Pattinero kirjoitti: ↑24 Marras 2025, 18:43
Lisääntyneet avohakkuut eivät voi olla näkymättä hiilitaseen heikkenemisessä. Avohakkuu ei voi olla oikea tapa metsänhoidossa. Mutta, se on asia josta kiistellään. Jos ei ympäristöasioista ja hiilitaseista tarvitsisi huolehtia, niin avohakkuut olisivat aivan varmasti ok.
Mallinnuksen tulokset osoittivat, että harvennuksilla ei ollut merkittävää vaikutusta maaperän hiilivarastoon, mutta avohakkuut aiheuttivat selkeitä ja pitkäkestoisia muutoksia. Avohakkuu johti maaperän hiilitaseen heikkenemiseen useiden vuosikymmenten ajaksi, ja kesti 37–69 vuotta ennen kuin hiilen kertyminen saavutti tason, jolla maaperän hiilivarasto palautui hakkuuta edeltäneen kokoiseksi. Suurimmat hiilipäästölähteet avohakkuun jälkeen olivat hakkuutähteet, kuolleet juuret ja pudonneet lehdet.
Vertailtaessa hoidettuja ja hoitamattomia metsiä havaittiin, että avohakatut alueet pysyivät hiilitaseeltaan negatiivisina seuraavaan harvennukseen tai avohakkuuseen asti. Hoitamattomien metsien maaperä sen sijaan sitoi hiiltä tasaisesti koko tarkastelujakson ajan.
No on kyllä taas sellaista sontaa että oksettaa. Totta helvetissä avohakkuu poistaa hiiltä metsästä, runsaspuustoisin hetki metsän kiertoajassa. Poistuva puu on pääosin tukkipuuta, josta sahataan lautaa ja lankkua, hiilisäilyy noissa tuotteissa pitkään, sen ajan helposti jonka uuden tukkipuusukupolven kasvu ottaa aikaa hakattuun metsikköön. Kumman luulette olevan parempi, jättää metsä lahoamaan vanhuuttaan vai hakata se rakennustarpeiksi ja antaa uuden metsän sitoa hiiltä nuoruuden innolla.
Mistä noita tuonkin lainauksen tuottavia idiootteja sikiää.
Siis eihän se, ettei avohakkuita suoriteta yhdellä kerttaa, tarkoita sitä, että se metsä jätetää lahoamaan. Ja hyvä niinkin on tehdä, että siellä on niitä luonollisesti lahoaviakin puita.
Tuossa on kyse aikajänteistä, jotka ovat totta helvetissä pitkiä, jos ajatellaan sen puuston kasvua. Sen tietää lapsikin. Ja siksi se saman hiilimäärän sitoutuminen ottaa aikaa. Se, että onko tässä mielessä avohakkuilla mitään tekemistä asian kanssa onkin se kyseenalaisempi juttu. Ilman mitään uudistamista hiiltä sitoutuisi aivan varmasti vielä vähemmän.
Avohakkuiden subjektiivisista kannattajista ja suorittajista en viitsi edes sanoa, että mikä heidän kannustimensa taitaa olla. Ja se alkaa a:lla. Tässä on juttua tyypistä, jonka kannustin on aivan sama kuin avohakkuiden kannattajillakin, mutta toimintamalli on eri. Eikä se ole todellakaan ilmasto. Miksi olisi?
Etenkin Pohjois-Suomessa yhä useampi metsänomistaja on luopunut avohakkuista. Heitä on pieni mutta kasvava vähemmistö, ja usein heitä motivoi raha.
Eläköitynyt sahayrittäjä Matti Arvio seisoo omistamassaan metsässä Oulaisissa Pohjois-Pohjanmaalla.
Hän on jo pitkään hoitanut tätä metsää jatkuvapeitteisen kasvatuksen menetelmillä.
Sinne ei siis ole tehty avohakkuuta, vaikka avohakkuu on suomalaisen metsänhoidon valtavirtaa.
– Minulla ei ole ilmastosyytä. Raha on ainoa syy, joka ohjaa toimintaani.
Hän on laskenut, että ratkaisu on ollut erittäin kannattava.
Arvion mukaan hän saa pohjoispohjalaisista metsistään 20 prosenttia enemmän tuloja jatkuvapeitteisen kasvatuksen ansiosta.
Pattinero kirjoitti: ↑24 Marras 2025, 18:43
Lisääntyneet avohakkuut eivät voi olla näkymättä hiilitaseen heikkenemisessä. Avohakkuu ei voi olla oikea tapa metsänhoidossa. Mutta, se on asia josta kiistellään. Jos ei ympäristöasioista ja hiilitaseista tarvitsisi huolehtia, niin avohakkuut olisivat aivan varmasti ok.
Mallinnuksen tulokset osoittivat, että harvennuksilla ei ollut merkittävää vaikutusta maaperän hiilivarastoon, mutta avohakkuut aiheuttivat selkeitä ja pitkäkestoisia muutoksia. Avohakkuu johti maaperän hiilitaseen heikkenemiseen useiden vuosikymmenten ajaksi, ja kesti 37–69 vuotta ennen kuin hiilen kertyminen saavutti tason, jolla maaperän hiilivarasto palautui hakkuuta edeltäneen kokoiseksi. Suurimmat hiilipäästölähteet avohakkuun jälkeen olivat hakkuutähteet, kuolleet juuret ja pudonneet lehdet.
Vertailtaessa hoidettuja ja hoitamattomia metsiä havaittiin, että avohakatut alueet pysyivät hiilitaseeltaan negatiivisina seuraavaan harvennukseen tai avohakkuuseen asti. Hoitamattomien metsien maaperä sen sijaan sitoi hiiltä tasaisesti koko tarkastelujakson ajan.
No on kyllä taas sellaista sontaa että oksettaa. Totta helvetissä avohakkuu poistaa hiiltä metsästä, runsaspuustoisin hetki metsän kiertoajassa. Poistuva puu on pääosin tukkipuuta, josta sahataan lautaa ja lankkua, hiilisäilyy noissa tuotteissa pitkään, sen ajan helposti jonka uuden tukkipuusukupolven kasvu ottaa aikaa hakattuun metsikköön. Kumman luulette olevan parempi, jättää metsä lahoamaan vanhuuttaan vai hakata se rakennustarpeiksi ja antaa uuden metsän sitoa hiiltä nuoruuden innolla.
Mistä noita tuonkin lainauksen tuottavia idiootteja sikiää.
Siis eihän se, ettei avohakkuita suoriteta yhdellä kerttaa, tarkoita sitä, että se metsä jätetää lahoamaan. Ja hyvä niinkin on tehdä, että siellä on niitä luonollisesti lahoaviakin puita.
Tuossa on kyse aikajänteistä, jotka ovat totta helvetissä pitkiä, jos ajatellaan sen puuston kasvua. Sen tietää lapsikin. Ja siksi se saman hiilimäärän sitoutuminen ottaa aikaa. Se, että onko tässä mielessä avohakkuilla mitään tekemistä asian kanssa onkin se kyseenalaisempi juttu. Ilman mitään uudistamista hiiltä sitoutuisi aivan varmasti vielä vähemmän.
Avohakkuiden subjektiivisista kannattajista ja suorittajista en viitsi edes sanoa, että mikä heidän kannustimensa taitaa olla. Ja se alkaa a:lla. Tässä on juttua tyypistä, jonka kannustin on aivan sama kuin avohakkuiden kannattajillakin, mutta toimintamalli on eri. Eikä se ole todellakaan ilmasto. Miksi olisi?
Etenkin Pohjois-Suomessa yhä useampi metsänomistaja on luopunut avohakkuista. Heitä on pieni mutta kasvava vähemmistö, ja usein heitä motivoi raha.
Eläköitynyt sahayrittäjä Matti Arvio seisoo omistamassaan metsässä Oulaisissa Pohjois-Pohjanmaalla.
Hän on jo pitkään hoitanut tätä metsää jatkuvapeitteisen kasvatuksen menetelmillä.
Sinne ei siis ole tehty avohakkuuta, vaikka avohakkuu on suomalaisen metsänhoidon valtavirtaa.
– Minulla ei ole ilmastosyytä. Raha on ainoa syy, joka ohjaa toimintaani.
Hän on laskenut, että ratkaisu on ollut erittäin kannattava.
Arvion mukaan hän saa pohjoispohjalaisista metsistään 20 prosenttia enemmän tuloja jatkuvapeitteisen kasvatuksen ansiosta.
Kyse oli hiilitaseesta, ko metsän hiilitase toki hetken notkahtaa mutta hiili ei ole ilmakehässä vaan laudoissa, lankuissa, hirsissä ja rimoissa.
Taas on pilkottu asiat kokonaisuus pilaten, se millä on merkitystä ilmastoon on hihhulien mielestä ilmakehän hiilidioksidin määrä, metsäkuviokohtaisella hiilitaseella ei ole paskankaan merkitystä ilmastoon koska sieltä poistettu hiili on tallessa puutavarassa ja hakkuuaukko sitoo hiiltä kasvaessaan uutta puuta hullun lailla.
Mikä helvetin vimma suomalaisilla on ampua omaan jalkaan uudelleen ja uudelleen.
Re: Ovatko Suomen metsät päästölähde vai hiilinielu?
Lähetetty: 25 Marras 2025, 09:20
Kirjoittaja Justis
Goswell kirjoitti: ↑25 Marras 2025, 08:26
Taas on pilkottu asiat kokonaisuus pilaten, se millä on merkitystä ilmastoon on hihhulien mielestä ilmakehän hiilidioksidin määrä, metsäkuviokohtaisella hiilitaseella ei ole paskankaan merkitystä ilmastoon koska sieltä poistettu hiili on tallessa puutavarassa ja hakkuuaukko sitoo hiiltä kasvaessaan uutta puuta hullun lailla.
Juuri näin. Esitetään kaikenlaisia mallinnustutkimuksia ja sitten vielä eri asioista kun pitäisi tarkastella kokonaisuutta. Julkaistaan mallinuksia jostain maaperän hiilivarastoista joista on jotain mittauksia parilta pieneltä alalta ja sitten sovelletaan sitä kaikkiin metsiin. Näin hämmenetään tavallista tallaajaa uskomaan että tämä on kokonaisuus. Toiset puhuvat että metsät olisivat päästölähde ja saman tutkimuksen perusteella toiset sanovat että maankäyttösektori.
Siinä Luken maaperätutkimuksessa sanotaan näin
"Suurimmat hiilipäästölähteet avohakkuun jälkeen olivat hakkuutähteet, kuolleet juuret ja pudonneet lehdet."No shit Sherlock. Ratkaisu on helppo, kerätään ne kaikki hakkuutähteet pois.
Re: Ovatko Suomen metsät päästölähde vai hiilinielu?
Lähetetty: 25 Marras 2025, 09:37
Kirjoittaja Justis
Pattinero kirjoitti: ↑25 Marras 2025, 06:11
Avohakkuiden subjektiivisista kannattajista ja suorittajista en viitsi edes sanoa, että mikä heidän kannustimensa taitaa olla. Ja se alkaa a:lla. Tässä on juttua tyypistä, jonka kannustin on aivan sama kuin avohakkuiden kannattajillakin, mutta toimintamalli on eri. Eikä se ole todellakaan ilmasto. Miksi olisi?
Etenkin Pohjois-Suomessa yhä useampi metsänomistaja on luopunut avohakkuista. Heitä on pieni mutta kasvava vähemmistö, ja usein heitä motivoi raha.
Eläköitynyt sahayrittäjä Matti Arvio seisoo omistamassaan metsässä Oulaisissa Pohjois-Pohjanmaalla.
Hän on jo pitkään hoitanut tätä metsää jatkuvapeitteisen kasvatuksen menetelmillä.
Sinne ei siis ole tehty avohakkuuta, vaikka avohakkuu on suomalaisen metsänhoidon valtavirtaa.
– Minulla ei ole ilmastosyytä. Raha on ainoa syy, joka ohjaa toimintaani.
Hän on laskenut, että ratkaisu on ollut erittäin kannattava.
Arvion mukaan hän saa pohjoispohjalaisista metsistään 20 prosenttia enemmän tuloja jatkuvapeitteisen kasvatuksen ansiosta.
Re: Ovatko Suomen metsät päästölähde vai hiilinielu?
Lähetetty: 25 Marras 2025, 09:55
Kirjoittaja Justis
Pattinero kirjoitti: ↑25 Marras 2025, 06:11
Avohakkuiden subjektiivisista kannattajista ja suorittajista en viitsi edes sanoa, että mikä heidän kannustimensa taitaa olla. Ja se alkaa a:lla. Tässä on juttua tyypistä, jonka kannustin on aivan sama kuin avohakkuiden kannattajillakin, mutta toimintamalli on eri. Eikä se ole todellakaan ilmasto. Miksi olisi?
Etenkin Pohjois-Suomessa yhä useampi metsänomistaja on luopunut avohakkuista. Heitä on pieni mutta kasvava vähemmistö, ja usein heitä motivoi raha.
Eläköitynyt sahayrittäjä Matti Arvio seisoo omistamassaan metsässä Oulaisissa Pohjois-Pohjanmaalla.
Hän on jo pitkään hoitanut tätä metsää jatkuvapeitteisen kasvatuksen menetelmillä.
Sinne ei siis ole tehty avohakkuuta, vaikka avohakkuu on suomalaisen metsänhoidon valtavirtaa.
– Minulla ei ole ilmastosyytä. Raha on ainoa syy, joka ohjaa toimintaani.
Hän on laskenut, että ratkaisu on ollut erittäin kannattava.
Arvion mukaan hän saa pohjoispohjalaisista metsistään 20 prosenttia enemmän tuloja jatkuvapeitteisen kasvatuksen ansiosta.
Olen jo 25 vuotta hoitanut metsiäni ns. jatkuvapeitteisellä kasvatuksella ja isäni pitkään ennen sitä. Metsänkäyttöilmoitukseen laitettiin vain kasvatushakkuu ja sitten sovittiin ostajan kanssa että tehdään yläharvennus. Minunkin motivaattorina oli pitkälti raha mutta ei se ainoa motivaattori ollut. Sen verran on kokemusta tässä kertynyt että jos avohakkuut kiellettäisiin se olisi kyllä aivan varmaan historian typerin päätös metsälakien suhteen. Jatkuva kasvatus kun on taitolaji ja eikä se todellakaan joka paikassa onnistu, kokemusta on.
Re: Ovatko Suomen metsät päästölähde vai hiilinielu?
Goswell kirjoitti: ↑25 Marras 2025, 08:26
Taas on pilkottu asiat kokonaisuus pilaten, se millä on merkitystä ilmastoon on hihhulien mielestä ilmakehän hiilidioksidin määrä, metsäkuviokohtaisella hiilitaseella ei ole paskankaan merkitystä ilmastoon koska sieltä poistettu hiili on tallessa puutavarassa ja hakkuuaukko sitoo hiiltä kasvaessaan uutta puuta hullun lailla.
Juuri näin. Esitetään kaikenlaisia mallinnustutkimuksia ja sitten vielä eri asioista kun pitäisi tarkastella kokonaisuutta. Julkaistaan mallinuksia jostain maaperän hiilivarastoista joista on jotain mittauksia parilta pieneltä alalta ja sitten sovelletaan sitä kaikkiin metsiin. Näin hämmenetään tavallista tallaajaa uskomaan että tämä on kokonaisuus. Toiset puhuvat että metsät olisivat päästölähde ja saman tutkimuksen perusteella toiset sanovat että maankäyttösektori.
Siinä Luken maaperätutkimuksessa sanotaan näin
"Suurimmat hiilipäästölähteet avohakkuun jälkeen olivat hakkuutähteet, kuolleet juuret ja pudonneet lehdet."No shit Sherlock. Ratkaisu on helppo, kerätään ne kaikki hakkuutähteet pois.
Joo ja se hakkuutähteen lahoaminen alkaa vasta kun maa puskee jo kaikkea mahdollista joka sitoo hiiltä ja juurakot lahoaa vasta kun uusi puusukupolvi on jo pitkälti kasvamassa.
Hämmästyttää kummastutaa pientä kulkijaa tämä täydellinen typeryys joka tässäkin asiassa tässä maassa vallitsee. Taas pitää kysyä, kauanko ihmistä pitää kouluttaa että siitä saa täydellisen idiootin?
Anteeksi taas.
Re: Ovatko Suomen metsät päästölähde vai hiilinielu?
Pattinero kirjoitti: ↑24 Marras 2025, 18:43
Lisääntyneet avohakkuut eivät voi olla näkymättä hiilitaseen heikkenemisessä. Avohakkuu ei voi olla oikea tapa metsänhoidossa. Mutta, se on asia josta kiistellään. Jos ei ympäristöasioista ja hiilitaseista tarvitsisi huolehtia, niin avohakkuut olisivat aivan varmasti ok.
Mallinnuksen tulokset osoittivat, että harvennuksilla ei ollut merkittävää vaikutusta maaperän hiilivarastoon, mutta avohakkuut aiheuttivat selkeitä ja pitkäkestoisia muutoksia. Avohakkuu johti maaperän hiilitaseen heikkenemiseen useiden vuosikymmenten ajaksi, ja kesti 37–69 vuotta ennen kuin hiilen kertyminen saavutti tason, jolla maaperän hiilivarasto palautui hakkuuta edeltäneen kokoiseksi. Suurimmat hiilipäästölähteet avohakkuun jälkeen olivat hakkuutähteet, kuolleet juuret ja pudonneet lehdet.
Vertailtaessa hoidettuja ja hoitamattomia metsiä havaittiin, että avohakatut alueet pysyivät hiilitaseeltaan negatiivisina seuraavaan harvennukseen tai avohakkuuseen asti. Hoitamattomien metsien maaperä sen sijaan sitoi hiiltä tasaisesti koko tarkastelujakson ajan.
No on kyllä taas sellaista sontaa että oksettaa. Totta helvetissä avohakkuu poistaa hiiltä metsästä, runsaspuustoisin hetki metsän kiertoajassa. Poistuva puu on pääosin tukkipuuta, josta sahataan lautaa ja lankkua, hiilisäilyy noissa tuotteissa pitkään, sen ajan helposti jonka uuden tukkipuusukupolven kasvu ottaa aikaa hakattuun metsikköön. Kumman luulette olevan parempi, jättää metsä lahoamaan vanhuuttaan vai hakata se rakennustarpeiksi ja antaa uuden metsän sitoa hiiltä nuoruuden innolla.
Mistä noita tuonkin lainauksen tuottavia idiootteja sikiää.
Siis eihän se, ettei avohakkuita suoriteta yhdellä kerttaa, tarkoita sitä, että se metsä jätetää lahoamaan. Ja hyvä niinkin on tehdä, että siellä on niitä luonollisesti lahoaviakin puita.
Tuossa on kyse aikajänteistä, jotka ovat totta helvetissä pitkiä, jos ajatellaan sen puuston kasvua. Sen tietää lapsikin. Ja siksi se saman hiilimäärän sitoutuminen ottaa aikaa. Se, että onko tässä mielessä avohakkuilla mitään tekemistä asian kanssa onkin se kyseenalaisempi juttu. Ilman mitään uudistamista hiiltä sitoutuisi aivan varmasti vielä vähemmän.
Avohakkuiden subjektiivisista kannattajista ja suorittajista en viitsi edes sanoa, että mikä heidän kannustimensa taitaa olla. Ja se alkaa a:lla. Tässä on juttua tyypistä, jonka kannustin on aivan sama kuin avohakkuiden kannattajillakin, mutta toimintamalli on eri. Eikä se ole todellakaan ilmasto. Miksi olisi?
Etenkin Pohjois-Suomessa yhä useampi metsänomistaja on luopunut avohakkuista. Heitä on pieni mutta kasvava vähemmistö, ja usein heitä motivoi raha.
Eläköitynyt sahayrittäjä Matti Arvio seisoo omistamassaan metsässä Oulaisissa Pohjois-Pohjanmaalla.
Hän on jo pitkään hoitanut tätä metsää jatkuvapeitteisen kasvatuksen menetelmillä.
Sinne ei siis ole tehty avohakkuuta, vaikka avohakkuu on suomalaisen metsänhoidon valtavirtaa.
– Minulla ei ole ilmastosyytä. Raha on ainoa syy, joka ohjaa toimintaani.
Hän on laskenut, että ratkaisu on ollut erittäin kannattava.
Arvion mukaan hän saa pohjoispohjalaisista metsistään 20 prosenttia enemmän tuloja jatkuvapeitteisen kasvatuksen ansiosta.
Kyse oli hiilitaseesta, ko metsän hiilitase toki hetken notkahtaa mutta hiili ei ole ilmakehässä vaan laudoissa, lankuissa, hirsissä ja rimoissa.
Taas on pilkottu asiat kokonaisuus pilaten, se millä on merkitystä ilmastoon on hihhulien mielestä ilmakehän hiilidioksidin määrä, metsäkuviokohtaisella hiilitaseella ei ole paskankaan merkitystä ilmastoon koska sieltä poistettu hiili on tallessa puutavarassa ja hakkuuaukko sitoo hiiltä kasvaessaan uutta puuta hullun lailla.
Mikä helvetin vimma suomalaisilla on ampua omaan jalkaan uudelleen ja uudelleen.
Ei minun tietääkseni kukaan ole sitä väittänytkään, että se hiili sieltä minnekään vapautuisi. Väite perustuu tietenkin siihen, että jos koko yhteyttävä puusto hakataan kerralla, vaikuttaa se hiilitaseeseen melkoisen dramaattisesti. Tämän tietää lapsikin.
Ja jotta hakkuita edeltävä olotila saavutetaan, täytyy metsän antaa kasvaa todella kauan. Ei se sen kummempi väite ole.
Äläkä pelkää, ei kukaan sinun tuottoihisi ja metsänhoitotapoihisi ole koskemassa. Taloudelliset intressit ajavat aina edelle. Se on tullut selväksi jos joku.
Re: Ovatko Suomen metsät päästölähde vai hiilinielu?
Pattinero kirjoitti: ↑24 Marras 2025, 18:43
Lisääntyneet avohakkuut eivät voi olla näkymättä hiilitaseen heikkenemisessä. Avohakkuu ei voi olla oikea tapa metsänhoidossa. Mutta, se on asia josta kiistellään. Jos ei ympäristöasioista ja hiilitaseista tarvitsisi huolehtia, niin avohakkuut olisivat aivan varmasti ok.
Mallinnuksen tulokset osoittivat, että harvennuksilla ei ollut merkittävää vaikutusta maaperän hiilivarastoon, mutta avohakkuut aiheuttivat selkeitä ja pitkäkestoisia muutoksia. Avohakkuu johti maaperän hiilitaseen heikkenemiseen useiden vuosikymmenten ajaksi, ja kesti 37–69 vuotta ennen kuin hiilen kertyminen saavutti tason, jolla maaperän hiilivarasto palautui hakkuuta edeltäneen kokoiseksi. Suurimmat hiilipäästölähteet avohakkuun jälkeen olivat hakkuutähteet, kuolleet juuret ja pudonneet lehdet.
Vertailtaessa hoidettuja ja hoitamattomia metsiä havaittiin, että avohakatut alueet pysyivät hiilitaseeltaan negatiivisina seuraavaan harvennukseen tai avohakkuuseen asti. Hoitamattomien metsien maaperä sen sijaan sitoi hiiltä tasaisesti koko tarkastelujakson ajan.
No on kyllä taas sellaista sontaa että oksettaa. Totta helvetissä avohakkuu poistaa hiiltä metsästä, runsaspuustoisin hetki metsän kiertoajassa. Poistuva puu on pääosin tukkipuuta, josta sahataan lautaa ja lankkua, hiilisäilyy noissa tuotteissa pitkään, sen ajan helposti jonka uuden tukkipuusukupolven kasvu ottaa aikaa hakattuun metsikköön. Kumman luulette olevan parempi, jättää metsä lahoamaan vanhuuttaan vai hakata se rakennustarpeiksi ja antaa uuden metsän sitoa hiiltä nuoruuden innolla.
Mistä noita tuonkin lainauksen tuottavia idiootteja sikiää.
Siis eihän se, ettei avohakkuita suoriteta yhdellä kerttaa, tarkoita sitä, että se metsä jätetää lahoamaan. Ja hyvä niinkin on tehdä, että siellä on niitä luonollisesti lahoaviakin puita.
Tuossa on kyse aikajänteistä, jotka ovat totta helvetissä pitkiä, jos ajatellaan sen puuston kasvua. Sen tietää lapsikin. Ja siksi se saman hiilimäärän sitoutuminen ottaa aikaa. Se, että onko tässä mielessä avohakkuilla mitään tekemistä asian kanssa onkin se kyseenalaisempi juttu. Ilman mitään uudistamista hiiltä sitoutuisi aivan varmasti vielä vähemmän.
Avohakkuiden subjektiivisista kannattajista ja suorittajista en viitsi edes sanoa, että mikä heidän kannustimensa taitaa olla. Ja se alkaa a:lla. Tässä on juttua tyypistä, jonka kannustin on aivan sama kuin avohakkuiden kannattajillakin, mutta toimintamalli on eri. Eikä se ole todellakaan ilmasto. Miksi olisi?
Etenkin Pohjois-Suomessa yhä useampi metsänomistaja on luopunut avohakkuista. Heitä on pieni mutta kasvava vähemmistö, ja usein heitä motivoi raha.
Eläköitynyt sahayrittäjä Matti Arvio seisoo omistamassaan metsässä Oulaisissa Pohjois-Pohjanmaalla.
Hän on jo pitkään hoitanut tätä metsää jatkuvapeitteisen kasvatuksen menetelmillä.
Sinne ei siis ole tehty avohakkuuta, vaikka avohakkuu on suomalaisen metsänhoidon valtavirtaa.
– Minulla ei ole ilmastosyytä. Raha on ainoa syy, joka ohjaa toimintaani.
Hän on laskenut, että ratkaisu on ollut erittäin kannattava.
Arvion mukaan hän saa pohjoispohjalaisista metsistään 20 prosenttia enemmän tuloja jatkuvapeitteisen kasvatuksen ansiosta.
Kyse oli hiilitaseesta, ko metsän hiilitase toki hetken notkahtaa mutta hiili ei ole ilmakehässä vaan laudoissa, lankuissa, hirsissä ja rimoissa.
Taas on pilkottu asiat kokonaisuus pilaten, se millä on merkitystä ilmastoon on hihhulien mielestä ilmakehän hiilidioksidin määrä, metsäkuviokohtaisella hiilitaseella ei ole paskankaan merkitystä ilmastoon koska sieltä poistettu hiili on tallessa puutavarassa ja hakkuuaukko sitoo hiiltä kasvaessaan uutta puuta hullun lailla.
Mikä helvetin vimma suomalaisilla on ampua omaan jalkaan uudelleen ja uudelleen.
Ei minun tietääkseni kukaan ole sitä väittänytkään, että se hiili sieltä minnekään vapautuisi. Väite perustuu tietenkin siihen, että jos koko yhteyttävä puusto hakataan kerralla, vaikuttaa se hiilitaseeseen melkoisen dramaattisesti. Tämän tietää lapsikin.
Ja jotta hakkuita edeltävä olotila saavutetaan, täytyy metsän antaa kasvaa todella kauan. Ei se sen kummempi väite ole.
Äläkä pelkää, ei kukaan sinun tuottoihisi ja metsänhoitotapoihisi ole koskemassa. Taloudelliset intressit ajavat aina edelle. Se on tullut selväksi jos joku.
Ei Suomen metsiä olla hakkaamassa maan tasalle, vaan kyse on lähinnä siitä mikä puuston hyödyntämis % arvioidaan sopivaksi puuston kasvun suhteen, eli mitään alijäämää sen suhteen ei ole syntymässä, jolloin biomassan kokonaismäärä kasvaa nykyisellään vuosi vuodelta. Aiheseen liitetty perseilyyn tukeutuva ilmastopolitiikka on se mikä tässä tökkii.
Re: Ovatko Suomen metsät päästölähde vai hiilinielu?
Lähetetty: 25 Marras 2025, 12:44
Kirjoittaja marjatta1
Itärajalla olevat suot kannattaisi ehkä ennallistaa ja ne kuulemma ajan myötä voisivat olla hiilinieluja ja samalla hankaloittaa Venäjältä mahdollisesti rynnivät tankit....niin jotkut asiantuntijat tuntuvat fundeeraavan...
Re: Ovatko Suomen metsät päästölähde vai hiilinielu?
Lähetetty: 25 Marras 2025, 14:45
Kirjoittaja Justis
Pattinero kirjoitti: ↑25 Marras 2025, 12:29
Ei minun tietääkseni kukaan ole sitä väittänytkään, että se hiili sieltä minnekään vapautuisi.
No sitähän siinä Luken tutkimuksessa juuri väitetään.
"Avohakkuu johti maaperän hiilitaseen heikkenemiseen useiden vuosikymmenten ajaksi, ja kesti 37–69 vuotta ennen kuin hiilen kertyminen saavutti tason, jolla maaperän hiilivarasto palautui hakkuuta edeltäneen kokoiseksi."
Vai kuinka tuo pitäisi tulkita?
Re: Ovatko Suomen metsät päästölähde vai hiilinielu?
Lähetetty: 25 Marras 2025, 14:51
Kirjoittaja HuuHaata
Kissaakaan ei kiinnosta mitä ne metsät ovat. Niiden funktio on vaan kupata suomalaisten rahat oman ja muiden maiden herroille & rouville.
Re: Ovatko Suomen metsät päästölähde vai hiilinielu?
Pattinero kirjoitti: ↑25 Marras 2025, 12:29
Ei minun tietääkseni kukaan ole sitä väittänytkään, että se hiili sieltä minnekään vapautuisi.
No sitähän siinä Luken tutkimuksessa juuri väitetään.
"Avohakkuu johti maaperän hiilitaseen heikkenemiseen useiden vuosikymmenten ajaksi, ja kesti 37–69 vuotta ennen kuin hiilen kertyminen saavutti tason, jolla maaperän hiilivarasto palautui hakkuuta edeltäneen kokoiseksi."
Vai kuinka tuo pitäisi tulkita?
Ei helvetti. Totta kai se hiilitase heikkenee sillä avo-/hakkuualueella aina, koska sitä CO2 hyväkseen käyttävää kasvustoa ei ole samalla tavalla kuin ennen hakkuita oli. Juuri siksi ne uusien puiden istutukset asap ovat erittäin merkittävässä roolissa. Pelkkä hoitamaton taimikko saattaa ajaa saman asian, mutta vasta pitkän ajan kanssa sekin.
Olette aika erikoisia "metsäasiantuntijoita" kun ette tiedä, että puu kasvaa aika kauan. Siis melkein ihmisiän, tai lähes puolet siitä, voisi ajatella. Ja sinä kasvuaikana se hiilitase vasta oikenee, jos on oietakseen.
Itse ihmettelen näissä asioissa enemmän sitä, että eihän joku mänty- tai kuusimetsä ole samalla viivalla lehtimetsien kanssa näissä yhteyttämisasioissa. Ja suurimman osan vuodesta Suomen lehtipuut ovat ilman lehteä, eikä kasvuakaan tapahdu.
Siinä mielessä ajateltuna tämä kaikki on yhtä hölynpölyä hakkuiden suhteen. Mutta, se on tärkeää ettei metsiä tuhota kokonaan. Sillä olisi huonot vaikutukset aivan kaikkeen.
Re: Ovatko Suomen metsät päästölähde vai hiilinielu?
Lähetetty: 25 Marras 2025, 15:57
Kirjoittaja Molli
marjatta1 kirjoitti: ↑25 Marras 2025, 12:44
Itärajalla olevat suot kannattaisi ehkä ennallistaa ja ne kuulemma ajan myötä voisivat olla hiilinieluja ja samalla hankaloittaa Venäjältä mahdollisesti rynnivät tankit....niin jotkut asiantuntijat tuntuvat fundeeraavan...
..toinen vaihtoehto, olisi tasata soiden pH, lannoittaa ja fosfaattia,
Alkaisivat tuuppaamaan puuta = hiilinielu nopeammin.
Rohkenisin väittää..
Re: Ovatko Suomen metsät päästölähde vai hiilinielu?
Lähetetty: 25 Marras 2025, 16:35
Kirjoittaja Neutroni
Justis kirjoitti: ↑25 Marras 2025, 09:20
Siinä Luken maaperätutkimuksessa sanotaan näin
"Suurimmat hiilipäästölähteet avohakkuun jälkeen olivat hakkuutähteet, kuolleet juuret ja pudonneet lehdet."No shit Sherlock. Ratkaisu on helppo, kerätään ne kaikki hakkuutähteet pois.
Mitä sitten? Mihin kuivaan varastoon kaikki Suomen hakkuutähteet kerätään säilöön geologisiksi ajanjaksoiksi? Kuka maksaa kuljetuksen ja tuhansien vuosien varastoinnin? Jos ne poltetaan, tehdään paperiksi tai käytetään muilla tavoilla hyödyksi, hiili vapautuu ilmakehäsyklien kannalta hyvin lyhyessä ajassa.
Tuo on ilmeisesti ihan oikea ongelma, että hiilipäästöjen laskemisen mallit ovat vanhoja ja yksinkertaisia ja tutkijat eivät ole niistä yksimielisiä ja jatkavat tutkimuksiaan. Mutta niin se on aina, jos tieteellistä tietoa sovelletaan politiikassa. Tieteellisen tiedon tie hallinnollisiksi päätöksiksi kestää 50-100 vuotta.
Re: Ovatko Suomen metsät päästölähde vai hiilinielu?
Ei ole. Tuo ajatus metsistä hiilinieluna on vähän huono, koska millä tahansa luonnollisen hiilen kierron aikaväleillä metsät ovat neutraaleja. Noita lasketaan vain, kun politiikot ovat laittaneet älyttömiä aikarajoja, joiden laskennalliseen saavuttamiseen voidaan temppuilla. Pitkäaikainen hiilen sitominen vaatii, että maaperään jää orgaanista materiaalia tuhansien vuosien aikana. Mikään metsä ei toimi niin, mutta turvetta keräävä suo toimii. Suo voi olla hiilinielu, mutta metsä ei koskaan (jos ei jotain hetkellisiä keinotekoisia temppuiluja lasketa).
Se on sitten toinen asia mikä on suon kokonaiskasvihuonevaikutus. Soilla tapahtuva anaerobinen bakteeritoiminta tuottaa metaania, joka on paljon hiilidioksidia pahempi kasvihuonekaasu. Mutta sitten mennään taas niihin monimutkaisiin ilmiöihin.
