Sijaitseeko alitajunta kehossa?

[Why]

Olen kuullut puhuttavan lihasmuisitista esim silloin kun jos on joskus treenannut lihakset kuntoon, sitten välivaiheen aikana antaa niiden taas "surkastua" ja alkaa uudelleen treenaamaan, niin saa lihasmassaa paljon nopeammiin takaisn.

Lihasmuisti tässä kontekstissa viittaa solutason muutokseen itse lihaksessa, ei vain hermostolliseen oppimiseen. Kun lihaksia kasvatetaan (hypertrofia), keho lisää tumien määrää satelliittisoluista. Vaikka lihassolu pienenee, nämä lisätumat voivat jäädä paikoilleen (=kyky kasvaa nopeammin uudelleen?)

[MooM]

Olen kuullut puhuttavan lihasmuisitista esim silloin kun jos on joskus treenannut lihakset kuntoon, sitten välivaiheen aikana antaa niiden taas "surkastua" ja alkaa uudelleen treenaamaan, niin saa lihasmassaa paljon nopeammiin takaisn.

Lihasmuisti tässä kontekstissa viittaa solutason muutokseen itse lihaksessa, ei vain hermostolliseen oppimiseen. Kun lihaksia kasvatetaan (hypertrofia), keho lisää tumien määrää satelliittisoluista. Vaikka lihassolu pienenee, nämä lisätumat voivat jäädä paikoilleen (=kyky kasvaa nopeammin uudelleen?)

Varmaan näin. Ja ymmärtääkseni lihaksen "hermotus", mitä se sitten oikeasti onkin neurologisesti, kehittyy treenaamalla, mutta jää pitkäksi aikaa, vaikka treenin lopettaminen kutistaisi lihasta.

[Märkäruuti]

kehittyy treenaamalla, mutta jää pitkäksi aikaa, vaikka treenin lopettaminen kutistaisi lihasta.

Niinhän sitä sanotaan, että jos kerran oppii polkupyörällä ajon, sitä ei unohda ikinä. Eiköhän siinäkin ole taustalla jonkinlainen lihas- ja hermotusmuisti.

Muistan vanhojen punttimiesten valitelleen, että kun on riittävän pitkään treenannut, ei saa enää hermostolle uutta ärsykettä ja kehitys pysähtyy. Johtuneeko se hermostosta? En ihan niellyt selitystä silloinkaan.
Yksi laki tuntui treenaamisessa kyllä pitävän paikkaansa. Jos ärsykettä ei välillä muuta, kehitys hidastuu tai pysähtyy.

[MooM]

kehittyy treenaamalla, mutta jää pitkäksi aikaa, vaikka treenin lopettaminen kutistaisi lihasta.

Niinhän sitä sanotaan, että jos kerran oppii polkupyörällä ajon, sitä ei unohda ikinä. Eiköhän siinäkin ole taustalla jonkinlainen lihas- ja hermotusmuisti.

Muistan vanhojen punttimiesten valitelleen, että kun on riittävän pitkään treenannut, ei saa enää hermostolle uutta ärsykettä ja kehitys pysähtyy. Johtuneeko se hermostosta? En ihan niellyt selitystä silloinkaan.
Yksi laki tuntui treenaamisessa kyllä pitävän paikkaansa. Jos ärsykettä ei välillä muuta, kehitys hidastuu tai pysähtyy.

Se on eri asia kuin lihassoluihin, lihasmassaan ja voimaan liittyvä "muisti". Ne ovat kai enemmän solubiologiaa ja lihasten hermorakennetta.

Lihasten koordinointiin (liikkeisiin) liittyvä muisti on aivoissa, vaikkei olekaan samanlaista muistia kuin "tavallinen" muisti (esim. työmuisti tai pitkäkestoisen muistin aineksen mieleenpalauttaminen). On meillä lisäksi muitankin triggereillä toimivia muisteja, kuten haju/makumuisti, joissa esim tietty haju palauttaa mieleen muten unohtuneen tilanteen. Siinä on vähän samaa kuin tuossa lihasmuistissa, eli vaatii sen triggerin, joka lihasmuistissa on se vanha tilanne ja alkuun pääseminen.

[Why]

On meillä lisäksi muitankin triggereillä toimivia muisteja, kuten haju/makumuisti, joissa esim tietty haju palauttaa mieleen muten unohtuneen tilanteen. Siinä on vähän samaa kuin tuossa lihasmuistissa, eli vaatii sen triggerin, joka lihasmuistissa on se vanha tilanne ja alkuun pääseminen.

Hajuaisti on suoraan yhteydessä aivojen tunne- ja muistikeskuksiin. Lapsuuden aikana tallentuneet hajumuistot voivat jäädä hyvin syvälle mieleen - ne ovat usein episodisia muistoja (eli tilannekohtaisia ja tunnepitoisia).

Hajun kohdatessa uudelleen keho ja mieli voivat ikään kuin palata siihen aikaan ja tunnetilaan, jolloin haju on ensimmäisen kerran koettu.

[Why]

Jottei tämä jäisi liian selkeäksi niin voin vielä kertoa lisää alitajuisista muistityypeistä.

Implisiittinen muisti:
Muistia, joka vaikuttaa toimintaamme ilman tietoista muistamista. Emme välttämättä muista itse tapahtumaa tai opittua asiaa, mutta se vaikuttaa silti käyttäytymiseemme. Esim. tiedostamattomat pelot: olet oppinut pelkäämään jotain (ehkä lapsuuden trauma), mutta et muista miksi.

Proseduraalinen muisti (taitomuisti)
Implisiittisen muistin alalaji, joka liittyy motorisiin taitoihin ja toimintasarjoihin
Esim. pyörällä ajaminen, jonkun soittimen soittaminen ym.

[ID10T]

On meillä lisäksi muitankin triggereillä toimivia muisteja, kuten haju/makumuisti, joissa esim tietty haju palauttaa mieleen muten unohtuneen tilanteen. Siinä on vähän samaa kuin tuossa lihasmuistissa, eli vaatii sen triggerin, joka lihasmuistissa on se vanha tilanne ja alkuun pääseminen.

Hajuaisti on suoraan yhteydessä aivojen tunne- ja muistikeskuksiin. Lapsuuden aikana tallentuneet hajumuistot voivat jäädä hyvin syvälle mieleen - ne ovat usein episodisia muistoja (eli tilannekohtaisia ja tunnepitoisia).

Hajun kohdatessa uudelleen keho ja mieli voivat ikään kuin palata siihen aikaan ja tunnetilaan, jolloin haju on ensimmäisen kerran koettu.

Muistan lapsuudesta, kun matkasimme mummolaan ja pysähdyttiin tankkaamaan. 70-luvulla autoissa ei tietenkään ollut ilmastointia, joten ikkunoita pidettiin auki kesäaikaan. Tankkaamisen aikana bensan katku tuli nenään melko voimakkaana, eikä se minusta ollut edes mitenkään paha haju. Sittemmin tankkaaminen ei ole tuonut samaa tunnetta, kun ilmeisesti lyijyttömyys on muuttanut bensan hajuakin.

[KultaKikkare]

Ite ajattelen että alitajunta on eri asia kuin lihasmuisti. Se on aivojen hermoverkkoa joka osallistuu päätöksentekoon, ajatuksien syntyyn, yms tietoisuuden takana, osaltaan luo tietoisuuden tai sen mitä siellä näkyy.

Vähän kuin tekoälyalgoritmin hidden layerit. Ei siellä ole mitään selkeitä kokonaisuuksia vaan palasia jotka jollain tavalla liittyvät asioihin, eikä ihmisen tapauksessa varmasti voida vetää mitään selkeää konkreettista rajaa missä tietoisuus loppuu ja alitajunta alkaa, ainakaan neurologiassa, filosofiassa/psykologiassa ehkä. Tietoisuus sinälläänkin on vielä mysteeri.

Aivot ohjaa kehoa ja keho ohjaa aivoja, ei voi sanoa että alitajunta sen enempää kuin tietoisuuskaan sijaitsisi pelkästään aivoissa, kyllä se on koko kehossa tapahtuva prosessi mutta pääosin lienee aivoissa.

[Neutroni]

Muistan lapsuudesta, kun matkasimme mummolaan ja pysähdyttiin tankkaamaan. 70-luvulla autoissa ei tietenkään ollut ilmastointia, joten ikkunoita pidettiin auki kesäaikaan. Tankkaamisen aikana bensan katku tuli nenään melko voimakkaana, eikä se minusta ollut edes mitenkään paha haju. Sittemmin tankkaaminen ei ole tuonut samaa tunnetta, kun ilmeisesti lyijyttömyys on muuttanut bensan hajuakin.

Minä muistan rivitalon varaston, josta isä lainasi ilmeisesti taloyhtiön ruohonleikkuria. Se tankattiin ennen käyttöä ja bensa oli todella hyvän tuoksuista. Sattuneesta syystä minua ei päästetty läträämään sillä. Olin silloin 4-6 vuotias. Lyijytön bensa on aina haissut pahalta.

Muistan myös sen aikaisten bensiinikäyttöisten autojen pakokaasun ennemmin hyvän hajuisena kuin pahan. Varsinkin startin jälkeen ryyppy päällä. Voi toki johtua siitä, että silloin pääsi palamatonta bensaa pakokaasuun. Dieselin pakokaasu oli pahanhajuista.

[Kissatäti]

Minun psykiatri sanoi että keholla on taipumus muistaa kaikki. Esim vuonna pipo syksyllä tapahtunut trauma saattaa oireilla vuosia myöhemmin syksyisin. Keho reagoi kaikkeen ympärillä.

[Why]

Mulla tuli pari päivää sitten erittäin voimakas takauma alkukesän kukkien tuoksusta. Lapsena minut laitettiin veljeni kanssa usein kesällä mummolaan viikoksi. Siellä oli piha luonnontilassa, heinä kasvoi leikkaamattomana ja siellä oli voimaksa tuoksu.

Kun olin pari päivää sitten ulkona, jossa oli paljon alkukesän tuoksuja niin yht'äkkiä vaan "olin" lapsena siellä mummolan pihassa. Se oli sellainen nopea välähdys.

[Why]

Minun psykiatri sanoi että keholla on taipumus muistaa kaikki. Esim vuonna pipo syksyllä tapahtunut trauma saattaa oireilla vuosia myöhemmin syksyisin. Keho reagoi kaikkeen ympärillä.

Traumat aktivoituvat triggereistä, muistoista joista ei välttämättä tietoisesti edes tiedä että mikä laukaisi takauman. Esim jonkun läheisen kuolinpäivä voi toimia voimakkaana triggerinä, samoin vuodenaika ja melkein mikä tahansa jotenkin asiaan liittyvä.

Apua on siitä jos pystyy tunnistamaan triggereitään. Silloin kykenee järjen kautta enemmä asiaa selvittämään.

[Why]

Minun psykiatri sanoi että keholla on taipumus muistaa kaikki.

Sellaisiakin traumoja voidaan hoitaa kehon kautta, jotka ovat syntyneet vaikka vastasyntyneenä tai jopa sitä aiemmin. Niihin saa kehotuntemuksien kautta yhteyden ja voidaan purkaa.

[Phobos]

Miksi muuten krapulassa naisten halut ovat nollissa ja miehillä tapissa? Oli tuossa kokemus että olin täysin lärvit ja oli nainen. Ei siitä tullut yhtään mitään. Aamulla olisin ollut valmis hommiin mutta nainen ei.

Kun olin nuori niin kyllä fagotti oli pystyssä kaiken aikaa. Ehkä järki on alkanut valua aivoihin ja alapää toimii huonommin. Ainakin itselläni kumppanin kanssa pitää olla "Yhteys" ennen kuin mikään on mahdollista. Naiset taas kun ovat lärvit niin taivaanportit ovat auki (Ja se alapää).

Alintajunta. Tilaan itiöitä. En keksi muuta. Haluan yhteyteen alitajunnan kanssa. Syvän masennuksen tatit jo veivät. Mikään synteettinen lääke ei siihen toiminut. Ei enää mitään masennuslääkitystä vaan mennään ilman.

Okei, ehkä tämä on täyttä potaskaa mutta pätee minuun aika hyvin:

[Kohina]

Ite ajattelen että alitajunta on eri asia kuin lihasmuisti. Se on aivojen hermoverkkoa joka osallistuu päätöksentekoon, ajatuksien syntyyn, yms tietoisuuden takana, osaltaan luo tietoisuuden tai sen mitä siellä näkyy.

Vähän kuin tekoälyalgoritmin hidden layerit. Ei siellä ole mitään selkeitä kokonaisuuksia vaan palasia jotka jollain tavalla liittyvät asioihin, eikä ihmisen tapauksessa varmasti voida vetää mitään selkeää konkreettista rajaa missä tietoisuus loppuu ja alitajunta alkaa, ainakaan neurologiassa, filosofiassa/psykologiassa ehkä. Tietoisuus sinälläänkin on vielä mysteeri.

Aivot ohjaa kehoa ja keho ohjaa aivoja, ei voi sanoa että alitajunta sen enempää kuin tietoisuuskaan sijaitsisi pelkästään aivoissa, kyllä se on koko kehossa tapahtuva prosessi mutta pääosin lienee aivoissa.

Kehohan on täynnä neuroneita. Suolistossakin 500 miljardia ja ne reagoivat lääkkeisiin siinä missä aivotkin, joka on usein ongelmallista. Serotoniini aiheuttaa mm. oksentamisen ja kuvotus serotonergisten aineiden kanssa on normaalia.

Silmänpohjassakin on neuroneita jotka lähettävät aivoille signaalin jos Newtonin eka ei päde.
Siten huomiokin on osittain silmässä. Se on silmä joka kertoo aivoille että kato vähän etees.
Aivot voivat sitten olla noteeraamatta silmiä, jos on vaikkapa hyvä perse kiikarissa ja jäät auton alle.