Ilmastonmuutos

[Naturalisti]

Luopuminen fossiilisista polttoaineista tulee maksamaan suomelle ja suomalaisille paljon. Meillä ei ole siihen varaa eli köyhyys uhkaa. Mitään sellaista ei ole näköpiirissä, millä suomi pääsisi jakamaan niitä vihreän siirtymän megatuloja joista yltiöoptimistit haaveilevat.

Hyvä Tonttu! Siinäpä piristi heti keskustelua nostamalla esiin aivan olennaisen kysymyksen: miten varmistetaan, ettei vihreä siirtymä johda köyhyyteen vaan luo uusia mahdollisuuksia? Juuri siihen vetytalouden ja siihen liittyvän infrastruktuurin kehittäminen Suomessa tähtää.

Suunnitteilla oleva vetyputkiverkosto ei ole ideologista haihattelua, vaan käytännön ratkaisu, jolla teollisuus, liikenne ja energia sidotaan yhteen uudella tavalla. Kun vihreää vetyä voidaan tuottaa uusiutuvalla sähköllä ja siirtää tehokkaasti sinne, missä sitä tarvitaan, syntyy kokonaan uusi vientisektori. Suomella on siihen poikkeuksellisen hyvät edellytykset: runsaasti uusiutuvaa energiaa, puhdas teollinen tuotantoketju ja vahva teknologinen osaaminen.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että meillä on mahdollisuus olla vetyteknologian ja synteettisten polttoaineiden kehittäjä ja viejä — ei pelkkä maksaja. Jos onnistumme, voimme korvata fossiilisten tuontienergian omalla tuotannolla ja samalla vahvistaa huoltovarmuutta.

Ja kyllä, samalla on totta, että yksilötasolla järkevintä on edetä maltilla. Jos ajomäärä on pieni, vanhan polttomoottoriauton pitäminen on sekä taloudellisesti että ilmastollisesti perusteltua — auton valmistuksen päästöt ovat usein suuremmat kuin vähäinen käyttö. Pidemmällä aikavälillä juuri vetytalouden avulla voidaan valmistaa vähäpäästöisiä nestemäisiä polttoaineita, jotka tekevät myös nykyisestä autokannasta osan ratkaisua, eivät ongelmaa.

Eli jos vihreä siirtymä tehdään oikein, se ei vie köyhyyteen — vaan pois energiariippuvuudesta ja kohti uusia tulonlähteitä.

Aivan täyttä höpöä
Meillä ei vihreästä vedystä ole minkään pelastajaksi jos 1985- 1987 pakkasjaksot jämähtävä pohjolan ylle. Meiltä puutuu poltoon perustuva perusvoima, eli olemme tuhonneet enegiaomavaraisuuden hyvin tyhmästi.
Katsotaan sitten miten etenemme housut nilkoissa ja perse jäässää, kuin neukut Raatteessa 30- luvun lämpökauden jälkeen. Näinhän kävi myös Saksan joukoille Stalingadissa, varautumattomuus maksoi, meidät ehkä pelasti.
Mutta pelastaako enään?

Näinon0070, kehottaisin sinua kiireesti ottamaan yhteyttä Suomen elinkeinoelämän johtoon, energiayhtiöihin ja Teknologiateollisuuteen ja varoittamaan heitä tästä uhkaavasta virhearviosta – ennen kuin he tuhoavat maan energiatalouden tietämättömyyttään!
Sillä juuri nämä tahot ovat tällä hetkellä suurimpia vetytalouden ja siihen liittyvän infrastruktuurin edistäjiä Suomessa.

Vetyyn ja sen johdannaisiin investoivat nyt niin Neste, Gasgrid Finland, Fortum, Kemira kuin Outokumpukin, eikä kyse ole mistään ideologisesta utopiasta, vaan hyvin konkreettisista, laskelmiin perustuvista investointisuunnitelmista.
Gasgridin vetämä Nordic Hydrogen Route yhdistää Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteiseksi vetyverkostoksi, jolla pyritään turvaamaan sekä yhteiskunnan energian tuotanto että teollisuuden kilpailukyky.
Tämä verkosto on nimenomaan vastaus niihin huoliin, joita nostit – siihen, ettei Suomi olisi “housut nilkoissa ja perse jäässä” seuraavan pakkasjakson aikana.

Samalla kehitetään synteettisiä polttoaineita, joita voidaan valmistaa vihreästä vedystä ja hiilidioksidista. Ne ovat varastoitavia ja käytettävissä aivan kuten perinteiset nestemäiset polttoaineet – ja juuri tällaiset varastot voivat turvata lämmön ja liikkumisen myös kovimpina pakkastalvina.

Olisi siis hienoa, jos voisit kertoa meille muillekin, millä perusteella Suomen energiayhtiöt, teollisuus ja tutkijat ovat tämän kaiken ymmärtäneet väärin, ja miksi heidän pitkän aikavälin suunnitelmansa olisivat “täyttä höpöä”.

Vai voisiko olla niin, että nyt kannattaisi hetki kuunnella, mitä elinkeinoelämä ja tutkimuslaitokset todella sanovat – ja tarkistaa, kuka tässä oikeastaan seisookaan housut nilkoissa?

Vihreää vetyä tuottavia laitoksia ei ole eikä vetyä käyttäviä kohteita. Vetyputken rakentaminen arvellaan maksavan 3-5 miljardia. Suomessa on ajoittain pulaa sähköstä. Olemme tuontisähkön varassa. Sähkön kysyntä kasvaa kun nuo datakeskukset valmistuvat. Vihreän vedyn valmistuksessa hyötysuhde on huono eli sähköä kuluu enemmän kuin mitä energiaa vedystä saadaan käyttöön. Onko meillä varaa tuollaiseen kokeiluun. Ei ole.

Tonttu, nostat jälleen hyviä ja konkreettisia kysymyksiä — juuri näistä asioista kannattaakin keskustella faktoihin nojaten.

Vetyverkoston tarkoitus ei ole rakentaa miljardien “kokeilua”, vaan luoda infrastruktuuri, joka mahdollistaa ylimääräisen tuuli- ja aurinkoenergian varastoinnin ja jatkojalostuksen synteettisiksi polttoaineiksi. Juuri tämä ratkaisee sen ongelman, että sähköntuotanto ja -kulutus eivät aina kohtaa ajallisesti. Kun tuulee paljon, sähköä voidaan käyttää vihreän vedyn tuotantoon sen sijaan, että kapasiteetti menisi hukkaan.

Lisäksi vety ei jää yksin — sitä voidaan jalostaa edelleen metanoliksi, ammoniakiksi tai synteettiseksi bensiiniksi ja dieseliksi, joita voidaan varastoida ja käyttää olemassa olevissa moottoreissa ja teollisuusprosesseissa. Näin syntyy todellinen energian varastointijärjestelmä, joka toimii myös silloin, kun on pakkasta, tyyntä tai pilvistä.

Mitä hyötysuhteeseen tulee: kyllä, elektrolyysin kautta vedyn valmistus vie sähköä, mutta kysymys on kokonaisuuden hyötysuhteesta, ei yksittäisestä vaiheesta. Jos sähkö tuotetaan muuten hukkaan menevällä tuulivoimalla tai jos vety mahdollistaa päästöttömän teräksen tai synteettisen polttoaineen viennin, on hyöty kansantaloudellisesti moninkertainen.

Tätä taustaa vasten Suomen strategia ei ole haihattelua, vaan varautumista juuri siihen energiajärjestelmän murrokseen, joka maailmassa on jo täydessä vauhdissa.
Jos emme rakenna omaa kapasiteettia ja osaamista nyt, ostamme myöhemmin saman teknologian muualta – paljon kalliimmalla.

[Naturalisti]

Luopuminen fossiilisista polttoaineista tulee maksamaan suomelle ja suomalaisille paljon. Meillä ei ole siihen varaa eli köyhyys uhkaa. Mitään sellaista ei ole näköpiirissä, millä suomi pääsisi jakamaan niitä vihreän siirtymän megatuloja joista yltiöoptimistit haaveilevat.

Hyvä Tonttu! Siinäpä piristi heti keskustelua nostamalla esiin aivan olennaisen kysymyksen: miten varmistetaan, ettei vihreä siirtymä johda köyhyyteen vaan luo uusia mahdollisuuksia? Juuri siihen vetytalouden ja siihen liittyvän infrastruktuurin kehittäminen Suomessa tähtää.

Suunnitteilla oleva vetyputkiverkosto ei ole ideologista haihattelua, vaan käytännön ratkaisu, jolla teollisuus, liikenne ja energia sidotaan yhteen uudella tavalla. Kun vihreää vetyä voidaan tuottaa uusiutuvalla sähköllä ja siirtää tehokkaasti sinne, missä sitä tarvitaan, syntyy kokonaan uusi vientisektori. Suomella on siihen poikkeuksellisen hyvät edellytykset: runsaasti uusiutuvaa energiaa, puhdas teollinen tuotantoketju ja vahva teknologinen osaaminen.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että meillä on mahdollisuus olla vetyteknologian ja synteettisten polttoaineiden kehittäjä ja viejä — ei pelkkä maksaja. Jos onnistumme, voimme korvata fossiilisten tuontienergian omalla tuotannolla ja samalla vahvistaa huoltovarmuutta.

Ja kyllä, samalla on totta, että yksilötasolla järkevintä on edetä maltilla. Jos ajomäärä on pieni, vanhan polttomoottoriauton pitäminen on sekä taloudellisesti että ilmastollisesti perusteltua — auton valmistuksen päästöt ovat usein suuremmat kuin vähäinen käyttö. Pidemmällä aikavälillä juuri vetytalouden avulla voidaan valmistaa vähäpäästöisiä nestemäisiä polttoaineita, jotka tekevät myös nykyisestä autokannasta osan ratkaisua, eivät ongelmaa.

Eli jos vihreä siirtymä tehdään oikein, se ei vie köyhyyteen — vaan pois energiariippuvuudesta ja kohti uusia tulonlähteitä.

Aivan täyttä höpöä
Meillä ei vihreästä vedystä ole minkään pelastajaksi jos 1985- 1987 pakkasjaksot jämähtävä pohjolan ylle. Meiltä puutuu poltoon perustuva perusvoima, eli olemme tuhonneet enegiaomavaraisuuden hyvin tyhmästi.
Katsotaan sitten miten etenemme housut nilkoissa ja perse jäässää, kuin neukut Raatteessa 30- luvun lämpökauden jälkeen. Näinhän kävi myös Saksan joukoille Stalingadissa, varautumattomuus maksoi, meidät ehkä pelasti.
Mutta pelastaako enään?

Näinon0070, kehottaisin sinua kiireesti ottamaan yhteyttä Suomen elinkeinoelämän johtoon, energiayhtiöihin ja Teknologiateollisuuteen ja varoittamaan heitä tästä uhkaavasta virhearviosta – ennen kuin he tuhoavat maan energiatalouden tietämättömyyttään!
Sillä juuri nämä tahot ovat tällä hetkellä suurimpia vetytalouden ja siihen liittyvän infrastruktuurin edistäjiä Suomessa.

Vetyyn ja sen johdannaisiin investoivat nyt niin Neste, Gasgrid Finland, Fortum, Kemira kuin Outokumpukin, eikä kyse ole mistään ideologisesta utopiasta, vaan hyvin konkreettisista, laskelmiin perustuvista investointisuunnitelmista.
Gasgridin vetämä Nordic Hydrogen Route yhdistää Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteiseksi vetyverkostoksi, jolla pyritään turvaamaan sekä yhteiskunnan energian tuotanto että teollisuuden kilpailukyky.
Tämä verkosto on nimenomaan vastaus niihin huoliin, joita nostit – siihen, ettei Suomi olisi “housut nilkoissa ja perse jäässä” seuraavan pakkasjakson aikana.

Samalla kehitetään synteettisiä polttoaineita, joita voidaan valmistaa vihreästä vedystä ja hiilidioksidista. Ne ovat varastoitavia ja käytettävissä aivan kuten perinteiset nestemäiset polttoaineet – ja juuri tällaiset varastot voivat turvata lämmön ja liikkumisen myös kovimpina pakkastalvina.

Olisi siis hienoa, jos voisit kertoa meille muillekin, millä perusteella Suomen energiayhtiöt, teollisuus ja tutkijat ovat tämän kaiken ymmärtäneet väärin, ja miksi heidän pitkän aikavälin suunnitelmansa olisivat “täyttä höpöä”.

Vai voisiko olla niin, että nyt kannattaisi hetki kuunnella, mitä elinkeinoelämä ja tutkimuslaitokset todella sanovat – ja tarkistaa, kuka tässä oikeastaan seisookaan housut nilkoissa?

Oletko poliitikko vai romaanikirjailija? Ainakin molemmat kirjoittavat tuollaisia tuhannen sanan sepustuksia. Mitä tulee vetytalouteen, niin vety erotetaan vedestä elektrolyyserilla erittäin huonolla hyötysuhteella. Häviöitä syntyy jokaisessa vaiheessa ja lisäksi vety on herkästi syttyvää ja räjähdysherkkää.

Ertsu, viittasin edellisessä vastauksessani Tontulle juuri näihin kysymyksiin. Esitin siinä, miksi vetytalous ei ole mitään poliittista tai kirjallista mielikuvitusta, vaan teollisuuden ja energiayhtiöiden laskelmiin perustuva ratkaisu.

On totta, että vedyn elektrolyysi ei ole täydellisen tehokas prosessi — mutta se ei olekaan koko tarina. Kyse on siitä, että vety mahdollistaa uusiutuvan energian varastoinnin ja muuntamisen synteettisiksi, varastoitaviksi polttoaineiksi, joita voidaan käyttää silloin, kun sähköä ei muuten olisi saatavilla. Tämä tekee siitä osan kokonaisuutta, ei ihmelääkettä.

Ja kyllä, vety on syttyvää — aivan kuten bensiini, maakaasu ja dieselkin, joita olemme oppineet käsittelemään turvallisesti vuosikymmeniä. Teknologia ei ole ongelma, jos siihen suhtaudutaan tietoon perustuen eikä kauhukuvin.

Jos haluaa ymmärtää vetytalouden merkityksen, kannattaa ehkä ennemmin seurata mitä Gasgrid, Neste ja Outokumpu suunnittelevat kuin mitä minä kirjoitan — he tekevät tästä todellisuutta käytännössä.

[Näinon0070]

Siis Ai vastaa näin:
” Vetytalouden toteutuminen on pitkä prosessi, mutta se on jo todellisuutta tietyillä teollisuudenaloilla. Vihreän vedyn tuotannon nopea kasvu ja kehitys viittaavat siihen, että vetytalous yleistyy merkittävästi myös energia- ja liikennesektorilla tulevina vuosikymmeninä. Toteutumisen aikataulu riippuu monista tekijöistä, kuten teknologian kehityksestä, investoinneista ja vihreän vedyn tuotantokapasiteetin kasvusta. ”

Noita väärin arvioituja talven sää arvioita on historia tulvillaan. Joten pitäisin älykkäänä pakituksena nostaa polttolaitoksia jo nyt käyttöön, joissa voi sitten tulevaisuudessa tuota ” vihreää vetyäkin ” polttaa.

[Naturalisti]

Luopuminen fossiilisista polttoaineista tulee maksamaan suomelle ja suomalaisille paljon. Meillä ei ole siihen varaa eli köyhyys uhkaa. Mitään sellaista ei ole näköpiirissä, millä suomi pääsisi jakamaan niitä vihreän siirtymän megatuloja joista yltiöoptimistit haaveilevat.

Hyvä Tonttu! Siinäpä piristi heti keskustelua nostamalla esiin aivan olennaisen kysymyksen: miten varmistetaan, ettei vihreä siirtymä johda köyhyyteen vaan luo uusia mahdollisuuksia? Juuri siihen vetytalouden ja siihen liittyvän infrastruktuurin kehittäminen Suomessa tähtää.

Suunnitteilla oleva vetyputkiverkosto ei ole ideologista haihattelua, vaan käytännön ratkaisu, jolla teollisuus, liikenne ja energia sidotaan yhteen uudella tavalla. Kun vihreää vetyä voidaan tuottaa uusiutuvalla sähköllä ja siirtää tehokkaasti sinne, missä sitä tarvitaan, syntyy kokonaan uusi vientisektori. Suomella on siihen poikkeuksellisen hyvät edellytykset: runsaasti uusiutuvaa energiaa, puhdas teollinen tuotantoketju ja vahva teknologinen osaaminen.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että meillä on mahdollisuus olla vetyteknologian ja synteettisten polttoaineiden kehittäjä ja viejä — ei pelkkä maksaja. Jos onnistumme, voimme korvata fossiilisten tuontienergian omalla tuotannolla ja samalla vahvistaa huoltovarmuutta.

Ja kyllä, samalla on totta, että yksilötasolla järkevintä on edetä maltilla. Jos ajomäärä on pieni, vanhan polttomoottoriauton pitäminen on sekä taloudellisesti että ilmastollisesti perusteltua — auton valmistuksen päästöt ovat usein suuremmat kuin vähäinen käyttö. Pidemmällä aikavälillä juuri vetytalouden avulla voidaan valmistaa vähäpäästöisiä nestemäisiä polttoaineita, jotka tekevät myös nykyisestä autokannasta osan ratkaisua, eivät ongelmaa.

Eli jos vihreä siirtymä tehdään oikein, se ei vie köyhyyteen — vaan pois energiariippuvuudesta ja kohti uusia tulonlähteitä.

Aivan täyttä höpöä
Meillä ei vihreästä vedystä ole minkään pelastajaksi jos 1985- 1987 pakkasjaksot jämähtävä pohjolan ylle. Meiltä puutuu poltoon perustuva perusvoima, eli olemme tuhonneet enegiaomavaraisuuden hyvin tyhmästi.
Katsotaan sitten miten etenemme housut nilkoissa ja perse jäässää, kuin neukut Raatteessa 30- luvun lämpökauden jälkeen. Näinhän kävi myös Saksan joukoille Stalingadissa, varautumattomuus maksoi, meidät ehkä pelasti.
Mutta pelastaako enään?

Näinon0070, kehottaisin sinua kiireesti ottamaan yhteyttä Suomen elinkeinoelämän johtoon, energiayhtiöihin ja Teknologiateollisuuteen ja varoittamaan heitä tästä uhkaavasta virhearviosta – ennen kuin he tuhoavat maan energiatalouden tietämättömyyttään!
Sillä juuri nämä tahot ovat tällä hetkellä suurimpia vetytalouden ja siihen liittyvän infrastruktuurin edistäjiä Suomessa.

Vetyyn ja sen johdannaisiin investoivat nyt niin Neste, Gasgrid Finland, Fortum, Kemira kuin Outokumpukin, eikä kyse ole mistään ideologisesta utopiasta, vaan hyvin konkreettisista, laskelmiin perustuvista investointisuunnitelmista.
Gasgridin vetämä Nordic Hydrogen Route yhdistää Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteiseksi vetyverkostoksi, jolla pyritään turvaamaan sekä yhteiskunnan energian tuotanto että teollisuuden kilpailukyky.
Tämä verkosto on nimenomaan vastaus niihin huoliin, joita nostit – siihen, ettei Suomi olisi “housut nilkoissa ja perse jäässä” seuraavan pakkasjakson aikana.

Samalla kehitetään synteettisiä polttoaineita, joita voidaan valmistaa vihreästä vedystä ja hiilidioksidista. Ne ovat varastoitavia ja käytettävissä aivan kuten perinteiset nestemäiset polttoaineet – ja juuri tällaiset varastot voivat turvata lämmön ja liikkumisen myös kovimpina pakkastalvina.

Olisi siis hienoa, jos voisit kertoa meille muillekin, millä perusteella Suomen energiayhtiöt, teollisuus ja tutkijat ovat tämän kaiken ymmärtäneet väärin, ja miksi heidän pitkän aikavälin suunnitelmansa olisivat “täyttä höpöä”.

Vai voisiko olla niin, että nyt kannattaisi hetki kuunnella, mitä elinkeinoelämä ja tutkimuslaitokset todella sanovat – ja tarkistaa, kuka tässä oikeastaan seisookaan housut nilkoissa?

Vihreää vetyä tuottavia laitoksia ei ole eikä vetyä käyttäviä kohteita. Vetyputken rakentaminen arvellaan maksavan 3-5 miljardia. Suomessa on ajoittain pulaa sähköstä. Olemme tuontisähkön varassa. Sähkön kysyntä kasvaa kun nuo datakeskukset valmistuvat. Vihreän vedyn valmistuksessa hyötysuhde on huono eli sähköä kuluu enemmän kuin mitä energiaa vedystä saadaan käyttöön. Onko meillä varaa tuollaiseen kokeiluun. Ei ole.

Melkoisia kiiluvasilmäisiä aivokuolleita idealisteja on päättämässä maamme kohtalosta. Äänestämällä päätettiin että turve on fosiillista vaikka lapsikin tietää että se kasvaa takaisin ihan samoin kuin puu, samalla tuhottiin suuri määrä työpaikkoja, huoltovarmuutta ja sivutuotteena syntyvästä kasvu ja kuiviketurpeesta puhumattakaan. Täysin idioottimainen tempaus.

Mielenkiintoisia väitteitä, mutta voisiko joku viitata niihin lähteisiin, joihin nämä käsitykset perustuvat? Esimerkiksi tieto siitä, ettei vihreää vetyä tuottavia laitoksia tai käyttökohteita ole olemassa, kuulostaa varsin rohkealta, kun ottaa huomioon että Suomessa on käynnissä useita pilotti- ja demonstraatiohankkeita (mm. Neste, Gasgrid, Vantaa Energy, sekä H2Cluster Finlandin jäsenyritykset).

Olisi myös kiinnostavaa nähdä, mihin laskelmaan perustuu väite, ettei Suomella olisi varaa investoida teknologiaan, johon koko EU, Ruotsi ja Saksa juuri nyt satsaa voimakkaasti – usein nimenomaan huoltovarmuuden vahvistamiseksi.

Mitä tulee turpeeseen: olisiko mahdollista saada lähde, joka osoittaisi sen uusiutuvan käytännössä nopeammin kuin sen käyttömäärä sallii? EU ja Suomen geologinen tutkimuslaitos ovat olleet asiasta hieman eri mieltä.

Sitä turvetta pitäisi alkaa tuomaan Ruotsista, missä se on uusiutuvaa.

Ja Ertsulle — erinomainen idea tuo turpeen tuonti Ruotsista, siellähän se uusiutuu huomattavasti ripeämmin hallinnollisista syistä!

Kun olemme Torniossa on se uusiutumatonta, mutta Haaparannassa jo uusiutuvaa.

Miten voikaan asia muuttua pienellä matkalla niin suuresti, on se luonto ihmeellinen asia.

Elämänsankari puolestaan tiivisti tämän luonnon ihmeen täydellisesti: rajalla tapahtuu selvästi geologinen ihme , jossa suokasvillisuus saa yhtäkkiä uuden aikaperspektiivin. Siinäpä tutkimusaihe tuleville sukupolville!

[Naturalisti]

Luopuminen fossiilisista polttoaineista tulee maksamaan suomelle ja suomalaisille paljon. Meillä ei ole siihen varaa eli köyhyys uhkaa. Mitään sellaista ei ole näköpiirissä, millä suomi pääsisi jakamaan niitä vihreän siirtymän megatuloja joista yltiöoptimistit haaveilevat.

Hyvä Tonttu! Siinäpä piristi heti keskustelua nostamalla esiin aivan olennaisen kysymyksen: miten varmistetaan, ettei vihreä siirtymä johda köyhyyteen vaan luo uusia mahdollisuuksia? Juuri siihen vetytalouden ja siihen liittyvän infrastruktuurin kehittäminen Suomessa tähtää.

Suunnitteilla oleva vetyputkiverkosto ei ole ideologista haihattelua, vaan käytännön ratkaisu, jolla teollisuus, liikenne ja energia sidotaan yhteen uudella tavalla. Kun vihreää vetyä voidaan tuottaa uusiutuvalla sähköllä ja siirtää tehokkaasti sinne, missä sitä tarvitaan, syntyy kokonaan uusi vientisektori. Suomella on siihen poikkeuksellisen hyvät edellytykset: runsaasti uusiutuvaa energiaa, puhdas teollinen tuotantoketju ja vahva teknologinen osaaminen.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että meillä on mahdollisuus olla vetyteknologian ja synteettisten polttoaineiden kehittäjä ja viejä — ei pelkkä maksaja. Jos onnistumme, voimme korvata fossiilisten tuontienergian omalla tuotannolla ja samalla vahvistaa huoltovarmuutta.

Ja kyllä, samalla on totta, että yksilötasolla järkevintä on edetä maltilla. Jos ajomäärä on pieni, vanhan polttomoottoriauton pitäminen on sekä taloudellisesti että ilmastollisesti perusteltua — auton valmistuksen päästöt ovat usein suuremmat kuin vähäinen käyttö. Pidemmällä aikavälillä juuri vetytalouden avulla voidaan valmistaa vähäpäästöisiä nestemäisiä polttoaineita, jotka tekevät myös nykyisestä autokannasta osan ratkaisua, eivät ongelmaa.

Eli jos vihreä siirtymä tehdään oikein, se ei vie köyhyyteen — vaan pois energiariippuvuudesta ja kohti uusia tulonlähteitä.

Aivan täyttä höpöä
Meillä ei vihreästä vedystä ole minkään pelastajaksi jos 1985- 1987 pakkasjaksot jämähtävä pohjolan ylle. Meiltä puutuu poltoon perustuva perusvoima, eli olemme tuhonneet enegiaomavaraisuuden hyvin tyhmästi.
Katsotaan sitten miten etenemme housut nilkoissa ja perse jäässää, kuin neukut Raatteessa 30- luvun lämpökauden jälkeen. Näinhän kävi myös Saksan joukoille Stalingadissa, varautumattomuus maksoi, meidät ehkä pelasti.
Mutta pelastaako enään?

Näinon0070, kehottaisin sinua kiireesti ottamaan yhteyttä Suomen elinkeinoelämän johtoon, energiayhtiöihin ja Teknologiateollisuuteen ja varoittamaan heitä tästä uhkaavasta virhearviosta – ennen kuin he tuhoavat maan energiatalouden tietämättömyyttään!
Sillä juuri nämä tahot ovat tällä hetkellä suurimpia vetytalouden ja siihen liittyvän infrastruktuurin edistäjiä Suomessa.

Vetyyn ja sen johdannaisiin investoivat nyt niin Neste, Gasgrid Finland, Fortum, Kemira kuin Outokumpukin, eikä kyse ole mistään ideologisesta utopiasta, vaan hyvin konkreettisista, laskelmiin perustuvista investointisuunnitelmista.
Gasgridin vetämä Nordic Hydrogen Route yhdistää Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteiseksi vetyverkostoksi, jolla pyritään turvaamaan sekä yhteiskunnan energian tuotanto että teollisuuden kilpailukyky.
Tämä verkosto on nimenomaan vastaus niihin huoliin, joita nostit – siihen, ettei Suomi olisi “housut nilkoissa ja perse jäässä” seuraavan pakkasjakson aikana.

Samalla kehitetään synteettisiä polttoaineita, joita voidaan valmistaa vihreästä vedystä ja hiilidioksidista. Ne ovat varastoitavia ja käytettävissä aivan kuten perinteiset nestemäiset polttoaineet – ja juuri tällaiset varastot voivat turvata lämmön ja liikkumisen myös kovimpina pakkastalvina.

Olisi siis hienoa, jos voisit kertoa meille muillekin, millä perusteella Suomen energiayhtiöt, teollisuus ja tutkijat ovat tämän kaiken ymmärtäneet väärin, ja miksi heidän pitkän aikavälin suunnitelmansa olisivat “täyttä höpöä”.

Vai voisiko olla niin, että nyt kannattaisi hetki kuunnella, mitä elinkeinoelämä ja tutkimuslaitokset todella sanovat – ja tarkistaa, kuka tässä oikeastaan seisookaan housut nilkoissa?

Hienoja suunitelmia
Mutta ei auta moneen vuoteen mihinkään energian puutteeseen, eli järjestys on VÄÄRÄ.
Eli ensin olisi pitänyt rakentaa tämä ” illuusiovoima” ja sitten purkaa polttovoima. Nyt on toimittu väärässä järjestyksessä syvässä uskossa, eikä tosiaan tule auttamaan Suomen teollisuutta moneen vuoteen. Eli teollisuutemme nojaa tulevaisuutensa hyvään tuuriin, ettei pitkiä pakkasjaksoja enää tule

Toisinsanoen sinäkin ole sitä mieltä, että tästä tilanteesta missä nyt olemme kannattaa jatkaa energian tuotannon osalta näiden suunnitelmien mukaan eteenpäin – ei enää perustella tai vaihdeta suuntaa?

Erikoinen tulkinta tuosta viestistä. Lopussa tarkoitit varmaankin peruuttelua eikä perustelua. Ollaan seurattu hyvin vaikka Saksan esimerkkiä ja heitetty vanhat kengät pois ennenkuin on ostettu uudet tilalle. Ehkäpä kannattaisi vetää hieman henkeä, hoitaa taloutta kuntoon ja varmistaa sähkön ja mun energian riittävyys lähitulevaisuudessa. Nyt ei ainakaan saisi purkaa varmaa perusvoimaa ennen kuin uutta on saatavilla. Toivattavasti talvet ovat lauhoja.

Kiitos Justis, hyvä huomio — ja kiitos myös oikaisusta! Tosiaan, peruuttelua siinä piti lukea, ei perustelua. Onneksi kirjoitusvirhe ei sentään estänyt asian ymmärtämistä, vaikka joskus täällä pienempikin typo tulkitaan ideologiseksi kannanotoksi.

Mutta sinähän voisitkin liittyä nimimerkin Näinon0070:n delegaatioon ja lähteä yhdessä opastamaan Suomen energiayhtiöitä ja teollisuusjohtoa, ennen kuin he tekevät nämä “typerät” miljardiluokan investoinnit vetyverkostoihin ja synteettisiin polttoaineisiin!

Ehkäpä Gasgrid, Neste, Fortum, Outokumpu ja Kemira kuuntelisivat teitä ja ymmärtäisivät viimein, että heidän suunnitelmansa ovat aivan väärässä järjestyksessä – pitäisi ensin varmistaa, ettei tule enää pakkastalvia.

Ironia sikseen: juuri siksi näitä hankkeita rakennetaan nyt, jotta tulevaisuudessa ei enää oltaisi tilanteessa, jossa “vanhat kengät on heitetty pois ennen uusien hankintaa”.

PS.
Nimimerkillä Näinon0070 oli tuossa ( viewtopic.php?p=423900#p423900) niin hyvä kommentti, että aloin epäillä, että sotkinko hänet tässä kommentissa johonkin toiseen nimimerkkiin. En jaksa nyt kaivaa sitä esiin. Pahoittelut jos erehdyin. Tässä tapauksessa Justis voi lähteä valistamaan Suomen teollisuuspamppuja yksinään.

[Goswell]

Luopuminen fossiilisista polttoaineista tulee maksamaan suomelle ja suomalaisille paljon. Meillä ei ole siihen varaa eli köyhyys uhkaa. Mitään sellaista ei ole näköpiirissä, millä suomi pääsisi jakamaan niitä vihreän siirtymän megatuloja joista yltiöoptimistit haaveilevat.

Hyvä Tonttu! Siinäpä piristi heti keskustelua nostamalla esiin aivan olennaisen kysymyksen: miten varmistetaan, ettei vihreä siirtymä johda köyhyyteen vaan luo uusia mahdollisuuksia? Juuri siihen vetytalouden ja siihen liittyvän infrastruktuurin kehittäminen Suomessa tähtää.

Suunnitteilla oleva vetyputkiverkosto ei ole ideologista haihattelua, vaan käytännön ratkaisu, jolla teollisuus, liikenne ja energia sidotaan yhteen uudella tavalla. Kun vihreää vetyä voidaan tuottaa uusiutuvalla sähköllä ja siirtää tehokkaasti sinne, missä sitä tarvitaan, syntyy kokonaan uusi vientisektori. Suomella on siihen poikkeuksellisen hyvät edellytykset: runsaasti uusiutuvaa energiaa, puhdas teollinen tuotantoketju ja vahva teknologinen osaaminen.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että meillä on mahdollisuus olla vetyteknologian ja synteettisten polttoaineiden kehittäjä ja viejä — ei pelkkä maksaja. Jos onnistumme, voimme korvata fossiilisten tuontienergian omalla tuotannolla ja samalla vahvistaa huoltovarmuutta.

Ja kyllä, samalla on totta, että yksilötasolla järkevintä on edetä maltilla. Jos ajomäärä on pieni, vanhan polttomoottoriauton pitäminen on sekä taloudellisesti että ilmastollisesti perusteltua — auton valmistuksen päästöt ovat usein suuremmat kuin vähäinen käyttö. Pidemmällä aikavälillä juuri vetytalouden avulla voidaan valmistaa vähäpäästöisiä nestemäisiä polttoaineita, jotka tekevät myös nykyisestä autokannasta osan ratkaisua, eivät ongelmaa.

Eli jos vihreä siirtymä tehdään oikein, se ei vie köyhyyteen — vaan pois energiariippuvuudesta ja kohti uusia tulonlähteitä.

Aivan täyttä höpöä
Meillä ei vihreästä vedystä ole minkään pelastajaksi jos 1985- 1987 pakkasjaksot jämähtävä pohjolan ylle. Meiltä puutuu poltoon perustuva perusvoima, eli olemme tuhonneet enegiaomavaraisuuden hyvin tyhmästi.
Katsotaan sitten miten etenemme housut nilkoissa ja perse jäässää, kuin neukut Raatteessa 30- luvun lämpökauden jälkeen. Näinhän kävi myös Saksan joukoille Stalingadissa, varautumattomuus maksoi, meidät ehkä pelasti.
Mutta pelastaako enään?

Näinon0070, kehottaisin sinua kiireesti ottamaan yhteyttä Suomen elinkeinoelämän johtoon, energiayhtiöihin ja Teknologiateollisuuteen ja varoittamaan heitä tästä uhkaavasta virhearviosta – ennen kuin he tuhoavat maan energiatalouden tietämättömyyttään!
Sillä juuri nämä tahot ovat tällä hetkellä suurimpia vetytalouden ja siihen liittyvän infrastruktuurin edistäjiä Suomessa.

Vetyyn ja sen johdannaisiin investoivat nyt niin Neste, Gasgrid Finland, Fortum, Kemira kuin Outokumpukin, eikä kyse ole mistään ideologisesta utopiasta, vaan hyvin konkreettisista, laskelmiin perustuvista investointisuunnitelmista.
Gasgridin vetämä Nordic Hydrogen Route yhdistää Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteiseksi vetyverkostoksi, jolla pyritään turvaamaan sekä yhteiskunnan energian tuotanto että teollisuuden kilpailukyky.
Tämä verkosto on nimenomaan vastaus niihin huoliin, joita nostit – siihen, ettei Suomi olisi “housut nilkoissa ja perse jäässä” seuraavan pakkasjakson aikana.

Samalla kehitetään synteettisiä polttoaineita, joita voidaan valmistaa vihreästä vedystä ja hiilidioksidista. Ne ovat varastoitavia ja käytettävissä aivan kuten perinteiset nestemäiset polttoaineet – ja juuri tällaiset varastot voivat turvata lämmön ja liikkumisen myös kovimpina pakkastalvina.

Olisi siis hienoa, jos voisit kertoa meille muillekin, millä perusteella Suomen energiayhtiöt, teollisuus ja tutkijat ovat tämän kaiken ymmärtäneet väärin, ja miksi heidän pitkän aikavälin suunnitelmansa olisivat “täyttä höpöä”.

Vai voisiko olla niin, että nyt kannattaisi hetki kuunnella, mitä elinkeinoelämä ja tutkimuslaitokset todella sanovat – ja tarkistaa, kuka tässä oikeastaan seisookaan housut nilkoissa?

Vihreää vetyä tuottavia laitoksia ei ole eikä vetyä käyttäviä kohteita. Vetyputken rakentaminen arvellaan maksavan 3-5 miljardia. Suomessa on ajoittain pulaa sähköstä. Olemme tuontisähkön varassa. Sähkön kysyntä kasvaa kun nuo datakeskukset valmistuvat. Vihreän vedyn valmistuksessa hyötysuhde on huono eli sähköä kuluu enemmän kuin mitä energiaa vedystä saadaan käyttöön. Onko meillä varaa tuollaiseen kokeiluun. Ei ole.

Melkoisia kiiluvasilmäisiä aivokuolleita idealisteja on päättämässä maamme kohtalosta. Äänestämällä päätettiin että turve on fosiillista vaikka lapsikin tietää että se kasvaa takaisin ihan samoin kuin puu, samalla tuhottiin suuri määrä työpaikkoja, huoltovarmuutta ja sivutuotteena syntyvästä kasvu ja kuiviketurpeesta puhumattakaan. Täysin idioottimainen tempaus.

Mielenkiintoisia väitteitä, mutta voisiko joku viitata niihin lähteisiin, joihin nämä käsitykset perustuvat? Esimerkiksi tieto siitä, ettei vihreää vetyä tuottavia laitoksia tai käyttökohteita ole olemassa, kuulostaa varsin rohkealta, kun ottaa huomioon että Suomessa on käynnissä useita pilotti- ja demonstraatiohankkeita (mm. Neste, Gasgrid, Vantaa Energy, sekä H2Cluster Finlandin jäsenyritykset).

Olisi myös kiinnostavaa nähdä, mihin laskelmaan perustuu väite, ettei Suomella olisi varaa investoida teknologiaan, johon koko EU, Ruotsi ja Saksa juuri nyt satsaa voimakkaasti – usein nimenomaan huoltovarmuuden vahvistamiseksi.

Mitä tulee turpeeseen: olisiko mahdollista saada lähde, joka osoittaisi sen uusiutuvan käytännössä nopeammin kuin sen käyttömäärä sallii? EU ja Suomen geologinen tutkimuslaitos ovat olleet asiasta hieman eri mieltä.

Sitä turvetta pitäisi alkaa tuomaan Ruotsista, missä se on uusiutuvaa.

Ja Ertsulle — erinomainen idea tuo turpeen tuonti Ruotsista, siellähän se uusiutuu huomattavasti ripeämmin hallinnollisista syistä!

Kun olemme Torniossa on se uusiutumatonta, mutta Haaparannassa jo uusiutuvaa.

Miten voikaan asia muuttua pienellä matkalla niin suuresti, on se luonto ihmeellinen asia.

Elämänsankari puolestaan tiivisti tämän luonnon ihmeen täydellisesti: rajalla tapahtuu selvästi geologinen ihme , jossa suokasvillisuus saa yhtäkkiä uuden aikaperspektiivin. Siinäpä tutkimusaihe tuleville sukupolville!

Tarkistin, alle prosentti soista oli turvetuotannossa, sama suo voi olla vuosikymmeniä tuotannossa, tuottaa työpaikkoja ja turpeeseen käytetty raha jää kiertämään Suomeen.
Suon lopuunkäytön jälkeen se muuttuu joko metsämaaksi tai kosteikoksi, jopa kosteikoksi, lammeksi tai järveksi, tai palautuu suoksi, monimuotoisuutta lisäävää joka tapauksessa, huonoja puolia ei taida enään nykyisin löytyä kun sameat kuivatusvedet osataan imeyttää ennen vesistöihin laskua.
Piti sitten tuokin tuhota.

[Naturalisti]

Melkoisia kiiluvasilmäisiä aivokuolleita idealisteja on päättämässä maamme kohtalosta. Äänestämällä päätettiin että turve on fosiillista vaikka lapsikin tietää että se kasvaa takaisin ihan samoin kuin puu, samalla tuhottiin suuri määrä työpaikkoja, huoltovarmuutta ja sivutuotteena syntyvästä kasvu ja kuiviketurpeesta puhumattakaan. Täysin idioottimainen tempaus.

Mielenkiintoisia väitteitä, mutta voisiko joku viitata niihin lähteisiin, joihin nämä käsitykset perustuvat? Esimerkiksi tieto siitä, ettei vihreää vetyä tuottavia laitoksia tai käyttökohteita ole olemassa, kuulostaa varsin rohkealta, kun ottaa huomioon että Suomessa on käynnissä useita pilotti- ja demonstraatiohankkeita (mm. Neste, Gasgrid, Vantaa Energy, sekä H2Cluster Finlandin jäsenyritykset).

Olisi myös kiinnostavaa nähdä, mihin laskelmaan perustuu väite, ettei Suomella olisi varaa investoida teknologiaan, johon koko EU, Ruotsi ja Saksa juuri nyt satsaa voimakkaasti – usein nimenomaan huoltovarmuuden vahvistamiseksi.

Mitä tulee turpeeseen: olisiko mahdollista saada lähde, joka osoittaisi sen uusiutuvan käytännössä nopeammin kuin sen käyttömäärä sallii? EU ja Suomen geologinen tutkimuslaitos ovat olleet asiasta hieman eri mieltä.

Sitä turvetta pitäisi alkaa tuomaan Ruotsista, missä se on uusiutuvaa.

Ja Ertsulle — erinomainen idea tuo turpeen tuonti Ruotsista, siellähän se uusiutuu huomattavasti ripeämmin hallinnollisista syistä!

Kun olemme Torniossa on se uusiutumatonta, mutta Haaparannassa jo uusiutuvaa.

Miten voikaan asia muuttua pienellä matkalla niin suuresti, on se luonto ihmeellinen asia.

Elämänsankari puolestaan tiivisti tämän luonnon ihmeen täydellisesti: rajalla tapahtuu selvästi geologinen ihme , jossa suokasvillisuus saa yhtäkkiä uuden aikaperspektiivin. Siinäpä tutkimusaihe tuleville sukupolville!

Tarkistin, alle prosentti soista oli turvetuotannossa, sama suo voi olla vuosikymmeniä tuotannossa, tuottaa työpaikkoja ja turpeeseen käytetty raha jää kiertämään Suomeen.
Suon lopuunkäytön jälkeen se muuttuu joko metsämaaksi tai kosteikoksi, jopa kosteikoksi, lammeksi tai järveksi, tai palautuu suoksi, monimuotoisuutta lisäävää joka tapauksessa, huonoja puolia ei taida enään nykyisin löytyä kun sameat kuivatusvedet osataan imeyttää ennen vesistöihin laskua.
Piti sitten tuokin tuhota.

Tuo on totta, että turvetuotannon osuus Suomen pinta-alasta oli pieni, ja paikallisesti se toi myös työpaikkoja ja investointeja. Mutta jos asiaa tarkastelee laajemmin ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta, kuva muuttuu melkoisesti.

Turve kuuluu niihin ekosysteemeihin, jotka varastoivat valtavasti hiiltä — enemmän kuin metsät keskimäärin pinta-alaa kohden. Kun suo kuivataan ja turve nostetaan tai poltetaan, vapautuu hiiltä, joka on sitoutunut tuhansien vuosien aikana. Tämä tekee turpeesta ilmaston kannalta ongelmallisen: sen uusiutuminen on geologinen prosessi, ei inhimillisessä aikaskaalassa tapahtuva.

Lisäksi soiden kuivatus ja turvetuotanto ovat olleet yksi merkittävimpiä luonnon monimuotoisuuden heikentäjiä Suomessa, erityisesti vesistöjen ja lintujen elinympäristöjen osalta. Noin puolet Suomen alkuperäisistä soista on jo ojitettu, ja jäljellä olevien luonnontilaisten soiden merkitys on juuri siksi korostunut.

On toki hyvä, että jälkikäyttöä kehitetään – kosteikkojen ja metsämaiden palauttaminen on järkevää ja ympäristölle hyödyllistä. Mutta jos puhutaan ilmastosta ja hiilensidonnasta, on vaikea välttää sitä johtopäätöstä, että turpeen energiakäyttö ei yksinkertaisesti sovi yhteen päästövähennystavoitteiden kanssa.

Ehkäpä kysymys ei siis ole siitä, että “piti tuhota hyvä asia”, vaan siitä, miten sovitetaan yhteen huoltovarmuus, työllisyys ja ilmastovastuu tavalla, joka toimii myös pitkällä aikavälillä.

[Naturalisti]

Siis Ai vastaa näin:
” Vetytalouden toteutuminen on pitkä prosessi, mutta se on jo todellisuutta tietyillä teollisuudenaloilla. Vihreän vedyn tuotannon nopea kasvu ja kehitys viittaavat siihen, että vetytalous yleistyy merkittävästi myös energia- ja liikennesektorilla tulevina vuosikymmeninä. Toteutumisen aikataulu riippuu monista tekijöistä, kuten teknologian kehityksestä, investoinneista ja vihreän vedyn tuotantokapasiteetin kasvusta. ”

Noita väärin arvioituja talven sää arvioita on historia tulvillaan. Joten pitäisin älykkäänä pakituksena nostaa polttolaitoksia jo nyt käyttöön, joissa voi sitten tulevaisuudessa tuota ” vihreää vetyäkin ” polttaa.

Näinon0070, myönnetään — taisin peukuttaa tätä kommenttiasi vähän liian hätäisesti, ja nyt kun luin uudestaan, niin huomasin, että olin ohittanut tuon tärkeimmän rivisi:

”Joten pitäisin älykkäänä pakituksena nostaa polttolaitoksia jo nyt käyttöön...”

Tämä jäi noteeraamatta, ja siksi tulkitsin koko viestisi väärin.

Mutta tuohon itse ehdotukseen: perusajatus varavoiman ja huoltovarmuuden turvaamisesta on tietysti oikea, mutta polttolaitosten “paluuliike” ei todennäköisesti olisi fiksu suunta enää tässä vaiheessa. Suurin osa laitoksista, joita purettiin tai suljettiin, on joko teknisesti vanhentuneita tai niiden päästörajat ovat niin tiukat, ettei niiden uudelleenkäyttö ilman massiivisia investointeja olisi realistista.

Lisäksi juuri nyt teollisuus ja energiayhtiöt rakentavat järjestelmää, jossa varavoima ja säätökyky haetaan vedystä, synteettisistä polttoaineista ja energiavarastoista – eli ei ole järkevää investoida kahteen eri suuntaan yhtä aikaa.

Toisin sanoen: “pakkastalvien varalta” meidän kannattaa rakentaa joustava ja monipuolinen energiaverkko, ei palata vanhaan polttoperusteiseen malliin, joka sitoisi meidät taas fossiilisiin ja korkeisiin päästöihin.

Mutta hyvä nosto – ehkä tästä löytyy se yhteinen sävel: varautuminen on välttämätöntä, mutta sen keinot pitää päivittää tähän aikakauteen.

[Goswell]

Melkoisia kiiluvasilmäisiä aivokuolleita idealisteja on päättämässä maamme kohtalosta. Äänestämällä päätettiin että turve on fosiillista vaikka lapsikin tietää että se kasvaa takaisin ihan samoin kuin puu, samalla tuhottiin suuri määrä työpaikkoja, huoltovarmuutta ja sivutuotteena syntyvästä kasvu ja kuiviketurpeesta puhumattakaan. Täysin idioottimainen tempaus.

Mielenkiintoisia väitteitä, mutta voisiko joku viitata niihin lähteisiin, joihin nämä käsitykset perustuvat? Esimerkiksi tieto siitä, ettei vihreää vetyä tuottavia laitoksia tai käyttökohteita ole olemassa, kuulostaa varsin rohkealta, kun ottaa huomioon että Suomessa on käynnissä useita pilotti- ja demonstraatiohankkeita (mm. Neste, Gasgrid, Vantaa Energy, sekä H2Cluster Finlandin jäsenyritykset).

Olisi myös kiinnostavaa nähdä, mihin laskelmaan perustuu väite, ettei Suomella olisi varaa investoida teknologiaan, johon koko EU, Ruotsi ja Saksa juuri nyt satsaa voimakkaasti – usein nimenomaan huoltovarmuuden vahvistamiseksi.

Mitä tulee turpeeseen: olisiko mahdollista saada lähde, joka osoittaisi sen uusiutuvan käytännössä nopeammin kuin sen käyttömäärä sallii? EU ja Suomen geologinen tutkimuslaitos ovat olleet asiasta hieman eri mieltä.

Sitä turvetta pitäisi alkaa tuomaan Ruotsista, missä se on uusiutuvaa.

Ja Ertsulle — erinomainen idea tuo turpeen tuonti Ruotsista, siellähän se uusiutuu huomattavasti ripeämmin hallinnollisista syistä!

Kun olemme Torniossa on se uusiutumatonta, mutta Haaparannassa jo uusiutuvaa.

Miten voikaan asia muuttua pienellä matkalla niin suuresti, on se luonto ihmeellinen asia.

Elämänsankari puolestaan tiivisti tämän luonnon ihmeen täydellisesti: rajalla tapahtuu selvästi geologinen ihme , jossa suokasvillisuus saa yhtäkkiä uuden aikaperspektiivin. Siinäpä tutkimusaihe tuleville sukupolville!

Tarkistin, alle prosentti soista oli turvetuotannossa, sama suo voi olla vuosikymmeniä tuotannossa, tuottaa työpaikkoja ja turpeeseen käytetty raha jää kiertämään Suomeen.
Suon lopuunkäytön jälkeen se muuttuu joko metsämaaksi tai kosteikoksi, jopa kosteikoksi, lammeksi tai järveksi, tai palautuu suoksi, monimuotoisuutta lisäävää joka tapauksessa, huonoja puolia ei taida enään nykyisin löytyä kun sameat kuivatusvedet osataan imeyttää ennen vesistöihin laskua.
Piti sitten tuokin tuhota.

Tuo on totta, että turvetuotannon osuus Suomen pinta-alasta oli pieni, ja paikallisesti se toi myös työpaikkoja ja investointeja. Mutta jos asiaa tarkastelee laajemmin ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta, kuva muuttuu melkoisesti.

Turve kuuluu niihin ekosysteemeihin, jotka varastoivat valtavasti hiiltä — enemmän kuin metsät keskimäärin pinta-alaa kohden. Kun suo kuivataan ja turve nostetaan tai poltetaan, vapautuu hiiltä, joka on sitoutunut tuhansien vuosien aikana. Tämä tekee turpeesta ilmaston kannalta ongelmallisen: sen uusiutuminen on geologinen prosessi, ei inhimillisessä aikaskaalassa tapahtuva.

Lisäksi soiden kuivatus ja turvetuotanto ovat olleet yksi merkittävimpiä luonnon monimuotoisuuden heikentäjiä Suomessa, erityisesti vesistöjen ja lintujen elinympäristöjen osalta. Noin puolet Suomen alkuperäisistä soista on jo ojitettu, ja jäljellä olevien luonnontilaisten soiden merkitys on juuri siksi korostunut.

On toki hyvä, että jälkikäyttöä kehitetään – kosteikkojen ja metsämaiden palauttaminen on järkevää ja ympäristölle hyödyllistä. Mutta jos puhutaan ilmastosta ja hiilensidonnasta, on vaikea välttää sitä johtopäätöstä, että turpeen energiakäyttö ei yksinkertaisesti sovi yhteen päästövähennystavoitteiden kanssa.

Ehkäpä kysymys ei siis ole siitä, että “piti tuhota hyvä asia”, vaan siitä, miten sovitetaan yhteen huoltovarmuus, työllisyys ja ilmastovastuu tavalla, joka toimii myös pitkällä aikavälillä.

Väärin, soissa sitoutuu valtavan paljon enenmän CO2:ta kuin poltossa vapautuu, ####### eivät ottaneet soita edes huomioon laskelmissaan.

Lainaus.
"Soita ei ole aiemmin otettu mukaan kasvihuonekaasulaskelmiin, koska niitä pidettiin pitkään hiilidioksidin nieluina."

Eli mitä helvettiä, "pidettiin pitkään hiilidioksidi nieluina", eli maksamaan on kova hinku kun nielut unohdetaan laskelmissa????
Nyt kun ovat muka päästölähde niin kiireesti mukaan laskelmiin, mikä helvetin järki tässä toiminnassa on, vitun iso kysymysmerkki.

[Tonttu]

Et ilmeisesti oikeasti ole asiasta huolissasi.

Et ilmeisesti osaa muuta kuin perseillä. Perseilijät esittävät, että meidän pitää luopua elintasostamme ja ajaa taloutemme syvään lamaan ilmastotekojen takia.

Onneksi kaltasesi eivät ikinä tule pääsemään päättäviin asemiin Suomessa. Ilmastotoimien johtaminen dystopiaan on jo niin paksua paskaa, että se uppoaa vain kuormasta pudonneisiin. Asiaa tuntevat, kuten Suomen elinkeinoelämän Keskusjärjestö, ovat aivan eri mieltä asiasta. Ilmastotoimet ovat Suomelle ennen kaikkea mahdollisuus. Niistä sivuun jääminen tekee Suomesta nykyajan eurooppalaisen Albanian, joka on syrjässä kaikesta. Takaisin Impivaaraan on lievä ilmaisu sen rinnalla, mitä persujen laitafanaatikot ajavat.

Kun nuo juttusi on ihan sieltä niin yritän vain pysyä yhtä matalalla tasolla

[Märkäruuti]

Kun nuo juttusi on ihan sieltä niin yritän vain pysyä yhtä matalalla tasolla

Minä nojaan kaikissa jutuissani joko tutkimukseen tai muuhun asiantuntemukseen. Sinä kykenet vain toistelemaan ilmastodenialistien perusteetonta propagandaa, josta tuo viimeinen oli totaalinen rimanalitus.

[Naturalisti]

Melkoisia kiiluvasilmäisiä aivokuolleita idealisteja on päättämässä maamme kohtalosta. Äänestämällä päätettiin että turve on fosiillista vaikka lapsikin tietää että se kasvaa takaisin ihan samoin kuin puu, samalla tuhottiin suuri määrä työpaikkoja, huoltovarmuutta ja sivutuotteena syntyvästä kasvu ja kuiviketurpeesta puhumattakaan. Täysin idioottimainen tempaus.

Mielenkiintoisia väitteitä, mutta voisiko joku viitata niihin lähteisiin, joihin nämä käsitykset perustuvat? Esimerkiksi tieto siitä, ettei vihreää vetyä tuottavia laitoksia tai käyttökohteita ole olemassa, kuulostaa varsin rohkealta, kun ottaa huomioon että Suomessa on käynnissä useita pilotti- ja demonstraatiohankkeita (mm. Neste, Gasgrid, Vantaa Energy, sekä H2Cluster Finlandin jäsenyritykset).

Olisi myös kiinnostavaa nähdä, mihin laskelmaan perustuu väite, ettei Suomella olisi varaa investoida teknologiaan, johon koko EU, Ruotsi ja Saksa juuri nyt satsaa voimakkaasti – usein nimenomaan huoltovarmuuden vahvistamiseksi.

Mitä tulee turpeeseen: olisiko mahdollista saada lähde, joka osoittaisi sen uusiutuvan käytännössä nopeammin kuin sen käyttömäärä sallii? EU ja Suomen geologinen tutkimuslaitos ovat olleet asiasta hieman eri mieltä.

Sitä turvetta pitäisi alkaa tuomaan Ruotsista, missä se on uusiutuvaa.

Ja Ertsulle — erinomainen idea tuo turpeen tuonti Ruotsista, siellähän se uusiutuu huomattavasti ripeämmin hallinnollisista syistä!

Kun olemme Torniossa on se uusiutumatonta, mutta Haaparannassa jo uusiutuvaa.

Miten voikaan asia muuttua pienellä matkalla niin suuresti, on se luonto ihmeellinen asia.

Elämänsankari puolestaan tiivisti tämän luonnon ihmeen täydellisesti: rajalla tapahtuu selvästi geologinen ihme , jossa suokasvillisuus saa yhtäkkiä uuden aikaperspektiivin. Siinäpä tutkimusaihe tuleville sukupolville!

Tarkistin, alle prosentti soista oli turvetuotannossa, sama suo voi olla vuosikymmeniä tuotannossa, tuottaa työpaikkoja ja turpeeseen käytetty raha jää kiertämään Suomeen.
Suon lopuunkäytön jälkeen se muuttuu joko metsämaaksi tai kosteikoksi, jopa kosteikoksi, lammeksi tai järveksi, tai palautuu suoksi, monimuotoisuutta lisäävää joka tapauksessa, huonoja puolia ei taida enään nykyisin löytyä kun sameat kuivatusvedet osataan imeyttää ennen vesistöihin laskua.
Piti sitten tuokin tuhota.

Tuo on totta, että turvetuotannon osuus Suomen pinta-alasta oli pieni, ja paikallisesti se toi myös työpaikkoja ja investointeja. Mutta jos asiaa tarkastelee laajemmin ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta, kuva muuttuu melkoisesti.

Turve kuuluu niihin ekosysteemeihin, jotka varastoivat valtavasti hiiltä — enemmän kuin metsät keskimäärin pinta-alaa kohden. Kun suo kuivataan ja turve nostetaan tai poltetaan, vapautuu hiiltä, joka on sitoutunut tuhansien vuosien aikana. Tämä tekee turpeesta ilmaston kannalta ongelmallisen: sen uusiutuminen on geologinen prosessi, ei inhimillisessä aikaskaalassa tapahtuva.

Lisäksi soiden kuivatus ja turvetuotanto ovat olleet yksi merkittävimpiä luonnon monimuotoisuuden heikentäjiä Suomessa, erityisesti vesistöjen ja lintujen elinympäristöjen osalta. Noin puolet Suomen alkuperäisistä soista on jo ojitettu, ja jäljellä olevien luonnontilaisten soiden merkitys on juuri siksi korostunut.

On toki hyvä, että jälkikäyttöä kehitetään – kosteikkojen ja metsämaiden palauttaminen on järkevää ja ympäristölle hyödyllistä. Mutta jos puhutaan ilmastosta ja hiilensidonnasta, on vaikea välttää sitä johtopäätöstä, että turpeen energiakäyttö ei yksinkertaisesti sovi yhteen päästövähennystavoitteiden kanssa.

Ehkäpä kysymys ei siis ole siitä, että “piti tuhota hyvä asia”, vaan siitä, miten sovitetaan yhteen huoltovarmuus, työllisyys ja ilmastovastuu tavalla, joka toimii myös pitkällä aikavälillä.

Väärin, soissa sitoutuu valtavan paljon enenmän CO2:ta kuin poltossa vapautuu, ####### eivät ottaneet soita edes huomioon laskelmissaan.

Lainaus.
"Soita ei ole aiemmin otettu mukaan kasvihuonekaasulaskelmiin, koska niitä pidettiin pitkään hiilidioksidin nieluina."

Eli mitä helvettiä, "pidettiin pitkään hiilidioksidi nieluina", eli maksamaan on kova hinku kun nielut unohdetaan laskelmissa????
Nyt kun ovat muka päästölähde niin kiireesti mukaan laskelmiin, mikä helvetin järki tässä toiminnassa on, vitun iso kysymysmerkki.

Voitko täsmentää, mitä yksiselitteisesti välität ja antaa väitteen tueksi lähde viitteitä?

[Näinon0070]

Siis Ai vastaa näin:
” Vetytalouden toteutuminen on pitkä prosessi, mutta se on jo todellisuutta tietyillä teollisuudenaloilla. Vihreän vedyn tuotannon nopea kasvu ja kehitys viittaavat siihen, että vetytalous yleistyy merkittävästi myös energia- ja liikennesektorilla tulevina vuosikymmeninä. Toteutumisen aikataulu riippuu monista tekijöistä, kuten teknologian kehityksestä, investoinneista ja vihreän vedyn tuotantokapasiteetin kasvusta. ”

Noita väärin arvioituja talven sää arvioita on historia tulvillaan. Joten pitäisin älykkäänä pakituksena nostaa polttolaitoksia jo nyt käyttöön, joissa voi sitten tulevaisuudessa tuota ” vihreää vetyäkin ” polttaa.

Näinon0070, myönnetään — taisin peukuttaa tätä kommenttiasi vähän liian hätäisesti, ja nyt kun luin uudestaan, niin huomasin, että olin ohittanut tuon tärkeimmän rivisi:

”Joten pitäisin älykkäänä pakituksena nostaa polttolaitoksia jo nyt käyttöön...”

Tämä jäi noteeraamatta, ja siksi tulkitsin koko viestisi väärin.

Mutta tuohon itse ehdotukseen: perusajatus varavoiman ja huoltovarmuuden turvaamisesta on tietysti oikea, mutta polttolaitosten “paluuliike” ei todennäköisesti olisi fiksu suunta enää tässä vaiheessa. Suurin osa laitoksista, joita purettiin tai suljettiin, on joko teknisesti vanhentuneita tai niiden päästörajat ovat niin tiukat, ettei niiden uudelleenkäyttö ilman massiivisia investointeja olisi realistista.

Lisäksi juuri nyt teollisuus ja energiayhtiöt rakentavat järjestelmää, jossa varavoima ja säätökyky haetaan vedystä, synteettisistä polttoaineista ja energiavarastoista – eli ei ole järkevää investoida kahteen eri suuntaan yhtä aikaa.

Toisin sanoen: “pakkastalvien varalta” meidän kannattaa rakentaa joustava ja monipuolinen energiaverkko, ei palata vanhaan polttoperusteiseen malliin, joka sitoisi meidät taas fossiilisiin ja korkeisiin päästöihin.

Mutta hyvä nosto – ehkä tästä löytyy se yhteinen sävel: varautuminen on välttämätöntä, mutta sen keinot pitää päivittää tähän aikakauteen.

Mehän tarvitsemme toimitusvarmuutta ” vihreälle siirtymällä” tai muuten se on kuluttaja ja teollisuus mikä joustaa. Ja en ymmärrä miksi ei voi olla laitosta mikä polttaa vetyä, ja ” pahana päivänä ” jotain muuta sähkön ja lämmön tuottamiseksi ?
Se että ei polta mitään saattaa johtaa kohtuuttomiin vaurioihin yhteiskunnassa

[Näinon0070]

Siis Ai vastaa näin:
” Vetytalouden toteutuminen on pitkä prosessi, mutta se on jo todellisuutta tietyillä teollisuudenaloilla. Vihreän vedyn tuotannon nopea kasvu ja kehitys viittaavat siihen, että vetytalous yleistyy merkittävästi myös energia- ja liikennesektorilla tulevina vuosikymmeninä. Toteutumisen aikataulu riippuu monista tekijöistä, kuten teknologian kehityksestä, investoinneista ja vihreän vedyn tuotantokapasiteetin kasvusta. ”

Noita väärin arvioituja talven sää arvioita on historia tulvillaan. Joten pitäisin älykkäänä pakituksena nostaa polttolaitoksia jo nyt käyttöön, joissa voi sitten tulevaisuudessa tuota ” vihreää vetyäkin ” polttaa.

Näinon0070, myönnetään — taisin peukuttaa tätä kommenttiasi vähän liian hätäisesti, ja nyt kun luin uudestaan, niin huomasin, että olin ohittanut tuon tärkeimmän rivisi:

”Joten pitäisin älykkäänä pakituksena nostaa polttolaitoksia jo nyt käyttöön...”

Tämä jäi noteeraamatta, ja siksi tulkitsin koko viestisi väärin.

Mutta tuohon itse ehdotukseen: perusajatus varavoiman ja huoltovarmuuden turvaamisesta on tietysti oikea, mutta polttolaitosten “paluuliike” ei todennäköisesti olisi fiksu suunta enää tässä vaiheessa. Suurin osa laitoksista, joita purettiin tai suljettiin, on joko teknisesti vanhentuneita tai niiden päästörajat ovat niin tiukat, ettei niiden uudelleenkäyttö ilman massiivisia investointeja olisi realistista.

Lisäksi juuri nyt teollisuus ja energiayhtiöt rakentavat järjestelmää, jossa varavoima ja säätökyky haetaan vedystä, synteettisistä polttoaineista ja energiavarastoista – eli ei ole järkevää investoida kahteen eri suuntaan yhtä aikaa.

Toisin sanoen: “pakkastalvien varalta” meidän kannattaa rakentaa joustava ja monipuolinen energiaverkko, ei palata vanhaan polttoperusteiseen malliin, joka sitoisi meidät taas fossiilisiin ja korkeisiin päästöihin.

Mutta hyvä nosto – ehkä tästä löytyy se yhteinen sävel: varautuminen on välttämätöntä, mutta sen keinot pitää päivittää tähän aikakauteen.

Mehän tarvitsemme toimitusvarmuutta ” vihreälle siirtymällä” tai muuten se on kuluttaja ja teollisuus mikä joustaa. Ja en ymmärrä miksi ei voi olla laitosta mikä polttaa vetyä, ja ” pahana päivänä ” jotain muuta sähkön ja lämmön tuottamiseksi ?
Se että ei polta mitään saattaa johtaa kohtuuttomiin vaurioihin yhteiskunnassa

Oikeastaan tuo kuului mausteeksi, MIKSI pitäisi varautua ?

https://www.ilmatieteenlaitos.fi/puheen ... 6K1Bve9pzu

[Goswell]

Melkoisia kiiluvasilmäisiä aivokuolleita idealisteja on päättämässä maamme kohtalosta. Äänestämällä päätettiin että turve on fosiillista vaikka lapsikin tietää että se kasvaa takaisin ihan samoin kuin puu, samalla tuhottiin suuri määrä työpaikkoja, huoltovarmuutta ja sivutuotteena syntyvästä kasvu ja kuiviketurpeesta puhumattakaan. Täysin idioottimainen tempaus.

Mielenkiintoisia väitteitä, mutta voisiko joku viitata niihin lähteisiin, joihin nämä käsitykset perustuvat? Esimerkiksi tieto siitä, ettei vihreää vetyä tuottavia laitoksia tai käyttökohteita ole olemassa, kuulostaa varsin rohkealta, kun ottaa huomioon että Suomessa on käynnissä useita pilotti- ja demonstraatiohankkeita (mm. Neste, Gasgrid, Vantaa Energy, sekä H2Cluster Finlandin jäsenyritykset).

Olisi myös kiinnostavaa nähdä, mihin laskelmaan perustuu väite, ettei Suomella olisi varaa investoida teknologiaan, johon koko EU, Ruotsi ja Saksa juuri nyt satsaa voimakkaasti – usein nimenomaan huoltovarmuuden vahvistamiseksi.

Mitä tulee turpeeseen: olisiko mahdollista saada lähde, joka osoittaisi sen uusiutuvan käytännössä nopeammin kuin sen käyttömäärä sallii? EU ja Suomen geologinen tutkimuslaitos ovat olleet asiasta hieman eri mieltä.

Sitä turvetta pitäisi alkaa tuomaan Ruotsista, missä se on uusiutuvaa.

Ja Ertsulle — erinomainen idea tuo turpeen tuonti Ruotsista, siellähän se uusiutuu huomattavasti ripeämmin hallinnollisista syistä!

Kun olemme Torniossa on se uusiutumatonta, mutta Haaparannassa jo uusiutuvaa.

Miten voikaan asia muuttua pienellä matkalla niin suuresti, on se luonto ihmeellinen asia.

Elämänsankari puolestaan tiivisti tämän luonnon ihmeen täydellisesti: rajalla tapahtuu selvästi geologinen ihme , jossa suokasvillisuus saa yhtäkkiä uuden aikaperspektiivin. Siinäpä tutkimusaihe tuleville sukupolville!

Tarkistin, alle prosentti soista oli turvetuotannossa, sama suo voi olla vuosikymmeniä tuotannossa, tuottaa työpaikkoja ja turpeeseen käytetty raha jää kiertämään Suomeen.
Suon lopuunkäytön jälkeen se muuttuu joko metsämaaksi tai kosteikoksi, jopa kosteikoksi, lammeksi tai järveksi, tai palautuu suoksi, monimuotoisuutta lisäävää joka tapauksessa, huonoja puolia ei taida enään nykyisin löytyä kun sameat kuivatusvedet osataan imeyttää ennen vesistöihin laskua.
Piti sitten tuokin tuhota.

Tuo on totta, että turvetuotannon osuus Suomen pinta-alasta oli pieni, ja paikallisesti se toi myös työpaikkoja ja investointeja. Mutta jos asiaa tarkastelee laajemmin ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta, kuva muuttuu melkoisesti.

Turve kuuluu niihin ekosysteemeihin, jotka varastoivat valtavasti hiiltä — enemmän kuin metsät keskimäärin pinta-alaa kohden. Kun suo kuivataan ja turve nostetaan tai poltetaan, vapautuu hiiltä, joka on sitoutunut tuhansien vuosien aikana. Tämä tekee turpeesta ilmaston kannalta ongelmallisen: sen uusiutuminen on geologinen prosessi, ei inhimillisessä aikaskaalassa tapahtuva.

Lisäksi soiden kuivatus ja turvetuotanto ovat olleet yksi merkittävimpiä luonnon monimuotoisuuden heikentäjiä Suomessa, erityisesti vesistöjen ja lintujen elinympäristöjen osalta. Noin puolet Suomen alkuperäisistä soista on jo ojitettu, ja jäljellä olevien luonnontilaisten soiden merkitys on juuri siksi korostunut.

On toki hyvä, että jälkikäyttöä kehitetään – kosteikkojen ja metsämaiden palauttaminen on järkevää ja ympäristölle hyödyllistä. Mutta jos puhutaan ilmastosta ja hiilensidonnasta, on vaikea välttää sitä johtopäätöstä, että turpeen energiakäyttö ei yksinkertaisesti sovi yhteen päästövähennystavoitteiden kanssa.

Ehkäpä kysymys ei siis ole siitä, että “piti tuhota hyvä asia”, vaan siitä, miten sovitetaan yhteen huoltovarmuus, työllisyys ja ilmastovastuu tavalla, joka toimii myös pitkällä aikavälillä.

Väärin, soissa sitoutuu valtavan paljon enenmän CO2:ta kuin poltossa vapautuu, ####### eivät ottaneet soita edes huomioon laskelmissaan.

Lainaus.
"Soita ei ole aiemmin otettu mukaan kasvihuonekaasulaskelmiin, koska niitä pidettiin pitkään hiilidioksidin nieluina."

Eli mitä helvettiä, "pidettiin pitkään hiilidioksidi nieluina", eli maksamaan on kova hinku kun nielut unohdetaan laskelmissa????
Nyt kun ovat muka päästölähde niin kiireesti mukaan laskelmiin, mikä helvetin järki tässä toiminnassa on, vitun iso kysymysmerkki.

Voitko täsmentää, mitä yksiselitteisesti välität ja antaa väitteen tueksi lähde viitteitä?

Kun hiilitaselaskelmaa tehtiin, Suomi jätti laskelmista pois suot vaikka ne ojittamattomat suot on merkittävä hiilinielu, ojitetut rehevämmät suot taas, vaikka maapohja päästöjä aiheuttaakin, sitoo puuston kasvunkautta hiilidioksidia, ne karut suot jotka olisi pitänyt jättää ojittamatta ovat kyllä päästölähteitä mutta ennallistaminen voi pahentaa asiaa koska ennallistaminen voi alentaa CO2 päästöjä, mutta metaania alkaa tulla lisää, samoin luonnontilaiset suot tuottaa metaania vaikka ovat hiilinieluja.