Metsänsuojelu

[Wade]

Suomen hiilinielutavoite on karkaamassa käsistä ja miljardikustannukset uhkaavat. MT:n lukijan mielipidekirjoituksessa on tiukka kannanotto asiaan:

"Suomen metsäalan ylle on lyöty arveluttava leima, ja sen vaikutukset vientituloihimme ja talouteemme ovat uhkana. Samalla on myös edistetty ilmastonmuutoksen torjunnan polarisaatiota, mikä ei ole eduksi itse asialle. Useat maa- ja metsätalouden eteen ahkeroineet, Suomen ruokaturvastakin huolehtivat tilalliset kokevat tilanteen ahdistavana ja hämmentävänä."

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mie ... 26929b6a8b

[Justis]

minusta nyt kuitenkin maalailet metsien suojelusta jonkinlaisen olkiukon.
Kuten on sanottu suomalainen metsä on pitkälti puupeltoa, ja aika paljon keskustelua ollut tuottavista tavoista hoitaa metsää. Löytyykö tapoja jotka tukisivat monimuotoisuutta nykyistä paremmin? Ei tässä ole mitään mustavalkoista totuutta tietääkseni. Mitä suojelualueisiin tulee, niin niitä on niin vähän, että niiden lisääminen ei metsätaloutta uhkaa.

Niin, mutta tällaiset uhkailut 1/3 suojelusta, mitä EU:n tasolta on väläytelty, kyllä jo uhkaavat. Ja Suomen vihreät hurraa näille. Toinen on sitten tämä jatkuva kasvatus. Uskon että siinä tulee sutta ja sekundaa. Sitäkin suojelijat haluavat.

Kysyit myös sitä mahtaako suojelussa olla päätä ja häntää. On siinä molempia. Ekosysteemit käyvät rikkonaisiksi ja lajien mahdollisuus pitää oma geenipooliaan vahvana heikkenee. Jos halutaan säilyttää luontoa jossa ollaan vartuttu ja joka on ollut täällä myös aika paljon meitä ennen, niin jotain täytyy tehdä. Meillä on täällä Suomessa on oma tonttimme jota puolustaa niin aseellisesti kuin myös sitä hyvin hoitaen.

Saakohan naiset luonnonsuojelusta innostuksen käydä armeija? Tai miehet RUK?

Kyllä nämä levottomat puheet näistä suojeluista ja rajoituksista ovat saaneet monet metsänomistajat hakkaamaan metsäänsä jo ennenaikaisesti tai jopa myymään ne niinkuin minäkin osalle metsistäni tein viime vuoden keväällä niiltä osin kuin olin niitä itse ostanut. Ne metsät olivat pääosin varttunutta kasvatusmetsää jotka ostaessani olivat melko surkeassa kunnossa mutta huolellisesti suunnitellen ja toteuttaen niistä tuli oikein hyvin kasvavia metsiä ilman isompia avohakkuita.

Muutamat palstat oli toki niin hoitamatonta vajaatuotuottoista paskaa että ne piti aukeaksi laittaa mutta niiden kuvioiden koko ei ollut hehtaaria enempää. Nyt kävin katselemassa niitä metsiä niin ei niitä enään ollut. Kaikki oli nurin. Oma suunnitelmani oli pitää niitä ainakin vielä yhden hakkuukierroksen yläharventamalla ja sitten ongelma olisi ollut jälkipolven.

Jatkuva kasvatus on jos mikä niin taitolaji, siinä pitää ottaa huomioon niin monta asiaa ja katsoa sitten tarkkaan mitä se motokuski tekee. Sillä voidaan saada aikaan paljon hyvää mutta myös paljon sutta ja sekundaa jos ei tiedetä mitä pitää tehdä. Ja se pitää hyväksyä että joka paikkaan se ei sovi, sitä on turha kuvitellakaan kun ei taimetu luontaisesti niin silloin se ei taimetu.

[Goswell]

Koko hiilinieluhössötys on yksi suuri kusetus jossa joillain on mielessä vain rahanteko epärehellisin keinoin. Suomen hiilinielu on todellinen ja negatiivinen jo nyt, vain kieroutta käyttäen se saadaan positiivikseksi ja päästään rokottamaan ihmisiä ongelmalla jota oikeasti ei edes ole olemassa.
Suot on unohdettu, ne lisäämällä meillä ei ole mitään ongelmaa hiilinielujen kanssa, mutta tuo epärehellinen vatipääporukka ei pelaa rehellisesti, luonto ei välitä missä se hiili sidotaan, metsässä vai suossa.

[Märkäruuti]

Suot on unohdettu, ne lisäämällä meillä ei ole mitään ongelmaa hiilinielujen kanssa, mutta tuo epärehellinen vatipääporukka ei pelaa rehellisesti, luonto ei välitä missä se hiili sidotaan, metsässä vai suossa.

Niinkö?
Luke:
"Kuivimmat ojittamattomat suot ovat joko puustoltaan hyväkasvuisia korpi- ja rämemetsiä tai hyvin karuja rämeitä (Taulukko 1, suotyyppiryhmät A ja D). Niillä maaperän hiilidioksidinielu on samaa kokoluokkaa kuin metaani- ja typpioksiduulipäästö, eikä maaperä ole sen paremmin merkittävä kasvihuonekaasujen nielu kuin päästölähdekään.

Märimmät ojittamattomat suot ovat puolestaan joko puuttomia avosoita tai sekatyypin soita, joiden mättäillä kasvaa kituliasta puustoa (Taulukko 1, suotyyppiryhmät B ja C). Näillä soilla maaperän hiilidioksidinielu on vain murto-osa metaani- ja typpioksiduulipäästöstä, ja maaperä on merkittävä kasvihuonekaasujen päästölähde.

Kun lasketaan yhteen kaikkien 4,1 miljoonan ojittamattoman suohehtaarin maaperän nielut ja päästöt, ojittamattomien soiden maaperä on suuri kasvihuonekaasupäästöjen lähde märimpien soiden suurien metaanipäästöjen takia (Taulukko 1). "

[Justis]

Suot on unohdettu, ne lisäämällä meillä ei ole mitään ongelmaa hiilinielujen kanssa, mutta tuo epärehellinen vatipääporukka ei pelaa rehellisesti, luonto ei välitä missä se hiili sidotaan, metsässä vai suossa.

Niinkö?
Luke:
"Kuivimmat ojittamattomat suot ovat joko puustoltaan hyväkasvuisia korpi- ja rämemetsiä tai hyvin karuja rämeitä (Taulukko 1, suotyyppiryhmät A ja D). Niillä maaperän hiilidioksidinielu on samaa kokoluokkaa kuin metaani- ja typpioksiduulipäästö, eikä maaperä ole sen paremmin merkittävä kasvihuonekaasujen nielu kuin päästölähdekään.

Märimmät ojittamattomat suot ovat puolestaan joko puuttomia avosoita tai sekatyypin soita, joiden mättäillä kasvaa kituliasta puustoa (Taulukko 1, suotyyppiryhmät B ja C). Näillä soilla maaperän hiilidioksidinielu on vain murto-osa metaani- ja typpioksiduulipäästöstä, ja maaperä on merkittävä kasvihuonekaasujen päästölähde.

Kun lasketaan yhteen kaikkien 4,1 miljoonan ojittamattoman suohehtaarin maaperän nielut ja päästöt, ojittamattomien soiden maaperä on suuri kasvihuonekaasupäästöjen lähde märimpien soiden suurien metaanipäästöjen takia (Taulukko 1). "

Taas mennään mallinuksilla ja todelliset empiiriset mittaukset unohdetaan tai ainakin vaieteeaan kuoliaaksi. Tämä nyt on taas ihan arkipäivää NASAN mittausten perusteella ja selityksiä tulee milloin mistäkin.

Kun kerran asia on politisoitu niin tutkimuksissa haetaan oikeaa tulosta tutkimuksen rahoittajan kannalta. Kenen leipää syöt sen lauluja laulat.

https://www.maaseutumedia.fi/onko-suomi ... ti-hiilta/

[mies.suomesta]

Taimikko voi kasvaa vaikka 50% vuodessa mutta kuutioita ei juuri synny, eikä näinollen hiilivarastoakaan. Eteläisessä Suomessa puu alkaa olla tukkipuun mitassa noin 60-70 vuotiaana. Avohakkaaja tarjoaa raivaustyötä seuraavalle kolmelle sukupolvelle mutta isoisän tai isoisoäidin kaatamasta metsästä saa kunnon tukkia uudelleen vasta lapsenlapsi tai lapsenlapsenlapsi.

Juuri siinä 60:n tai 70:n kohdalla metsän kasvu hidastuu. Nielu pienenee, vaikka ei hakata.

[mies.suomesta]

Hiilinielua kasvattavat nimenomaan suurikokoiset puut, ei taimikot niinkään.

Näin.
Itse olen ihmetellyt väitettä, ettei vanhat puut toimisi enää tehokkaasti hiilinieluina. Niin pitkään kun puu elää, se kasvattaa joka vuosi uuden vuosiluston hiiltä sitomaan. Voi olla, että vanhan puun lustot ovat ohuempia, mutta pinta-alaa niillä on paljon enemmän kuin nuorten puiden vuosilustoilla.

Joo, mutta puut myös lahoavat pystyyn. Samaan aikaan niitä kuolee, ja tippuu metsän pohjalle lahoamaan. Kysymys on matematiikasta. Nielu = virtasuure. Hiilivaranto = varantosuure. Nielu voi pienentyä ja olla silti positiivinen (hiiltä sitoutuu enemmän kuin vapautuu.) Nielujen pieneneminen on luonnollinen ilmiö metsän ikääntyessä.

[Tonttu]

Suot on unohdettu, ne lisäämällä meillä ei ole mitään ongelmaa hiilinielujen kanssa, mutta tuo epärehellinen vatipääporukka ei pelaa rehellisesti, luonto ei välitä missä se hiili sidotaan, metsässä vai suossa.

Niinkö?
Luke:
"Kuivimmat ojittamattomat suot ovat joko puustoltaan hyväkasvuisia korpi- ja rämemetsiä tai hyvin karuja rämeitä (Taulukko 1, suotyyppiryhmät A ja D). Niillä maaperän hiilidioksidinielu on samaa kokoluokkaa kuin metaani- ja typpioksiduulipäästö, eikä maaperä ole sen paremmin merkittävä kasvihuonekaasujen nielu kuin päästölähdekään.

Märimmät ojittamattomat suot ovat puolestaan joko puuttomia avosoita tai sekatyypin soita, joiden mättäillä kasvaa kituliasta puustoa (Taulukko 1, suotyyppiryhmät B ja C). Näillä soilla maaperän hiilidioksidinielu on vain murto-osa metaani- ja typpioksiduulipäästöstä, ja maaperä on merkittävä kasvihuonekaasujen päästölähde.

Kun lasketaan yhteen kaikkien 4,1 miljoonan ojittamattoman suohehtaarin maaperän nielut ja päästöt, ojittamattomien soiden maaperä on suuri kasvihuonekaasupäästöjen lähde märimpien soiden suurien metaanipäästöjen takia (Taulukko 1). "

Miksi sitten halutaan ennallistaa suot. padota ojat ja lisätä hiilidioksidipäästöjä.

[Goswell]

Suot on unohdettu, ne lisäämällä meillä ei ole mitään ongelmaa hiilinielujen kanssa, mutta tuo epärehellinen vatipääporukka ei pelaa rehellisesti, luonto ei välitä missä se hiili sidotaan, metsässä vai suossa.

Niinkö?
Luke:
"Kuivimmat ojittamattomat suot ovat joko puustoltaan hyväkasvuisia korpi- ja rämemetsiä tai hyvin karuja rämeitä (Taulukko 1, suotyyppiryhmät A ja D). Niillä maaperän hiilidioksidinielu on samaa kokoluokkaa kuin metaani- ja typpioksiduulipäästö, eikä maaperä ole sen paremmin merkittävä kasvihuonekaasujen nielu kuin päästölähdekään.

Märimmät ojittamattomat suot ovat puolestaan joko puuttomia avosoita tai sekatyypin soita, joiden mättäillä kasvaa kituliasta puustoa (Taulukko 1, suotyyppiryhmät B ja C). Näillä soilla maaperän hiilidioksidinielu on vain murto-osa metaani- ja typpioksiduulipäästöstä, ja maaperä on merkittävä kasvihuonekaasujen päästölähde.

Kun lasketaan yhteen kaikkien 4,1 miljoonan ojittamattoman suohehtaarin maaperän nielut ja päästöt, ojittamattomien soiden maaperä on suuri kasvihuonekaasupäästöjen lähde märimpien soiden suurien metaanipäästöjen takia (Taulukko 1). "

Miksi sitten halutaan ennallistaa suot. padota ojat ja lisätä hiilidioksidipäästöjä.

Aivopestyä lainaten, koska 85%.

[Märkäruuti]

Joo, mutta puut myös lahoavat pystyyn. Samaan aikaan niitä kuolee

Puu lakkaa sitomasta lisää hiiltä vasta sitten kun se kuolee. Siihen asti se sitoo joka vuosi hiiltä, vaikka sen pituuskasvu olisi päättynyt ajat sitten. Yli-ikäinen metsä ei enää ehkä toimi nieluna, mutta vanha elävä metsä toimii.

[Tonttu]

Suot on unohdettu, ne lisäämällä meillä ei ole mitään ongelmaa hiilinielujen kanssa, mutta tuo epärehellinen vatipääporukka ei pelaa rehellisesti, luonto ei välitä missä se hiili sidotaan, metsässä vai suossa.

Niinkö?
Luke:
"Kuivimmat ojittamattomat suot ovat joko puustoltaan hyväkasvuisia korpi- ja rämemetsiä tai hyvin karuja rämeitä (Taulukko 1, suotyyppiryhmät A ja D). Niillä maaperän hiilidioksidinielu on samaa kokoluokkaa kuin metaani- ja typpioksiduulipäästö, eikä maaperä ole sen paremmin merkittävä kasvihuonekaasujen nielu kuin päästölähdekään.

Märimmät ojittamattomat suot ovat puolestaan joko puuttomia avosoita tai sekatyypin soita, joiden mättäillä kasvaa kituliasta puustoa (Taulukko 1, suotyyppiryhmät B ja C). Näillä soilla maaperän hiilidioksidinielu on vain murto-osa metaani- ja typpioksiduulipäästöstä, ja maaperä on merkittävä kasvihuonekaasujen päästölähde.

Kun lasketaan yhteen kaikkien 4,1 miljoonan ojittamattoman suohehtaarin maaperän nielut ja päästöt, ojittamattomien soiden maaperä on suuri kasvihuonekaasupäästöjen lähde märimpien soiden suurien metaanipäästöjen takia (Taulukko 1). "

Miksi sitten halutaan ennallistaa suot. padota ojat ja lisätä hiilidioksidipäästöjä.

Aivopestyä lainaten, koska 85%.

Aivan hullun hommaa. Suurella työllä kaivetut ojat padotaan ja jo metsittyneet suot muutetaan takaisin rämeeksi.

[Neutroni]

Puu lakkaa sitomasta lisää hiiltä vasta sitten kun se kuolee. Siihen asti se sitoo joka vuosi hiiltä, vaikka sen pituuskasvu olisi päättynyt ajat sitten. Yli-ikäinen metsä ei enää ehkä toimi nieluna, mutta vanha elävä metsä toimii.

Puu kuolee joka tapauksessa ja siihen kertynyt hiili palaa kiertoon. Ainoa tapa, miten metsä voi oikeasti sitoa hiiltä ilmakehästä geologisesti merkittävässä aikaskaalassa on se, että se kerryttää humusperäistä hiilipitoista kerrosta. Suo on käsittääkseni ainoa luontotyyppi, jossa sitä tapahtuu merkittävästi Suomessa. Luonnontilaisten metsien humuskerros pysyy suunnilleen samana. Ja viljelymetsien puu palaa kiertoon kun on palvellut materiaaleina muutamia kymmeniä vuosia. Hiilen sitomiseksi suunnattomia puumääriä (merkittävä osa puupeltojen tuotoista) pitäisi varastoida jonnekin hapettomiin luoliin tai meren pohjan kerroksiin, jossa ne pysyvät tuhansia vuosia.

Ajatus jollain tavalla pidettävistä metsistä hiilinieluina on poliittista viherpesua.

[Märkäruuti]

Ajatus jollain tavalla pidettävistä metsistä hiilinieluina on poliittista viherpesua.

Mielestäni ei aivan näin.
Pitkässä juoksussa metsät ovat ainakin ilman ihmistä tasapainossa sitojana ja luovuttajina. Kyse saattaa olla siitä, että jos metsistä poistetaan paljon hiiltä, se notkauttaa hiilitasapainoa useita kymmeniä vuosia tästä eteenpäin. Sillä on vaikutusta ilmaston lämpenemisen kiihtymiseen lähivuosikymmeninä. Jos metsää ei uusita hakatuille alueille lankaan, epätasapaino jää pysyväksi.

[Goswell]

Ajatus jollain tavalla pidettävistä metsistä hiilinieluina on poliittista viherpesua.

Mielestäni ei aivan näin.
Pitkässä juoksussa metsät ovat ainakin ilman ihmistä tasapainossa sitojana ja luovuttajina. Kyse saattaa olla siitä, että jos metsistä poistetaan paljon hiiltä, se notkauttaa hiilitasapainoa useita kymmeniä vuosia tästä eteenpäin. Sillä on vaikutusta ilmaston lämpenemisen kiihtymiseen lähivuosikymmeninä. Jos metsää ei uusita hakatuille alueille lankaan, epätasapaino jää pysyväksi.

Totta ja siinä Suomen metsätalous pesee lähes kaikki muut koska täällä metsät uudistetaan.

[JeeSe]

Suot on unohdettu, ne lisäämällä meillä ei ole mitään ongelmaa hiilinielujen kanssa, mutta tuo epärehellinen vatipääporukka ei pelaa rehellisesti, luonto ei välitä missä se hiili sidotaan, metsässä vai suossa.

Niinkö?
Luke:
"Kuivimmat ojittamattomat suot ovat joko puustoltaan hyväkasvuisia korpi- ja rämemetsiä tai hyvin karuja rämeitä (Taulukko 1, suotyyppiryhmät A ja D). Niillä maaperän hiilidioksidinielu on samaa kokoluokkaa kuin metaani- ja typpioksiduulipäästö, eikä maaperä ole sen paremmin merkittävä kasvihuonekaasujen nielu kuin päästölähdekään.

Märimmät ojittamattomat suot ovat puolestaan joko puuttomia avosoita tai sekatyypin soita, joiden mättäillä kasvaa kituliasta puustoa (Taulukko 1, suotyyppiryhmät B ja C). Näillä soilla maaperän hiilidioksidinielu on vain murto-osa metaani- ja typpioksiduulipäästöstä, ja maaperä on merkittävä kasvihuonekaasujen päästölähde.

Kun lasketaan yhteen kaikkien 4,1 miljoonan ojittamattoman suohehtaarin maaperän nielut ja päästöt, ojittamattomien soiden maaperä on suuri kasvihuonekaasupäästöjen lähde märimpien soiden suurien metaanipäästöjen takia (Taulukko 1). "

Miksi sitten halutaan ennallistaa suot. padota ojat ja lisätä hiilidioksidipäästöjä.

No kun tuskin täällä tänä talvenakaan ilman toppatakkia tarkenee. Jostain on saatava lisää lämpöä. Tuskin se hiilidioksidikaan riittää, mutta jotain on pakko yrittää.