Nyt tarvitaan uusi hallitus

[AimoJortikka]

Tukien varassa elävät ovat jo köyhiä.

Kyllä näin juu.
Nyt vain kun hallitus on leikannut juurikin näiltä tukien varassa eläviltä köyhiltä.
Niin niistä köyhistä on tullut vielä köyhempiä.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/d7b7 ... a42299bfea

""Hädin tuskin pystymme ruokkimaan lapsemme" – Sanna, 50, kertoo perheensä karun tilanteen leikkausten jälkeen
Asumistuen leikkaukset ovat iskeneet lujaa vähävaraisiin suomalaisiin. "

"Sannan perhe elää äärimmäisen tiukalla budjetilla. Lapsia kiusataan köyhyyden vuoksi ja harrastuksia on jouduttu lopettamaan.
Korkeasti koulutettu Sanna kritisoi päättäjiä siitä, etteivät he ymmärrä tavallisten ihmisten ahdinkoa."

"Haastateltavien viesti on selvä: jos jo valmiiksi teki taloudellisesti tiukkaa, tilanne on nyt lähes mahdoton."

"Sannan perheen kaikki rahat menevät arjesta selviytymiseen. Sanna asuu pääkaupunkiseudulla puolisonsa ja kahden teini-ikäisen lapsensa kanssa.

– Lapsilleni ostan lihaa. Syön itse paljon papuja ja perunoita. Tiukilla ollaan.

Sanna herkistyy haastattelussa ja kertoo, että hänen lastansa kiusataan koulussa köyhyydestä. Perheellä ei ole varaa uusiin vaatteisiin ja muut lapset kiusaavat lasta tämän takia.

– Ja kun toiset lapset menevät elokuviin tai hampurilaiselle, niin ei hän pääse sinne juuri koskaan mukaan.

Sannan toinen lapsi joutui myös lopettamaan hänelle rakkaan ja tärkeän harrastuksen, sillä perheen varat eivät riitä siihen. Sanna kertoo tuntevansa äitinä ”mieletöntä” syyllisyyttä tilanteesta. Hän yrittää kaikkensa, että lapsilla olisi hyvä olla.

– Hädin tuskin pystymme ruokkimaan lapsemme. Ja sitten aina joudun sanomaan ei, että ei meillä ole varaa vaikka uuteen ripsiväriin, Sanna sanoo."

[Stadin öljylanne]

Mutta ei mitään niin negatiivista, etteikö myös positiivisia tilastoja. Näpistykset nousseet parhaimmillaan 50%

https://www.sss.fi/2025/11/helsingissa- ... iso-kasvu/

Tjaa että se on hallituksen vika, kun päihdeongelmaiset pöllivät tavaraa.

Mikä saa "päihdeongelmaisten" (todellisuudessa köyhät) määrän kasvamaan -> kehno sosiaalipolitiikka.

Tukien varassa elävät ovat jo köyhiä.

Taloudellinen turvaverkko kuuluu minun kirjassani sosiaalipolitiikkaan, ja vaikka ei kuuluisikaan, niistä tukien suuruudeesta päättää joka tapauksessa hallitus (järjestäytyneessä yhteiskunnassa).

[ID10T]

Tukien varassa elävät ovat jo köyhiä.

Kyllä näin juu.
Nyt vain kun hallitus on leikannut juurikin näiltä tukien varassa eläviltä köyhiltä.
Niin niistä köyhistä on tullut vielä köyhempiä.

Pointti oli siinä, että köyhien määrä ei lisäänny tukien leikkauksista.

[AimoJortikka]

Tukien varassa elävät ovat jo köyhiä.

Kyllä näin juu.
Nyt vain kun hallitus on leikannut juurikin näiltä tukien varassa eläviltä köyhiltä.
Niin niistä köyhistä on tullut vielä köyhempiä.

Pointti oli siinä, että köyhien määrä ei lisäänny tukien leikkauksista.

Ehkä ei. Tai niin. Vähän riippuen. Katsotko ansiosidonnaisella olevat köyhiksi? Kun kerran elävät tuilla? Nimittäin he eivät varsinaisesti ole olleet köyhiä köyhiä. Mutta nyt kun hallitus on tehnyt leikkauksia ansiosidonnaiseen ja muita heikennyksiä. Niin ansiosidonnaiselta tiputaan tässä työttömyystilanteessa herkästi köyhyyteen.

[AimoJortikka]

Tukien varassa elävät ovat jo köyhiä.

Kyllä näin juu.
Nyt vain kun hallitus on leikannut juurikin näiltä tukien varassa eläviltä köyhiltä.
Niin niistä köyhistä on tullut vielä köyhempiä.

Pointti oli siinä, että köyhien määrä ei lisäänny tukien leikkauksista.

Ja tuo että köyhistä tulee vielä köyhempiä. Niin kuten tuossa lehtijutussa Sannan perhe. Niin se johtaa helposti osattomuuteen ja syrjäytyimseen. Ja siitä seuraa helposti se köyhyyden periytyminen. Lasku tehdyistä leikkauksista tulee perässä ja se lasku on kallis.

[Stadin öljylanne]

Tukien varassa elävät ovat jo köyhiä.

Kyllä näin juu.
Nyt vain kun hallitus on leikannut juurikin näiltä tukien varassa eläviltä köyhiltä.
Niin niistä köyhistä on tullut vielä köyhempiä.

Pointti oli siinä, että köyhien määrä ei lisäänny tukien leikkauksista.

No joo. Moraalisesti kyllä ovat köyhiä kun tukia tarvitsevat, mutta teknisesti ottaen köyhät lisääntyvät vasta samaa vauhtia, mitä useamman tukia leikataan niin, että ne jäävät alle esim. kansainvälisen köyhyysrajan.

[ID10T]

Tukien varassa elävät ovat jo köyhiä.

Kyllä näin juu.
Nyt vain kun hallitus on leikannut juurikin näiltä tukien varassa eläviltä köyhiltä.
Niin niistä köyhistä on tullut vielä köyhempiä.

Pointti oli siinä, että köyhien määrä ei lisäänny tukien leikkauksista.

Ehkä ei. Tai niin. Vähän riippuen. Katsotko ansiosidonnaisella olevat köyhiksi? Kun kerran elävät tuilla? Nimittäin he eivät varsinaisesti ole olleet köyhiä köyhiä. Mutta nyt kun hallitus on tehnyt leikkauksia ansiosidonnaiseen ja muita heikennyksiä. Niin ansiosidonnaiselta tiputaan tässä työttömyystilanteessa herkästi köyhyyteen.

No tuo nyt on aika toisarvoista pohdiskelua, koska ansiosidonnainen loppuu joka tapauksessa kokonaan jossain vaiheessa. Nyt sitä on vain hieman nopeutettu.

[Henry Borat]

Mutta ei mitään niin negatiivista, etteikö myös positiivisia tilastoja. Näpistykset nousseet parhaimmillaan 50%

https://www.sss.fi/2025/11/helsingissa- ... iso-kasvu/

Tjaa että se on hallituksen vika, kun päihdeongelmaiset pöllivät tavaraa.

Mikä saa "päihdeongelmaisten" (todellisuudessa köyhät) määrän kasvamaan -> kehno sosiaalipolitiikka.

Tukien varassa elävät ovat jo köyhiä.

Ei niin köyhiä, luin luulivat. Nyt vasta köyhiä ovatkin

[Elämänsankari]

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/nap ... oa/9182980



Näpistysten määrä kasvoi rajusti – taustalla 50 ammatikseen näpistelevää henkilöä.

Illukan mukaan suurimman osan tapauksista tekee noin 50 hengen joukko, joka rahoittaa omaa päihdeongelmaansa näpistämällä ammatikseen.

[Stadin öljylanne]

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/nap ... oa/9182980



Näpistysten määrä kasvoi rajusti – taustalla 50 ammatikseen näpistelevää henkilöä.

Illukan mukaan suurimman osan tapauksista tekee noin 50 hengen joukko, joka rahoittaa omaa päihdeongelmaansa näpistämällä ammatikseen.

Päihdeongelmat ovat sosiaalipoliittinen ongelma. Meillä siihen suhtaudutaan epätieteellisesti rikosoikeudellisena ongelmana. Ensimmäisellä estetään päihdeongelmat ja siten tarpeen päihdeongelmien aiheuttamalle rikollisuudelle kuten varkauksille, jälkimmäisellä ei. Toki jos tarkoitus ei ole estää rikollisuutta vaan vain rangaista siitä kiinni jääneitä, silloin nykyinen suhtautumistapa on tieteellisesti perusteltua.

[AimoJortikka]

Tukien varassa elävät ovat jo köyhiä.

Kyllä näin juu.
Nyt vain kun hallitus on leikannut juurikin näiltä tukien varassa eläviltä köyhiltä.
Niin niistä köyhistä on tullut vielä köyhempiä.

Pointti oli siinä, että köyhien määrä ei lisäänny tukien leikkauksista.

Ehkä ei. Tai niin. Vähän riippuen. Katsotko ansiosidonnaisella olevat köyhiksi? Kun kerran elävät tuilla? Nimittäin he eivät varsinaisesti ole olleet köyhiä köyhiä. Mutta nyt kun hallitus on tehnyt leikkauksia ansiosidonnaiseen ja muita heikennyksiä. Niin ansiosidonnaiselta tiputaan tässä työttömyystilanteessa herkästi köyhyyteen.

No tuo nyt on aika toisarvoista pohdiskelua, koska ansiosidonnainen loppuu joka tapauksessa kokonaan jossain vaiheessa. Nyt sitä on vain hieman nopeutettu.

Niin. En tiedä, kun en ole omakohtaisesti eikä ihan lähipiirinkään kautta joutunut asian kanssa tekemisiin. Mutta olin ymmärtänyt, että ainakin vanhemmilla henkilöillä aika helposti sai jonkun velvoitetyöllistämisen tms jonkun kautta tehtyä niinm että ansiosidonnainen jatkui. Jos olen oikein ymmärtänyt, niin nyt nuo väylät on aika lailla tukittu ja päätetty tehdä työttömistä ja varsinkin vanhemmista työttömistä köyhiä.

[Naturalisti]

Tomijk, Tonttu, kokeellinen tiede, kikka ja ID10T – teidän kommenttinne tässä "Nyt tarvitaan uusi hallitus" -keskustelun sivulla 83 edustavat nykyhallituksen tuttua linjaa: köyhät kyykkyyn. Ajatus siitä, että köyhät ovat itse syyllisiä vaikeuksiinsa ja saavat niistä myös itse selvitä, on paitsi moraalisesti kyseenalainen, myös taloudellisesti lyhytnäköinen. Asiantuntijat ovat jo alkaneet kritisoida velkajarruintoa, joka ilman rinnalleen rakennettua kaasukahvaa uhkaa pysäyttää tulevaisuusinvestoinnit.

Terapiatakuu on tärkeä uudistus. Mutta yhtä tärkeää olisi, ettei hallitus ajaisi leikkauksilla yhä useampaa työllistä ja työtöntä terapian tarpeeseen. Työttömyys ei ole yksilön epäonnistumista, vaan järjestelmän puute. Pavlina R. Tchernevan teoksessa The Case for a Job Guarantee (2020) esitetään vaihtoehto, jossa valtio toimii viimekätisenä työllistäjänä – ei vain turvan takaajana, vaan osallisuuden mahdollistajana.

Työtakuu ei ole pelkkä työmarkkinatoimi, vaan yhteiskunnallinen investointi. Se voi vahvistaa alueellista elinvoimaa, torjua syrjäytymistä ja tukea ekologista jälleenrakennusta. Vuoden 2025 alussa työvoimapalvelut siirtyivät kunnille. Nyt kun hallintohimmelit on uudistettu, on aika kehittää myös niiden sisältöä. Työtakuu tarjoaa konkreettisen suunnan: siirtymä passiivisesta tukijärjestelmästä aktiiviseen osallisuuteen.

Työtakuun tehtävät voivat liittyä luonnonhoitoon, kulttuuriperinnön vaalimiseen, nuorten ohjaukseen, ikäihmisten tukemiseen tai kiertotalouden kehittämiseen. Ne täydentävät yksityistä sektoria – tarjoten työtä siellä, missä markkinat eivät toimi mutta yhteiskunnallinen tarve on ilmeinen.

Donitsitalous tarjoaa talousajattelun uudistamiseen viitekehyksen, jossa tavoitteena ei ole rajaton kasvu, vaan tasapaino ihmisten perustarpeiden ja planeetan ekologisten reunaehtojen välillä. Malli muistuttaa donitsia: sisäkehän sisäpuolella on sosiaalinen alaraja, jonka alle ei kenenkään tulisi pudota, ja ulkokehän ulkopuolella ekologinen yläraja, jota ei tulisi ylittää.

Sitran rahoittamassa Suomen donitsitaloushankkeessa julkaistiin työkalupakki kuntien käyttöön. Sen avulla kunnat voivat arvioida strategioitaan ekologisen kestävyyden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta – ja määritellä, millaista työtä alueella tarvitaan. Työtakuu voi toimia donitsitalouden käytännön toteuttajana.

Kuntien rooli on keskeinen: ne voivat hyödyntää donitsitalouden työkaluja ja osallistavaa päätöksentekoa määritellessään, miten työtakuun tehtävät toteutetaan. Tämä edellyttää myös vahvaa kansalaisyhteiskuntaa – ja juuri tässä kohtaa myös työttömien yhdistykset voivat olla tärkeä kumppani.

Vuoden 2026 alussa perustettavat alueelliset elinvoimakeskukset tukevat paikallista elinkeinoelämää, osaamisen kehittämistä ja rahoituksen koordinointia. Ne voivat toimia työtakuun rahoituksen ja koordinoinnin tukirakenteena – erityisesti silloin, kun tehtävät liittyvät vihreään siirtymään tai sosiaaliseen innovointiin.

Suomessa toimii laaja verkosto työttömien yhdistyksiä, jotka järjestäytyvät valtakunnallisesti Työttömien Keskusjärjestön kautta. Paikallisyhdistykset tarjoavat vertaistukea, ruoka-apua ja neuvontaa, tekevät yhteistyötä kuntien ja hyvinvointialueiden kanssa ja vaikuttavat yhteiskunnallisesti. Työtakuun käyttöönotto voisi tarjota yhdistyksille uuden vaikuttamisen väylän: osallistua paikallisten mallien suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin.

Olisi kiinnostavaa pohtia, voisivatko työttömien yhdistykset verkostoitua laajemmin ja kutsua mukaan myös muita kansalaisia keskustelemaan siitä, millaista moraalista kunnianhimoa yhteiskunnallinen uudistaminen vaatii.

[Henry Borat]

Tukien varassa elävät ovat jo köyhiä.

Kyllä näin juu.
Nyt vain kun hallitus on leikannut juurikin näiltä tukien varassa eläviltä köyhiltä.
Niin niistä köyhistä on tullut vielä köyhempiä.

Pointti oli siinä, että köyhien määrä ei lisäänny tukien leikkauksista.

Köyhien määrä noussut 11% jos en aivan väärin muista ja se on paljon. Köyhyysrajan alla meillä hyvinvointisuomessa jo n. 14% kansalaisista.
Samaan aikaan esim asunnottomuus on kasvanut ensimmäisen kerran sitten vuoden 2012

[AimoJortikka]

Tukien varassa elävät ovat jo köyhiä.

Kyllä näin juu.
Nyt vain kun hallitus on leikannut juurikin näiltä tukien varassa eläviltä köyhiltä.
Niin niistä köyhistä on tullut vielä köyhempiä.

Pointti oli siinä, että köyhien määrä ei lisäänny tukien leikkauksista.

Köyhien määrä noussut 11% jos en aivan väärin muista ja se on paljon. Köyhyysrajan alla meillä hyvinvointisuomessa jo n. 14% kansalaisista.
Samaan aikaan esim asunnottomuus on kasvanut ensimmäisen kerran sitten vuoden 2012

Kyllähän hallituksen politiikka ja päätökset kantavat hedelmää.

[Tomijk]

Mikä onkaan seuraava hallitus ja minkä takki kääntyy eniten
https://www.is.fi/politiikka/art-2000011651103.html

Kommentti: Seuraavaa hallitusta leivotaan jo hullun lailla – huutokauppakeisari Akikin kalpenee poliitikkojen rinnalla
Peli seuraavasta hallituksesta käy Suomessa todella kuumana. Keskustelun perusteella luulisi, että vaalit ovat jo ensi viikolla, kirjoittaa politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala.

Jopa huutokauppakeisari Aki Palsanmäki kalpenee, kun seuraa esimerkiksi poliitikkojen varabudjetti­huutokauppaa, kirjoittaa Timo Haapala. Kuva: Mira Metsälä

Tästä saattaa tulla tylsä kirjoitus, mutta todetaan heti alkuun tärkein:

Eduskuntavaalien vaalipäivä on 18.4. 2027.

Siis vasta silloin –17 kuukauden kuluttua.

Mutta nyt jo kysellään, kuka kenekin kaa voi olla sillee, ja kenen kaa ei.

Hallituspeli käy kuumana kuin hellankoukku, sekä julkisuudessa että kulisseissa.

Hallituspohjaa on veivattu jo viime kesästä, ehkä aikaisemminkin – aikaisemmin sentään vajaa vuosi riitti.

..Mutta vaalien jälkeen pitäisi tehdä siis hallitus.

Kierros poliittisten vaikuttajien kanssa kertoo, että spekulaatio­järjestys on tämä.

Sdp:n ja kokoomuksen perinteinen sinipuna muutamalla tilkepuolueella. Mutta puolueiden talouslinjat ovat kaukana toisistaan. Liiankin kaukana?

Sdp:n ja keskustan hallitus ilman vihreitä (vasemmistoliitto sisään) – siis vanha kunnon kansanrintama.

Kolme perinteistä suurta eli Sdp, kokoomus ja keskusta.

Rkp on luonnollisesti mukana kaikissa. Puolue ei jää kirveelläkään oppositioon. Kuka muuten hoitaisi nuuskapussit ja muut Rkp:lle tärkeät asiat?

Rkp oli oppositiossa Juha Sipilän (kesk) hallituksen (2015–2019) aikana ja on antanut ymmärtää, että ”jääminen” oppositioon oli virhe. Väärin. Rkp ei jäänyt, se jätettiin. Sen päätti Timo Soini.

Seuraavan hallituksen pääteemasta ei ole mitään epäselvyyttä: talous, talous ja vielä kerran talous.

Suomi sai tiistaina kyseenalaisen kunnian ja pääsi EU:n tarkkailuluokalle. Jospa tämä laittaisi talouden järjestykseen ja herran nuhteeseen?

Sdp:n, ja varsinkin vasemmistoliiton esityksiä selatessa nousee hymy kasvoille. Miljardit vilisevät, ja pikkulukujakin on niin että päätä särkee.

Kepu-Kaikkosen porukka lupasi keskituloisille reilun miljardin verokevennykset, jotka se aikoo rahoittaa yhteisöveroa keventämällä. Paitsi että yhteisöveron alennusta ei edes ole ensi vuoden budjetissa, jota kepun varjobudjettiesitys käsittelee.

Kyse on myös siitä, mitkä Orpon hallituksen päätökset oppositio aikoo perua, jos tai kun se ottaa hallitusvallan.

Vasemmistoliitto johtaa. Linjauksia lukiessa tulee mieleen, että kaikki perutaan, mutta puheenjohtaja Minja Koskela taitaa unohtaa, että hänen pikkupuolueensa ei niistä missään nimessä päätä.

Entä se kolmen perinteisen vanhan puolueen hallitus. Se on harvinainen, viimeksi sellainen nähtiin vuonna 1958. Kyseessä oli K. A. Fagerholmin (sd) yöpakkas­hallituksena tunnettu viritelmä, joka kaatui Moskovan kylmiin tuuliin jo 138 päivän jälkeen.

Mutta sellainenkin ihme on nähty, että jopa kokoomuksesta kannatetaan kolmen suuren kokeilua. Kyseessä on Ben Zyskowicz, joka kehotti pohtimaan vaihtoehtoa avoimin mielin talouspoliittisista syistä Helsingin Sanomien haastattelussa.

Kannattaa sekin muistaa, että yhdessä asiassa Lindtman on Sanna Marinkin kanssa samoilla linjoilla: perussuomalaiset ja Sdp eivät mahdu samaan hallitukseen.