[TM] Tutkimus: Elämää maapallolla ei kaikella todennäköisyydellä pitäisi olla olemassa

[Naturalisti]

Jos kohtaamamme sivilisaatio on todella kehittynyt, sen on täytynyt ratkaista monimutkaisia ongelmia, hallita teknologiansa ja ylläpitää jonkinlaista yhteiskunnallista järjestystä. Se ei takaa moraalia, mutta viittaa ainakin kykyyn strategiseen ajatteluun. Tässä mielessä irrationaalinen tuhoaminen – ilman resurssihyötyä, ilman selkeää motiivia – olisi ristiriidassa sen kanssa, mitä kehityksestä yleensä seuraa.

Tuskin sivilisaatio tuhoaisi meitä huvikseen. Tosin siitäkään ei voi olla mitenkään varma, voihan tänne tulla jotain öykkäreitä uudisraivaajia niin kuin esim. Amerikkaan aikanaan, jotka tappavat alkuperäiskansoja ja elämänmuotoja huvikseen. Mutta vaikka on epätodennäköistä, että ne ovat kiinnostuneita juuri meidän resursseista, niillä voi olla joku tekninen motiivi käyttää meidän Aurinkokuntaa omiin tarkoituksiinsa. Ja jos ihmisen kaltaiset alkeelliset sivilisaatiot ovat yleisiä, niin ei välttämättä mitään motiivia suojella meitä tutkimuskohteiksi tai eettisistä syistä sen enempää kuin me suojelemme rakennusprojektiemme alle jääviä eliöitä.

Ehkä suurin uhka ei ole heidän intentiossaan, vaan meidän kyvyssämme tulkita sitä.

Ei kyse ole vain tulkinnasta. Suuri osa ihmisistä ei halua luopua eläimellisyydestään, vaikka ymmärtäisi intervention olevan hyväntahtoinen.

Ja kyllä – ehkä pelko ei kerro vain siitä, mitä me pelkäämme olevamme, vaan siitä, mitä me tiedämme olevamme. Jos emme luota itseemme, miten voisimme luottaa toisiin? Kohtaamisen pohdinta on siksi myös moraalinen koe: olemmeko valmiita kohtaamaan toisen – ilman että vaadimme sen olevan meidän kuvamme mukainen.

Emme tietenkään ole mitenkään valmiita tuollaisiin kohtaamisiin. Sellainen on varmasti äärettömän epätodennäköinen kenenkään elinaikana. Tuossa on vielä se ongelma, että käytännössä "ihmiskunnan" reaktioista päättäisi pieni valtioita johtava eliitti, joka on erittäin pelokas oman etuoikeutetun asemansa säilyttämisestä suhteessa muihin ihmisiin. Eivätkä he varmasti luota siihen, että alaiset eivät pettäisi lukemattomia sukupolvia simputtaneita johtajiaan, jos alienit lupaisivat reilua kohtelua. Tuollainen kohtaaminen voisi hyvin johtaa suursotiin ihmisten kesken ja siinä alienit sitten ihmettelisivät, että mikä ihmeen kosminen hullujenhuone tämä oikein on.

Joo, ymmärrän kyllä tuon siirtomaavalloitusvertauksen logiikan – ja historiallisesti se on tietenkin relevantti muistutus siitä, mihin ihmiset ovat kyenneet. Mutta en usko, että siirtomaavalloitusten aikainen ihmiskunnan sivistystaso olisi mielekäs vertailukohta sivilisaatiolle, joka kykenisi ylittämään tähtienväliset etäisyydet ja saapumaan tänne.

Sellainen kulttuuri olisi todennäköisesti ratkaissut valtavan määrän teknisiä, yhteiskunnallisia ja eksistentiaalisia haasteita. Se ei takaa moraalia, mutta viittaa ainakin siihen, että pelkkä impulsiivinen valloitusmentaliteetti ei olisi enää toimintakykyinen strategia. Tähtiensota-dystopiat ovat kiehtovia fiktiona, mutta en pidä niitä realistisina skenaarioina.

On myös hyvä huomio, että vaikka ihmiskunnan reaktioita ohjaisi pieni eliitti, se ei tarkoita, että kohtaaminen olisi automaattisesti katastrofi. Todellinen haaste ei ehkä ole heidän intentiossaan – vaan meidän kyvyssämme tulkita sitä, ja siinä, miten sisäiset jännitteemme aktivoituvat. Mutta juuri siksi tällainen kohtaaminen olisi moraalinen koe: ei vain siitä, mitä he ovat, vaan siitä, mitä me olemme valmiita olemaan.

Jos joskus kohtaaminen tapahtuu, se ei ehkä ole tekninen kriisi vaan käsitteellinen. Olemmeko valmiita näkemään toisen ilman että vaadimme sen olevan meidän kuvamme mukainen? Se on kysymys, joka koskee meitä jo nyt – ei vasta silloin.

[ID10T]

Mutta onko meillä järkevää syytä olettaa, että uhka olisi todennäköisempää kuin yhteistyön hyödyt?

Kuten sanoit, pelko vierasta älyä kohtaan kumpuaa siitä, että projisoimme omaa ajatteluamme toiseen. Me olemme kokemustemme mukaan olleet uhka toisillemme – miksi emme olisi uhka myös muille, ja miksi muut eivät olisi uhka meille? Tämä ajatus on intuitiivinen, mutta ei välttämättä rationaalinen.

Jos kohtaamamme olento on todella älykäs, sen toimintaa ei ohjaa pelkkä vaisto tai resurssinälkä, vaan kyky arvioida vaihtoehtoja, rakentaa malleja ja ennakoida seurauksia. Tällöin myös yhteistyö voi olla strategisesti järkevämpää kuin konflikti – aivan kuten ihmistenkin välillä usein on. Onko siis perusteltua olettaa, että uhka olisi todennäköisempi kuin hyöty?

Kyllä uhalle on paljon enemmän perusteita. Yhteistyöstä on varsin rajallinen hyöty eri aurinkokunnissa eläville sivilisaatioille. Kaikissa aurinkokunnissa on samat alkuaineet ja suunnattomasti materiaa, josta rakentaa vaikka mitä, joten materiaalinen kaupankäynti tuskin kannattaa kuljetuskustannuksien takia. Kehittyneempi voi ehkä välittää tietoja toiselle, mutta vähemmän kehittyneellä ei ole oikein mitään mahdollisuutta maksaa millään, mistä olisi kehittyneemmällä hyötyä. Kyseessä voi tietysti olla jonkinlainen riippuvuuden ja vasallisuhteen luominen esim. ehkäisemään uhkan muodostumista, tai sitten jonkinlainen ideologinen pyrkimys sivistää sivistymättömiä, joka ei sitten enää ole rationaalista.

En näe mitään rationaalisesti perusteltua motiivia sille, että tänne asti saapuva sivilisaatio suhtautuisi meihin tuhoisasti. Mikä sellainen motiivi voisi olla? Mitä hyötyä heille olisi meidän tuhoamisesta – varsinkin, jos heillä on jo käytössään resurssit, teknologia ja tieto, joita me emme voi tarjota?

Niin, onko heillä jo käytössään kaikki resurssit? Heillä voi olla pulaa harvinaisista maametalleista tai puhtaasta juomavedestä. Emme voi mitenkään tietää heidän motiiviaan etukäteen.

[Neutroni]

Sellainen kulttuuri olisi todennäköisesti ratkaissut valtavan määrän teknisiä, yhteiskunnallisia ja eksistentiaalisia haasteita. Se ei takaa moraalia, mutta viittaa ainakin siihen, että pelkkä impulsiivinen valloitusmentaliteetti ei olisi enää toimintakykyinen strategia. Tähtiensota-dystopiat ovat kiehtovia fiktiona, mutta en pidä niitä realistisina skenaarioina.

En puhunut valloittamisesta. En pidä tähtien välisiä sotia uskottavina, jos sodalla tarkoitetaan taistelevia armeijoita. Logistiikka on niin vaikeaa ja kallista, että jos puolustaja on lähellä samaa teknistä tasoa, hyökkääjällä ei ole mitään mahdollisuuksia. Vertaisin tuollaista tilannetta erittäin paljon kehittyneemmän lajin kohtaamiseen ennemmin vaikka ihmisten ja hyönteisten suhteeseen. Eivät ne tulijat kokisi, että me olemme heidän tasollaan ja käyttäisi keskinäisissä vuorovaikutuksissa käytettäviä moraalisääntöjä vaan olisimme heille kuin jotkut hyönteiset ja madot meille. Eivät ihmiset sodi niitä vastaan vaan tuhoavat niitä alkeellisina haittaeläiminä, joiden tietoisuudesta ei tarvitse välittää. Jos tänne tulisi jotain alieneita rakentamaan jotain, se olisi molemmille osapuolilla samantapainen tilanne, kun vaikka muurahaispesän hävitys tehtaan rakentamisen tieltä. Ei se kaivinkonekuski edes huomaa muurahaisia tai niiden pesää. Eivätkä muurahaiset tajua, että nyt joku tietoinen olento hyökkää heidän kimppuunsa.

Mutta juuri siksi tällainen kohtaaminen olisi moraalinen koe: ei vain siitä, mitä he ovat, vaan siitä, mitä me olemme valmiita olemaan.

Koe tarkoittaa jonkinlaista testiä asioista, joita oletetaan osattavan. Tuo olisi ihmisille täysin ylivoimainen haaste. Sama kuin matematiikan teoreettisen jatko-opintokurssin koe ekaluokkalaisille. Eivät he edes ymmärtäisi, että mitä heidän halutaan tekevän.

Jos joskus kohtaaminen tapahtuu, se ei ehkä ole tekninen kriisi vaan käsitteellinen. Olemmeko valmiita näkemään toisen ilman että vaadimme sen olevan meidän kuvamme mukainen? Se on kysymys, joka koskee meitä jo nyt – ei vasta silloin.

Emme ole, se on täysin selvää. Ehkä muutama prosentti yksilöistä on, mutta tuollainen suvaitsevaisuus estää yksilön etenemisen ihmisyhteisössä pohjasakasta ylöspäin, koska 95%:lle kaikki on vain eläimellistä valtapeliä, jossa oma klikki taistelee vahvan johtajan johdolla "erilaisia" vastaan.

[Neutroni]

Niin, onko heillä jo käytössään kaikki resurssit? Heillä voi olla pulaa harvinaisista maametalleista tai puhtaasta juomavedestä. Emme voi mitenkään tietää heidän motiiviaan etukäteen.

Ei voi olla pulaa kummastakaan. Maametallit eivät ole erityisen harvinaisia avaruudessa. Niillä ei vain ole rikkaita halvalla hyödynnettäviä esiintymiä Maan kuoressa. Ihmisetkin suunnittelevat jo tuollaisten metallien tuottamista asteroideilta Klubiaskikansitasolla ja tähtien väliseen siirtymiseen kykeneville asteroidien louhinta on itsestäänselvyyys.

Vety ja happi ovat vielä yleisempiä. Vedestä voi olla todellista pulaa köyhillä kehitysmaalaisilla ja keinotekoisesti luotua pulaa länsimaalaisilla, joita eliitti riistää rahastamalla veden kaltaisilla perustarpeilla, mutta ajatus, että tähtien välisellä sivilisaatiolla olisi pula vedestä on absurdi.

[ID10T]

Niin, onko heillä jo käytössään kaikki resurssit? Heillä voi olla pulaa harvinaisista maametalleista tai puhtaasta juomavedestä. Emme voi mitenkään tietää heidän motiiviaan etukäteen.

Ei voi olla pulaa kummastakaan. Maametallit eivät ole erityisen harvinaisia avaruudessa. Niillä ei vain ole rikkaita halvalla hyödynnettäviä esiintymiä Maan kuoressa. Ihmisetkin suunnittelevat jo tuollaisten metallien tuottamista asteroideilta Klubiaskikansitasolla ja tähtien väliseen siirtymiseen kykeneville asteroidien louhinta on itsestäänselvyyys.

Vety ja happi ovat vielä yleisempiä. Vedestä voi olla todellista pulaa köyhillä kehitysmaalaisilla ja keinotekoisesti luotua pulaa länsimaalaisilla, joita eliitti riistää rahastamalla veden kaltaisilla perustarpeilla, mutta ajatus, että tähtien välisellä sivilisaatiolla olisi pula vedestä on absurdi.

Pointti nyt kuitenkin oli se, että me emme voi mitenkään tietää, mistä heillä mahdollisesti on pulaa. Neitsyistä? Kirahveista? Orjista? Viimeinen lienee se todennäköisin vaihtoehto.

[Neutroni]

Pointti nyt kuitenkin oli se, että me emme voi mitenkään tietää, mistä heillä mahdollisesti on pulaa. Neitsyistä? Kirahveista? Orjista?

Emme voi tietää mitä he tarvitsevat mutta voimme tietää, että he eivä tarvitse meille arvokkaita asioita, kuten neitsyitä, kirahveja tai orjia. Meidän kalliit asiat ovat kalliita meille, koska niiden tuottaminen on meidän teknologialla hidasta ja kallista. Mutta tähtien välinen siirtyminen vaatii meidän kannalta liki maagista teknologiaa. Sellaiselle teknologialle on pakko olla erittäin halpaa tuottaa rajaton määrä kaikkea materiaa avaruuden kappaleilta. Ja sellainen teknologia voi tuottaa robotteja, jotka ovat kaikessa paljon tehokkaampia ja halvempia kuin mikään biologinen elävä olento. Sellaisilla olennoilla on epäilemättä myös bioteknologia, joka tuottaa soluviljelmillä tehokkaasti ravinnon ja hävittää biojätteet paljon tehokkaammin ja puhtaammin kuin mikään elävä olento. En pidä ajatusta, että kukaan tulee haalimaan täältä mitään materiaa tai orjuuttamaan ihmisiä edes alkeellisen uskottavana.

Jos he tarvitsevat jotain se voi olla paikka jonkinlaiselle meille käsittämättömälle laitokselle. Teleskoopille, kommunikaatiolinkille tai jollekin, jota emme pysty edes kuvittelemaan. Aurinkokuntamme voi olla esimerkiksi vähän syrjäisessä paikassa, jonka yli linninradan sivilisaatioiden kommunikaatiolinkit eivät pyyhi seuraavaan muutamaan miljoonaan vuoteen, ja siten sopiva paikka herkille havaintolaitteille. Ihmiset tai maapallo eivät ole tuossa mikään varsinainen kohde vaan kuin sammaleen peittämä kivi tietyömaalle. Sammaleet kaavitaan pois, karhukaiset, madot ja kovakuoriaiset mukana ihan huomaamatta ja kivi murskataan rakennusmateriaaliksi.

[ID10T]

Pointti nyt kuitenkin oli se, että me emme voi mitenkään tietää, mistä heillä mahdollisesti on pulaa. Neitsyistä? Kirahveista? Orjista?

Emme voi tietää mitä he tarvitsevat mutta voimme tietää, että he eivä tarvitse meille arvokkaita asioita, kuten neitsyitä, kirahveja tai orjia.

Miksi he eivät tarvitsisi orjia? Kaiken tarpeellisen omistavalle mukavuudenhaluiselle alienille orjat olisivat mukavuustekijä.

[Vän]

Tässä ketjussa tulee nyt niin paljon kiinnostavia kommentteja, että tekisi mieli vastata moneen suuntaan – mutta aika ei riitä. Niinpä tyydyn tällä erää vain täsmentämään omaa kantaani ketjun sivuilla 10 ja 11 esitettyihin näkemyksiin.

Olennaista minulle ei ole se, kuinka epätodennäköiseltä elämän synty tilastollisesti vaikuttaa, vaan se, mitä tämä keskustelu paljastaa ajattelumme taustaoletuksista. Omaksumani fiktionalismin mukaan todennäköisyyslaskenta, logiikka ja kaikki muukin rationaalisuus eivät ole a priori annettuja rakenteita, vaan kumuloitunutta empiriaa. Aivomme – kuten oletettavasti muidenkin älykkäiden olentojen ajattelumekanismit – eivät perustu algoritmisuuteen vaan heuristiseen, kokemukseen perustuvaan mallintamiseen.

Jos oletetaan, että kaikkialla universumissa vallitsevat samat luonnonlait, niin materian evoluution täytyy ensin tuottaa biologinen elämä, ja sen kautta olento, joka kykenee omaksumaan elämänsä aikana kuvitteellisia sosiaalisia yhteisöjä ja maailmanselityksiä. Näistä selityksistä empiriaan perustuva tiede lienee se, joka on kaikkien älyllisten olentojen kesken yhteisesti ymmärrettävissä – ja siksi myös kiinnostava.

Tässä valossa rationaalisuus ei ole universaali kieli siksi, että se olisi metafyysisesti tosi, vaan siksi, että se on evolutiivisesti konvergentti. Kaikki a priori -rakenteet ovat lopulta vain yleistettyä kokemusta. Ja juuri siksi uskon, että jos muualla on älyllistä elämää, se ei ole meille käsittämätöntä – vaan todennäköisesti kiinnostunut samoista tavoista ymmärtää todellisuutta kuin mekin.

Kohtaamisen pohdinta ei siis ole vain spekulatiivista viihdettä, vaan ikkuna siihen, millaisia ajattelun rakenteita evoluutio voi tuottaa – ja miten ne voivat kohdata toisensa.

Tuosta olen täysin eri mieltä. Jos rationaalisuus ei ole metafyysisesti tosi, vaan ainoastaan evolutiivisesti konvergentti, ei ole mitään syytä olettaa, että meidän rationaalisuutemme olisi ainoa evolutiivisesti konvergentti rationaalisuus. Mielestäni olisi erittäin todennäköistä, jopa lähes välttämätöntä, että tuossa tapauksessa Maan ulkopuolisen älykkyyden rationaalisuus olisi niin erilainen meidän rationaalisuudestamme, että meidän olisi mahdotonta ymmärtää toisiamme. He olisivat kiinnostuneet aivan eri tavoista ymmärtää todellisuutta kuin me.

Ymmärrän hyvin näkemyksesi, mutta haluan täsmentää omaani hieman. Kun sanon, että rationaalisuus on evolutiivisesti konvergentti, en tarkoita, että olisi vain yksi ainoa tapa olla rationaalinen. Päinvastoin – uskon, että rationaalisuuden muodot voivat vaihdella, mutta ne konvergoituvat tietyissä kohdissa, koska todellisuus toimii kaikkialla samojen luonnonlakien mukaan.

Ajattelumme ja sen sanoittaminen konvergoituvat siksi, että olemme vuorovaikutuksessa saman fysikaalisen todellisuuden kanssa. Totumme käyttämään kieltä niin, että se vastaa omaa mielenkieltämme – joka on jokaisella yksilöllä subjektiivinen. Kommunikoidessamme käännämme kaiken simultaanisti omalle mielenkielellemme. Mitään universaalia kielikykyä ei ole olemassa; pelaamme kaikki kielipelejä enemmän tai vähemmän omilla säännöillämme.

Silti kommunikaatiomme – ja sen kautta myös ajattelumme – lähenee toisiaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Tässä prosessissa syntyy yhteisiä käsitteellisiä kehyksiä, vaikka niissä säilyy aina myös diversiteettiä. Mitään metafyysisiä totuuksia ei ole olemassa. Materialistisen ontologisen realismin mukaan todellisuus on olemassa sellaisena kuin se on, käsityksistämme riippumatta. Mutta tietoteoreettisesti emme koe todellisuutta suoraan, vaan muodostamme siitä empiiristen kokemustemme mukaisia subjektiivisia representaatioita.

On tietenkin selvää, että saman alan asiantuntijoiden käsitykset voivat olla varsin lähellä toisiaan – mutta eivät koskaan täysin identtisiä. Vaikka tieteelliset teoriat pyrkivät kuvaamaan todellisuutta mahdollisimman objektiivisesti, ne ovat silti vain toiminnallisia malleja todellisuudesta – eivät itse todellisuus.

Juuri siksi ajattelen, että jos muualla on älyllistä elämää, sen tapa hahmottaa todellisuutta ei ehkä ole identtinen omamme kanssa, mutta se voi silti olla meille ymmärrettävä – koska se on syntynyt samassa maailmassa, samojen lainalaisuuksien puitteissa. Ymmärrys ei edellytä identtisiä ajattelumalleja, vaan yhteistä kosketuspintaa todellisuuteen.

Minä ymmärrän myös sinun näkemyksesi. Voin yrittää täsmentää omaa näkemystäni hieman.

Jos ajattelumme ja representaatiomme konvergoituvat, lähenevät toisiaan kommunikaation avulla ja vuorovaikutuksessa fysikaalisen todellisuuden kanssa, silloin täytyy olla olemassa jokin tosi representaatio, jota kohden me kaikki, alienit mukaan lukien, konvergoidumme. Kun kerran luonnonlait toimivat samalla tavalla kaikkialla, juuri tuo tapa on se aito oikea ja tosi representaatio. Emme ehkä koskaan pysty tietämään täsmälleen, mikä tuo tapa on, vaikka voimme konvergoitua aina vaan lähemmäksi sitä. Se tapa on kuitenkin olemassa, vaikka kukaan ei koskaan voisi tietää sitä. Jos sitä tapaa ei olisi, silloin luonnonlait eivät voisi toimia aina samalla tavalla, koska mitään tapaa ei olisi olemassa.

Toiselta kantilta katsottuna, kun sanot, että mitään metafyysisiä totuuksia ei ole olemassa, onko silloin tuo metafyysinen totuus? Minusta väite: "metafyysisiä totuuksia ei ole olemassa" on metafyysinen väite, ja jos on totta, se on metafyysinen totuus. Jos se on metafyysinen totuus, se on väärin, eikä se ole metafyysinen totuus. Tämä voi kuulostaa koululaisen saivartelulta, mutta ajatuksena on, että minusta on kummallista perustella loogisesti näkökantaa, jonka mukaan logiikka ei ole totta.

[Neutroni]

Miksi he eivät tarvitsisi orjia? Kaiken tarpeellisen omistavalle mukavuudenhaluiselle alienille orjat olisivat mukavuustekijä.

Koska biologiset olennot vaativat paljon ylläpitoa ja erityisolosuhteita, ovat energiaa tuhlailevia, tekevät virheitä ja harkitsemattomuuksia ja ovat alttiita kapinoimaan ja tuottamaan vaaraa tai vahinkoa. Sellaisella teknisellä tasolla, jolla lennetään tähtien välillä, kaikki toiminnot voidaan tehdä paremmin roboteilla. Haluaisitko sinä jotain epämääräisiä orjaolentoja nurkkiisi pyörimään, jos vaihtoehtona olisi täydellinen automaatio?

Ei kehittyneiden maiden ihmistenkään todellinen syy orjuudesta luopumiseen ollut millään tavalla moraalinen, vaan se, että teollistuminen ja maatalouden koneellistuminen toivat 1800-luvulla halvempia, tehokkaampia ja turvallisempia tapoja tehdä orjien työt. Moraaliseikat olivat sitten vain aikansa jeesustelijoiden hyvesignalointia.

[ID10T]

Miksi he eivät tarvitsisi orjia? Kaiken tarpeellisen omistavalle mukavuudenhaluiselle alienille orjat olisivat mukavuustekijä.

Koska biologiset olennot vaativat paljon ylläpitoa ja erityisolosuhteita, ovat energiaa tuhlailevia, tekevät virheitä ja harkitsemattomuuksia ja ovat alttiita kapinoimaan ja tuottamaan vaaraa tai vahinkoa. Sellaisella teknisellä tasolla, jolla lennetään tähtien välillä, kaikki toiminnot voidaan tehdä paremmin roboteilla. Haluaisitko sinä jotain epämääräisiä orjaolentoja nurkkiisi pyörimään, jos vaihtoehtona olisi täydellinen automaatio?

Orjuuttaminen tyydyttää vallanhimoa. En voi kuvitella kenenkään saavan minkäänlaista tyydytystä robotin käskyttämisestä.

[Neutroni]

Orjuuttaminen tyydyttää vallanhimoa. En voi kuvitella kenenkään saavan minkäänlaista tyydytystä robotin käskyttämisestä.

Mahtaako sivilisatio, joka ei pysty kitkemään yksilöiltään eläimellistä vallanhimoa pois, päästä ikinä öykkäröimään kotiplaneettansa ulkopuolelle. Mutta ainakin ihmisillä vallanhimon tyydytys vaatii jonkinlaista kokemusta vertaisuudesta. Harva aikuinen saa kiksejä siitä että repii siipiä ja jalkoja irti hyönteisiltä.

[ID10T]

Orjuuttaminen tyydyttää vallanhimoa. En voi kuvitella kenenkään saavan minkäänlaista tyydytystä robotin käskyttämisestä.

Mahtaako sivilisatio, joka ei pysty kitkemään yksilöiltään eläimellistä vallanhimoa pois, päästä ikinä öykkäröimään kotiplaneettansa ulkopuolelle.

Onhan ihminenkin päässyt.

[Neutroni]

Onhan ihminenkin päässyt.

Ei ole. Ei se ole öykkäröintä ja orjuutusta, että käy potkiskelemassa kiviä ja pokkuroimassa johtajiaan Kuussa. Sekin on ollut kertaluonteinen propagandatemppu, jota kukaan ei ole yrittänytkään toistaa pian vuosisataan, koska se maksaa aivan liikaa ollakseen millään edes etäisesti järjellisellä tavalla perusteltavissa. Ihmisten alkeellisista tutkimusmatkoista on kirjaimellisesti astronominen matka valloitusretkille toisien sivilisaatioiden planeetoille. Sellaisen tekniikan kehittäminen vaatii globaalia ylisukupolvista määrätietoista yhteistyötä, joka on eläimellisen kilpailuvietin varassa tempoilevalle nykyihmiselle täysin mahdoton ajatus.

Olen varma, että tähtien välinen matkailu edellyttää pelkän teknisen kehityksen lisäksi sen tekeviltä olennoilta jonkinlaista evolutiivista harppausta aivan uudelle tasolle, jossa elukoiden kotkotukset, kuten yksilön oman edun ajaminen muiden kustannuksella, jäävät taakse ja muodostuu kyky ylisukupolviseen globaaliin yhteistyöhön projekteihin, joiden aloittajat ja suurin osa myöhemmistäkään tekijöistä eivät ikinä näe valmiina. En ihmettelisi, jos se olisi se pullonkaula, joka tekee supersivilisaatioista harvinaisia tai jopa mahdottomia. Pitää muistaa, että yhtään tähtienväliseen toimintaan kykenevää sivilisaatiota ei ole koskaan havaittu (tieteen kriteerit täyttävin keinoin) eikä tiedetä onko sellaisia edes olemassa.

[ID10T]

Onhan ihminenkin päässyt.

Ei ole. Ei se ole öykkäröintä ja orjuutusta, että käy potkiskelemassa kiviä ja pokkuroimassa johtajiaan Kuussa.

Nyt siirtelet maalitolppia. Kyse oli kotiplaneetan ulkopuolella käymisestä. Ja vallanhimo riivaa ihmiskuntaa edelleen.

[Neutroni]

Nyt siirtelet maalitolppia. Kyse oli kotiplaneetan ulkopuolella käymisestä. Ja vallanhimo riivaa ihmiskuntaa edelleen.

En siirtele. Tässä on keskusteltu mahdollisen Maahan muista aurinkokunnista tulevan teknisen sivilisaation otteista ja ihmisten suhtautumisesta siihen. Ei suinkaan alkeellisen sivilisaation ensimmäisistä tutkimusmatkoista oman aurinkokuntansa taivaankappaleille. Ei niillä ole mitään valloitettavaa tai orjuutettavaa, ainakaan tässä aurinkokunnassa.