Keskustelua valosta

[Tauko]

Goswell, puhut tuolla, että ei ole aikaa. Kuitenkin puhut myös ennen ja jälkeen termejä käyttäen tapahtumasta ja tapahtuman seurauksesta.
Mitä ovat ne ennen ja jälkeen, jos ei ole aikaa.

Sitten puhut jossain ettei aika aiheuta tasaisessa liikkeessä mitään. Ne relativistiset ilmiöt aiheuttaa se suhteellinen relativistinen nopeus ja se, että valonnopeus tyhjiössä on vakio, ei suhteellinen.

Ei se muuta mitään kuten äskeisessä selitin, muutos tuottaa ajan, muutos on muutos ja se tapahtuu vaikka ajasta todellisena luovuttaisiin. "aika" on yhä olemassa, on menneisyys koska kaikki muuttuu kaiken aikaa ja tulee tulevaisuus samasta syystä. Aika kuvaa muutosta, muutoksista on poimittu vakaimmat rattaat laskemaan aikaa, "aikaa" joka perustuu muutokseen jossakin.

Aika kuvaa tapahtuman kestoa ja tapahtumien järjestystä.

[Wiesti]

On aina liian vähän aikaa
Ja liian vähän sanotaan
Et saata kiinni saada aikaa
Se aina kulkee kulkuaan
On siksi liian vähän aikaa
Se liian myöhään tajutaan
On sana tyhjä väärrään aikaan
Ja sydän miettii surujaan
Elätkö kuin kukka herkin
Lakastutko huomiseen
Tunnetko jo syksyn merkin
Joka saapuu jo luo
On aina liian vähän aikaa
Siis tartu kiinni tuokioon
Et muuten koskaan voita aikaa
Se sulta vierii hukkaan vain

[Goswell]

Goswell, puhut tuolla, että ei ole aikaa. Kuitenkin puhut myös ennen ja jälkeen termejä käyttäen tapahtumasta ja tapahtuman seurauksesta.
Mitä ovat ne ennen ja jälkeen, jos ei ole aikaa.

Sitten puhut jossain ettei aika aiheuta tasaisessa liikkeessä mitään. Ne relativistiset ilmiöt aiheuttaa se suhteellinen relativistinen nopeus ja se, että valonnopeus tyhjiössä on vakio, ei suhteellinen.

Ei se muuta mitään kuten äskeisessä selitin, muutos tuottaa ajan, muutos on muutos ja se tapahtuu vaikka ajasta todellisena luovuttaisiin. "aika" on yhä olemassa, on menneisyys koska kaikki muuttuu kaiken aikaa ja tulee tulevaisuus samasta syystä. Aika kuvaa muutosta, muutoksista on poimittu vakaimmat rattaat laskemaan aikaa, "aikaa" joka perustuu muutokseen jossakin.

Aika kuvaa tapahtuman kestoa ja tapahtumien järjestystä.

Kyllä nuo löytyy ilman todellista aikaakin, muutoksia tapahtuu järjästyksessä, syy on ennen seurausta ja kello seuraa syntyviä muutoksia eikä aiheuta niitä, todellinen aika on vain lätkäisty kaiken päälle ja samalla sotkettu koko kupletin juoni.

[Eusa]

Aika-tn on nukella nolla. Kuuluu kallon alle kunnon takia.

[Goswell]

Pyynnöstä laitan tämän, terveisiä Kontralta.

Pattinerolle kuulemma.


"Löydät ajan hidastumisen jutun ketjussa Kaksosparadoksi uteliaalle tieteen hupipalstalla ketjussa 61, osoitenumerolla 1500, 14 Tammi 2025, nettiosoitteella, ja sen eka sivulla. Jos tuosta ketjusta ei löydy, seraavaasta ketjusta löytyy.

Suhteellisusteoriaa ja Energiaa ketjun jutun löydät samalla palstalla ketjussa 9, osoitenumerolla 200 ketjun viimeisenä (tai ketjussa 10 alussa), 26 Elo 2025, ketjussa Kontran pajalta nettiosoitteella, ja sen sivulla 6. Jos tuosta ketjusta ei löydy, seraavaasta ketjusta löytyy."

[Goswell]

Goswell, puhut tuolla, että ei ole aikaa. Kuitenkin puhut myös ennen ja jälkeen termejä käyttäen tapahtumasta ja tapahtuman seurauksesta.
Mitä ovat ne ennen ja jälkeen, jos ei ole aikaa.

Sitten puhut jossain ettei aika aiheuta tasaisessa liikkeessä mitään. Ne relativistiset ilmiöt aiheuttaa se suhteellinen relativistinen nopeus ja se, että valonnopeus tyhjiössä on vakio, ei suhteellinen.

Ei se muuta mitään kuten äskeisessä selitin, muutos tuottaa ajan, muutos on muutos ja se tapahtuu vaikka ajasta todellisena luovuttaisiin. "aika" on yhä olemassa, on menneisyys koska kaikki muuttuu kaiken aikaa ja tulee tulevaisuus samasta syystä. Aika kuvaa muutosta, muutoksista on poimittu vakaimmat rattaat laskemaan aikaa, "aikaa" joka perustuu muutokseen jossakin.

Aika kuvaa tapahtuman kestoa ja tapahtumien järjestystä.

Kyllä nuo löytyy ilman todellista aikaakin, muutoksia tapahtuu järjästyksessä, syy on ennen seurausta ja kello seuraa syntyviä muutoksia eikä aiheuta niitä, todellinen aika on vain lätkäisty kaiken päälle ja samalla sotkettu koko kupletin juoni.

Miksi aina pitää mokailla, viimeinen sivulause pitäisi näyttää tältä, "todellinen" aika on vain lätkäisty.... .

[JMe1]

Kertauksena mielipiteistäni ajasta ja valosta.

Aika on joukko avaruuden tapahtumia jotka voidaan laittaa järjestykseen silloin kun tapahtumapisteiden välillä on informaatiokanava. Tarkoittaa sitä että Jumalan silmä on olemassa tällaisissa avaruuden pilvissä. Samoin tapahtumien samanaikaisuus (tietyllä tarkkuudella).

Valon aalto-hiukkasdualismi: Näyttäisi siltä että tyhjiössä on aaltoilua (tai useampia erityyppisiä aallokkoja). Fotoni ei itse voi päättää reittiään vaan se seuraa yhtä noista aallokoista. Naiivi vertaus kaarnanpala koskeen pudotettuna.

Tällä videolla Sabine Hossenfelder
mainitsee kohdassa 9:00 : "Koe kertoo jotakin siitä reitistä jota fotoni ei mennyt".

Nyt jos kuvittelee luonnon aallokon ja ajattelee fotonin vain keinona piirtää se tietystä kohdasta näkyväksi, tältä osin kvanttimekaniikan outous poistuu. Kokeen molempia kanavia pitkin virtaa jatkuvasti luonnon aallokkoa. Toisessa beam splitterissä aallokot interferoivat ja muodostavat jättöpuolelle kuvion. Kun fotoni laitetaan matkaan, aaltokuvio on staattinen, reitti määräytyy sen plus luonnon satunnaisgeneraattorin yhteisvaikutuksena.

Käsittämättömän helppoa.

[Goswell]

Kertauksena mielipiteistäni ajasta ja valosta.

Aika on joukko avaruuden tapahtumia jotka voidaan laittaa järjestykseen silloin kun tapahtumapisteiden välillä on informaatiokanava. Tarkoittaa sitä että Jumalan silmä on olemassa tällaisissa avaruuden pilvissä. Samoin tapahtumien samanaikaisuus (tietyllä tarkkuudella).

Valon aalto-hiukkasdualismi: Näyttäisi siltä että tyhjiössä on aaltoilua (tai useampia erityyppisiä aallokkoja). Fotoni ei itse voi päättää reittiään vaan se seuraa yhtä noista aallokoista. Naiivi vertaus kaarnanpala koskeen pudotettuna.

Tällä videolla Sabine Hossenfelder
mainitsee kohdassa 9:00 : "Koe kertoo jotakin siitä reitistä jota fotoni ei mennyt".

Nyt jos kuvittelee luonnon aallokon ja ajattelee fotonin vain keinona piirtää se tietystä kohdasta näkyväksi, tältä osin kvanttimekaniikan outous poistuu. Kokeen molempia kanavia pitkin virtaa jatkuvasti luonnon aallokkoa. Toisessa beam splitterissä aallokot interferoivat ja muodostavat jättöpuolelle kuvion. Kun fotoni laitetaan matkaan, aaltokuvio on staattinen, reitti määräytyy sen plus luonnon satunnaisgeneraattorin yhteisvaikutuksena.

Käsittämättömän helppoa.

Se aallokko ei poista ongelmaa valon nopeudesta koska hiukkanen kuvataan aallon huipuksi.

[Pattinero]

Mitäs keskustelemista valossa on?

Ei ehkä vielä mitään, mutta kohta on. Missä Kontra?

Kontra näkyy olevan pitkällä huililla.

Taisi Kontralla tosiaan mennä typeryksien kanssa seukatessa kuppi pahasti nurin. Näin muistelen tapahtuneen.

[Bored]

Mitäs keskustelemista valossa on?

Ei ehkä vielä mitään, mutta kohta on. Missä Kontra?

Kontra näkyy olevan pitkällä huililla.

Taisi Kontralla tosiaan mennä typeryksien kanssa seukatessa kuppi pahasti nurin. Näin muistelen tapahtuneen.

Oletan että Kontra on bannissa. Vaikka asiahan ei nyt minulle kuulu. Tuli vain esiin eräässä toisessa ketjussa.

[JMe1]

Se aallokko ei poista ongelmaa valon nopeudesta koska hiukkanen kuvataan aallon huipuksi.

Ajattelen että fotoni ja aalto ovat kaksi eri asiaa. Fotoni EI OLE aaltona matkansa varrella vaan se on samanlainen kvantti puolimatkassa kuin maalissa. Tätä vahvistaa koe jossa ensin laserilla katsotaan "minne fotoni menee jos se lähetetään tuohon suuntaan seiniä siirtelemättä". Tämän jälkeen ammutaan kvantteja yksi kerrallaan ja tuodaan tunnistuspistettä lähemmäs. Huomataan että KOSKAAN fotoni ei poikennut reitiltä.

Toinen mielenkiintoinen juttu. Fyysikot väittävät edelleen kivenkovaan että informaatiota ei voi siirtää ylivalonnopeudella. Luulen että vuoden 2022 fysiikan Nobelistit ovat väsyneet selittämään.

Tapahtuu näin, käytän "kaarnanpala joessa" analogiaa. Vene on ankkuroitu yläjuoksulle ja kaveri päättää viestittää lastulla alajuoksulla olevalle kaverilleen "täällä taimen syö hyvin". Lastu kulkee joen vauhtia, kestää 10 minuuttia ja alajuoksun kalastaja huomaa sen. Vielä tässä vaiheessa informaation kulku ei ole ylittänyt c:tä.

Mutta kun nobelistit havaitsivat että joen aallokko saadaan muuttumaan alajuoksulla välittömästi kun yläjuoksulla keikutetaan venettä. No nyt kun pudotellaan lastuja vaikkapa kerran sekunnissa, alajuoksulla näkyy jatkuva lastuvirta. Yläjuoksun veneen keikutus muutti HETI alajuoksun lastujen reittiä. Tällä VOI välittää tietoa paljon nopeammin kuin vaikkapa muuttelemalla lastujen muotoa.

[Goswell]

Se aallokko ei poista ongelmaa valon nopeudesta koska hiukkanen kuvataan aallon huipuksi.

Ajattelen että fotoni ja aalto ovat kaksi eri asiaa. Fotoni EI OLE aaltona matkansa varrella vaan se on samanlainen kvantti puolimatkassa kuin maalissa. Tätä vahvistaa koe jossa ensin laserilla katsotaan "minne fotoni menee jos se lähetetään tuohon suuntaan seiniä siirtelemättä". Tämän jälkeen ammutaan kvantteja yksi kerrallaan ja tuodaan tunnistuspistettä lähemmäs. Huomataan että KOSKAAN fotoni ei poikennut reitiltä.

Toinen mielenkiintoinen juttu. Fyysikot väittävät edelleen kivenkovaan että informaatiota ei voi siirtää ylivalonnopeudella. Luulen että vuoden 2022 fysiikan Nobelistit ovat väsyneet selittämään.

Niin minäkin ajattelen, aaltomuoto ja taajuus muodostuu vasta mitattaessa. Mitattaessa homma menee niin että fotonin energia on se juttu jota mitataan ja koska mittaajan elektronikuori on vastuussa mittauksesta, taajuus muodostuu vasta tuossa, luulisi olevan luonnollinen ajatus koska elektronit ei voi käsitellä kuin yhden fotonin kerrallaan.
Tuo toimii spetriviivasiirtymissä täydellisesti. Aina sisääntuleva mittaustulos on aaltomuodon omaavaa em syystä johtuen ja sen takia siitä puhutaan.
Ts heti mittaajan ulkopuolella, aivan heti ennen mittaustapahtumaa löytyy mieletön sekamelska fotoneita joista otetaan vain ne jotka sopivat mittarin spekseihin ja niistäkin otetaan vain osa jolloin taajuus muodostuu. Fotonin energia/mittarin viritys määrää muodostuvan taajuuden mittaajalle.
Kun mittaus-speksit on mittarin säädöissä, sitä sieltä tulee mitä pyydetään jos sitä löytyy.

Koska nopeus on vain suhteellista ei tuo pidä paikkaansa kaikensuhteen, se mikä määrää informaation nopeuden on lähde, joten sen suhteen tuo pitänee paikkansa, vaan tuosta voipi virellä ylivalonnopeuden alkuperäisen lähteen suhteen lisäämällä lähteitä.

[Goswell]

Mitäs keskustelemista valossa on?

Ei ehkä vielä mitään, mutta kohta on. Missä Kontra?

Kontra näkyy olevan pitkällä huililla.

Taisi Kontralla tosiaan mennä typeryksien kanssa seukatessa kuppi pahasti nurin. Näin muistelen tapahtuneen.

Oletan että Kontra on bannissa. Vaikka asiahan ei nyt minulle kuulu. Tuli vain esiin eräässä toisessa ketjussa.

Joo niin on, loppuvuoden kait, lähetti terveisiä kaikille.

[Purdue]

Täällä oli puhetta fotoneista, että valo ei olisi pohjimmiltaan aalto vaan fotoni eli hiukkasmuoto olisi valon perusominaisuus.

Mä itse näen asian juurikin toisinpäin. Valon ja aineen eli sähkömagneettisen sätelyn ja hiukkasten perusominaisuus on aaltomuoto. Kvanttifysiikassa puhutaan aaltofunktiosta, ja lopulta kuse on todennäköisyysaallosta.

Ei ole olemassa kuin todennäköisyysaaltoja, jotka vuorovaikuttaessaan vaihtavat energiaa kvantteina, jolloinka syntyy illuusio siitä, että olisi olemassa partikkeleita eli hiukkasia.


Otetaan esimerkin vuoksia valo/fotoni ja elektroni joka on vetyatomissa sen perustilassa. Tällöin Heisenbergin epätarkkuusperiaate sanoo, että:

Paikan epävarmuus (x) * liikemäärän epävarmuus (p) = Planckin vakio / 4 * pii


Jos nyt otetaan tyypillinen vetyatomi, jossa liikemäärä on vakio eli on se mikä vetyatomeissa yleensäkin on perustilassa, niin silloin epävarmuus elektronin paikasta on samaa luokkaa kuin tuon elektronin ja ylipäätään vetyatomin aallonpituus, eli:

1,0 * 10^-10 m


Entäpä fotonit eli valo. Tuo sama logiikka pätee fotoneihin ja valoaaltoihin. Eli epävarmuus "fotonin" paikasta on samaa luokkaa kuin valon aallonpituus.

Tällöin esimerkiksi:

- Radioaallon jonka aallonpituus on 3 m fotonin paikan epävarmuus on 3m

- Näkyvän valon, jonka aallonpituus on 5,0 * 10^-7 m fotonin paikan epävarmuus on samaa luokkaa kuin tuo aallonpituus

- Röntgensäteen, jonka aallonpituus on luokkaa 1,0 * 10^-10 m fotonin paikan epävarmuus on samaa luokkaa kuin tuo aallonpituus.


Näin siis valon ja elektronien suhteen. Toki tuo paikan epävarmuus vaihtelee momentin epävarmuuden mukaan, mutta näissä esimerkeissä tuo liikemäärän epävarmuus oletettiin tyypilliseksi epävarmuudeksi kullekin aallolle luonnollisessa ympäristössä perustilassa.


Tää harjoitus itse asiassa alleviivaa sitä, että fotoni valoaallon perusmuodossa taikka elektroni vetyatomin perustilassa ei ole hiukkanen, vaan todennäköisyysaalto. Tuo elektronin sijainnin epävarmuus vetyatomissa on siis samaa luokkaa kuin tuo elektronin aallonpituus, ja tämä aalto ei ole tavallinen aalto vaan todennäköisyysaalto.

Elektroni vois siis löytyä pääsääntöisesti yhden aallonpituuden sisältä kolmiulotteisessa tilassa tuosta vetyatomista.

Ei ole siis oikeastaan edes mielekästä kysyä mistä elektroni hiukkasena löytyy kullakin hetkellä, koska se paikan epävarmuus on samaa luokkaa kuin sen atomin koko.

Ainoa mikä on todella olemassa niin on se kolmiulotteisessa tilassa kulkeva aaltofunktio, joka kuvaa elektronia.


Ja tämä kaikki sama pätee fotoniin. Kun valo matkaa aika-avaruudessa emittoitumisen ja absortoitumisen välillä, niin se kulkee sen matkan todennäköisyysaaltona, jossa se epävarmuus sen "fotonin" paikasta on samaa luokkaa kuin sen valoaallon aallonpituus.

3 metrin radioaalloilla siis se epävarmuus sen fotonin paikasta on samaa luokkaa kuin ihmisen pituus. Eli ei ole todellakaan mielekästä puhua fotonista vaan siitä radioaallosta.

Ja se todennäköisyysaalto eli aaltofunktion amplitudin neliö kertoo sen "fotonin" paikan todennäköisyyden kullakin hetkellä. Tässä ei kuitenkaan ole mitään mieltä.


Aallot eivät ole pistemäisiä olioita, vaan niiden tilavuus käsittää sen koko aallonpituuden. Jos siis elektronin taikka fotonin paikan epävarmuus siinä aallossa on aallonpituuden luokkaa, niin on paljon mielekkäämpää puhua elektroni taikka fotoni aallosta, jonka koko on sen aallonpituuden luokkaa.

Näin tuo Heisenbergin epävarmuusperiaate fotonin ja elektronin paikan suhteen saa fysikaalisen tulkinnan.

[Märkäruuti]

3 metrin radioaalloilla siis se epävarmuus sen fotonin paikasta on samaa luokkaa kuin ihmisen pituus. Eli ei ole todellakaan mielekästä puhua fotonista vaan siitä radioaallosta.

Onko nyt mahdollista, että joku ketjussa sekoittaa Schrödingerin todennäköisyysaallon sähkämagneettisen säteilyn aallonpituuteen? Käsittääkseni kyse on aivan eri asiasta.