Tiedepalsta.fi

Naturalisti kirjoitti: ↑20 Marras 2025, 14:00

ID10T kirjoitti: ↑20 Marras 2025, 12:21

Naturalisti kirjoitti: ↑20 Marras 2025, 12:07

ID10T kirjoitti: ↑20 Marras 2025, 10:43

Naturalisti kirjoitti: ↑20 Marras 2025, 10:37
ID10T tarkoittaakin, ettei ihan kaikilta pitäisikään kysyä, kuten mamuilta, homoilta, wokeilta ja kommareilta.

Nyt tuli kyllä naurettava rimanalitus

Yleensä tuollainen ulostulo on merkki siitä, että järki ei enää riitä.

Leikki leikkinä, mutta vakavasti ottaen esittämäni näkemykset kiteytyvät juuri siihen, mitä sanoin: “ID10T tarkoittaakin, ettei ihan kaikilta pitäisikään kysyä.”

Millä oikeudella sinä päätät, mitä mieltä minä olen? Tuo tekee sinusta alentuvan mulkun.

Naturalisti kirjoitti: 1. Demokratia perustuu yhdenvertaiseen osallistumiseen, ei valikoituun "kelvollisten" joukkoon.
Kun vihjaat, että tietyiltä ihmisryhmiltä ei pitäisi kysyä tai etteivät he “kelpaa” osallistujiksi, se ei ole arvovalinta yksittäisestä menetelmästä vaan suora kannanotto demokraattisen yhdenvertaisuuden vastaisesti.

Edelleenkään en vihjaa, että tietyltä kansanryhmältä ei pitäisi kysyä, vaan vihjaan siihen, että satunnaisotannalla saa kansalaispaneeliin ihan mitä tahansa.

Nykyinen järjestelmä takaa sen, että kaikki saavat äänensä kuuluviin vaaleissa. Niin edustuksellinen demokratia toimii.

Naturalisti kirjoitti: 2. Deliberatiivisen demokratian ideana on nimenomaan saada mukaan ne ihmiset, joita ei tavallisesti kuulla.
Tämä koskee erityisesti niitä ryhmiä, jotka ovat yhteiskunnassa sivussa – siis juuri niitä, joita haluat ilmeisesti rajata pois. Missään päin maailmaa deliberatiivista demokratiaa ei ole rakennettu "vain samanmielisten" tai "hyväksyttyjen" keskusteluksi.

Alkaa jo kyllästyttämään tämä toistaminen, mutta minä EN OLE RAJAAMASSA KETÄÄN POIS! Kritisoin ainoastaan satunnaisotantaa, koska huonolla tuurilla se painottaa vääriä ihmisryhmiä.

Naturalisti kirjoitti: 3. Edustuksellinen demokratia ei toimi ilman kansalaisyhteiskuntaa ja laajaa osallistumista.
Kun lähtökohtana on se, että osa ihmisistä on “väärää” väkeä, heitä halutaan sulkea ulos, median toimintaa halutaan rajoittaa ja demokratian kehittämishankkeita halutaan jarruttaa, ollaan nopeasti Orbanin illiberaalin mallin logiikassa. PS-johtoinen julkisen keskustelun ilmapiirin muokkaus kulkee juuri tähän suuntaan.

'
En myöskään ole Orban, jos et sattunut huomaamaan.

Edustuksellinen demokratia toimii juuri niin kuin se meillä tällä hetkellä toimii, ei täydellisesti, mutta pahimmat karikot välttäen.

Naturalisti kirjoitti: 4. Deliberatiiviset kokeilut eivät ole mystiikkaa eikä “woke-sosiaalituotetta”.
Ne ovat tutkimusnäyttöön perustuvia menetelmiä, joita OECD ja lukuisat länsimaat käyttävät vahvistaakseen demokratiaa tilanteessa, jossa perinteinen politiikka polarisoituu ja kansalaisten osallistuminen heikkenee.

Täytynee perehtyä näihin tarkemmin, mutta kuten sanoit, ne ovat kokeiluja, eivät arkipäivää. Kommunismiakin on kokeiltu pari kertaa.

Naturalisti kirjoitti: 5. Jos väität vastustavasi “eliitin ylhäältäpäin ohjaamaa demokratiaa”, tämä on juuri se työkalu, joka avaa päätöksentekoa ja antaa kansalaisille enemmän ääntä.
Jos sitä vastustaa, kyse ei ole demokratiasta vaan sen vastustamisesta.

Mistä eliitistä puhut? Kansanedustajilla on kansan antama valtuutus. Kansa tarkoittaa tässä siis ihan kaikkia yhteiskuntaluokasta riippumatta.

Naturalisti kirjoitti: Jos kuitenkin haluat joskus vilkaista oman kuplasi ulkopuolelle ja katsoa, miten demokratiaa oikeasti kehitetään maailmalla, tässä muutama hyvä, selkeä ja alkuperäislähteisiin perustuva dokumentti:

* OECD: “Catching the Deliberative Wave”
* OECD: “Deliberative Democracy: A People-Centred Approach to Public Decision-Making”
*Irish Citizens’ Assembly – malliesimerkki toimivista kansalaispaneeleista
* Finnish Climate Citizens’ Panel (Ilmastopaneeli 2022–2023) – Helsingin ja valtion yhteishanke
* Sitran julkaisu: “Kansalaispaneelit osaksi päätöksentekoa”

Jos joskus haluat argumentoida näistä tosiasioista käsin, eikä pelkästään vihjata, keiltä ääni pitäisi ottaa pois, keskustelu voisi edetä järkiperäisemmin.

Nyt olet alentuva. Enkä edelleenkään vihjaa, että joltakulta pitäisi ottaa ääni pois. Etkö tosiaan osaa argumentoida ilman ad hominemeja?

Minulla on aivan yhtä lailla oikeus muodostaa käsitykseni sinun näkemyksistäsi sen perusteella, mitä itse kirjoitat.
Se ei ole “mielivaltaista päättämistä”, vaan normaalia argumentaation tulkintaa: ihmiset tekevät johtopäätöksiä toistuvista väitteistä ja niistä ilmenevistä asenteista.

Ja tässä keskustelussa linjasi ovat olleet hyvin selkeät. Olet torjunut kaikki ehdotukset, jotka liittyvät demokratian laajentamiseen tai kansalaisten osallistumisen vahvistamiseen. Mainitsen vain muutaman esimerkin:

* vastustit kansalaispaneeleja, koska “satunnaisotannalla voi tulla vääriä ihmisiä”
* väheksyit tutkimusnäyttöön perustuvia deliberatiivisia kokeiluja, vaikka et ollut tutustunut niihin

En sinällään vastusta kansalaispaneeleja ja deliberatiivisia kokeiluja, mutta olen skeptinen niiden suhteen.

Meillä on käytössä edustuksellinen demokratia, jonka tukena mainitut asiat voivat toimia, mutta vastuu on lopulta Arkadianmäellä, siitä heille palkkaakin maksetaan.

Naturalisti kirjoitti: * rajasit demokratian pelkkään vaaliäänestykseen ja toistit useasti, että se riittää eikä muita osallistumisen muotoja tarvita

Taas ymmärsit väärin. En sulje pois muita osallistumisen muotoja, olen edelleen skeptinen niiden suhteen.

Naturalisti kirjoitti: Kun nämä yhdistää, on täysin perusteltua päätellä, että haluat kansalaisten kuulemisen pysyvän mahdollisimman miniminä – eli juuri siinä vaaliäänestyksessä, johon jatkuvasti vetoat.

Se on sinun henkilökohtainen mielipiteesi, ja sinulla toki on oikeus siihen.

Naturalisti kirjoitti: On myös huomionarvoista, että kannattamasi puolueen näkyvät edustajat, kuten Keskisarja, ovat toistuvasti hyökänneet demokratian instituutioita vastaan ja esittäneet malliksi avoimesti Orban-tyyppistä illiberaalia linjaa, jossa mediaa rajoitetaan, kriittisiä toimijoita mustamaalataan ja kansalaisyhteiskunnan vaikutusmahdollisuuksia kavennetaan.

En suinkaan ole kaikessa samaa mieltä persujen kanssa ja osa tiettyjen henkilköiden ulostuloista tuottaa jopa myötähäpeää. Leimaat taas turhaan minua.

Naturalisti kirjoitti: Kun omat argumenttisi toistuvasti osuvat juuri tälle kaventavalle puolelle, syntyy luonnollisesti kokonaiskuva, joka ei ole pelkästään minun “päätökseni” – vaan looginen tulkinta siitä, mitä kirjoitat.

En mielestäni ole kaventamassa demokratiaa, en vain ole kanssasi samaa mieltä sen laajentamispyrkimyksistä.

MooM kirjoitti: ↑19 Marras 2025, 21:07

Tritonus kirjoitti: ↑19 Marras 2025, 21:03

MooM kirjoitti: ↑19 Marras 2025, 10:58

ID10T kirjoitti: ↑19 Marras 2025, 10:52

Al Bundy kirjoitti: ↑19 Marras 2025, 10:47

Konemies kirjoitti: ↑19 Marras 2025, 10:15 Kokoomuksen ja persujen äänestäjät ovat kertoneet minulle tulleensa niin katkerasti petetyiksi että osa on jopa epäillyt demokratian toimivuutta.

Varsinkin persuja äänetäneissä on monia jotka ovat sanoneet olevansa nyt niin katkeria että eivät äänestä enään ketään.

Normaalisti kehottaisin kaikkia äänestämään mutta on oikeastaan ihan hyvä vain jos tyhmät ihmiset eivät äänestä.

Aika ylimielinen kommentti. Pitäisikö ottaa käyttöön "äänestysajokortti"?

Siihen olisi kyllä syytä. Toisaaalta edustuksellisessa demokratiassa pointtina on nimenomaan se, että kansalaisen ei tarvitse itse tietää ja osata kaikkea, vaan hän äänestää itselleen edustajan, jonka arvioi osaavan, pystyvän ja/tai ehtivän paremmin hoitamaan hänen etunsa ajamisen.

Ongelma on siinä, jos kansalainen ei pysty arvioimaan, miten realistisia tai edes järjellisiä kandidaattien lupaukset ja aikomukset ovat. Ja populistithan lupaavat vaikka kuun taivaalta, ja paikan Tietäjien porukassa

Mitä tuossa ajokorttikokeessa kysyttäisiin?

Sepä se. Mitä nyt ihmisen yleensä pitäisi tietää yhteiskunnasta? Peruskoulun yhteiskuntaopin määrä? Plus jotain testiä kyvystä hahmottaa suuruusluokkia ja todennäköisyyksiä?

Jees. Tuo voisi olla hyvä lähtökohta. Itse en oikein muista enää mistä tuolla yhteiskuntaopissa puhuttiin tai mitä siellä nykyään opetetaan mutta ehkä sieltä selkärangasta sitten jotain tulisi.

No. Todennäköisyyslaskennon kohdalla todennäköisesti viimeistään reputtaisin. Pottikertoimet osaan laskea vetävälle kädelle mutta siihen se pitkälti jääkin. Vaan eipä tuolla niin väliä.
Harvoin oma ehdokas on läpi päässyt lukuun ottamatta Li:tä silloin kun vielä sulostutti kotimaan politiikkaa läsnäolollaan, joten varmaan parempikin etten käy äänestämässä.

Mut toi varmaan ois tärkeä osa kyl sitä tenttiä. Jonkinlainen bayesilainen pätevyys uuden informaation integroimiseen jo tiedettyyn olisi paikallaan jotta osaisimme välttää anekdoottien pohjalta vedetyt epäkelvot johtopäätökset ja nykyään suosiossa olevan identiteettipolitiikan pahimmat sudenkuopat.
Eli yhteiskunnalista ajattelua enemmän sieltä kahnemanin systeemi ykkösen puolelta tilastolliseen päättelyyn kykyenevälle systeemi kakkoselle jos oikein ymmärsin ajatuksesi?

Mutta varmasti helpommin sanottu kuin tehty. Eikös se ole ihan tutkittukin että jopa tuon alan ammatilaisilla on vaikea erottaa koska päättelynsä perustuu enemmän anekdootteihin kuin tilastoihin.

Tuli mieleen muuten klassikkokirja mathematics of poker joka voisi sopia yhetiskuntaorientoituneen todennäköisyyslaskennon perusteeksi?

https://www.pokerbooks.lt/books/en/The_ ... _Poker.pdf

Part I: Basics
Decisions Under Risk: Probability and Expectation……………………… 15
Predicting the Future: Variance and Sample Outcomes………………….. 24
Using All the Information: Estimating Parameters and Bayes' Theorem… 34

Part II: Exploitive Play
Playing the Odds: Pot Odds and Implied Odds…………………………… 47
Scientific Tarot: Reading Hands and Strategies…………………………… 59
The Tells are in the Data: Topics in Online Poker……………………….. 70
Playing Accurately, Part I: Cards Exposed Situations……………………. 74
Playing Accurately, Part II: Hand vs. Distribution……………………….. 85
Adaptive Play: Distribution vs. Distribution……………………………… 94

Part III: Optimal Play
Chapter 10 Facing The Nemesis: Game Theory………………………………………. 100
Chapter 11 One Side of the Street: Half-Street Games……………………………….. 110
Chapter 12 Headsup With High Blinds: The Jam-or-Fold Game……………………… 121
Chapter 13 Poker Made Simple: The AKQ Game…………………………………….. 138
Chapter 14 You Don't Have To Guess: No-Limit Bet Sizing…………………………. 146
Chapter 15 Player X Strikes Back: Full-Street Games………………………………... 155
Appendix to Chapter 15 The No-Limit AKQ Game……………………………… 167
Chapter 16 Small Bets, Big Pots: No-Fold [0,1] Games……………………………… 174
Appendix to Chapter 16 Solving the Difference Equations………………………. 191
Chapter 17 Mixing in Bluffs: Finite Pot [0,1] Games………………………………… 194
Chapter 18 Lessons and Values: The [0,1]Game Redux………………………………. 212
Chapter 19 The Road to Poker: Static Multi-Street Games……………………………. 228
Chapter 20 Drawing Out: Non-Static Multi-Street Games…………………………….. 243
Chapter 21 A Case Study: Using Game Theory……………………………………….. 259

Part IV: Risk
Chapter 22 Staying in Action: Risk of Ruin…………………………………………… 274
Chapter 23 Adding Uncertainty: Risk of Ruin with Uncertain Win Rates……………. 288
Chapter 24 Growing Bankrolls: The Kelly Criterion and Rational Game Selection….. 297
Chapter 25 Poker Finance: Portfolio Theory and Backing Agreements………………. 303

Part V: Other topics
Chapter 26 Doubling Up: Tournaments, Part I………………………………………… 312
Chapter 27 Chips Aren't Cash: Tournaments, Part II………………………………….. 324
Chapter 28 Poker's Still Poker: Tournaments, Part III………………………………… 338
Chapter 29 Three's a Crowd: Multiplayer Games……………………………………... 349
Chapter 30 Putting It All Together: Using Math to Improve Play…

Tuossa todeenäköisyyslaskento ei jäisi niin abstraktiksi vaan nuoria kenties kiinnostavalla tavalla saataisiin kytkettyä laskento reaalimaailmaan ilmiöihin. Ja elämähän on enemmän epätäydellisen informaation pelinä pokeria kuin shakkia joten tuo oppi ehkä siirtyisi sitten toiselämäänkin.
Vai miltä tuo sisällysluettelo näyttää matikkavelhojen silmiin? Olisiko tuosta parantamaan suoritustamme äänestäjinä?

Neutroni kirjoitti: ↑19 Marras 2025, 21:11

Tritonus kirjoitti: ↑19 Marras 2025, 21:03 Mitä tuossa ajokorttikokeessa kysyttäisiin?

Se voisi perustua esimerkiksi peruskoulun yhteiskuntaopin oppimäärään. Jos ei peruskoulun taidot olisi vähintään tyydyttävästi kasin arvoisesti hallinnassa, niin en pistäisi pahakseni rajoittaa ihmisen yhteiskunnallisia oikeuksia. Siihen liittyy omat ongelmansa ja väärinkäyttöpotentiaalinsa, ja se on tietysti ristiriidassa vanhojen idealististen periaatteiden kanssa, mutta käytännössä mistään mitään tietämättömien hönöjen manipulointi valheellisella propagandalla on valtavan paljon suurempi yhteiskunnallinen ongelma ja haittaa niitä hönöjäkin paljon enemmän kuin äänioikeuden vieminen.

Jep. Mut paljon riippuu kai kuka nuo yhteiskuntaopilliset narratiivit kirjaksi kirjoittaa ja pienen mielen indoktrinoi? Jos katsoo nykymenoa niin huomataan että kaikenmaaikman a-studiot ovat täynnä talousasiantuntijaa jotka vakuuttelevat meille että kansan kurjistaminen on välttämätön toimenpide jotta rikas kekkulieliitti pysyy motivoituneena tuottamaan mannaa yhteiskunnalle eli itselleen.
Eli hieman epäilen että yhteiskuntaopinnot takaisivat vaadittavan ymmärryksen demokraattisen yhteiskunnan tarpeisiin vai tekevätkö meistä vain tottelevaisia uusliberalistisen sortokoneiston osia?
Onko kellään tietoa mitä siellä nykyajan yhteiskuntaopin kirjoissa satuillaan?

Tämän palstan keskustelijat näyttävät hiljalleen olevan yhtä mieltä siitä, että seuraavan hallituksen pääministeripuolue on SDP. Siksi nyt olisi hyvä hetki siirtää katse siihen, mitä seuraavan hallituksen pitää tehdä – erityisesti työn, osallisuuden ja demokratian vahvistamiseksi.

1. Työtakuu on tämän vuosikymmenen avainuudistus

Keskustelun keskiöön on nostettava työtakuu: mitä se tarkoittaa ja miten eri puolueet siihen suhtautuvat. Työttömyys ei ole yksilön epäonnistumista, vaan järjestelmän rakenteellinen puute.

Pavlina R. Tchernevan The Case for a Job Guarantee (2020) esittää mallin, jossa valtio toimii viimekätisenä työllistäjänä – ei vain turvaverkkona, vaan osallisuuden takaajana. Työtakuu voi tarjota mielekkään työn kaikille, joille markkinat eivät sitä tarjoa, ja vahvistaa siten sekä hyvinvointia että yhteiskuntarauhaa.

2. Hallinnon siirtymät on tehty – nyt tarvitaan sisältöä

Vuoden 2025 alussa työvoimapalvelut siirtyivät kunnille. Hallintohimmelien rakentaminen on nyt tehty; on aika kehittää itse sisältöä.
Työtakuu tarjoaa selkeän suunnan: siirtymän passiivisista tukimuodoista aktiiviseen osallisuuteen ja paikalliseen kehittämiseen.

3. Työtakuun tehtävät palvelevat yhteistä hyvää

Työtakuuseen voidaan liittää esimerkiksi:

* luonnon- ja ympäristönhoitoa
* kulttuuriperinnön vaalimista
* kiertotalouden ja vihreän siirtymän hankkeita
* nuorten ohjausta ja yhteisötyötä
* ikäihmisten ja arjen apua
* paikallisia kehittämis- ja hyvinvointitehtäviä

Työtakuu ei kilpaile yksityisen sektorin kanssa, vaan täydentää sitä aloilla, joilla yhteiskunnallinen tarve on suuri mutta markkina ei tuota ratkaisuja.

4. Donitsitalous tarjoaa selkeän viitekehyksen uudistuksille

Donitsitalouden ajattelutapa muistuttaa, että talouspolitiikan tavoitteena ei ole loputon kasvu, vaan tasapaino:

* sosiaalinen alaraja, jonka alle kenenkään ei pidä pudota
* ekologinen yläraja, jota ei pidä ylittää

Sitran rahoittama Suomen donitsitaloushanke tarjoaa kunnille konkreettisen työkalupakin strategioiden arviointiin. Työtakuu voisi olla donitsitalouden käytännön toimeenpanon ytimessä – paikallisesti ja valtakunnallisesti.

5. Kunnat, alueelliset elinvoimakeskukset ja työttömien yhdistykset avainasemassa

Vuonna 2026 perustettavat alueelliset elinvoimakeskukset voivat toimia työtakuun rahoituksen ja koordinaation tukena – etenkin vihreän siirtymän ja sosiaalisten innovaatioiden hankkeissa.

Suomessa toimii myös vahva työttömien yhdistysten verkosto, joka tarjoaa vertaistukea, arjen apua ja yhteiskunnallista vaikuttamista. Työtakuun käyttöönotto avaisi näille yhdistyksille uuden roolin:
osallistua työtakuun suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin – paikallisesti ja valtakunnallisesti.

Tätä varten voisi olla hyvä pohtia uudenlaista pysyvää kansalaisfoorumia, joka kokoaa yhteen työttömien yhdistysten, kansalaisten ja kuntien näkemyksiä ja integroituu osaksi hallinnon eri tasoja. Se voisi olla askel kohti vahvistuvaa deliberatiivista demokratiaa.

Lopuksi: kirjastot demokratian arjen foorumeiksi

Sitran opas “Miten kirjastoista tehdään kansanvallan foorumeita?” ( https://www.sitra.fi/julkaisut/miten-ki ... oorumeita/) tarjoaa konkreettisia keinoja, joilla kunnat voivat vahvistaa kansalaisten osallistumista ja rakentaa pysyviä tiloja yhteiselle keskustelulle.

Jos haluamme seuraavan hallituksen onnistuvan, meidän on keskusteltava siitä, millaista työtä Suomessa tarvitaan – mutta myös siitä, millaista demokratiaa. Työtakuu ja donitsitalous tarjoavat tähän sekä sosiaalisen että ekologisen suunnan.

Työtakuu on hieno ajatus, mutta siihen olisi saatava vahva esto sille, ettei sillä korvata palkkasuhteisia ihmisiä. Jo nyt erilaisilla työllistämispalveluiden tuilla teetetäään melkoisesti duunia, joka ei vastaa tuen käytön ideaa. Esim ainakin aiemmin käytössä olleet työkokeilut olivat sitä, että "kokeilija" teki ihan normaalia työtä. Sama homma erilaisissa opitoihin kuuluvissa harjoitteluissa, joissa ideana olisi tehdä töitä ohjatusti, mutta usein harjoittelija heitetään pärjäämään yksin ja korvaamaan esim poissaolevia tai ylityöllistettyjä työntekijöitä.

MooM kirjoitti: ↑20 Marras 2025, 16:15 Työtakuu on hieno ajatus, mutta siihen olisi saatava vahva esto sille, ettei sillä korvata palkkasuhteisia ihmisiä. Jo nyt erilaisilla työllistämispalveluiden tuilla teetetäään melkoisesti duunia, joka ei vastaa tuen käytön ideaa. Esim ainakin aiemmin käytössä olleet työkokeilut olivat sitä, että "kokeilija" teki ihan normaalia työtä. Sama homma erilaisissa opitoihin kuuluvissa harjoitteluissa, joissa ideana olisi tehdä töitä ohjatusti, mutta usein harjoittelija heitetään pärjäämään yksin ja korvaamaan esim poissaolevia tai ylityöllistettyjä työntekijöitä.

Näin on, kokeilijat eivät esim saisi tehdä mitään itsenäistä työtä vaan koko ajan pitäisi olla myös valvoja, mutta varsinkin maahanmuuttajia ja muuten vaan syrjäytyneitä taidetaan kusettaa tekemään kaikenlaista työtä sen varjolla.

Sama koskisi työtakuuta. Varmasti erittäin hyvä ja saataisiin valtavasti esim infra osalta parannuksia, mutta työn pitäisi olla avustavaa luonteeltaan, jotta se ei söisi palkansaajien leipää ja paikkoja. Todennäköisesti niin tulee kuitenkin käymään, mutta siinä pitäisi olla selvä sääntely työnsisällön ym osalta, jotta sitä minimoitaisiin.

KultaKikkare kirjoitti: ↑20 Marras 2025, 11:03 Hyvinvointivaltio perustuu luottamukseen. Siihen, että rikkaat kokevat että heidän kannattaa maksaa enemmän veroja. Ei tollanen lähes fasistinen kommunismi toimi käytännössä.

Millä keinoilla tähän olisi mielestäsi mahdollista päästä?

anarkistialkuasukas kirjoitti: ↑20 Marras 2025, 17:29

KultaKikkare kirjoitti: ↑20 Marras 2025, 11:03 Hyvinvointivaltio perustuu luottamukseen. Siihen, että rikkaat kokevat että heidän kannattaa maksaa enemmän veroja. Ei tollanen lähes fasistinen kommunismi toimi käytännössä.

Millä keinoilla tähän olisi mielestäsi mahdollista päästä?

Liiketoimintaedellytyksistä huolehtimalla.

ID10T kirjoitti: ↑20 Marras 2025, 17:38

anarkistialkuasukas kirjoitti: ↑20 Marras 2025, 17:29

KultaKikkare kirjoitti: ↑20 Marras 2025, 11:03 Hyvinvointivaltio perustuu luottamukseen. Siihen, että rikkaat kokevat että heidän kannattaa maksaa enemmän veroja. Ei tollanen lähes fasistinen kommunismi toimi käytännössä.

Millä keinoilla tähän olisi mielestäsi mahdollista päästä?

Liiketoimintaedellytyksistä huolehtimalla.

Miksi se kiinnostaisi osakesijoittajia joiden omistukset on globaaleja?

anarkistialkuasukas kirjoitti: ↑20 Marras 2025, 17:41

ID10T kirjoitti: ↑20 Marras 2025, 17:38

anarkistialkuasukas kirjoitti: ↑20 Marras 2025, 17:29

KultaKikkare kirjoitti: ↑20 Marras 2025, 11:03 Hyvinvointivaltio perustuu luottamukseen. Siihen, että rikkaat kokevat että heidän kannattaa maksaa enemmän veroja. Ei tollanen lähes fasistinen kommunismi toimi käytännössä.

Millä keinoilla tähän olisi mielestäsi mahdollista päästä?

Liiketoimintaedellytyksistä huolehtimalla.

Miksi se kiinnostaisi osakesijoittajia joiden omistukset on globaaleja?

Kyse oli siitä, miten heille saadaan vakuutettua, että TÄNNE kannattaa maksaa enemmän veroja.

ID10T kirjoitti: ↑20 Marras 2025, 17:56

anarkistialkuasukas kirjoitti: ↑20 Marras 2025, 17:41

ID10T kirjoitti: ↑20 Marras 2025, 17:38

anarkistialkuasukas kirjoitti: ↑20 Marras 2025, 17:29

KultaKikkare kirjoitti: ↑20 Marras 2025, 11:03 Hyvinvointivaltio perustuu luottamukseen. Siihen, että rikkaat kokevat että heidän kannattaa maksaa enemmän veroja. Ei tollanen lähes fasistinen kommunismi toimi käytännössä.

Millä keinoilla tähän olisi mielestäsi mahdollista päästä?

Liiketoimintaedellytyksistä huolehtimalla.

Miksi se kiinnostaisi osakesijoittajia joiden omistukset on globaaleja?

Kyse oli siitä, miten heille saadaan vakuutettua, että TÄNNE kannattaa maksaa enemmän veroja.

Joudun esittämään kysymykseni uudestaan. Miksi ketään globaalia pörssisijoittajaa kiinnostaisi maksaa mihinkään maahan enemmän veroja?

ID10T kirjoitti: ↑20 Marras 2025, 17:38 Liiketoimintaedellytyksistä huolehtimalla.

Mitä se tarkoittaa käytännössä? Suomen hallitukset eivät ole 80-luvun jälkeen, pian puoleen vuosisataan, tehneet mitään muuta kuin huolehtineet suuryritysten liiketoimintaedellytyksistä. Se on ollut ihan jokaisen hallituksen absoluuttinen ykkösprioriteetti, vaikka demarit ovat joutuneet hämärtämään sitä jollain kannattajiinsa vetoavalla valehtelulla, ja se on myös EU:n komissioiden ainoa tavoite. Suurpääoman omistajilla ei ole enää mitään todellisia vastuita tai velvollisuuksia Suomessa. He saavat tehdä ihan mitä vain, mutta silti mikään ei parane.

Eikä muutosta ole odotetavissa. Maailma on täynnä maita, joissa suuryritykset saavat tehdä mitä tahansa pienillä lahjuksilla eliitille. Monet niistä ovat paljon väkirikkaampia, lämpimämpiä ja parempien kulkuyhteyksien varrella ja niissä on orjuuteen tottuneet kansat. Suomalaiset ovat toki tottuneet köyhyyteen ja kurjuuteen, mutta hyvin herravihaisella eli pääomavastaisella tavalla. Suomen hallitus ei voi muuttaa noita geopoliittisia faktoja, joten ei tästä tule liiketoimintaystävällistä maata koskaan. Tai ainakaan ennen kuin mannerlaatat kuljettavat Suomen lämpimämmille aluelle ja avaavat valtameren rannan. Siinä saattaa vierähtää jokunen kvartaali, ja jopa vaalikausi.

Kuinka monta vuosikymmentä haluaisit jatkaa nykyistä linjaa ennen kuin olisit valmis kokeilemaan muita yhteiskunnan järjestämisen muotoja kuin pienen rikkaan eliitin nuoleskelua?

anarkistialkuasukas kirjoitti: ↑20 Marras 2025, 17:58

ID10T kirjoitti: ↑20 Marras 2025, 17:56

anarkistialkuasukas kirjoitti: ↑20 Marras 2025, 17:41

ID10T kirjoitti: ↑20 Marras 2025, 17:38

anarkistialkuasukas kirjoitti: ↑20 Marras 2025, 17:29

KultaKikkare kirjoitti: ↑20 Marras 2025, 11:03 Hyvinvointivaltio perustuu luottamukseen. Siihen, että rikkaat kokevat että heidän kannattaa maksaa enemmän veroja. Ei tollanen lähes fasistinen kommunismi toimi käytännössä.

Millä keinoilla tähän olisi mielestäsi mahdollista päästä?

Liiketoimintaedellytyksistä huolehtimalla.

Miksi se kiinnostaisi osakesijoittajia joiden omistukset on globaaleja?

Kyse oli siitä, miten heille saadaan vakuutettua, että TÄNNE kannattaa maksaa enemmän veroja.

Joudun esittämään kysymykseni uudestaan. Miksi ketään globaalia pörssisijoittajaa kiinnostaisi maksaa mihinkään maahan enemmän veroja?

Pörssisijoittajakin maksaa aina veroja kotimaahansa. Jos hän on siinä uskossa, että verovaroin ylläpidetään juuri hänen kannaltaan kiinnostavien yritysten tarvitsemaa infrastruktuuria, hän kokee saavansa veroeuroilleen vastinetta osinkoina.

ID10T kirjoitti: ↑20 Marras 2025, 18:03

anarkistialkuasukas kirjoitti: ↑20 Marras 2025, 17:58

ID10T kirjoitti: ↑20 Marras 2025, 17:56

anarkistialkuasukas kirjoitti: ↑20 Marras 2025, 17:41

ID10T kirjoitti: ↑20 Marras 2025, 17:38

anarkistialkuasukas kirjoitti: ↑20 Marras 2025, 17:29

KultaKikkare kirjoitti: ↑20 Marras 2025, 11:03 Hyvinvointivaltio perustuu luottamukseen. Siihen, että rikkaat kokevat että heidän kannattaa maksaa enemmän veroja. Ei tollanen lähes fasistinen kommunismi toimi käytännössä.

Millä keinoilla tähän olisi mielestäsi mahdollista päästä?

Liiketoimintaedellytyksistä huolehtimalla.

Miksi se kiinnostaisi osakesijoittajia joiden omistukset on globaaleja?

Kyse oli siitä, miten heille saadaan vakuutettua, että TÄNNE kannattaa maksaa enemmän veroja.

Joudun esittämään kysymykseni uudestaan. Miksi ketään globaalia pörssisijoittajaa kiinnostaisi maksaa mihinkään maahan enemmän veroja?

Pörssisijoittajakin maksaa aina veroja kotimaahansa. Jos hän on siinä uskossa, että verovaroin ylläpidetään juuri hänen kannaltaan kiinnostavien yritysten tarvitsemaa infrastruktuuria, hän kokee saavansa veroeuroilleen vastinetta osinkoina.

Jossain neekereitten kansoittamissa banaanivaltioissa ei välttämättä makseta lainkaan yritysveroja mutta ei ne biljonäärit kuitenkaan sellaisiin muuta?

anarkistialkuasukas kirjoitti: ↑20 Marras 2025, 18:08

ID10T kirjoitti: ↑20 Marras 2025, 18:03

anarkistialkuasukas kirjoitti: ↑20 Marras 2025, 17:58

ID10T kirjoitti: ↑20 Marras 2025, 17:56

anarkistialkuasukas kirjoitti: ↑20 Marras 2025, 17:41

ID10T kirjoitti: ↑20 Marras 2025, 17:38

anarkistialkuasukas kirjoitti: ↑20 Marras 2025, 17:29

KultaKikkare kirjoitti: ↑20 Marras 2025, 11:03 Hyvinvointivaltio perustuu luottamukseen. Siihen, että rikkaat kokevat että heidän kannattaa maksaa enemmän veroja. Ei tollanen lähes fasistinen kommunismi toimi käytännössä.

Millä keinoilla tähän olisi mielestäsi mahdollista päästä?

Liiketoimintaedellytyksistä huolehtimalla.

Miksi se kiinnostaisi osakesijoittajia joiden omistukset on globaaleja?

Kyse oli siitä, miten heille saadaan vakuutettua, että TÄNNE kannattaa maksaa enemmän veroja.

Joudun esittämään kysymykseni uudestaan. Miksi ketään globaalia pörssisijoittajaa kiinnostaisi maksaa mihinkään maahan enemmän veroja?

Pörssisijoittajakin maksaa aina veroja kotimaahansa. Jos hän on siinä uskossa, että verovaroin ylläpidetään juuri hänen kannaltaan kiinnostavien yritysten tarvitsemaa infrastruktuuria, hän kokee saavansa veroeuroilleen vastinetta osinkoina.

Jossain neekereitten kansoittamissa banaanivaltioissa ei välttämättä makseta lainkaan yritysveroja mutta ei ne biljonäärit kuitenkaan sellaisiin muuta?

En minä väittänytkään, että biljonäärit banaanivaltioon haluaisivat muuttaa. Ajattelin asiaa lähinnä Suomen kannalta.