittää Albrechtin salaisuuden.

Kun Giselle saa kuulla Albrechtin todellisen taustan, hän kuolee. Aikojen kuluessa on Gisellen eri tulkinnoissa esitetty erilaisia kuolinsyystä, muun muassa nykyisin yleisin versio, ettei Gisellen sydän kestä petosta. Joissakin hän kuolee hulluuteen tai hän surmaa itsensä

Baletin toisessa näytöksessä esitellään wilit, jotka ovat rakkaudessa petettyjen kuolleiden neitojen haamuja. Jos mies kohtaa wilit, nämä tanssittavat hänet kuolleeksi. Kuningattarensa Myrthan johdolla wilit saavat käsiinsä metsässä harhailevan Albrechtin ja pakottavat hänet tanssimaan itsensä näännyksiin. Giselle suojelee Albrechtia muilta wileiltä tanssimalla hänen kanssaan, kunnes aamun koittaessa wilit palaavat hautoihinsa.

Ennen poistumistaan Giselle antaa Albrechtille anteeksi.


10. Madama Butterfly on Giacomo Puccinin säveltämä ooppera, jonka tarina sijoittuu Japaniin.
Japaniin sijoitettu amerikkalainen laivastoupseeri Pinkerton hankkii välittäjältä nuoren vaimon. Cio-Cio San rakastaa Pinkertonia eikä ymmärrä, että järjestely on vain tilapäinen. Pinkerton palaa kotimaahansa, vuodet kuluvat, ja Cio-Cio San odottaa laivan saapumista.

Lopulta laiva saapuu, mutta Cio-Cio San joutuu pettymään. Pinkertonilla on mukana amerikkalainen vaimo ja he ovat tulleet vain hakemaan lasta. Butterfly tarttuu isänsä tikariin ja tekee ratkaisunsa.

[Varaktori]

Oopperaa olen yrittänyt joskus seurata mutta ei meikäläisen korvat ja pää kestä sitä ulinaa kymmentä minuuttia enempää. Balettiakin olen joskus televisiosta katsonut ja siinä korvat ei joudu ihan niin koville, mutta en oikein ole saanut makua niihin näyttämöllä pomppiviin ihmisiinkään. Oma vastaukseni siis on se, että vapaaehtoisesti en menisi katsomaan mitään noista.

[Raspu]

Balettia voisin käydä katsomassa, kun lihaksikkaat homot nostelee pieniä naisia munaa pöksyssä ja hyppelee.
Niillä on täydelliset alavartalon lihakset.

[Deimos]

Taikahuilu. Oli suosikkini lapsena.

[Keijona]

Kyllä Pähkinänsärkijä Pietarin Marinski-teatterissa aikanaan oli vaikuttava kokemus, sen kyllä katsoisi uudestaan. Toisaalta Aida voisi olla hieno Roomassa.

Lista olisi voinut olla vähän monipuolisempi valikoima, intialainen KhartaKali tai Peking opera ovat oopperan aasialaisia muotoja ja mainioita myös.

[John Carter]

Pari balettitanssijaa olen aikoinaan tuntenut, joten sitä voisi ehkä katsoa. Ehkä myös oopperaakin, jos olisi joku mielenkiintoinen romaani aiheena. Eikös balettikin ole oopperaa?

[KultaKikkare]

Jätän väliin tulee hyvä matsi telkkarista.

[asdf]

Elämässä ei tällä hetkellä ole ketään, jota kiinnostaisi kumpikaan. Itse menisin katsomaan Figaron häitä.

[Tauko]

Figaron häät taikka Taikahuilu olisi kiinnostavia Mozartin takia.
Aidan olen Berliinissä nähnyt ja oli ensimmäinen ooppera kokemukseni. Hivenen outo tunne aluksi eläytyä esityksen maailmaan, mutta viimeistään, kun Triumph marssin fanfaarit alkoi soida olin siellä maailmassa.
Yhdessä baletissa olen käynyt, mutta se ei tehnyt järisyttävää vaikutusta. Aivan kuin jotain olisi puuttunut, vaikka esitys silmää ja korvaa miellytti. Ehkä baletti kokemusta kuvaa se, että en enää muista mikä baletti se oli.

[Raspu]

Naiset käy baletissa koska ne haluu katella kulleja tiukoissa trikoissa.

[Kissatäti]

Naiset käy baletissa koska ne haluu katella kulleja tiukoissa trikoissa.

[Rere]

Olen nuo kaikki nähnyt ja jostain syystä Aida on aina tehnyt suurimman vaikutuksen. Mutta oopperoista suosikkini on ilman muuta Porgy ja Bess.