Milloin Suomi on täydellisesti konkassa ?

[Goswell]

En tiedä milloin, mutta tiedän miksi.

[HuuHaata]

[Molli]

...varsinaisesti kaikki on selittelyä, jos kansa saadaan epäluuloiseksi valtion velanottoon.
Valtiot eivät voi mennä konkurssiin.
Kysymyksessä on poliittisessa pelissä mukaan kuuluva "rinnan röyhistelyä" - vastuuttomilta päättäjiltä - moisessa vollauksessa. Puheena, ja osaamisensa moista märyä ei voi pitää.

Työllisyyden vahvistaminen - on monelle poliittisille täysin tavoittamattomissa oleva ajatus ja teko. Onko heillä edes "ajatuspajaa", työllistymisvaihtoehdoille, jotta kansantalous saataisiin nousuun?

Joten koko kysymyksen voi vääntää muotoon,

Millainen "herraonni" on kohdannut kansakuntaa?
Kovin kekseliästä väkeä Arkadianmäellä liene sattunut?

Ns. Sipilän hallituksella oli muinoin sentään kovaa veivausta eli yritystä kansakunnan tuloskyvyn parantamiseksi.

[Tuulispää]

Syyksi arvelen hometaloja...ja itse itseään ruokkivasta terveydenhoidosta (kaikki on tehdään vasemmalla kädellä). Sotateollisuudelle menee ankarasti nyt myös. Stubbin matkusteluun. Vientiveturi kaatui (NOKIA). Venäjänkauppa kutistui pois.

[KultaKikkare]

Ei koskaan. Valtiot ei voi mennä konkkaan.

Jos velkakriisi syvenee tarpeeksi palveluita ajetaan alas, käynnistetään erilaisia velkajärjestelyitä, aaadaan jotain tukipaketteja, tehdään ehkä selkä seinää vasten huonoja diilejä Trumpin kanssa, yma.

Mut valtion omaisuutta ei koskaan ulosmitata ja jaeta velkojille, eikä sen toimintaa lopeteta. Jos tulevat hakeen piiput ojossa niin sit kriisi vaan syvenee entisestään.

[Tuulispää]

Ei koskaan. Valtiot ei voi mennä konkkaan.

Jos velkakriisi syvenee tarpeeksi palveluita ajetaan alas, käynnistetään erilaisia velkajärjestelyitä, aaadaan jotain tukipaketteja, tehdään ehkä selkä seinää vasten huonoja diilejä Trumpin kanssa, yma.

Mut valtion omaisuutta ei koskaan ulosmitata ja jaeta velkojille, eikä sen toimintaa lopeteta. Jos tulevat hakeen piiput ojossa niin sit kriisi vaan syvenee entisestään.

Uusien tuulimyllyjen suuri määrä kertoo ahdingosta koska metsää kaatuu niiden alta, mutta kun maanomistajat saa 20 - 30 000 ekkua maastaan niin sehan kelpaa...taas saa uuden auton ja talveksi Kanariansaarille.

[KultaKikkare]

Niin, miksi Suomi ottaa nyt paljon velkaa?

Tähän on useita syitä, eli ensinnäkin idän kauppa on romahtanut Venäjän suuntaan, millä on iso vaikutus varsinkin Itä-Suomen taloudelle. Turistit Venäjältä ovat kaikonneet samalla.

Toinen erittäin suuri muutos on väestön ikääntyminen ja väestöllisen huoltosuhteen heikkeneminen.

Vuonna 2005 eläkeläisiä oli 1,15 miljoonaa ja vuonna 2021 1,51 miljoonaa, eli Suomessa on vuonna 2025 melkein puoli miljoonaa eläkeläistä enemmän kuin vuonna 2005. Näille eläkeläisille pitää kustantaa eläkkeet ja terveydenhoito.

Samalla Suomen väestöllinen huoltosuhde on heikentynyt. Vuonna 2010 tämä huoltosuhde oli noin 50% ja vuonna 2020 jo päälle 60%. Sen on ennustettu kohoavan 70%:iin 2030-luvulle tultaessa.


Suomessa ei siis ole hoidettu taloutta niinkään huonosti, vaan suuret ikäluokat ovat jääneet eläkkeelle, ja tämä kuluttaa nyt valtion resursseja aika lailla.

Valtion velkasuhde on nyt päälle 60% BKT:sta. Se saisi jopa tuplaantua, ennen kuin rupeaisimme oikeasti olemaan kiipelissä. Ja tähän pisteeseen matkaa on kyllä vielä ainakin 20 vuotta, eli tässä keritään tekemään säästöjä ja sopeutusta vielä monet kerrat.

Joten, EI, Suomi ei ole ihan heti menossa konkurssiin!


Tilastoja eläkeläisistä
Huoltosuhteesta

Mäkin olin pari kuukautta ilman projektia kun idänkauppa romahti. Vaikka teen softaa etelä-Suomessa eikä asiakaskaan ollut idästä.

Pitkän alihankintaketjun päästä löytyi idänkauppaa, sen poistumisesta seurannut epävarmuus aiheutti myös tuotekehityksen jarruttelua. Toi on suurempi syy Suomen pitkittyneeseen ahdinkoon kuin moni ymmärtääkään.

Nokia on kulahtanut argumentti, mutta siitä huolimatta Suomi ei ole vieläkään sopeutunut sen krässistä seuranneeseen tulotason laskuun menoja karsimalla.

[MooM]

Sitäkin olen ihmetellyt, että miksi ihmeessä Suomi ei jo ole EU:n erityistarkkailussa.

Ei Suomi ole velan määrässä mitaten kovin erityinen. Se tarkkikselle joutuminen on hallituksen keino luoda pelkoa ja oikeuttaa rajuja säästöjä niiltä kansanryhmiltä, joilla ei oikeasti olisi mitä leikata.

Velan jatkuva ja aika reipas lisääntyminen tietysti on huolestuttava suunta.

[Märkäruuti]

Ei Suomi ole velan määrässä mitaten kovin erityinen.

Ei ole, mutta nykyinen suunta huolestuttaa, eivätkä hallituksen tähänastiset toimet ole juurikaan asiaa auttaneet.

[Purdue]

Niin, miksi Suomi ottaa nyt paljon velkaa?

Tähän on useita syitä, eli ensinnäkin idän kauppa on romahtanut Venäjän suuntaan, millä on iso vaikutus varsinkin Itä-Suomen taloudelle. Turistit Venäjältä ovat kaikonneet samalla.

Toinen erittäin suuri muutos on väestön ikääntyminen ja väestöllisen huoltosuhteen heikkeneminen.

Vuonna 2005 eläkeläisiä oli 1,15 miljoonaa ja vuonna 2021 1,51 miljoonaa, eli Suomessa on vuonna 2025 melkein puoli miljoonaa eläkeläistä enemmän kuin vuonna 2005. Näille eläkeläisille pitää kustantaa eläkkeet ja terveydenhoito.

Samalla Suomen väestöllinen huoltosuhde on heikentynyt. Vuonna 2010 tämä huoltosuhde oli noin 50% ja vuonna 2020 jo päälle 60%. Sen on ennustettu kohoavan 70%:iin 2030-luvulle tultaessa.


Suomessa ei siis ole hoidettu taloutta niinkään huonosti, vaan suuret ikäluokat ovat jääneet eläkkeelle, ja tämä kuluttaa nyt valtion resursseja aika lailla.

Valtion velkasuhde on nyt päälle 60% BKT:sta. Se saisi jopa tuplaantua, ennen kuin rupeaisimme oikeasti olemaan kiipelissä. Ja tähän pisteeseen matkaa on kyllä vielä ainakin 20 vuotta, eli tässä keritään tekemään säästöjä ja sopeutusta vielä monet kerrat.

Joten, EI, Suomi ei ole ihan heti menossa konkurssiin!


Tilastoja eläkeläisistä
Huoltosuhteesta

Mäkin olin pari kuukautta ilman projektia kun idänkauppa romahti. Vaikka teen softaa etelä-Suomessa eikä asiakaskaan ollut idästä.

Pitkän alihankintaketjun päästä löytyi idänkauppaa, sen poistumisesta seurannut epävarmuus aiheutti myös tuotekehityksen jarruttelua. Toi on suurempi syy Suomen pitkittyneeseen ahdinkoon kuin moni ymmärtääkään.

Nokia on kulahtanut argumentti, mutta siitä huolimatta Suomi ei ole vieläkään sopeutunut sen krässistä seuranneeseen tulotason laskuun menoja karsimalla.

Joo, kyllä Nokian matkapuhelintoiminnan tössiminen on yksi Suomen taloushistorian suurimpia epäonnistumisia. Ja sitten täytyy muistaa nää muut seikkailut tyyliin Neste ja Sonera.


Mutta ylipäätään nuo syyt Suomen pitkittyneeseen ahdinkoon valtion osalta on moninaisia; on varmaankin mahdotonta nostaa tikun nokkaan vain yhtä syytä, vaan niitä syitä on monia.

Sekin tässä on vielä, että kun velkaantumista verrataan BKT:een, ja valtion menot on osa BKT:n laskentaa, niin leikkaamalla samalla pienennetään BKT:ta mikä näennäisesti lisää velkaantumisen astetta.

[Purdue]

Ei koskaan. Valtiot ei voi mennä konkkaan.

Joo, ei varsinaisesti konkkaan, mutta maksukyvyttömäksi kyllä. Kyllä näitä aina välillä ajautuu siihen tilaan, kuten nyt vaikkapa Argentiina taikka Kreikka takavuosina. Mutta siihen Suomella on vielä piiitkäää matka.

[Phobos]

Aika usein säästäminen valtiollisella tasolla on kuin kusisi kovalla pakkasella omat jalat lämpimäksi. Lämmittää hetken mutta tilanne vain pahenee. Se hoitovelka mikä säästöistä syntyy on valtava. Kattaen terveydenhoidon, liikenteen infrastruktuurin ylläpidon ja lähes kaiken mahdollisen. Eli säästimme noin 20 miljardia jos sitäkään? Lasku tulee säästöistä olemaan 100 miljardin euron luokkaa. Liioittelen tahalteen jotta idea tulee ilmi. Sitäpaitsi lähes kaikki valtiot elävät velaksi. Ja tuota rahaa ei oikeasti ole edes olemassa. Nykyinen varallisuus on silmän lumetta ja se ei perustu mihinkään.

[ROOSTER]

Ei koskaan. Valtiot ei voi mennä konkkaan.

Näin, koska valtiolla on verotusoikeus.

Olen miettinyt, että pitäisi tutustua tarkemmin Islannin selviytymiseen 2008 talouskriisistään. Siellähän tehtiin sellainen päätös, toki pakon edessä, että päästettiin pankit konkurssiin, toisin kuin esim. Suomessa. Yhtään suurta suomalaista pankkia ei virallisesti julistettu konkurssiin 1990-luvun lamassa, vaikka pankkisektori oli syvässä kriisissä. Käydessäni Islannissa näin 15 vuotta heidän kriisinsä jälkeen, kaikki näytti olevan mainiossa kunnossa. Ennen kriisiä siellä oli runsaasti miljardöörejä mutta kuten usein, rikkauksilla ei ollut katetta eikä vääntövoimaa.

Voisiko Suomessa ensi kerran kriisissä käydä myös näin:

Islannin historian ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa vasemmistohallitus aloitti työnsä helmikuussa 2009. Mukana olivat sosiaalidemokraatit ja Vihreä vasemmisto, jonka puheenjohtajasta Steingrímur Sigfússonista tuli valtiovarainministeri.

Maan talous oli romahtanut, ja Islannin oloissa poikkeukselliset mielenosoitukset olivat käytännössä ajaneet oikeistohallituksen ulos buuausten saattelemana.
...
– Teimme myös hyvin selvän päätöksen, että aiomme säilyttää Islannin hyvinvointijärjestelmän.

https://www.ku.fi/artikkeli/3348775-nai ... in-jalkeen

Islannin pankit kasvoivat 2000-luvun alussa valtaviksi suhteessa maan kokoon. Ne laajensivat aggressiivisesti ulkomaille ja ottivat valtavia riskejä. Monista pankkiirien, sijoittajien ja yrittäjien taustalta nousseista henkilöistä tuli miljardöörejä tai ainakin erittäin varakkaita lyhyessä ajassa. Kun finanssikriisi iski, kaikki romahti ja varallisuus katosi muutamassa päivässä, vain velat jäivät. Velkavipua oli käytetty aivan liikaa.

Islanti erottui edukseen siinä, että se alkoi tutkia ja syyttää pankkijohtajia ja finanssielämän huipulla olleita henkilöitä, toisin kuin muualla. Useita korkean profiilin pankkiireja ja muita yhteensä noin 30henkilöä tuomittiin vankeuteen, mm. Kaupthingin, Glitnirin ja Landsbankin entisiä johtajia.

Islannin valtio taisi kieltäytyä maksamasta brittiläisten ja muiden satojen miljardien dollarien sijoituksia takaisin, siihen suostuessaan olisivat kansalaiset saaneet tuhatvuotisen keinotteluvahingon maksaakseen. Kaikenlaista oikeutta käytiin mutta loppujenlopuksi riskisijoittajat kärsivät vahingot, mikä normaalijärjellä kuulostaakin oikealta. Vaikka tämä linja oli vastoin monien sijoittajien ja kansainvälisten instituutioiden (kuten IMF:n alkuperäisiä) vaatimuksia.

Jos Islannin jokainen kansalainen (heitä on 370 000) maksaisi 10 000 vuodessa, korkokannan ollessa 3,5% (ei 18% kuten Suomen ulosottolaitoksella) ja hurlumheimiesten aiheuttama takausvelka 300 miljardia niin tilanne olisi se, että maksut eivät riitä edes korkoihin, vaan velka lisääntyy 7 miljardia vuosittain.

Mitäpä ajattelee Steingrimur nykypolitiikasta, aktiiviosallistumisensa jo lopettaneena?

Hän on arvostellut nykyistä poliittista keskustelukulttuuria, joka hänen mukaansa on usein negatiivista ja perustuu "mustamaalaamiseen ja huutamiseen". Hänen mukaansa politiikassa pitäisi palata asialähtöisyyteen, yhteistyöhön ja pitkäjänteisyyteen. Sitä vaan ihmettelen, kuinka hän on perehtynyt Suomen asioihin noin hyvin vai onko kyseessä maailmanlaajuinen kusipäisyystasonnosto Putinin ja Trumpin innoittamana.

[Pattinero]

Sitäkin olen ihmetellyt, että miksi ihmeessä Suomi ei jo ole EU:n erityistarkkailussa.

Ei Suomi ole velan määrässä mitaten kovin erityinen. Se tarkkikselle joutuminen on hallituksen keino luoda pelkoa ja oikeuttaa rajuja säästöjä niiltä kansanryhmiltä, joilla ei oikeasti olisi mitä leikata.

Velan jatkuva ja aika reipas lisääntyminen tietysti on huolestuttava suunta.

Näyttökuva 2025-07-03 104352.png

No se vauhtihan tässä juuri päätä huimaakin. Eikä sille ole loppua. Toi, että ei olla mitenkään erityisen velkaantuneita on vain sellainen yksi tapa selitellä asioita parhain päin. Se ilimiselvästi myös tehoaa aika moneen. Siis vielä.

Mutta, siksi olotilaan ei ole muutosta tulossa, paitsi tietenkin entistä pahempaan suuntaan. Ja kyllä aivan varmasti jossain kohtaa on myös se piste, josta ei enää jatkaa voi. Eikä sekään ole todellakaan ogelmatonta, että jengi lähtee vielä peesailemaan näitä ilmiselviä selityksiä. Ilmeisesti kokkaritollojen kannatus perustuu juuri tähän.

https://tradingeconomics.com/finland/go ... ebt-to-gdp

[KultaKikkare]

Niin, miksi Suomi ottaa nyt paljon velkaa?

Tähän on useita syitä, eli ensinnäkin idän kauppa on romahtanut Venäjän suuntaan, millä on iso vaikutus varsinkin Itä-Suomen taloudelle. Turistit Venäjältä ovat kaikonneet samalla.

Toinen erittäin suuri muutos on väestön ikääntyminen ja väestöllisen huoltosuhteen heikkeneminen.

Vuonna 2005 eläkeläisiä oli 1,15 miljoonaa ja vuonna 2021 1,51 miljoonaa, eli Suomessa on vuonna 2025 melkein puoli miljoonaa eläkeläistä enemmän kuin vuonna 2005. Näille eläkeläisille pitää kustantaa eläkkeet ja terveydenhoito.

Samalla Suomen väestöllinen huoltosuhde on heikentynyt. Vuonna 2010 tämä huoltosuhde oli noin 50% ja vuonna 2020 jo päälle 60%. Sen on ennustettu kohoavan 70%:iin 2030-luvulle tultaessa.


Suomessa ei siis ole hoidettu taloutta niinkään huonosti, vaan suuret ikäluokat ovat jääneet eläkkeelle, ja tämä kuluttaa nyt valtion resursseja aika lailla.

Valtion velkasuhde on nyt päälle 60% BKT:sta. Se saisi jopa tuplaantua, ennen kuin rupeaisimme oikeasti olemaan kiipelissä. Ja tähän pisteeseen matkaa on kyllä vielä ainakin 20 vuotta, eli tässä keritään tekemään säästöjä ja sopeutusta vielä monet kerrat.

Joten, EI, Suomi ei ole ihan heti menossa konkurssiin!


Tilastoja eläkeläisistä
Huoltosuhteesta

Mäkin olin pari kuukautta ilman projektia kun idänkauppa romahti. Vaikka teen softaa etelä-Suomessa eikä asiakaskaan ollut idästä.

Pitkän alihankintaketjun päästä löytyi idänkauppaa, sen poistumisesta seurannut epävarmuus aiheutti myös tuotekehityksen jarruttelua. Toi on suurempi syy Suomen pitkittyneeseen ahdinkoon kuin moni ymmärtääkään.

Nokia on kulahtanut argumentti, mutta siitä huolimatta Suomi ei ole vieläkään sopeutunut sen krässistä seuranneeseen tulotason laskuun menoja karsimalla.

Joo, kyllä Nokian matkapuhelintoiminnan tössiminen on yksi Suomen taloushistorian suurimpia epäonnistumisia. Ja sitten täytyy muistaa nää muut seikkailut tyyliin Neste ja Sonera.


Mutta ylipäätään nuo syyt Suomen pitkittyneeseen ahdinkoon valtion osalta on moninaisia; on varmaankin mahdotonta nostaa tikun nokkaan vain yhtä syytä, vaan niitä syitä on monia.

Sekin tässä on vielä, että kun velkaantumista verrataan BKT:een, ja valtion menot on osa BKT:n laskentaa, niin leikkaamalla samalla pienennetään BKT:ta mikä näennäisesti lisää velkaantumisen astetta.

Ei leikkaukset kuitenkaan suoraan lisää velkaantumisen astetta edes näennäisesti?

Jos valtio maksaa palkkaa vaikka 5000€ joka on rahoitettu velalla, niin x + 5k / y + 5k on enemmän kuin x/y jos y > x.
x on siis alijäämä ja y on bkt.

Pienempi alijäämää on parempi vaikka se on suoraan pois BKT:sta. Ainoastaan jos velkaraha tuottaa arvonlisää (Suomeen) joka ylittää lainanhoitokustannukset, kannattaa ottaa velkaa.

Mut eihän leikkaukset myöskään korjaa tilannetta läheskään 1:1, koska kuluttajille jaettu raha tuottaa aina jonkun verran arvonlisää myös sisämarkkinoilla. Ja ellei leikkaukset kohdistu oikeasti 100% turhuuteen, työpanoksen poistuminen vaikuttaa myös epäsuorasti BKT:n. Jos työpanoksen poistuminen vaikuttaa enempi kuin palkan ja työttömyystukien erotus niin leikkaus on tappiollinen.

Ulkomaille menevä raha tuottaa tietysti arvonlisää kilpailijoille. Ehkä Suomen kannattais lätkästä hirveät 1000% tullimaksut, että saadaan myytyä Suomessa valmistettuja telkkareita jotka maksaa kolmen kuukauden mediaanipalkan verran.