Tiedepalsta.fi

Aineesta tulee valoa, jos se kiihtyy "äkisti", sillä valo on kiihtyvyyden (kuten nopeudenkin) äärimmäinen ilmentymä.

Tämä viittaa siihen että kiihdytyksen aiheutta voima voi myös romahduttaa aineen mustaksi aukoksi :

1. Puristamalla ainetta valtavalla paineella

Tämä on se lähin vastaus kysymykseesi ulkoisesta voimasta.

· Periaate: Yleisen suhteellisuusteorian mukaan mustan aukon syntymisen kannalta ainoastaan tiheys on ratkaiseva tekijä. Jos pakkaat minkä tahansa määrän ainetta riittävän pieneen tilaan, siitä muodostuu musta aukko. Tätä tilaa kutsutaan Schwarzschildin säteeksi.
· Esimerkiksi Maapallon Schwarzschildin säde on vain noin 9 millimetriä. Jos pystyisit puristamaan koko Maapallon massan marmorikuulan kokoiseksi, siitä muodostuisi musta aukko.
· Tarvittava voima: Ulkoisen voiman tulisi siis luoda niin valtava paine, että se voittaa kaikki aineen sisäiset voimat, jotka vastustavat puristumista:
· Sähkömagneettinen voima (estää atomeja törmäämästä toisiinsa)
· Vahva vuorovaikutus (estää ytimien mergaamista)
· Pauliin kieltosääntö (elektronien degeneraatiopaine)

Vonnegut kirjoitti: ↑15 Syys 2025, 08:20 Tämä viittaa siihen että kiihdytyksen aiheutta voima voi myös romahduttaa aineen mustaksi aukoksi :

1. Puristamalla ainetta valtavalla paineella

Puristaminen tekee asian, mutta se vaatii kappaleen pinnan kiihdyttämistä joka paikassa kohti massakeskipistettä. Nettokiihtyvyys on silloin pieni, koska eri suunnista vaikuttavat voimat kumoavat toisensa. Jos vain työnnät kappaletta tolkuttomalla voimalla yhdestä suunnasta, se hajoaa eikä romahda.

Ja jos tehtävässä oletetaan äkilliset nopeudenmuutokset, silloin tietenkin oletetaan itsestäänselvästi, että yleinen suhteellisuusteoria tai edes klassinen mekaniikka ei ole voimassa, eikä aleta saivartelemaan siitä mitä niiden mukaan tapahtuisi.

Junan 2 pitää kiihtyä kaksinkertaisella kiihtyvyydellä jotta sen nopeus on joka hetki kaksinkertainen junan 1 nopeuteen nähden, että junan 2 etäisyys junaan 1 pysyy samana kuin junan 1 ja lähtöpaikan välinen etäisyys. Jos tätä kysyttiin?

Kysyttiin kiihtyvyyttä mutta samalla sanottiin että junien kiihtyvyys on ääretön eli annetuilla parametreillä mahdoton laskea.

Jos juna 1 kiihdyttäisi sekunnissa 0-100km/h junan 2 pitää kiihdyttää sekunnissa 0-200km/h.

Kyllä minä arvekinkin että tästä tulee tämmöinen sotku kun en malta olla tarpeeksi täsmällinen

Kaksi junaa kulkee samaan suuntaan vierekkäisillä raiteilla. Mittaaminen aloitetaan kun ne ovat rinnakkain eli pisteessä nolla (0). Juna numero yksi (1) etenee tasaisella nopeudella 100 km/h. Pisteessä nolla (0) myös junan kaksi (2) nopeus on 100 km/h.

Mikä on junan kaksi (2) kiihtyvyys jotta se pystyy pitämään tasaisesti liikkuvaan junaan yksi (1) saman etäisyyden kuin mikä syntyy koko ajan junan yksi ja (1) lähtöpaikan nolla (0) välille? Ja miten se lasketaan?

Lieköhän vieläkään oikein...

Musta aukko on oikea sanaparien sanapari. Siitä kannattaa puhua aina, olipa kyse junien liikkeistä tai pesäpallon lentoradasta.

Wiesti kirjoitti: ↑15 Syys 2025, 08:49 Musta aukko on oikea sanaparien sanapari. Siitä kannattaa puhua aina, olipa kyse junien liikkeistä tai pesäpallon lentoradasta.

Musta aukko liittyy myös Suomen ja monen muunkin maan julkisen talouden tilaan ja hoitoon.

JarppiOne kirjoitti: ↑15 Syys 2025, 08:44 Kyllä minä arvekinkin että tästä tulee tämmöinen sotku kun en malta olla tarpeeksi täsmällinen

Kaksi junaa kulkee samaan suuntaan vierekkäisillä raiteilla. Mittaaminen aloitetaan kun ne ovat rinnakkain eli pisteessä nolla (0). Juna numero yksi (1) etenee tasaisella nopeudella 100 km/h. Pisteessä nolla myös junan kaksi (2) nopeus on 100 km/h.

Mikä on junan kaksi (2) kiihtyvyys jotta se pystyy pitämään tasaisesti liikkuvaan junaan yksi (1) saman etäisyyden kuin mikä syntyy koko ajan junan yksi ja (1) lähtöpaikan nolla (0) välille? Ja miten se lasketaan?

Lieköhän vieläkään oikein...

Kiihtyvän junan nopeuden pitäisi olla 100 km/h, mutta miten lyhyen tahansa ajanjakson kuluttua 200 km/h. Kiihtyvyyden pitäisi olla ääretön. Niinpä tehtävääsi ei ole reaalimaailmassa vastausta.

JarppiOne kirjoitti: ↑15 Syys 2025, 08:44 Kyllä minä arvekinkin että tästä tulee tämmöinen sotku kun en malta olla tarpeeksi täsmällinen

Kaksi junaa kulkee samaan suuntaan vierekkäisillä raiteilla. Mittaaminen aloitetaan kun ne ovat rinnakkain eli pisteessä nolla (0). Juna numero yksi (1) etenee tasaisella nopeudella 100 km/h. Pisteessä nolla myös junan kaksi (2) nopeus on 100 km/h.

Mikä on junan kaksi (2) kiihtyvyys jotta se pystyy pitämään tasaisesti liikkuvaan junaan yksi (1) saman etäisyyden kuin mikä syntyy koko ajan junan yksi ja (1) lähtöpaikan nolla (0) välille? Ja miten se lasketaan?

Lieköhän vieläkään oikein...

Sen täytyy kiihdyttää ajassa nolla nopeuteen 200km/h jonka jälkeen ehto toteutuu. Juna muuttuu kuitenkin kiihdytyksessä valoksi tai mustaksi aukoksi. Kiihtyvyys on siis 100km/h jaettuna ajalla 0s,

Vonnegut kirjoitti: ↑15 Syys 2025, 09:00

JarppiOne kirjoitti: ↑15 Syys 2025, 08:44 Kyllä minä arvekinkin että tästä tulee tämmöinen sotku kun en malta olla tarpeeksi täsmällinen

Kaksi junaa kulkee samaan suuntaan vierekkäisillä raiteilla. Mittaaminen aloitetaan kun ne ovat rinnakkain eli pisteessä nolla (0). Juna numero yksi (1) etenee tasaisella nopeudella 100 km/h. Pisteessä nolla myös junan kaksi (2) nopeus on 100 km/h.

Mikä on junan kaksi (2) kiihtyvyys jotta se pystyy pitämään tasaisesti liikkuvaan junaan yksi (1) saman etäisyyden kuin mikä syntyy koko ajan junan yksi ja (1) lähtöpaikan nolla (0) välille? Ja miten se lasketaan?

Lieköhän vieläkään oikein...

Sen täytyy kiihdyttää ajassa nolla nopeuteen 200km/h jonka jälkeen ehto toteutuu. Juna muuttuu kuitenkin kiihdytyksessä valoksi tai mustaksi aukoksi. Kiihtyvyys on siis 100km/h jaettuna ajalla 0s,

Tarkastelet mahdotonta tapahtumaa ( ääretön kiihtyvyys). Sitten kerrot, mitä tapahtuisi, jos mahdoton ei olisikaan mahdotonta. Ei hyvä.
Lempikysymykseni tällaisiin on: Jos lehmät osaisivat lentää, osaisivatko pikku vasikatkin?

Minunkin mielestäni kiihtyvyyden tulisi olla ääretön Eli tuohon ei ole reaalimaailman ratkaisua.

Olisi pitänyt oikeastaan käyttää sanaa objekti sanan junan sijasta...

JarppiOne kirjoitti: ↑15 Syys 2025, 09:15 Minunkin mielestäni kiihtyvyyden tulisi olla ääretön Eli tuohon ei ole reaalimaailman ratkaisua.

Olisi pitänyt oikeastaan käyttää sanaa objekti sanan junan sijasta...

Voiko ”objekti” saada äärettömän kiihtyvyyden?

Neutroni kirjoitti: ↑15 Syys 2025, 08:32

Vonnegut kirjoitti: ↑15 Syys 2025, 08:20 Tämä viittaa siihen että kiihdytyksen aiheutta voima voi myös romahduttaa aineen mustaksi aukoksi :

1. Puristamalla ainetta valtavalla paineella

Puristaminen tekee asian, mutta se vaatii kappaleen pinnan kiihdyttämistä joka paikassa kohti massakeskipistettä. Nettokiihtyvyys on silloin pieni, koska eri suunnista vaikuttavat voimat kumoavat toisensa. Jos vain työnnät kappaletta tolkuttomalla voimalla yhdestä suunnasta, se hajoaa eikä romahda.

Ja jos tehtävässä oletetaan äkilliset nopeudenmuutokset, silloin tietenkin oletetaan itsestäänselvästi, että yleinen suhteellisuusteoria tai edes klassinen mekaniikka ei ole voimassa, eikä aleta saivartelemaan siitä mitä niiden mukaan tapahtuisi.

Tähden pinnalla gravitaatio vaikuttaa vain yhteen suuntaan. Ja tämä saa aineen rakenteen romahtamaan. Eikö tämä ole analoginen tilanne siihen että junaa kiihdytetään 'lähes' äärettömällä nopeudella?

JarppiOne kirjoitti: ↑15 Syys 2025, 08:44 Kyllä minä arvekinkin että tästä tulee tämmöinen sotku kun en malta olla tarpeeksi täsmällinen

Kaksi junaa kulkee samaan suuntaan vierekkäisillä raiteilla. Mittaaminen aloitetaan kun ne ovat rinnakkain eli pisteessä nolla (0). Juna numero yksi (1) etenee tasaisella nopeudella 100 km/h. Pisteessä nolla (0) myös junan kaksi (2) nopeus on 100 km/h.

Mikä on junan kaksi (2) kiihtyvyys jotta se pystyy pitämään tasaisesti liikkuvaan junaan yksi (1) saman etäisyyden kuin mikä syntyy koko ajan junan yksi ja (1) lähtöpaikan nolla (0) välille? Ja miten se lasketaan?

Lieköhän vieläkään oikein...

Tuo on jo parempi. Nyt siis meillä on juna1, jonka nopeus v1(t) = 100 km/h (vakio). Sen ja lähtöpisteen välinen etäisyys d1(t) = v1 * t.

Juna viittaa 1-ulotteiseen geometriaan, vaikka ei olettaisikaan kaikkia fysiikan lakeja. Junalla 2, jonka paikkaa suhteessa origoon merkitään d2(t), on siis 2 mahdollisuutta. Se voi olla juna 1:n edellä niin, että d2(t) - d1(t) = d1(t) tai sitten juna 1:n jäljessä d1(t) - d2(t) = d1(t). Jälkimmäinen tapaus on triviaali ja ratkaisu on d2(t) = 0. Junan pitää siis pysähtyä yhtäkkiä ajan hetkellä t=0 ja pysyä paikallaan.

Kiihtyvyys on paikan toinen aikaderivaatta, jota ei voida määritellä epäjatkuvalle funktiolle epäjatkuvuuspisteessä Äärettömän loperösti voidaan sanoa, että "kiihtyvyys on ääretön", ja aiheuttaa 722 sivua täysin ansaittua saivartelua siitä, että oikeasti sellainen väite on mölinää, jolla ei ole loogisesti eheää merkitystä. Ääretön ei ole reaaliluku, joka voi tulla jonkun laskutoimituksen tulokseksi, vaan merkki siitä, että asiaa ei voida laskea ainakaan sillä menetelmällä.

Ensimmäinen vaihtoehto tuottaa d2(t) = 2*d1(t) = 200 km/h, kun t>0. Sekin vaatii nopeuden epäjatkuvan hyppäyksen arvosta 100 km/h arvoon 200 km/h hetkellä t=0, joten sekään liike ei ole kuvattavissa kiihtyvyydellä niin kuin ei mikään nopeuden epäjatkuvuuksia sisältävä liike.

Vonnegut kirjoitti: ↑15 Syys 2025, 10:18 Tähden pinnalla gravitaatio vaikuttaa vain yhteen suuntaan. Ja tämä saa aineen rakenteen romahtamaan. Eikö tämä ole analoginen tilanne siihen että junaa kiihdytetään 'lähes' äärettömällä nopeudella?

Minkä muotoisia tähdet ovat? Koskeeko sama planeettoja? Onneksemme me satumme elämään alueella, jossa gravitaatio vaikuttaa hyvin tarkasti maan pinnan suuntaan, mutta sääli toisella puolella maailmaa asuvia, jotka joutuvat ruuvaamaan kaiken kiinni maahan, ettei se karkaa avaruuteen. Toisaalta he pääsevät roskista ja muusta tarpeettomasta eroon helposti.