Gravitaatio

[Neutroni]

Eikö tässä jo monta viestiä sitten päätetty jättää teoriat syrjään ja siirtyä prototyyppiä suunnittelemaan? Tästä eteenpäin vain puhtaat insinööritieteet hyväksytään?

Kyllä se on parempi pitää insinöörit loitolla ja ratkaista tämä homma terveellä maalaisjärjellä. Kutsutaan maitokaupan pihalta Rane ja Reiska talkoisiin ja ostetaan pari koppaa asennuskaljaa, niin pian ikiliikkuja raksuttaa iloisesti.

[Kontra]

Eikö tässä jo monta viestiä sitten päätetty jättää teoriat syrjään ja siirtyä prototyyppiä suunnittelemaan? Tästä eteenpäin vain puhtaat insinööritieteet hyväksytään?

Hienoa.
Kyllä tosiaan Hölmölässä KK-porukka pyllistää paljaat karvaiset perseensä teorialle, jota heidät on opetettu kunnioittamaan ja vaalimaan.
Mutta kun yleinen tietämys ei tunnista puoliavointa systeemiä, tämä KK-porukka ei voi sellaista hyväksyä, vaikka laskenta tapahtumasta tyrmää vääjäämättä sen suljettuna systeeminä.

Saapa nähdä uskovat silmiään, jos esittelet heille inertialla liikkuvan kelkan tai leikkiauton.

[Tauko]

Eikö tässä jo monta viestiä sitten päätetty jättää teoriat syrjään ja siirtyä prototyyppiä suunnittelemaan? Tästä eteenpäin vain puhtaat insinööritieteet hyväksytään?

Juu juu, mutta se kelkan ja alustan suhde jäi vielä epäselväksi. Onko kitkaton vai kitkainen. No vastaus oli, että onhan kelkassa pyörät alla. Että semmosta.

[JPI]

Ettekö te tollot tajua, että sellaista kategoriaa ei vielä ole, mitä tämä kelkkatapahtuma edustaa?
Eli pitää perustaa vielä yksi kategoria: Puoliavoin tai puolisuljettu systeemi.

Jaa. Mitähän tämä puoliavoin systeemi tarkoittaa

Soon synsteemi, jossa liikemäärän säilymislaki pätee silloin kun sitä analysoidaan tieteellisesti, mutta ei silloin kun Kontra sitä "analysoi".

No jopas jotakin. Sinun viimeiseksi olisin uskonut kyllästyneen järjen käyttöön.

Kyllä tässä nyt täytyy olla karteesiolaisen demonin kapina järjen käyttöä vastaan, niin yliluonnolliselta tämä tarttuva tyhmyysaalto vaikuttaa.
Kun jokainen voi itse vakuuttua siitä, että tapahtuman kuvauksessani ei ole mitään virhettä, ja QS sen esitti ihan tarkkaan samalla tavalla, niin mikä ihme on saanut teidät uskomaan, että minun ja OS:n kuvauksessa olisi sittenkin jotain väärin?

Mekaniikka on sellainen teoria, että liikemäärän, kulmaliikemäärän ja energian säilyminen on siihen ns. sisäisesti rakennettu ja sinun kannattaa ymmärtää tuo tosiasia.
Siispä ei ole tarpeen tehdä minkäänlaisia laskelmia siitä toimiiko ideoimasi vipain vai ei, ei toimi.
Mikäli saat laskelmillasi tuloksen että toimii, niin olet laskenut väärin. Jos taas saat tuloksen ettei toimi, olet mahdollisesti laskenut oikein (oikeaan lopputulokseenhan voi päätyä myös laskemalla sopivasti väärin )
Ainoa tapa saada vastaavanlainen vimpain toimimaan on löytää täysin uutta, nykyisin tuntematonta fysiikkaa, rakentaa laite ja pokata Noobeli. Mutta, kuten sanoin, on täysin turhaa ja tarpeetonta laskeskella tuota soveltamalla klassista mekaniikkaa, koska soveltamalla sitä oikein on lopputulos selvä ilman laskujakin: Ei pelova!

[Kontra]

Eikö tässä jo monta viestiä sitten päätetty jättää teoriat syrjään ja siirtyä prototyyppiä suunnittelemaan? Tästä eteenpäin vain puhtaat insinööritieteet hyväksytään?

Kyllä se on parempi pitää insinöörit loitolla ja ratkaista tämä homma terveellä maalaisjärjellä. Kutsutaan maitokaupan pihalta Rane ja Reiska talkoisiin ja ostetaan pari koppaa asennuskaljaa, niin pian ikiliikkuja raksuttaa iloisesti.

Saapa nähdä uskovat silmiään, jos esittelet heille inertialla liikkuvan kelkan.

Mikä ikiliikkuja sellainen kelkka on, jossa ulkopuolinen käy virittämässä jousen, joka pistää prosessin käyntiin?

Kun jousi korvataan esim siipimoottorilla, joka ottaa akusta virtaa, ja linkoaa kuulan liikkeelle, ja toinen moottori joka palauttaa kuulan siipimoottorille uuteen linkoukseen, niin mikäs ikiliikuja sellainen on?

[Eusa]

Yritetään rauhoittaa, kiusataan vanhaa miestä..

Alun kanssa samaa mieltä, lopun kitkaosuuteen sanoisin että miksi alus saa varastettua lisävauhtia planeetalta, se johtuu vain siitä että lähestyttäessä planeettaa kuljetaan tuota planeetan energiansiirtoa vastaan ja ohituksen jälkeen sen kanssa samaan suuntaan josta seuraa että lähestyttäessä (samalla matkalla kuin poistuttaessa) kohdataan suurempi määrä kvantittunutta energiaa jota gravitoniksi kutsutaan, tällöin nopeus kasvaa lähestyttäessä enemmän kuin se hidastuu karattaessa planeetan gravikentästä.

Mutta kas kummaa, komeettojen nopeus (vauhti) radallaan on silti auringon suhteen riippuvainen vai etäisyydestä aurinkoon. Joten miksei tuo päde komeettoihin?
No Gossufysiikassahan tietysti aina sälittely kaikkeen löytyy, seilityksiä sen sijaan näkee harvoin jos koskaan.,

Kato kato JPI.
Nyt en ihan ymmärtänyt mistä on kysymys? Mikä ei päde komeettoihin?
Gravikenttä heikkenee etäisyyden neliöön, lähestyttäessä liikut kohti lähdettä nopeudella c lähteestä loittonevia gravitoneja vastaan, kun loittonet liikut samaan suuntaan kuin gravitonit, et tietenkään juuri samaan suuntaan koska ratasi kiertää gravitaation lähteen mutta pääpiirteissään.

No tuossahan se ongelma juuri on, etkö bonjaa?
Luuletko, että komeettojen radat olisivat ellipsejä ja pysyisivät ellipseinä mikäli ne saisivat lisää vauhti jokaisesta auringon ohituksesta? Varmuuden vuoksi huomautan, että niin kävisi mikäli niihin kohdistuisi suurempi voima kun lähestyvät aurinkoa ja pienempi kun etääntyvät. Ja noin vaikka eivät suoraan kohti tulisikaan ja suoraan pois menisikään.

Kyllähän ne (aurinkokunnassakin) saavat lisää vauhtia, jos kiertävät auringon sen pyörimissuuntaan. Mutta apu on aivan minimaalinen - kahdesta syystä: auringon massajakauma on hyvin symmetrinen ja vaikutusaika auringon massan lähellä on lyhytkestoinen.

Sen sijaan planeetoista luotaimet saavat hyvin vauhtia; suhteessa taustaan planeetta edustaa epäsymmetristä massajakaumaa ja luotain viipyy suhteellisen pitkän matkan planeetan radan tuntumassa.

Yleisen suhteellisuuden ennustama gravitomagnetismi on todentamatta - voipi olla niinkin, että jos aurinko olisi täydellisen pallosymmterinen massajakauma, ei ohittava komeetta saisi suhteessa aurinkokuntaan mitään ero vauhtiinsa kiersipä kummin päin vain - jos gravitomagnetismi on virhepäätelmä. Galaksin suhteen tietysti tulee sitten eroa ohittaako auringon galaksin kiertosuuntaan vai sitä vastaan. Järjestelmien hierarkiasta näkeekin sitten miksi tapahtuu perihelikiertymää, ihan Newtonin mekaniikallakin, ja yleisellä suhteellisuudella vielä enemmän, koska massajakauman muutos järjestelmissä välittyy kausaalisesti viiveellä valovauhti c.

[Eusa]

Eikö tässä jo monta viestiä sitten päätetty jättää teoriat syrjään ja siirtyä prototyyppiä suunnittelemaan? Tästä eteenpäin vain puhtaat insinööritieteet hyväksytään?

Kyllä se on parempi pitää insinöörit loitolla ja ratkaista tämä homma terveellä maalaisjärjellä. Kutsutaan maitokaupan pihalta Rane ja Reiska talkoisiin ja ostetaan pari koppaa asennuskaljaa, niin pian ikiliikkuja raksuttaa iloisesti.

Saapa nähdä uskovat silmiään, jos esittelet heille inertialla liikkuvan kelkan.

Mikä ikiliikkuja sellainen kelkka on, jossa ulkopuolinen käy virittämässä jousen, joka pistää prosessin käyntiin?

Kun jousi korvataan esim siipimoottorilla, joka ottaa akusta virtaa, ja linkoaa kuulan liikkeelle, ja toinen moottori joka palauttaa kuulan siipimoottorille uuteen linkoukseen, niin mikäs ikiliikuja sellainen on?

Lämpö leviää vapaan entropian periaatteella suuntautumatta eikä toimi ajoaineena hyvin. On energian tuhlausta käyttää sitä sisäisiin häviöihin, jos tavoitteena on liikkua. Nylkytys ei vie minnekään.

On niitä eetteripyörrepellepelottomia ollut ennenkin.

[Varaktori]

Tuo aloituksen simulaatio on sinänsä mielenkiintoinen.

Nimittäin siitä tuli mieleen että jos gravitaatio olisi vain avaruuden geometriaa, voisimme nähdä juuri tuollaisen pyörimisen kuilun reunalla ilman keskellä olevaa massaa. Mutta ei, tarvitsemme aina sen keskusmassan.

Ja toisaalta jos se olisi geometriaa, myös sähkövaraukset ja kestomagneetit tuottaisivat geometriaa, päällekäin, lomittain gravitaatiogeometrian kanssa.

Kyllä se nyt vaan on niin että massaparien välillä on jatkuvaa tiedon (ja energian!) vaihtoa.

Lisäksi, nykyiset gravitaatiomallit ovat aivan liian labiileja. Tarvitaan malli joka on stabiili, se edellyttää kitkakomponenttia avaruudessa liikkuvalle massalle. Kitkan kumoava asia selviää kun tajutaan miksi avaruusalus voi hakea lisävauhtia planeetalta suunnatesaan ulkoavaruuteen.

Yritetään rauhoittaa, kiusataan vanhaa miestä..

Alun kanssa samaa mieltä, lopun kitkaosuuteen sanoisin että miksi alus saa varastettua lisävauhtia planeetalta, se johtuu vain siitä että lähestyttäessä planeettaa kuljetaan tuota planeetan energiansiirtoa vastaan ja ohituksen jälkeen sen kanssa samaan suuntaan josta seuraa että lähestyttäessä (samalla matkalla kuin poistuttaessa) kohdataan suurempi määrä kvantittunutta energiaa jota gravitoniksi kutsutaan, tällöin nopeus kasvaa lähestyttäessä enemmän kuin se hidastuu karattaessa planeetan gravikentästä.

Mutta kas kummaa, komeettojen nopeus (vauhti) radallaan on silti auringon suhteen riippuvainen vai etäisyydestä aurinkoon. Joten miksei tuo päde komeettoihin?
No Gossufysiikassahan tietysti aina sälittely kaikkeen löytyy, seilityksiä sen sijaan näkee harvoin jos koskaan.,

Kato kato JPI.
Nyt en ihan ymmärtänyt mistä on kysymys? Mikä ei päde komeettoihin?
Gravikenttä heikkenee etäisyyden neliöön, lähestyttäessä liikut kohti lähdettä nopeudella c lähteestä loittonevia gravitoneja vastaan, kun loittonet liikut samaan suuntaan kuin gravitonit, et tietenkään juuri samaan suuntaan koska ratasi kiertää gravitaation lähteen mutta pääpiirteissään.

Goswell on kanssa kova kun on kvanttigravitaation saanut pelittään ja löytänyt gravitonit.

[Kontra]

Jaa. Mitähän tämä puoliavoin systeemi tarkoittaa

Soon synsteemi, jossa liikemäärän säilymislaki pätee silloin kun sitä analysoidaan tieteellisesti, mutta ei silloin kun Kontra sitä "analysoi".

No jopas jotakin. Sinun viimeiseksi olisin uskonut kyllästyneen järjen käyttöön.

Kyllä tässä nyt täytyy olla karteesiolaisen demonin kapina järjen käyttöä vastaan, niin yliluonnolliselta tämä tarttuva tyhmyysaalto vaikuttaa.
Kun jokainen voi itse vakuuttua siitä, että tapahtuman kuvauksessani ei ole mitään virhettä, ja QS sen esitti ihan tarkkaan samalla tavalla, niin mikä ihme on saanut teidät uskomaan, että minun ja OS:n kuvauksessa olisi sittenkin jotain väärin?

Mekaniikka on sellainen teoria, että liikemäärän, kulmaliikemäärän ja energian säilyminen on siihen ns. sisäisesti rakennettu ja sinun kannattaa ymmärtää tuo tosiasia.
Siispä ei ole tarpeen tehdä minkäänlaisia laskelmia siitä toimiiko ideoimasi vipain vai ei, ei toimi.
Mikäli saat laskelmillasi tuloksen että toimii, niin olet laskenut väärin. Jos taas saat tuloksen ettei toimi, olet mahdollisesti laskenut oikein (oikeaan lopputulokseenhan voi päätyä myös laskemalla sopivasti väärin )
Ainoa tapa saada vastaavanlainen vimpain toimimaan on löytää täysin uutta, nykyisin tuntematonta fysiikkaa, rakentaa laite ja pokata Noobeli. Mutta, kuten sanoin, on täysin turhaa ja tarpeetonta laskeskella tuota soveltamalla klassista mekaniikkaa, koska soveltamalla sitä oikein on lopputulos selvä ilman laskujakin: Ei pelova!

Et ole tainnut ollenkaan katsoa kelkan tapahtumaa, jossa on minun ja QS:n laskelma siitä.
Liikemäärät ovat taatusti oikein, eikä liikemäärä muutu missään vaiheessa miksikään - se on nolla koko ajan.

Liike-energalle käy toisin, kun siitä hukataan puolet kimmottomaan massaan.

Käy nyt tutustumassa siihen tapahtuman kuvaukseen laskelmineen, kun teet itsestäsi naurettavan pellen, jos et ole edes tapahtumaan laskelmineen tutustunut.

[JPI]

No tässä on kyllä sitä yritrystä:

[Q-S]

Ettekö te tollot tajua, että sellaista kategoriaa ei vielä ole, mitä tämä kelkkatapahtuma edustaa?
Eli pitää perustaa vielä yksi kategoria: Puoliavoin tai puolisuljettu systeemi.

Jaa. Mitähän tämä puoliavoin systeemi tarkoittaa

Soon synsteemi, jossa liikemäärän säilymislaki pätee silloin kun sitä analysoidaan tieteellisesti, mutta ei silloin kun Kontra sitä "analysoi".

No jopas jotakin. Sinun viimeiseksi olisin uskonut kyllästyneen järjen käyttöön.

Kyllä tässä nyt täytyy olla karteesiolaisen demonin kapina järjen käyttöä vastaan, niin yliluonnolliselta tämä tarttuva tyhmyysaalto vaikuttaa.
Kun jokainen voi itse vakuuttua siitä, että tapahtuman kuvauksessani ei ole mitään virhettä, ja QS sen esitti ihan tarkkaan samalla tavalla, niin mikä ihme on saanut teidät uskomaan, että minun ja OS:n kuvauksessa olisi sittenkin jotain väärin?

Ei huolta, löysin jo virheeni. En ollut ottanut yksityiskohtia huomioon.

Unohdin kontramaagisesti muuntuvat vektorit (ei tule sotkea aivopestyjen laitosfyysikoiden kontravarianttiin muunnokseen).

Kontramaagista muunnosta merkitän Kₘ. Propellitehtaalla valmistettu superloni, mikä on siis kuula-superloni-moottorin takaseinä ja koko homman juju, toteuttaa muunnoksen Kₘ.

Nimittäin kun kuula osuu takaseinään, niin epäelastisen törmäyksen aikana (oululainen) superloni toteuttaa muunnoksen Kₘ: pₐ --> pₖ, missä indeksi a kuvaa aivopestyjen fyysikkojen liikemäärävektoria ja k on kontramaaginen liikemäärävektori.

Muunnos Kₘ lausutaan Kₘ(mv;v) = 9*K(v)*mv, missä kontramaaginen muunnos 9-kertaistaa m-massaisen kuulan liikemäärävektorin kaikki komponentit. Muunnos tapahtuu välittömästi propellisuprelonin pinnassa kontramaagisen kertoimen saaadessa arvon K(v)=1. K(v) pienenee lineaariseti arvoon K(0)=0, samalla kun kuula jää epäelastisesti jumiin (oululaisvalmiseiseen) superloniin, jolloin v=0 (oululaisen) superlonin suhteen.

Tämä kontramaagisen muunnoksen fysikaalinen seuraus on se, että törmäystapahtuman aikana kelkka hyppää (teknisemmin tunneloituu kontramaagisesti) uuteen nopeuteen ja uuteen aika-avaruuden paikkaan, koska kelkka noudattaa aivopestyjen fyysikoiden liikemäärän säilymistä. Sen on pakko rynnätä hurjasti vasemmalle, jotta kontramaaginen liikemäärä saadaan aivopesun mukaisesti säilymään.

Tähän liittyvän kontramaaginen symmetriaryhmä KM(9) on osittain diskreetti ja osttain jatkuva ja muilta ominaisuuksiltaan toistaiseksi tuntematon.

Varsinainen magia on kuitenkin siinä, että superloniin jumittunut kuula voidaan palauttaa aivopestyjen luonnolakeja noudattan takaisin lähtöpaikkaansa, kunhan se vuorovaikuttaa oululaisen jousen kanssa. Kelkka vähän nytkähtää palautuksen aikana oikealle, mutta seuraavan syklin kontramaaginen muunnos ryntäyttää sitä jumalatomasti enemmän vasemmalle. Pieni takaisin-nykiminen ei haitta, kunhan on mukana vara-superlonia, mikäli tarvitsee huoltaa.

[JPI]

Mutta kas kummaa, komeettojen nopeus (vauhti) radallaan on silti auringon suhteen riippuvainen vai etäisyydestä aurinkoon. Joten miksei tuo päde komeettoihin?
No Gossufysiikassahan tietysti aina sälittely kaikkeen löytyy, seilityksiä sen sijaan näkee harvoin jos koskaan.,

Kato kato JPI.
Nyt en ihan ymmärtänyt mistä on kysymys? Mikä ei päde komeettoihin?
Gravikenttä heikkenee etäisyyden neliöön, lähestyttäessä liikut kohti lähdettä nopeudella c lähteestä loittonevia gravitoneja vastaan, kun loittonet liikut samaan suuntaan kuin gravitonit, et tietenkään juuri samaan suuntaan koska ratasi kiertää gravitaation lähteen mutta pääpiirteissään.

No tuossahan se ongelma juuri on, etkö bonjaa?
Luuletko, että komeettojen radat olisivat ellipsejä ja pysyisivät ellipseinä mikäli ne saisivat lisää vauhti jokaisesta auringon ohituksesta? Varmuuden vuoksi huomautan, että niin kävisi mikäli niihin kohdistuisi suurempi voima kun lähestyvät aurinkoa ja pienempi kun etääntyvät. Ja noin vaikka eivät suoraan kohti tulisikaan ja suoraan pois menisikään.

Kyllähän ne (aurinkokunnassakin) saavat lisää vauhtia, jos kiertävät auringon sen pyörimissuuntaan. Mutta apu on aivan minimaalinen - kahdesta syystä: auringon massajakauma on hyvin symmetrinen ja vaikutusaika auringon massan lähellä on lyhytkestoinen.

Sen sijaan planeetoista luotaimet saavat hyvin vauhtia; suhteessa taustaan planeetta edustaa epäsymmetristä massajakaumaa ja luotain viipyy suhteellisen pitkän matkan planeetan radan tuntumassa.

Yleisen suhteellisuuden ennustama gravitomagnetismi on todentamatta - voipi olla niinkin, että jos aurinko olisi täydellisen pallosymmterinen massajakauma, ei ohittava komeetta saisi suhteessa aurinkokuntaan mitään ero vauhtiinsa kiersipä kummin päin vain - jos gravitomagnetismi on virhepäätelmä. Galaksin suhteen tietysti tulee sitten eroa ohittaako auringon galaksin kiertosuuntaan vai sitä vastaan. Järjestelmien hierarkiasta näkeekin sitten miksi tapahtuu perihelikiertymää, ihan Newtonin mekaniikallakin, ja yleisellä suhteellisuudella vielä enemmän, koska massajakauman muutos järjestelmissä välittyy kausaalisesti viiveellä valovauhti c.

Elä viiti tuommoista saivarrella, sillä kohta Gossu jo luulee pallerogravitaatioteoriansa toimivan.

[Kontra]

Kimmoton törmäys

ks kuva kelkasta

Kun korkeamman energian tilasta siirretään energiaa matalamman energian tilaan, häviöihin kuluu energiasta puolet muuttuen suoraan tai eri vaiheiden kautta lämmöksi.

Jousivoimalla kuula ammutaan liikkeelle. Kelkka lähtee liikkeelle vasemmalle, ja riippuu jousivoimasta, kuulan massasta ja kimmottoman kuorman + kelkan massasta, millä nopeudella se liikkuu. Kuulan liike-energiasta puolet siirtyy kelkan liike-energiaksi ja puolet muuttuu lämmöksi, kun kuula törmää kimmottomaan massaan. (Kimmoinen törmäys saisi kelkan seilaamaan edestakaisin jonkin aikaa.)

On väitetty, että kelkkaesimerkki on suljettu systeemi. Tuo käsitys on väärä, sillä kuulan pysähdyttyä kimmottomaan massaan, kaikki liike on lakannut ja kelkka on siirtynyt taaksepäin.

Koko systeemin liikemäärä mₒ· v on alussa nolla, ja se on sama koko ajan tapahtuman ajan. Kuulan lähdettyä liikkeelle kelkan liikemäärä on yhtä suuri kuin kuulan liikemäärä.
Liike-energian yhtälö E = ½mv². Kun kelkan nopeus saadaan sen liikemäärästä ja lasketaan sen liike-energia, saadaan tulokseksi puolet kuulan liike-energiasta. Toinen puoli siitä muuttuu lämmöksi kuulan törmättyä kimmottomaan massaan.

Kun jousivoimalla F 1 kg kuula lähtee liikkeelle nopeudella 10 m/s, voiman reaktiovoimalla -F kelkka + kimmoton massa = 10 kg lähtee taaksepäin nopeudella 1 m/s.

Kuulan törmättyä massaan, sen liikemäärä on sama kuin lähtiessään. Kun kelkalla on ennestään liikemäärä vastasuuntaan, ja kuula antanut sille saman liikemäärän oikealle, kelkka pysähtyy. Mutta se on liikkunut vasemmalle, eikä palaa alkuperäiselle paikalle. Mitä pidempi kelkka, sitä kauemmin liike-energia vaikuttaa ja sitä pidemmälle kelkka siirtyy.

Inertiaenergiasta voidaan saada puolet liike-energiana ulos esim systeemin liikkeenä, kun toinen puoli energiasta hukutetaan lämmöksi (tai joksikin muuksi energiamuodoksi.)

QS: Koska kyseessä kimmoton törmäys, voidaan olettaa restituutiokerroin e=0. Tämän seurauksena liikemäärän säilyminen on riittävä ehto.

Jos kuula palautetaan uutta laukaisua varten, liike-energian yhtälön E = ½mv² mukaan se siirtää hiukan kelkkaa oikealle. Jos nopeus on esim v/3 , sen aiheuttama liike-energia 1/9 verrattuna kuulan laukaisuun, ja kelkka siirtyy 1/9 osan takaisinpäin alussa siirtyneeltä paikaltaan.
……..
QS:n kommentti

Lähtötilanteessa systeemin energia on jousen potentiaalienergiana U. Liike-energia K=0 ja liikemäärä p=0.
Systeemi voidaan ajatella suljettuna, mikä tarkoittaa sitä, että ympäristöön ei siirry ainetta, mutta lämpöä voi siirtyä.
Oikealle ammutun kuulan liikemäärä p₁=mv, missä m on kuulan massa ja v kuulan nopeus. Kelkan ja törmäyskappaleen liikemäärä p₂=Mu, missä M on näiden yhteinen massa ja u nopeus.
Liikemäärän säilymisen nojalla p = p₁ + p₂ = 0 → kelkan nopeus u = -mv/M. Kelkka siis liikkuu taakse.
Törmäyksen jälkeen systeemin liikemäärä p₃=(m+M)w, missä w on nopeus ja m+M koko systeemin massa. Tässä siis yksi kappale (kuula+törmäyskappale+kelkka), joka muodostuu kimmottomassa törmäyksessä.
Kimmottomassa törmäyksessä kuulan liike-energia K₁=½mv² käytetään muodonmuutoksiin ja osa voi muuttua lämpöenergiaksi. Törmäys voi toki myös vapauttaa sellaista lämpöenergiaa, joka ei ole peräisin kuulan liike-energiasta, vaan törmäyskappaleen muista ominaisuuksista. Tällä ei ole sinänsä merkitystä.
Liikemäärän säilyminen → p = p₃ = 0 → nopeus w = 0. Systeemi on paikallaan kuten alussakin.
Kelkkasysteemi on kuitenkin siirtynyt taaksepäin matkan ∆s. Siirtymään käytetty työ on peräisin jousen potentiaalienergiasta U, tai jousivoimasta, jos haluaa voiman kautta ajatella.

[JPI]

Soon synsteemi, jossa liikemäärän säilymislaki pätee silloin kun sitä analysoidaan tieteellisesti, mutta ei silloin kun Kontra sitä "analysoi".

No jopas jotakin. Sinun viimeiseksi olisin uskonut kyllästyneen järjen käyttöön.

Kyllä tässä nyt täytyy olla karteesiolaisen demonin kapina järjen käyttöä vastaan, niin yliluonnolliselta tämä tarttuva tyhmyysaalto vaikuttaa.
Kun jokainen voi itse vakuuttua siitä, että tapahtuman kuvauksessani ei ole mitään virhettä, ja QS sen esitti ihan tarkkaan samalla tavalla, niin mikä ihme on saanut teidät uskomaan, että minun ja OS:n kuvauksessa olisi sittenkin jotain väärin?

Mekaniikka on sellainen teoria, että liikemäärän, kulmaliikemäärän ja energian säilyminen on siihen ns. sisäisesti rakennettu ja sinun kannattaa ymmärtää tuo tosiasia.
Siispä ei ole tarpeen tehdä minkäänlaisia laskelmia siitä toimiiko ideoimasi vipain vai ei, ei toimi.
Mikäli saat laskelmillasi tuloksen että toimii, niin olet laskenut väärin. Jos taas saat tuloksen ettei toimi, olet mahdollisesti laskenut oikein (oikeaan lopputulokseenhan voi päätyä myös laskemalla sopivasti väärin )
Ainoa tapa saada vastaavanlainen vimpain toimimaan on löytää täysin uutta, nykyisin tuntematonta fysiikkaa, rakentaa laite ja pokata Noobeli. Mutta, kuten sanoin, on täysin turhaa ja tarpeetonta laskeskella tuota soveltamalla klassista mekaniikkaa, koska soveltamalla sitä oikein on lopputulos selvä ilman laskujakin: Ei pelova!

Et ole tainnut ollenkaan katsoa kelkan tapahtumaa, jossa on minun ja QS:n laskelma siitä.
Liikemäärät ovat taatusti oikein, eikä liikemäärä muutu missään vaiheessa miksikään - se on nolla koko ajan.

Liike-energalle käy toisin, kun siitä hukataan puolet kimmottomaan massaan.

Käy nyt tutustumassa siihen tapahtuman kuvaukseen laskelmineen, kun teet itsestäsi naurettavan pellen, jos et ole edes tapahtumaan laskelmineen tutustunut.

No jos kappale liikkuu jossakin ajassa t nettomatkan s käyttäen tuota ideaasi, niin kuinka sen liikemäärä voi silloin olla koko ajan 0?
Vai meinaatko, että jos vaikka Marsiin lähetetään tuolla periaatteella toimiva avaruusalus, niin vaikka sillä selvästi on nopeutta kohteeseensa mennessään, niin sen liikemäärä on silti koko ajan vakio?

[Varaktori]

No tässä on kyllä sitä yritrystä:

Tuo viuhtoo jo sellaista kyytiä, että johan se liikkuu pelkästä ilmavirrasta.