Universumin kokoisessa aivossa saattaa ajatukset syntyä kohtuullisen hitaasti välimatkojen takia?
Re: Elämää avaruudessa?
Lähetetty: 21 Marras 2024, 13:59
Kirjoittaja OlliS
AVH kirjoitti: ↑21 Marras 2024, 11:07
Universumin kokoisessa aivossa saattaa ajatukset syntyä kohtuullisen hitaasti välimatkojen takia?
Siirryttäessä kvanttimaailmaan ja henkimaailmaan ja kokonaiseen maailmaan etäisyydet menettävän sen merkityksen, mikä niillä on tavallisen kokoluokan maailmassa ja aineellisessa maailmassa. Täytyyhän todellisuudessa olla vielä meille tuntemattomia asioita. Tai siis ei täydy, mutta varmaankin on.
Mikä on ajatuksen nopeus, kun galaksien verkoston päämaja ajattelee ääriensä ajatuksia?
AVH kirjoitti: ↑21 Marras 2024, 11:07
Universumin kokoisessa aivossa saattaa ajatukset syntyä kohtuullisen hitaasti välimatkojen takia?
Siirryttäessä kvanttimaailmaan ja henkimaailmaan ja kokonaiseen maailmaan etäisyydet menettävän sen merkityksen, mikä niillä on tavallisen kokoluokan maailmassa ja aineellisessa maailmassa. Täytyyhän todellisuudessa olla vielä meille tuntemattomia asioita. Tai siis ei täydy, mutta varmaankin on.
Mikä on ajatuksen nopeus, kun galaksien verkoston päämaja ajattelee ääriensä ajatuksia?
Onko tuo sitä kuuluisaa kvanttimystiikkaa? [math]i \hbar \frac{\partial \Psi(x, t)}{\partial t} = -\frac{\hbar^2}{2m} \frac{\partial^2 \Psi(x, t)}{\partial x^2} + V(x) \Psi(x, t)
Re: Elämää avaruudessa?
Lähetetty: 22 Marras 2024, 14:40
Kirjoittaja AVH
Märkäruuti kirjoitti: ↑20 Marras 2024, 22:37
Muistan ammattikouluajoiltani, kun teoriaopettajamme esitti miten voidaan paksusähköverkossa selvittää, mitä tapahtui muutama sekunti ennen varkon katkemista. Muistina oli pyöreä sylinteri, johon piirturien terät piirsivät mitausarvoja vahalle ja vähän ennen kierroksen umpeutumista, oli tela, joka pyyhki sylinterin tasaiseksi. Kun verkko katkesi, tela piirturin kärkineen irtosi sylinteristä, ja vahan muistiin jäi jälki mittareiden asennoista muutama sekunti ennen katkosta.
Aleksis Kiveä lainatakseni: Elettiinpä ennenkin, vaik ojan takan oltiin. Ojapuita poltettiin ja ojast oltta juotiin.
Välillä tulee melkein ikävä putkitekniikkaa. Pentodeja käyttävät kuulemma eräät friikit vieläkin hifi-laitteiden pääteputkina. Ei sen takia, että pentodin toisto olisi erityisen puhdas, vaan siksi, että pentodi tuottaa sellaista harmoonista säröä (siis harmoonisia kerrannaisia), jotkaa ihminen kokee miellyttäviksi.
Vanhuuden oire. Kaikki näyttää paremmalta, kun kelaa muistoissaan muutaman vuosikymmenen taaksepäin. Ei se oikeasti taida olla ihan niin. Vanhan äijän höperehtimistä.
Nääh. A-luokassa toimimaan viritetyillä 300B triodeilla parhaat putkipääteasteet on tehty jo vuodesta 1938 alkaen. Vielä tekisi mieli itselle tehdä mutta ei taida enää kyetä. Saahan noita toki valmiinakin.
