Maailmankuva ja -katsomus

[Neutroni]

Niin se teoria on ihan tarkka.

Paitsi että se ei ole teoria vaan pelkkä tarina. Siitä ei voi johtaa ennustetta millekään objektiivisesti testattavissa olevalle asialle. Kuoleman jälkeisistä pelastumisista ei voida saada objektiivista tietoa.

Sen voi kirjoittaa yksityiskohtaisesti, vähän kauniimmin, please.

Tarkkaa teoriaa ei voi kaunistella. Teorian on oltava loogisesti yksikäsitteinen. Kaunistelu heikentää tarkkuutta ja tekee teoriasta valheellisen.

Saa uskoa tai olla uskomatta. Itse vastaa seurauksista jos valitsee väärin ja tietää valinneensa väärin, valehtelee itselleen.

Sekös teitä hihhuleita harmittaa, kun ette ole asemassa jossa voitte määrät kaikki uskomaan "oikealla" tavalla. Tai ainakin teeskentelemään.

[ID10T]

Niin se teoria on ihan tarkka.

MIKÄ TEORIA? Et ole kyennyt esittämään ainuttakaan jumalateoriaa.

Sen voi kirjoittaa yksityiskohtaisesti, vähän kauniimmin, please.

Teorioissa ei koskaan ole kyse kauneusarvoista.

Jumala sovitti maailman synnit Jeesuksen kärsimyksellä ja verenvuodattamisella ja kuolemalla. Se on Jumalallista, Jumalan ihme, siinä on Jumalan Voima.

Sadistiselta tuo minusta vaikuttaa. Kuka uhraa oman poikansa?

[Neutroni]

Sadistiselta tuo minusta vaikuttaa. Kuka uhraa oman poikansa?

Juuri niin, vain sadistinen tyranni voi niin tehdä. Tuo uskonnollinen tarina kertoo suoraan Rooman valtakunnan ajan hovijuonittelusta. Siellä oli tavallista, että valtaeliitin miehet uhrasivat poikiaan ihmeellisissä puliveivauksissa lisää valtaa saadakseen tai siirtääkseen perintöaseman suosikkipojalleen. Ihminen on luonut jumalat omaksi kuvakseen ja eri aikojen ja paikkojen jumalakäsitykset ovat usein sopusoinnussa sen ajan valtaeliitin toikkaroinnin kanssa. Kristinuskon kaikkivaltias oikukas ja kostonhimoinen jumala on suurvallan diktaattorin kuva. Polyteistiset uskonnot kuvaavat tilannetta, jossa on paljon ruhtinaskuntia tai kaupunkivaltioita, joiden hallitsijoiden kuvia jumalat ovat ja joiden elämän käänteitä jumalien sekoilut kuvaavat.

[Sulervo]

Niin se teoria on ihan tarkka.
Sen voi kirjoittaa yksityiskohtaisesti, vähän kauniimmin, please.

No kun niin kauniisti pyydät:

Tuo minun sarkastinen kuvaukseni ei tietenkään ole mikään teoria. Ja sillä on kääntöpuolikin, evankeliumi - Hyvä sanoma - jonka tarkoitus on puhutella. Ja onhan se puhutellutkin niin että tuloksena on maailman laajimmin levinnyt uskonto. Kulttuurissamme viitataan siihen alinomaa. Esimerkiksi Tähtien sodan Luke Skywalker (Luukas Taivaankulkija) on nimeään myöten tyypillinen vapahtaja. Mutta Jeesus on ehdottomampi: Pahaa vastaan taistellessaan Luke käyttää Voimaa, Jeesus heikkoutta.

Jeesuksen ajan Rooman ihmiskuva, joka perustui valtaan ja voimaan, oli tyhjentänyt antinsa. Tilalle oltiin tuomassa Isis-kulttia, mithralaisuutta, kristinuskoa. Viimeksimainittu voitti, koska edusti valtauskonnolle aidointa vaihtoehtoa. Esimerkillistä ihmistä edustavan keisarin, "princepsin" tilalle tarjoutui Jeesus, köyhä juutalainen puusepän poika. (Tietysti esim. Tiberius oli kaikkea muuta kuin esimerkillinen.) Mutta Jeesuksen Vuorisaarna ja muut puheet haastoivat tuon vallan ja voiman. Hän kutsuu evankeliumeissa itseään Ihmisen pojaksi, minkä näen viittaavan siihen, että hän katsoo edustavansa kehitystä, inhimillisyyden seuraavaa astetta. Ja tämän rauhasta ja anteeksiannosta saarnaavan ihmisen roomalaiset teloittavat.

Seurauksena on kristinuskon ytimessä asustava perusjärkytys, joka puuttuu muista suurista maailmanuskonnoista ja jolle esim. iloiset gospel-laulut ovat niin vieraita kuin olla voi. Tämä järkytys ilmenee esim. Matthias Grünewaldin karmivassa Isenheimin alttaritaulussa:
https://artincontext.org/isenheim-altar ... grunewald/

Jeesuksen ristillä roikkuva ruumis on jo madonsyömä. Katso ihmistä, tuntuu oikealla puolella seisova Johannes Kastaja sanovan. Katso, mitä ihmiset tekevät toisilleen, parhaimmillekin. Tämä sanoma on mielestäni kaikkein syvintä humanismia: avaa silmäsi jotta näkisit tämän helvetin. Ellet sitä tee, ei toivoa ole. Mutta paljon on tietä jäljellä tuohon päämäärään. Ukrainassa naulitaan Kristus ristille tänäkin päivänä.

[OlliS]

Niin se teoria on ihan tarkka.

Paitsi että se ei ole teoria vaan pelkkä tarina. Siitä ei voi johtaa ennustetta millekään objektiivisesti testattavissa olevalle asialle. Kuoleman jälkeisistä pelastumisista ei voida saada objektiivista tietoa.

Sen voi kirjoittaa yksityiskohtaisesti, vähän kauniimmin, please.

Tarkkaa teoriaa ei voi kaunistella. Teorian on oltava loogisesti yksikäsitteinen. Kaunistelu heikentää tarkkuutta ja tekee teoriasta valheellisen.

Saa uskoa tai olla uskomatta. Itse vastaa seurauksista jos valitsee väärin ja tietää valinneensa väärin, valehtelee itselleen.

Sekös teitä hihhuleita harmittaa, kun ette ole asemassa jossa voitte määrät kaikki uskomaan "oikealla" tavalla. Tai ainakin teeskentelemään.

Eihän tuo sano mitään.

[OlliS]

Niin se teoria on ihan tarkka.
Sen voi kirjoittaa yksityiskohtaisesti, vähän kauniimmin, please.

No kun niin kauniisti pyydät:

Tuo minun sarkastinen kuvaukseni ei tietenkään ole mikään teoria. Ja sillä on kääntöpuolikin, evankeliumi - Hyvä sanoma - jonka tarkoitus on puhutella. Ja onhan se puhutellutkin niin että tuloksena on maailman laajimmin levinnyt uskonto. Kulttuurissamme viitataan siihen alinomaa. Esimerkiksi Tähtien sodan Luke Skywalker (Luukas Taivaankulkija) on nimeään myöten tyypillinen vapahtaja. Mutta Jeesus on ehdottomampi: Pahaa vastaan taistellessaan Luke käyttää Voimaa, Jeesus heikkoutta.

Jeesuksen ajan Rooman ihmiskuva, joka perustui valtaan ja voimaan, oli tyhjentänyt antinsa. Tilalle oltiin tuomassa Isis-kulttia, mithralaisuutta, kristinuskoa. Viimeksimainittu voitti, koska edusti valtauskonnolle aidointa vaihtoehtoa. Esimerkillistä ihmistä edustavan keisarin, "princepsin" tilalle tarjoutui Jeesus, köyhä juutalainen puusepän poika. (Tietysti esim. Tiberius oli kaikkea muuta kuin esimerkillinen.) Mutta Jeesuksen Vuorisaarna ja muut puheet haastoivat tuon vallan ja voiman. Hän kutsuu evankeliumeissa itseään Ihmisen pojaksi, minkä näen viittaavan siihen, että hän katsoo edustavansa kehitystä, inhimillisyyden seuraavaa astetta. Ja tämän rauhasta ja anteeksiannosta saarnaavan ihmisen roomalaiset teloittavat.

Seurauksena on kristinuskon ytimessä asustava perusjärkytys, joka puuttuu muista suurista maailmanuskonnoista ja jolle esim. iloiset gospel-laulut ovat niin vieraita kuin olla voi. Tämä järkytys ilmenee esim. Matthias Grünewaldin karmivassa Isenheimin alttaritaulussa:
https://artincontext.org/isenheim-altar ... grunewald/

Jeesuksen ristillä roikkuva ruumis on jo madonsyömä. Katso ihmistä, tuntuu oikealla puolella seisova Johannes Kastaja sanovan. Katso, mitä ihmiset tekevät toisilleen, parhaimmillekin. Tämä sanoma on mielestäni kaikkein syvintä humanismia: avaa silmäsi jotta näkisit tämän helvetin. Ellet sitä tee, ei toivoa ole. Mutta paljon on tietä jäljellä tuohon päämäärään. Ukrainassa naulitaan Kristus ristille tänäkin päivänä.

Evankeliumi on hyvä sanoma, että Jumala rakastaa jokaista ihmistä niin syvästi, ettei yksikään, joka hänen Poikaansa uskoo, huku, vaan pelastuu. Evankeliumissa on yliluonnollinen, jumalallinen, valtavan suuri Voima, joka muuttaa jokaisen heikkoudet väkevyydeksi.

Pelkkä humanismi ja ateismi eivät voi ymmärtää ristin, Kristuksen kärsimyksen ja jumalallisen verisovituksen salaisuutta ja Voimaa, eikä sellainen kristinusko, joka tekee rististä ja krusifiksista kumartelun, palvonnan kohteen, epäjumalan.

Kaste ja ehtoollisen sakramentti ovat toimituksia, jotka sinetöivät asian, pelastuksen yliluonnollisesti. Maalliset ihmiset eivät voi koskaan ymmärtää tätä asiaa, ennenkuin menevät kasteelle ja nauttivat sakramentin veden tai viinin, ja leivän Kristuksen vuodatetun veren ja uhratun ruumiin symbolina, ja pysyvät uskossa loppuun asti ja pelastuvat.

[Raspu]

Niin se teoria on ihan tarkka.
Sen voi kirjoittaa yksityiskohtaisesti, vähän kauniimmin, please.

No kun niin kauniisti pyydät:

Tuo minun sarkastinen kuvaukseni ei tietenkään ole mikään teoria. Ja sillä on kääntöpuolikin, evankeliumi - Hyvä sanoma - jonka tarkoitus on puhutella. Ja onhan se puhutellutkin niin että tuloksena on maailman laajimmin levinnyt uskonto. Kulttuurissamme viitataan siihen alinomaa. Esimerkiksi Tähtien sodan Luke Skywalker (Luukas Taivaankulkija) on nimeään myöten tyypillinen vapahtaja. Mutta Jeesus on ehdottomampi: Pahaa vastaan taistellessaan Luke käyttää Voimaa, Jeesus heikkoutta.

Jeesuksen ajan Rooman ihmiskuva, joka perustui valtaan ja voimaan, oli tyhjentänyt antinsa. Tilalle oltiin tuomassa Isis-kulttia, mithralaisuutta, kristinuskoa. Viimeksimainittu voitti, koska edusti valtauskonnolle aidointa vaihtoehtoa. Esimerkillistä ihmistä edustavan keisarin, "princepsin" tilalle tarjoutui Jeesus, köyhä juutalainen puusepän poika. (Tietysti esim. Tiberius oli kaikkea muuta kuin esimerkillinen.) Mutta Jeesuksen Vuorisaarna ja muut puheet haastoivat tuon vallan ja voiman. Hän kutsuu evankeliumeissa itseään Ihmisen pojaksi, minkä näen viittaavan siihen, että hän katsoo edustavansa kehitystä, inhimillisyyden seuraavaa astetta. Ja tämän rauhasta ja anteeksiannosta saarnaavan ihmisen roomalaiset teloittavat.

Seurauksena on kristinuskon ytimessä asustava perusjärkytys, joka puuttuu muista suurista maailmanuskonnoista ja jolle esim. iloiset gospel-laulut ovat niin vieraita kuin olla voi. Tämä järkytys ilmenee esim. Matthias Grünewaldin karmivassa Isenheimin alttaritaulussa:
https://artincontext.org/isenheim-altar ... grunewald/

Jeesuksen ristillä roikkuva ruumis on jo madonsyömä. Katso ihmistä, tuntuu oikealla puolella seisova Johannes Kastaja sanovan. Katso, mitä ihmiset tekevät toisilleen, parhaimmillekin. Tämä sanoma on mielestäni kaikkein syvintä humanismia: avaa silmäsi jotta näkisit tämän helvetin. Ellet sitä tee, ei toivoa ole. Mutta paljon on tietä jäljellä tuohon päämäärään. Ukrainassa naulitaan Kristus ristille tänäkin päivänä.

Evankeliumi on hyvä sanoma, että Jumala rakastaa jokaista ihmistä niin syvästi, ettei yksikään, joka hänen Poikaansa uskoo, huku, vaan pelastuu. Evankeliumissa on yliluonnollinen, jumalallinen, valtavan suuri Voima, joka muuttaa jokaisen heikkoudet väkevyydeksi.

Pelkkä humanismi ja ateismi eivät voi ymmärtää ristin, Kristuksen kärsimyksen ja jumalallisen verisovituksen salaisuutta ja Voimaa, eikä sellainen kristinusko, joka tekee rististä ja krusifiksista kumartelun, palvonnan kohteen, epäjumalan.

Kaste ja ehtoollisen sakramentti ovat toimituksia, jotka sinetöivät asian, pelastuksen yliluonnollisesti. Maalliset ihmiset eivät voi koskaan ymmärtää tätä asiaa, ennenkuin menevät kasteelle ja nauttivat sakramentin veden tai viinin, ja leivän Kristuksen vuodatetun veren ja uhratun ruumiin symbolina, ja pysyvät uskossa loppuun asti ja pelastuvat.

Mä en ymmärrä noita uskonnollisia käsitteitä. Ne ei soita mitään kelloja.
Isä, poika ja pyhä henki.
Jeesus elää.
Kristuksen ruumis ja veri.

En bonjaa.
Minulle ne on pelkkää käsittämätöntä sanahelinää.

Silti en tunne olevani täysi ateisti.

[OlliS]

Ne on selitetty tarkkaan Raamatussa ja Mormonin kirjassa, ja jokaisessa seurakunnassa osataan. Ja rukouksiin vastataan, ja kolkuttavalle avataan, eli seurakuntaan, kirkkoon pääsee ja sitten ymmärtää paremmin.

[Raspu]

Ne on selitetty tarkkaan Raamatussa ja Mormonin kirjassa, ja jokaisessa seurakunnassa osataan. Ja rukouksiin vastataan, ja kolkuttavalle avataan, eli seurakuntaan, kirkkoon pääsee ja sitten ymmärtää paremmin.

Sepä se.
Nuo on valtaosalle pelkkää sanahelinää. Puppugeneraattoria ja niiden toistaminen mediassa tai ymmärtämättömille, aiheuttaa torjuntareaktion.
Se että lähtee seurakuntiin asiaa selvittämään vaatii jonkinmoisen henkilökohtaisen kriisin.

Mikä on oma tarinasi, synnyitkö mormoniksi vai koitko valaistumisen joskus myöhemmin?

Älä ota näitä vinoiluna tai yrityksenä kaivaa maata jalkojesi alta. Oikeasti kiinnostaa miten nuo asiat tapahtuu.
Mitä johdatusta ja vaikuttavia asioita täytyy olla ja kohdata.

[Sulervo]

Evankeliumissa on yliluonnollinen, jumalallinen, valtavan suuri Voima, joka muuttaa jokaisen heikkoudet väkevyydeksi.
(...)
Kaste ja ehtoollisen sakramentti ovat toimituksia, jotka sinetöivät asian, pelastuksen yliluonnollisesti.

Minä vain olen niin yksinkertainen ihminen, että pidän evankeliumeja teksteinä ja suomalaisessa Raamatussa lisäksi käännöksinä. Edes Aaro Hellaakosken Piippulevolla-runossa, jota pidän suomenkielisen runouden huippuna, en koe olevan yliluonnollista, valtavan suurta Voimaa (Force?), ihailtavaa lahjakkuutta ja tehoa kyllä. On sitä tehoa evankeliumeissakin, esim. Luukkaan evankeliumin vertauksissa, Paavalin 1. korinttolaiskirjeen 13. luvussa, ja myös VT:n sananlaskuista monet ovat hauskoja ("portto pyytää vain leivän hinnan, mutta toisen miehen vaimo vie sinulta hengen"). Nekin puhuttelevat minua vahvasti, ilman mitään yliluonnollisia mausteita, joiden kuvitteleminen nähdäkseni vain hämärtää noiden tekstien kirjallisen arvon. Eiväthän maailman vanhimmat tekstit, joista Raamattu on yksi, olisi ilman tuollaista taiteellista arvoa säilyneetkään.

Kasteen ja ehtoollisen näen yhteisöllisinä rituaaleina. Imeväinen liitetään kasteessa seurakuntaan ja ehtoollinen on muistoateria. Tämäntapaiset rituaalit ovat maailmassa yleisiä.

Ja itse Jumalan näen metaforana. Mutta en vähättele metaforia. Niiden muotoileminen on yksi verbalisointiin kykenevän ihmismielen vahvuuksista.

[OlliS]

Ne on selitetty tarkkaan Raamatussa ja Mormonin kirjassa, ja jokaisessa seurakunnassa osataan. Ja rukouksiin vastataan, ja kolkuttavalle avataan, eli seurakuntaan, kirkkoon pääsee ja sitten ymmärtää paremmin.

Sepä se.
Nuo on valtaosalle pelkkää sanahelinää. Puppugeneraattoria ja niiden toistaminen mediassa tai ymmärtämättömille, aiheuttaa torjuntareaktion.
Se että lähtee seurakuntiin asiaa selvittämään vaatii jonkinmoisen henkilökohtaisen kriisin.

Mikä on oma tarinasi, synnyitkö mormoniksi vai koitko valaistumisen joskus myöhemmin?

Älä ota näitä vinoiluna tai yrityksenä kaivaa maata jalkojesi alta. Oikeasti kiinnostaa miten nuo asiat tapahtuu.
Mitä johdatusta ja vaikuttavia asioita täytyy olla ja kohdata.

Mulla on elämänkerta kotisivuilla. Normaali sivistynyt koti. Sitten opiskelu, filosofia, ateisti, pasifisti, sosialisti, Vietnam- liike, marxilais- leniläinen (Mao, Albania), sitten kääntymys, Raamattu, Mormonin kirja. Karismaattinen liike. Vihreät. Sitten elin kuitenkin kuin maallistunut protestantti 40 v, sitten 7 v nyt kunnolla kirkossa. Valtavasti uskonnollisia kokemuksia. Näyttäytynyt todeksi Jumala ja Jeesus.

Olin myös mielisairaana, sekaisin pari vuotta. Suomettumisen vastustamisen takia sorsittiin niin rankasti. Ilmeisesti myrkytettiin LSD:llä. Sopiva määrä niin menee sekaisin, jos on muutenkin paineita.

Ainoa toivo paeta seurakuntaan. Pako onnistui.

[Raspu]

Ne on selitetty tarkkaan Raamatussa ja Mormonin kirjassa, ja jokaisessa seurakunnassa osataan. Ja rukouksiin vastataan, ja kolkuttavalle avataan, eli seurakuntaan, kirkkoon pääsee ja sitten ymmärtää paremmin.

Sepä se.
Nuo on valtaosalle pelkkää sanahelinää. Puppugeneraattoria ja niiden toistaminen mediassa tai ymmärtämättömille, aiheuttaa torjuntareaktion.
Se että lähtee seurakuntiin asiaa selvittämään vaatii jonkinmoisen henkilökohtaisen kriisin.

Mikä on oma tarinasi, synnyitkö mormoniksi vai koitko valaistumisen joskus myöhemmin?

Älä ota näitä vinoiluna tai yrityksenä kaivaa maata jalkojesi alta. Oikeasti kiinnostaa miten nuo asiat tapahtuu.
Mitä johdatusta ja vaikuttavia asioita täytyy olla ja kohdata.

Mulla on elämänkerta kotisivuilla. Normaali sivistynyt koti. Sitten opiskelu, filosofia, ateisti, pasifisti, sosialisti, Vietnam- liike, marxilais- leniläinen (Mao, Albania), sitten kääntymys, Raamattu, Mormonin kirja. Karismaattinen liike. Vihreät. Sitten elin kuitenkin kuin maallistunut protestantti 40 v, sitten 7 v nyt kunnolla kirkossa. Valtavasti uskonnollisia kokemuksia. Näyttäytynyt todeksi Jumala ja Jeesus.

Olin myös mielisairaana, sekaisin pari vuotta. Suomettumisen vastustamisen takia sorsittiin niin rankasti. Ilmeisesti myrkytettiin LSD:llä. Sopiva määrä niin menee sekaisin, jos on muutenkin paineita.

Ainoa toivo paeta seurakuntaan. Pako onnistui.

Kiitos lyhyestä tarinasta.

Onko ero vaikuttanut uskonnollisuuteesi?

[OlliS]

Oli vaikeata erota kun oli mormonikirkossa. Mutta tulipa tehtyä sekin temppu. Sitten rupesin taas ryyppäämään ja elin kuin maallistunut protestantti, vaikka uskoin kuin mormoni. Siinä oli se hyvä puoli, että tuli tutkittua kaikki kirkot, mitä Porissa oli ja vähän maailmallakin.

[Naturalisti]

Evankeliumissa on yliluonnollinen, jumalallinen, valtavan suuri Voima, joka muuttaa jokaisen heikkoudet väkevyydeksi.
(...)
Kaste ja ehtoollisen sakramentti ovat toimituksia, jotka sinetöivät asian, pelastuksen yliluonnollisesti.

Minä vain olen niin yksinkertainen ihminen, että pidän evankeliumeja teksteinä ja suomalaisessa Raamatussa lisäksi käännöksinä. Edes Aaro Hellaakosken Piippulevolla-runossa, jota pidän suomenkielisen runouden huippuna, en koe olevan yliluonnollista, valtavan suurta Voimaa (Force?), ihailtavaa lahjakkuutta ja tehoa kyllä. On sitä tehoa evankeliumeissakin, esim. Luukkaan evankeliumin vertauksissa, Paavalin 1. korinttolaiskirjeen 13. luvussa, ja myös VT:n sananlaskuista monet ovat hauskoja ("portto pyytää vain leivän hinnan, mutta toisen miehen vaimo vie sinulta hengen"). Nekin puhuttelevat minua vahvasti, ilman mitään yliluonnollisia mausteita, joiden kuvitteleminen nähdäkseni vain hämärtää noiden tekstien kirjallisen arvon. Eiväthän maailman vanhimmat tekstit, joista Raamattu on yksi, olisi ilman tuollaista taiteellista arvoa säilyneetkään.

Kasteen ja ehtoollisen näen yhteisöllisinä rituaaleina. Imeväinen liitetään kasteessa seurakuntaan ja ehtoollinen on muistoateria. Tämäntapaiset rituaalit ovat maailmassa yleisiä.

Ja itse Jumalan näen metaforana. Mutta en vähättele metaforia. Niiden muotoileminen on yksi verbalisointiin kykenevän ihmismielen vahvuuksista.

Voisiko nämä kaikki pelkistää vain vaikuttavien mentaalisen kokemusten synnyttämisen tuottaviksi apuneuvoiksi? Entä mikä viimekädessä on se seikka, joka tuon voimakkaasti vaikuttavan kokemuksen aiheuttaa?