Tiedepalsta.fi

Hain fillarilla vettä kaivolta ja hioin lisää lapoja ja pallkkeloin tiuhaan epäjatkuvuuskohtia.

Kävelin kauppaan useita kilometrejä, teen sen tosin 2-3 kertaa viikossa joten tuttua kauraa.

Enkä ajattele silloin ilmastoa hetkeäkään.

Mä kävelen myös kauppaan.

Jätin tekemättä. Notkuin päivän kotona enkä ostanut mitään.

Samoilla linjoilla Jalon kanssa, eli varasin maanviljelijäkaveriltani pari paalia heinää, enempää ei pystynyt lupaamaan kun tyttärensä hevostallibisnes tarvitsee käytännössä kaiken minkä sai tehtyä kesällä. Teen kuormalavoista syöttöpaikkakatoksen ennen lumien tuloa. En pidä varsinaisesti minään ympäristötekona enkä varsinkaan ilmastotekona, mikä on kaikessa naiivisuudessaan sangen huvittava terminologia per se, vaikken epäile hetkeäkään että jotkut voivat tuntea tehneensä sellaisia, koska 95%.

Ostin kaupasta halvempia ja paikallisempia tuotteita.

Kai siinä vähän ilmastoa säästyy, kun pankkitililtä toiselle liikkuu ehkä muutama bitti vähemmän?

En pieraissut (Vielä). Kai se kaasu joskus tulee ulos. Asioilla on tapana kumuloitua. Kuten ilmastokin muuttuu ovat muutokset näennäisesti pieniä mutta kumuloituvat suuriksi ajan mittaan. Merenpinnan korkeus kun ei muutu pikkuhiljaa vaan kun se nousee sitten niin nouseekin kunnolla. Joko patoamme Tanskan salmet tai siirrämme Helsinkiä ja Tukholmaa. Tosin nuo ovat pikku detaljeja. Luulen että vaikkapa New York saattaa olla isompi ongelma. Tai Lontoo tai Amsterdam. Saadaan kyllä lisää satama-alueita ja paljon.

Damokles kirjoitti: ↑02 Loka 2024, 12:43 En pieraissut (Vielä). Kai se kaasu joskus tulee ulos. Asioilla on tapana kumuloitua. Kuten ilmastokin muuttuu ovat muutokset näennäisesti pieniä mutta kumuloituvat suuriksi ajan mittaan. Merenpinnan korkeus kun ei muutu pikkuhiljaa vaan kun se nousee sitten niin nouseekin kunnolla. Joko patoamme Tanskan salmet tai siirrämme Helsinkiä ja Tukholmaa. Tosin nuo ovat pikku detaljeja. Luulen että vaikkapa New York saattaa olla isompi ongelma. Tai Lontoo tai Amsterdam. Saadaan kyllä lisää satama-alueita ja paljon.

Puhumattakaan monesta aasialaisesta suurkaupungista.

Alankomaista suuri osa olisi jo nyt veden peitossa llman patoja

(netherlands without dikes kuulostaa poliittisesti hyvin epäkorrektilta sloganilta)

MooM kirjoitti: ↑02 Loka 2024, 12:46
Damokles kirjoitti: ↑02 Loka 2024, 12:43 En pieraissut (Vielä). Kai se kaasu joskus tulee ulos. Asioilla on tapana kumuloitua. Kuten ilmastokin muuttuu ovat muutokset näennäisesti pieniä mutta kumuloituvat suuriksi ajan mittaan. Merenpinnan korkeus kun ei muutu pikkuhiljaa vaan kun se nousee sitten niin nouseekin kunnolla. Joko patoamme Tanskan salmet tai siirrämme Helsinkiä ja Tukholmaa. Tosin nuo ovat pikku detaljeja. Luulen että vaikkapa New York saattaa olla isompi ongelma. Tai Lontoo tai Amsterdam. Saadaan kyllä lisää satama-alueita ja paljon.
Puhumattakaan monesta aasialaisesta suurkaupungista.

Alankomaista suuri osa olisi jo nyt veden peitossa llman patoja

(netherlands without dikes kuulostaa poliittisesti hyvin epäkorrektilta sloganilta)

Onkos muuten väitteelleni (Ts. mielipiteelleni) mitään pohjaa että kun meren pinta sitten nousee se tapahtuu nopeasti? Ei niinkuin luulisi että asteittain millimetri millimetriltä ja senttimetri senttimetriltä? Jotkin Tyynen valtameren saarivaltiot jo kärsivät eroosiosta kun aallot kuluttavat rantoja syöden niitä meren tieltä pois. Toki voin itsekin tarkistaa asian.

Tracking 30 Years of Sea Level Rise

https://earthobservatory.nasa.gov/image ... level-rise

Thirty years ago, scientists and engineers launched a new satellite to study the rising and falling of seas over time, a task that once could only be done from the coast. TOPEX/Poseidon rocketed into space on August 10, 1992, and started a 30-year record of ocean surface height around the world. The observations have confirmed on a global scale what scientists previously saw from the shoreline: the seas are rising, and the pace is quickening.

Scientists have found that global mean sea level—shown in the line plot above and below—has risen 10.1 centimeters (3.98 inches) since 1992. Over the past 140 years, satellites and tide gauges together show that global sea level has risen 21 to 24 centimeters (8 to 9 inches).

Starting with TOPEX/Poseidon, NASA and partner space agencies have flown a continuous series of satellites that use radar altimeters to monitor ocean surface topography—essentially, the vertical shape and height of the ocean. Radar altimeters continually send out pulses of radio waves (microwaves) that reflect off the ocean surface back toward the satellite. The instruments calculate the time it takes for the signal to return, while also tracking the precise location of the satellite in space. From this, scientists derive the height of the sea surface directly underneath the satellite.

Since 1992, five missions with similar altimeters have repeated the same orbit every 10 days: TOPEX/Poseidon (1992 to 2006), Jason-1 (2001 to 2013), the Ocean Surface Topography Mission/Jason-2 (2008 to 2019), Jason-3 (2016 to present), and Sentinel-6 Michael Freilich (2020 to present). The missions were built through various partnerships between NASA, France’s Centre National d'Etudes Spatiales (CNES), the European Organisation for the Exploitation of Meteorological Satellites (EUMETSAT), the European Space Agency (ESA), and the U.S. National Oceanic and Atmospheric Administration (NOAA).

Together, the mission teams have assembled a unified, standardized ocean topography record that is equivalent to the work of a half-million tide gauges. The scientists accumulated and corroborated a data record that is now long enough and sensitive enough to detect global and regional sea level changes beyond the seasonal, yearly, and decadal cycles that naturally occur.

“With 30 years of data, we can finally see what a huge impact we have on the Earth’s climate,” said Josh Willis, an oceanographer at the Jet Propulsion Laboratory and NASA’s project scientist for Sentinel-6 Michael Freilich. “The rise of sea level caused by human interference with the climate now dwarfs the natural cycles. And it is happening faster and faster every decade.”

The map at the top of this page shows global trends in sea level as observed from 1993 to 2022 by TOPEX/Poseidon, the three Jason missions, and Sentinel-6 Michael Freilich. Note the spatial variations in the rate of sea level rise, with some parts of the ocean rising faster (depicted in red and deep orange) than the global rate. Many of the anomalies reflect long-term shifts in ocean currents and heat distribution.

Jalo Arkkivalo kirjoitti: ↑02 Loka 2024, 12:56
Damokles kirjoitti: ↑02 Loka 2024, 12:53
MooM kirjoitti: ↑02 Loka 2024, 12:46
Damokles kirjoitti: ↑02 Loka 2024, 12:43 En pieraissut (Vielä). Kai se kaasu joskus tulee ulos. Asioilla on tapana kumuloitua. Kuten ilmastokin muuttuu ovat muutokset näennäisesti pieniä mutta kumuloituvat suuriksi ajan mittaan. Merenpinnan korkeus kun ei muutu pikkuhiljaa vaan kun se nousee sitten niin nouseekin kunnolla. Joko patoamme Tanskan salmet tai siirrämme Helsinkiä ja Tukholmaa. Tosin nuo ovat pikku detaljeja. Luulen että vaikkapa New York saattaa olla isompi ongelma. Tai Lontoo tai Amsterdam. Saadaan kyllä lisää satama-alueita ja paljon.
Puhumattakaan monesta aasialaisesta suurkaupungista.

Alankomaista suuri osa olisi jo nyt veden peitossa llman patoja

(netherlands without dikes kuulostaa poliittisesti hyvin epäkorrektilta sloganilta)
Onkos muuten väitteelleni (Ts. mielipiteelleni) mitään pohjaa että kun meren pinta sitten nousee se tapahtuu nopeasti? Ei niinkuin luulisi että asteittain millimetri millimetriltä ja senttimetri senttimetriltä? Jotkin Tyynen valtameren saarivaltiot jo kärsivät eroosiosta kun aallot kuluttavat rantoja syöden niitä meren tieltä pois. Toki voin itsekin tarkistaa asian.
On, ainakin sitä kautta että ilmasto ja ympäristö ei reagoi lineaarisesti. Vaan sitten kun joku tärkeä raja-arvo ylitetään niin tapahtuu rysäyksellä isompia mullistuksia. Siksi raja-arvot ovat kriittisiä.

Lämpötila (Ilmakehä) yksi ja merenpinnan nousu toinen. Myös meriveden globaali lämpötila joka on noussut (Vrt. korallieläinten massakuolemat).

Jalo Arkkivalo kirjoitti: ↑02 Loka 2024, 12:54
Damokles kirjoitti: ↑02 Loka 2024, 12:43 En pieraissut (Vielä). Kai se kaasu joskus tulee ulos. Asioilla on tapana kumuloitua. Kuten ilmastokin muuttuu ovat muutokset näennäisesti pieniä mutta kumuloituvat suuriksi ajan mittaan. Merenpinnan korkeus kun ei muutu pikkuhiljaa vaan kun se nousee sitten niin nouseekin kunnolla. Joko patoamme Tanskan salmet tai siirrämme Helsinkiä ja Tukholmaa. Tosin nuo ovat pikku detaljeja. Luulen että vaikkapa New York saattaa olla isompi ongelma. Tai Lontoo tai Amsterdam. Saadaan kyllä lisää satama-alueita ja paljon.

MooM kirjoitti: ↑02 Loka 2024, 12:46
Damokles kirjoitti: ↑02 Loka 2024, 12:43 En pieraissut (Vielä). Kai se kaasu joskus tulee ulos. Asioilla on tapana kumuloitua. Kuten ilmastokin muuttuu ovat muutokset näennäisesti pieniä mutta kumuloituvat suuriksi ajan mittaan. Merenpinnan korkeus kun ei muutu pikkuhiljaa vaan kun se nousee sitten niin nouseekin kunnolla. Joko patoamme Tanskan salmet tai siirrämme Helsinkiä ja Tukholmaa. Tosin nuo ovat pikku detaljeja. Luulen että vaikkapa New York saattaa olla isompi ongelma. Tai Lontoo tai Amsterdam. Saadaan kyllä lisää satama-alueita ja paljon.
Puhumattakaan monesta aasialaisesta suurkaupungista.

Alankomaista suuri osa olisi jo nyt veden peitossa llman patoja

(netherlands without dikes kuulostaa poliittisesti hyvin epäkorrektilta sloganilta)
Itse olin kyllä havatsevinani raikkaamman tuulahduksen noilla tienoilla kun Demokles pinnisteli. Jotenkin kulki ajatus paremmin tai jotain. Aivan kuin olisi raikas merituuli hetkellisesti löyhähtänyt, ja sitten alkoi taas tasaantua.

Sulistokaasujen osalta taitaa olla kyse vain aikaskaalasta. Jos sitä metaania on, se kyllä tulee ulos tavalla tai toisella, hitaammin tai nopeammin.

Pierun poltttaaminen on muuten ekoteko. Metaani on pahempi kasvihuonekaasu kuin CO2, joksi se muuttuu palaessaan.

MooM kirjoitti: ↑02 Loka 2024, 12:59
Jalo Arkkivalo kirjoitti: ↑02 Loka 2024, 12:54
Damokles kirjoitti: ↑02 Loka 2024, 12:43 En pieraissut (Vielä). Kai se kaasu joskus tulee ulos. Asioilla on tapana kumuloitua. Kuten ilmastokin muuttuu ovat muutokset näennäisesti pieniä mutta kumuloituvat suuriksi ajan mittaan. Merenpinnan korkeus kun ei muutu pikkuhiljaa vaan kun se nousee sitten niin nouseekin kunnolla. Joko patoamme Tanskan salmet tai siirrämme Helsinkiä ja Tukholmaa. Tosin nuo ovat pikku detaljeja. Luulen että vaikkapa New York saattaa olla isompi ongelma. Tai Lontoo tai Amsterdam. Saadaan kyllä lisää satama-alueita ja paljon.

MooM kirjoitti: ↑02 Loka 2024, 12:46
Damokles kirjoitti: ↑02 Loka 2024, 12:43 En pieraissut (Vielä). Kai se kaasu joskus tulee ulos. Asioilla on tapana kumuloitua. Kuten ilmastokin muuttuu ovat muutokset näennäisesti pieniä mutta kumuloituvat suuriksi ajan mittaan. Merenpinnan korkeus kun ei muutu pikkuhiljaa vaan kun se nousee sitten niin nouseekin kunnolla. Joko patoamme Tanskan salmet tai siirrämme Helsinkiä ja Tukholmaa. Tosin nuo ovat pikku detaljeja. Luulen että vaikkapa New York saattaa olla isompi ongelma. Tai Lontoo tai Amsterdam. Saadaan kyllä lisää satama-alueita ja paljon.
Puhumattakaan monesta aasialaisesta suurkaupungista.

Alankomaista suuri osa olisi jo nyt veden peitossa llman patoja

(netherlands without dikes kuulostaa poliittisesti hyvin epäkorrektilta sloganilta)
Itse olin kyllä havatsevinani raikkaamman tuulahduksen noilla tienoilla kun Demokles pinnisteli. Jotenkin kulki ajatus paremmin tai jotain. Aivan kuin olisi raikas merituuli hetkellisesti löyhähtänyt, ja sitten alkoi taas tasaantua.
Sulistokaasujen osalta taitaa olla kyse vain aikaskaalasta. Jos sitä metaania on, se kyllä tulee ulos tavalla tai toisella, hitaammin tai nopeammin.

Pierun poltttaaminen on muuten ekoteko. Metaani on pahempi kasvihuonekaasu kuin CO2, joksi se muuttuu palaessaan.

Olen käytännössä kokeillut (Kuten myös monia muita asioita jotka eivät ole kovin yleviä). Takapuolesta tuleva kaasu palaa sitten sinertävällä liekillä. Itse en nähnyt tapahtumaa koska olin kaasun päästäjä ja toinen "Ystäväni" hoiti sytkärillä sytyttämisen. Voi kuulemma olla riskejä, siis toimituksessa, mutta sekin saattaa olla urbaani legenda. Se taas menee niin että liekki voi joutua sisälle suolistoon. Näin pitkälle en vielä ole päässyt. Mutta jos iltapäivälehdissä on Vantaalla kaasuräjähdyksessä kuollut nörtti niin luultavasti se olen sitten minä. Tosin en taida enää koittaa. Tai mistä sen tietää.

Tarkemmin muistellen taisimmme koittaa puolin ja toisin. Tosin oluella oli osuutta asiassa joten muistikuvat ovat hatarat. Ja myös se että olin alle 20-vuotias eli noin 35 vuotta sitten.

Damokles kirjoitti: ↑02 Loka 2024, 13:06
MooM kirjoitti: ↑02 Loka 2024, 12:59
Jalo Arkkivalo kirjoitti: ↑02 Loka 2024, 12:54
Damokles kirjoitti: ↑02 Loka 2024, 12:43 En pieraissut (Vielä). Kai se kaasu joskus tulee ulos. Asioilla on tapana kumuloitua. Kuten ilmastokin muuttuu ovat muutokset näennäisesti pieniä mutta kumuloituvat suuriksi ajan mittaan. Merenpinnan korkeus kun ei muutu pikkuhiljaa vaan kun se nousee sitten niin nouseekin kunnolla. Joko patoamme Tanskan salmet tai siirrämme Helsinkiä ja Tukholmaa. Tosin nuo ovat pikku detaljeja. Luulen että vaikkapa New York saattaa olla isompi ongelma. Tai Lontoo tai Amsterdam. Saadaan kyllä lisää satama-alueita ja paljon.

MooM kirjoitti: ↑02 Loka 2024, 12:46
Damokles kirjoitti: ↑02 Loka 2024, 12:43 En pieraissut (Vielä). Kai se kaasu joskus tulee ulos. Asioilla on tapana kumuloitua. Kuten ilmastokin muuttuu ovat muutokset näennäisesti pieniä mutta kumuloituvat suuriksi ajan mittaan. Merenpinnan korkeus kun ei muutu pikkuhiljaa vaan kun se nousee sitten niin nouseekin kunnolla. Joko patoamme Tanskan salmet tai siirrämme Helsinkiä ja Tukholmaa. Tosin nuo ovat pikku detaljeja. Luulen että vaikkapa New York saattaa olla isompi ongelma. Tai Lontoo tai Amsterdam. Saadaan kyllä lisää satama-alueita ja paljon.
Puhumattakaan monesta aasialaisesta suurkaupungista.

Alankomaista suuri osa olisi jo nyt veden peitossa llman patoja

(netherlands without dikes kuulostaa poliittisesti hyvin epäkorrektilta sloganilta)
Itse olin kyllä havatsevinani raikkaamman tuulahduksen noilla tienoilla kun Demokles pinnisteli. Jotenkin kulki ajatus paremmin tai jotain. Aivan kuin olisi raikas merituuli hetkellisesti löyhähtänyt, ja sitten alkoi taas tasaantua.
Sulistokaasujen osalta taitaa olla kyse vain aikaskaalasta. Jos sitä metaania on, se kyllä tulee ulos tavalla tai toisella, hitaammin tai nopeammin.

Pierun poltttaaminen on muuten ekoteko. Metaani on pahempi kasvihuonekaasu kuin CO2, joksi se muuttuu palaessaan.
Olen käytännössä kokeillut (Kuten myös monia muita asioita jotka eivät ole kovin yleviä). Takapuolesta tuleva kaasu palaa sitten sinertävällä liekillä. Itse en nähnyt tapahtumaa koska olin kaasun päästäjä ja toinen "Ystäväni" hoiti sytkärillä sytyttämisen. Voi kuulemma olla riskejä, siis toimituksessa, mutta sekin saattaa olla urbaani legenda. Se taas menee niin että liekki voi joutua sisälle suolistoon. Näin pitkälle en vielä ole päässyt. Mutta jos iltapäivälehdissä on Vantaalla kaasuräjähdyksessä kuollut nörtti niin luultavasti se olen sitten minä. Tosin en taida enää koittaa. Tai mistä sen tietää.

Olen mäkin kokeillut. Aika underwhelming. Kaverit ampuivat myös ilotulitusraketterja perseestään. Sitä en kokeillut.

Tiedepalsta.fi

Mitä teit tänään ympäristön ja ilmaston hyväksi?

Re: Mitä teit tänään ympäristön ja ilmaston hyväksi?

Re: Mitä teit tänään ympäristön ja ilmaston hyväksi?

Re: Mitä teit tänään ympäristön ja ilmaston hyväksi?

Re: Mitä teit tänään ympäristön ja ilmaston hyväksi?

Re: Mitä teit tänään ympäristön ja ilmaston hyväksi?

Re: Mitä teit tänään ympäristön ja ilmaston hyväksi?

Re: Mitä teit tänään ympäristön ja ilmaston hyväksi?

Re: Mitä teit tänään ympäristön ja ilmaston hyväksi?

Re: Mitä teit tänään ympäristön ja ilmaston hyväksi?

Re: Mitä teit tänään ympäristön ja ilmaston hyväksi?

Re: Mitä teit tänään ympäristön ja ilmaston hyväksi?

Re: Mitä teit tänään ympäristön ja ilmaston hyväksi?

Re: Mitä teit tänään ympäristön ja ilmaston hyväksi?

Re: Mitä teit tänään ympäristön ja ilmaston hyväksi?

Re: Mitä teit tänään ympäristön ja ilmaston hyväksi?