Tieteen filosofia

[OlliS]

https://www.filosofia.fi/fi/ensyklopedi ... nfilosofia
Nyt on tieteenfilosofiasta hyvä artikkeli olemassa, johon voidaan kiistoissamme vedota. Modernia filosofiaa, joka ei ole liikaa kiinni missään koulukunnassa, vaikka kyllä tuossakin hieman naturalismi ja empirismi vielä haiskahtanee.

[OlliS]

Kosmologian filosofiasta vaietaan taas sujuvasti, vaikka se on kaikkein tärkein. Kokonaisuus on aina tärkein. Mutta ikävä kyllä tuntematon. Niin se vaan on, siinä tilanteessa on elettävä ja tilanne tunnustettava.

Realismi on taas naivia realismia, sitä ei muka kannata kukaan.

Totuuden korrespodenssiteoriaan suhtaudutaan taas kunnioittavasti. Se on hyvä asia.

Marxilaisuus sivuutetaan, ja teistinen filosofia, ikäänkuin niitä ei olisi olemassakaan, eikä niillä tieteenfilosofiaa. Dialektiikka unohtuu, siinä määrin artikkeli on empirismin pohjalla kuitenkin. Ja naturalismin, ateismin.

[ID10T]

https://www.filosofia.fi/fi/ensyklopedi ... nfilosofia
Nyt on tieteenfilosofiasta hyvä artikkeli olemassa, johon voidaan kiistoissamme vedota. Modernia filosofiaa, joka ei ole liikaa kiinni missään koulukunnassa, vaikka kyllä tuossakin hieman naturalismi ja empirismi vielä haiskahtanee.

Miksei siinä haiskahtaisi naturalismi ja empirismi, kun ne kuitenkin ovat tieteen peruspilareita? Eivätkä ne edelleenkään ole koulukuntia.

[Fizikisto]

Toisesta ketjusta poimittua, mutta tähän ketjuun paremmin sopivaa.

Koska ei tajuta, että paradigma on tieteessä vaihtumassa empirismistä rationaalisempaan suuntaan.

Ihan vaan mielenkiinnosta, miten näitä "rationaalisen tieteen" teorioita testataan, jos ei kerran "empiirisen tieteen" menetelmin, eli kokeisiin/havaintoihin vertaamalla?

[OlliS]

Testaus on kolmenlaista. Havainnot, järki ja vertaaminen jo saavutettuun tietoon. BB ei ole jo saavutettu tieto, ja GR voidaan kiistää, esim
https://phys.org/news/2023-09-einstein- ... e_vignette
Teoria ja havainnot aina vuorotellen, koko tieteen prosessi, tieteellisiä arvioita. Siinä on eksaktisuus hyvin kaukana, kun koko prosessia tarkastelee.

Koska totuus ei ole tiedossa, aina verrataan kahta teoriaa, eikä suinkaan teoriaa ja todellisuutta. Havainnot eivät ole vielä todellisuus vaan todellisuuden tulkinta teorialla. Teoria voi olla väärä tai puutteellinen.

[OlliS]

Esim jos laajenemista pidetään jo saavutettuna tietona, eikä se olekaan, koko BB on väärällä uralla. Ja näinhän juuri on.

[ID10T]

Testaus on kolmenlaista. Havainnot, järki ja vertaaminen jo saavutettuun tietoon.

Ei kaikella ole mitään tekemistä järjen kanssa. Esim. se montako haaraa hirven tai poron sarvissa on, ei ole järkeiltävissä.

Koska totuus ei ole tiedossa, aina verrataan kahta teoriaa, eikä suinkaan teoriaa ja todellisuutta.

MITEN kahta teoriaa verrataan? Oikeinkirjoituksen vai loppusointujen perusteella?

Havainnot eivät ole vielä todellisuus vaan todellisuuden tulkinta teorialla. Teoria voi olla väärä tai puutteellinen.

Havainnot ovat osa todellisuutta. Esim. punasiirtymä ja yötaivaan mustuus tukevat alkanutta ja laajenevaa universumia, mutta mikä tukee ikuista ja aina samankokoista universumia? Tässä järkeily ja logiikka eivät auta.

[ID10T]

Esim jos laajenemista pidetään jo saavutettuna tietona, eikä se olekaan, koko BB on väärällä uralla. Ja näinhän juuri on.

PIDETÄÄNKÖ sitä saavutettuna tietona?

[Fizikisto]

Testaus on kolmenlaista. Havainnot, järki ja vertaaminen jo saavutettuun tietoon.

Kerrotko vähän lisää tuosta järjellä testaamisesta. Miten se käytännössä toimii?

Ja mitä on "jo saavutettu tieto"? Onko se jotain totuudeksi julistettua tietoa, joka ei voi enää muuttua? (tieteessä sellaista ei muuten ole olemassakaan)

Koska totuus ei ole tiedossa, aina verrataan kahta teoriaa, eikä suinkaan teoriaa ja todellisuutta.

Miten niitä kahta teoriaa verrataan? Mikä on paremmuuden kriteeri?

[OlliS]

Testaus on kolmenlaista. Havainnot, järki ja vertaaminen jo saavutettuun tietoon.

Ei kaikella ole mitään tekemistä järjen kanssa. Esim. se montako haaraa hirven tai poron sarvissa on, ei ole järkeiltävissä.

Koska totuus ei ole tiedossa, aina verrataan kahta teoriaa, eikä suinkaan teoriaa ja todellisuutta.

MITEN kahta teoriaa verrataan? Oikeinkirjoituksen vai loppusointujen perusteella?

Havainnot eivät ole vielä todellisuus vaan todellisuuden tulkinta teorialla. Teoria voi olla väärä tai puutteellinen.

Havainnot ovat osa todellisuutta. Esim. punasiirtymä ja yötaivaan mustuus tukevat alkanutta ja laajenevaa universumia, mutta mikä tukee ikuista ja aina samankokoista universumia? Tässä järkeily ja logiikka eivät auta.

Punasiirtymä ja yötaivaan mustuus sopivat mainiosti MultiBangiin, tukevat sitä. Järkeilystä juuri on kysymys, tieteellisestä tiedosta ja taidosta, kumpaa paremmin tukevat. Kun ei ole oikeaa kunnon kompetenssia universumin ymmärtämisessä, voi luulla, että ne tukevat juuri BBtä. Se on harhaluulo, noviisien ja valtavirran touhua. Eivät ymmärrä universumista vielä mitään.

[OlliS]

Testaus on kolmenlaista. Havainnot, järki ja vertaaminen jo saavutettuun tietoon.

Kerrotko vähän lisää tuosta järjellä testaamisesta. Miten se käytännössä toimii?

Ja mitä on "jo saavutettu tieto"? Onko se jotain totuudeksi julistettua tietoa, joka ei voi enää muuttua? (tieteessä sellaista ei muuten ole olemassakaan)

Koska totuus ei ole tiedossa, aina verrataan kahta teoriaa, eikä suinkaan teoriaa ja todellisuutta.

Miten niitä kahta teoriaa verrataan? Mikä on paremmuuden kriteeri?

Järki, rationaalinen tieto on mukana joka vaiheessa. Se on sama kuin tieteellinen osaaminen erotuksena osaamattomuudesta.

[OlliS]

BBssä luullaan GR ja BB jo saavutetuksi tiedoksi.

[ID10T]

Testaus on kolmenlaista. Havainnot, järki ja vertaaminen jo saavutettuun tietoon.

Ei kaikella ole mitään tekemistä järjen kanssa. Esim. se montako haaraa hirven tai poron sarvissa on, ei ole järkeiltävissä.

Koska totuus ei ole tiedossa, aina verrataan kahta teoriaa, eikä suinkaan teoriaa ja todellisuutta.

MITEN kahta teoriaa verrataan? Oikeinkirjoituksen vai loppusointujen perusteella?

Havainnot eivät ole vielä todellisuus vaan todellisuuden tulkinta teorialla. Teoria voi olla väärä tai puutteellinen.

Havainnot ovat osa todellisuutta. Esim. punasiirtymä ja yötaivaan mustuus tukevat alkanutta ja laajenevaa universumia, mutta mikä tukee ikuista ja aina samankokoista universumia? Tässä järkeily ja logiikka eivät auta.

Punasiirtymä ja yötaivaan mustuus sopivat mainiosti MultiBangiin, tukevat sitä. Järkeilystä juuri on kysymys, tieteellisestä tiedosta ja taidosta, kumpaa paremmin tukevat. Kun ei ole oikeaa kunnon kompetenssia universumin ymmärtämisessä, voi luulla, että ne tukevat juuri BBtä. Se on harhaluulo, noviisien ja valtavirran touhua. Eivät ymmärrä universumista vielä mitään.

Nyt vedät mutkat suoriksi... Miksi punasirtymä ja yötaivaan mustuus paremmin multibangia tukisivat? Siinä olisi sekaisin puna- ja sinisiirtymää, eikä niinkään mustaa yötaivasta kuin BB:ssä.

[ID10T]

Testaus on kolmenlaista. Havainnot, järki ja vertaaminen jo saavutettuun tietoon.

Kerrotko vähän lisää tuosta järjellä testaamisesta. Miten se käytännössä toimii?

Ja mitä on "jo saavutettu tieto"? Onko se jotain totuudeksi julistettua tietoa, joka ei voi enää muuttua? (tieteessä sellaista ei muuten ole olemassakaan)

Koska totuus ei ole tiedossa, aina verrataan kahta teoriaa, eikä suinkaan teoriaa ja todellisuutta.

Miten niitä kahta teoriaa verrataan? Mikä on paremmuuden kriteeri?

Järki, rationaalinen tieto on mukana joka vaiheessa. Se on sama kuin tieteellinen osaaminen erotuksena osaamattomuudesta.

Aivan, järki on mukana joka vaiheessa, mutta se ei suinkaan pienennä havaintojen arvoa.

[Neutroni]

Testaus on kolmenlaista. Havainnot, järki ja vertaaminen jo saavutettuun tietoon. BB ei ole jo saavutettu tieto, ja GR voidaan kiistää, esim

Eivät nuo ole ollenkaan erillisiä. Jos pidät tietona havaintoja, niin BB ja GR on järkeilyä. Havainnoista on päätelty millainen teoria selittää ne ja jalostettu teoriaa edelleen, kun uusia havaintoja on löydetty. Nuo teoriat voidaan kiistää vain löytämällä jotain niiden kanssa ristiriitaista.

Teoria ja havainnot aina vuorotellen, koko tieteen prosessi, tieteellisiä arvioita. Siinä on eksaktisuus hyvin kaukana, kun koko prosessia tarkastelee.

Ei, vaan teoria ja havainnot yhdessä koko ajan. Ja luonnotieteissä loogisen eksaktisti. Teoria ennustaa täsmällisiä lukuarvoja ja havainnot vahvistavat ne.

Koska totuus ei ole tiedossa, aina verrataan kahta teoriaa, eikä suinkaan teoriaa ja todellisuutta. Havainnot eivät ole vielä todellisuus vaan todellisuuden tulkinta teorialla. Teoria voi olla väärä tai puutteellinen.

Tuo on humpuukia. Teoriaa vertaillaan havaintoihin. Teorian on ennustettava havainnot ilman tulkinnan varaa. Se on sitä eksaktisuutta. Teoriasta lasketaan numeroja ja niitä vertaillaan. Tulkintaa tarvitaan vain sen verran onko mittalaitteen näytöllä näkyvä symboli 7 numero seitsemän vai joku muu symboli.

Tuo on yksi kohta, jossa sinun järkeilynä pitämä sadunkerronta menee metsään. Luulet, että sinun kuvailevilla tarinoilla on joku tieteellinen arvo ja havainnot pitäisi jotenkin tulkita sinun satuusi sopivalla tavalla. Mutta tiede ei toimi niin ja sinun satusi ei ole teorioita tieteellisessä mielessä, koska ne eivät anna täsmällisiä numeroarvoja objektiivisesti havaittaville suureille.