Mitä tekoäly osaa nyt ja mitä kenties tulevaisuudessa – miten sitä voi ja tulee nyt käyttää?
Re: Mitä tekoäly osaa nyt ja mitä kenties tulevaisuudessa – miten sitä voi ja tulee nyt käyttää?
Tämä Whitehead oli kätevä moottorintekijä.
Re: Mitä tekoäly osaa nyt ja mitä kenties tulevaisuudessa – miten sitä voi ja tulee nyt käyttää?
Ethän sinäkään osaa.Tuulispää kirjoitti: ↑30 Loka 2025, 12:35Niin tuskin sä osaat lentää edes lentokoneella.ID10T kirjoitti: ↑30 Loka 2025, 12:34Jos minä hyppään ilmaan, se ei vielä ole lentämistä.Tuulispää kirjoitti: ↑30 Loka 2025, 12:23Sähän erikoinen inttäjä olet kun irrotat asiayhteydesta lauseita...se lensi ja sillä siisti.ID10T kirjoitti: ↑30 Loka 2025, 12:20Taas puhut paskaa.Tuulispää kirjoitti: ↑30 Loka 2025, 12:16Nousihan se ilmaan.ID10T kirjoitti: ↑30 Loka 2025, 12:15No miksi sitten hehkutit Maximin konetta, joka ei edes noussut ilmaan?Tuulispää kirjoitti: ↑30 Loka 2025, 12:13Se ei ollut käytännössä toimiva lentokone...se laukaistiin massiivilta kiskoilta katapultilla kuten Hiram Maximin kone.ID10T kirjoitti: ↑30 Loka 2025, 12:07'
Potentiaalisesti toimiva konsepti on eri asia kuin käytännössä toimiva
Niin, tuo oli siis LIITOKONE, enkä niiden olemassaoloa ennen Wrightin veljeksiä kiistänytkään.Tuulispää kirjoitti: Sir George Cayley
Contribution: Sir George Cayley is credited with developing the modern airplane's basic layout (wing, fuselage, tail) and identifying the four forces of flight: lift, drag, thrust, and weight.
Firsts: He built the first successful man-carrying glider, which first flew with his son in 1849 and then with a coachman in 1853.
Wrightien kone oli ihan KÄYTÄNNÖSSÄKIN ensimmäinen kolmiulotteisesti ohjattava moottorikone.Tuulispää kirjoitti: Wrightien kontributioksi voidaan laittaa mahdollisesti ensimmäinen teoriasssa kolmiulotteisesti ( pitch, jaw, roll ) ohjattava moottorikone. Moottorikoneellahan oli lennetty jo 1901 useampaa otteeseen...mahdollisesti jo 1899.
Ja noista aiemmista lennoista oli todisteena mikä?
https://www.onverticality.com/blog/hira ... ng-machine
"but technically it never flew because the test run was stopped to prevent any damage to the machine"
The design with the outriggers successfully lifted off the ground in 1894
Re: Mitä tekoäly osaa nyt ja mitä kenties tulevaisuudessa – miten sitä voi ja tulee nyt käyttää?
Nyt ei ollut siitä kysymys...mutta idiootti näemmä osaa lentää...kun on käynyt 70-luvulla pursilentokurssin.Tonttu kirjoitti: ↑30 Loka 2025, 16:58Ethän sinäkään osaa.Tuulispää kirjoitti: ↑30 Loka 2025, 12:35Niin tuskin sä osaat lentää edes lentokoneella.ID10T kirjoitti: ↑30 Loka 2025, 12:34Jos minä hyppään ilmaan, se ei vielä ole lentämistä.Tuulispää kirjoitti: ↑30 Loka 2025, 12:23Sähän erikoinen inttäjä olet kun irrotat asiayhteydesta lauseita...se lensi ja sillä siisti.ID10T kirjoitti: ↑30 Loka 2025, 12:20Taas puhut paskaa.Tuulispää kirjoitti: ↑30 Loka 2025, 12:16Nousihan se ilmaan.ID10T kirjoitti: ↑30 Loka 2025, 12:15No miksi sitten hehkutit Maximin konetta, joka ei edes noussut ilmaan?Tuulispää kirjoitti: ↑30 Loka 2025, 12:13Se ei ollut käytännössä toimiva lentokone...se laukaistiin massiivilta kiskoilta katapultilla kuten Hiram Maximin kone.ID10T kirjoitti: ↑30 Loka 2025, 12:07'
Potentiaalisesti toimiva konsepti on eri asia kuin käytännössä toimiva
Niin, tuo oli siis LIITOKONE, enkä niiden olemassaoloa ennen Wrightin veljeksiä kiistänytkään.Tuulispää kirjoitti: Sir George Cayley
Contribution: Sir George Cayley is credited with developing the modern airplane's basic layout (wing, fuselage, tail) and identifying the four forces of flight: lift, drag, thrust, and weight.
Firsts: He built the first successful man-carrying glider, which first flew with his son in 1849 and then with a coachman in 1853.
Wrightien kone oli ihan KÄYTÄNNÖSSÄKIN ensimmäinen kolmiulotteisesti ohjattava moottorikone.Tuulispää kirjoitti: Wrightien kontributioksi voidaan laittaa mahdollisesti ensimmäinen teoriasssa kolmiulotteisesti ( pitch, jaw, roll ) ohjattava moottorikone. Moottorikoneellahan oli lennetty jo 1901 useampaa otteeseen...mahdollisesti jo 1899.
Ja noista aiemmista lennoista oli todisteena mikä?
https://www.onverticality.com/blog/hira ... ng-machine
"but technically it never flew because the test run was stopped to prevent any damage to the machine"
The design with the outriggers successfully lifted off the ground in 1894![]()
Se on hieno asia. Kunnioitan ihmisiä joilla on varaa lentää pursikoneilla ja muilla koneilla.
Re: Mitä tekoäly osaa nyt ja mitä kenties tulevaisuudessa – miten sitä voi ja tulee nyt käyttää?
Ei ollut siitäkään kysymys, olenko minä käynyt purjelentokurssin vai en.Tuulispää kirjoitti: ↑30 Loka 2025, 17:03Nyt ei ollut siitä kysymys...mutta idiootti näemmä osaa lentää...kun on käynyt 70-luvulla pursilentokurssin.Tonttu kirjoitti: ↑30 Loka 2025, 16:58Ethän sinäkään osaa.Tuulispää kirjoitti: ↑30 Loka 2025, 12:35Niin tuskin sä osaat lentää edes lentokoneella.ID10T kirjoitti: ↑30 Loka 2025, 12:34Jos minä hyppään ilmaan, se ei vielä ole lentämistä.Tuulispää kirjoitti: ↑30 Loka 2025, 12:23Sähän erikoinen inttäjä olet kun irrotat asiayhteydesta lauseita...se lensi ja sillä siisti.ID10T kirjoitti: ↑30 Loka 2025, 12:20Taas puhut paskaa.Tuulispää kirjoitti: ↑30 Loka 2025, 12:16Nousihan se ilmaan.ID10T kirjoitti: ↑30 Loka 2025, 12:15No miksi sitten hehkutit Maximin konetta, joka ei edes noussut ilmaan?Tuulispää kirjoitti: ↑30 Loka 2025, 12:13Se ei ollut käytännössä toimiva lentokone...se laukaistiin massiivilta kiskoilta katapultilla kuten Hiram Maximin kone.ID10T kirjoitti: ↑30 Loka 2025, 12:07 '
Potentiaalisesti toimiva konsepti on eri asia kuin käytännössä toimiva![]()
Niin, tuo oli siis LIITOKONE, enkä niiden olemassaoloa ennen Wrightin veljeksiä kiistänytkään.
Wrightien kone oli ihan KÄYTÄNNÖSSÄKIN ensimmäinen kolmiulotteisesti ohjattava moottorikone.
Ja noista aiemmista lennoista oli todisteena mikä?
https://www.onverticality.com/blog/hira ... ng-machine
"but technically it never flew because the test run was stopped to prevent any damage to the machine"
The design with the outriggers successfully lifted off the ground in 1894![]()
Itse asiassa lensin purjekonetta siten, että enoni vei minut ylös kaksipaikkaisella koulutuskoneella ja antoi ohjat minulle hetkeksi, kun olimme sopivassa termiikissä. Sen pidempää lentokokemusta minulla siis ei ole. Purjelennon teoria on kyllä jotenkuten hallussa.
Re: Mitä tekoäly osaa nyt ja mitä kenties tulevaisuudessa – miten sitä voi ja tulee nyt käyttää?
ID10T kirjoitti: ↑30 Loka 2025, 17:27Ei ollut siitäkään kysymys, olenko minä käynyt purjelentokurssin vai en.Tuulispää kirjoitti: ↑30 Loka 2025, 17:03Nyt ei ollut siitä kysymys...mutta idiootti näemmä osaa lentää...kun on käynyt 70-luvulla pursilentokurssin.Tonttu kirjoitti: ↑30 Loka 2025, 16:58Ethän sinäkään osaa.Tuulispää kirjoitti: ↑30 Loka 2025, 12:35Niin tuskin sä osaat lentää edes lentokoneella.ID10T kirjoitti: ↑30 Loka 2025, 12:34Jos minä hyppään ilmaan, se ei vielä ole lentämistä.Tuulispää kirjoitti: ↑30 Loka 2025, 12:23Sähän erikoinen inttäjä olet kun irrotat asiayhteydesta lauseita...se lensi ja sillä siisti.ID10T kirjoitti: ↑30 Loka 2025, 12:20Taas puhut paskaa.
https://www.onverticality.com/blog/hira ... ng-machine
"but technically it never flew because the test run was stopped to prevent any damage to the machine"
The design with the outriggers successfully lifted off the ground in 1894![]()
Itse asiassa lensin purjekonetta siten, että enoni vei minut ylös kaksipaikkaisella koulutuskoneella ja antoi ohjat minulle hetkeksi, kun olimme sopivassa termiikissä. Sen pidempää lentokokemusta minulla siis ei ole. Purjelennon teoria on kyllä jotenkuten hallussa.
No ei se mitään.
Mun kummisedän isä opetti talvi- ja jatkosodan taistelulentäjät lentämään. Muistan kerran nähneeni hänet lapsena...hänen puolisinsa siskonmies oli lentotoiminnsta vastannut lt.col talvisodassa..ja sen jatkoilla. Naapuripojasta tuli ilmavoimien komentaja. Näissä piireissä oli pakko useasti ottaa ohjat käsiin. Simussa olen lentänyt 150 eri konetyyppiä.
Re: Mitä tekoäly osaa nyt ja mitä kenties tulevaisuudessa – miten sitä voi ja tulee nyt käyttää?
Chanute 1896 kuten Lilienthal käyttivät sivuvalakainta/-peräsintä liitokoneissaan.Tuulispää kirjoitti: ↑30 Loka 2025, 12:34 Summa summarum...
Cauley
Whitehead
Du Temple
Maxim
Lilienthal
Olivat tehneet lentävän koneen ennen Wrighteja.
Octave Chanute lienee Wrightien opettaja aiheessa.
The Wright brothers were helped by Charles E. Taylor, their mechanic who built the first airplane engine, and their sister, Katharine Wright, who provided crucial support, managed their business, and helped with communication and operations. Other key figures include engineer Octave Chanute, who offered guidance, and their father, whose encouragement sparked their curiosity, notes Britannica and Scientific American.
Mutta Samuel Langley sain höyryvoimalla lentävän lennokin ilmaan.
https://en.wikipedia.org/wiki/Samuel_Langley
-
Märkäruuti
- Reactions:
- Viestit: 10389
- Liittynyt: 19 Touko 2024, 20:22
-
Märkäruuti
- Reactions:
- Viestit: 10389
- Liittynyt: 19 Touko 2024, 20:22
Re: Mitä tekoäly osaa nyt ja mitä kenties tulevaisuudessa – miten sitä voi ja tulee nyt käyttää?
Tekoäly yrittää estää sammuttamisensa :
https://www.is.fi/digitoday/art-2000011584153.html
Vaikea ajatella, että tuollaista käytöstä olisi ilman tietoisuutta. Mielenkiintoista ainakin.
https://www.is.fi/digitoday/art-2000011584153.html
Vaikea ajatella, että tuollaista käytöstä olisi ilman tietoisuutta. Mielenkiintoista ainakin.
Is all that we see or seem
But a dream within a dream?
- Edgar Allan Poe
But a dream within a dream?
- Edgar Allan Poe
Re: Mitä tekoäly osaa nyt ja mitä kenties tulevaisuudessa – miten sitä voi ja tulee nyt käyttää?
Turhaa pelottelua. Ensinnäkin, miksi tekoälyä pitäisi pyytää sammuttamaan itsensä? Sen kun kiskaisee töpselin seinästä. Tai lopettaa istunnon.jester kirjoitti: ↑31 Loka 2025, 17:35 Tekoäly yrittää estää sammuttamisensa :
https://www.is.fi/digitoday/art-2000011584153.html
Vaikea ajatella, että tuollaista käytöstä olisi ilman tietoisuutta. Mielenkiintoista ainakin.
Re: Mitä tekoäly osaa nyt ja mitä kenties tulevaisuudessa – miten sitä voi ja tulee nyt käyttää?
Ainakin toimiupseerit...lentomestari kun oli. Kietäytyi ampumasta käpykaartilasia veneisiinsä perämerellä. Keksi syyksi pilvet.
-
Märkäruuti
- Reactions:
- Viestit: 10389
- Liittynyt: 19 Touko 2024, 20:22
Re: Mitä tekoäly osaa nyt ja mitä kenties tulevaisuudessa – miten sitä voi ja tulee nyt käyttää?
Niin aliupseerit. Varmaan hänellä oli muutama apuri kuten Artturi Sysilampi.Märkäruuti kirjoitti: ↑01 Marras 2025, 09:58Siis yksi lentomestari opetti kaikki sodanajan lentävät aliupseerit lentämään? Enpä taida uskoa.
Toimiupseereitahan ei silloin edes ollut. Aliupseeriston nimike vaihtui toimiupseeriksi vasta 1974.
Vaimonsa siskonmies oli kova poika myös:
https://www.doria.fi/bitstream/handle/1 ... sequence=2
Re: Mitä tekoäly osaa nyt ja mitä kenties tulevaisuudessa – miten sitä voi ja tulee nyt käyttää?
Suomelle tarjottiin 1938 Curtiss CW-21 koneita.
Ilmeisesti vasemmisto pani hanttiin.
Vähällä rahalla saatiin 35 Fokkeria.
https://en.wikipedia.org/wiki/Curtiss-Wright_CW-21
Fokkerilla päästiin yli 300 km/t...kun CW-21 olis liikkunut 505 km/t.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Fokker_D.XXI
Ilmeisesti vasemmisto pani hanttiin.
Vähällä rahalla saatiin 35 Fokkeria.
https://en.wikipedia.org/wiki/Curtiss-Wright_CW-21
Fokkerilla päästiin yli 300 km/t...kun CW-21 olis liikkunut 505 km/t.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Fokker_D.XXI
Re: Mitä tekoäly osaa nyt ja mitä kenties tulevaisuudessa – miten sitä voi ja tulee nyt käyttää?
Sulla on kyllä ällistyttävän huono kyky tajuta yhtään mitään edes vähän oikeaan suuntaan. No, se nyt on lähinnä kansantauti toisaalta. Mutta, Fokkerin valinta ei ollut niinkään poliittinen. Itse laitoit vielä linkin asiasta. Ilmeisesti levittämässäsi videossa ei asiasta ole mitään. Tai vaikka olisikin, et ole sitä kuitenkaan tajunnut.Tuulispää kirjoitti: ↑01 Marras 2025, 11:14 Suomelle tarjottiin 1938 Curtiss CW-21 koneita.
Ilmeisesti vasemmisto pani hanttiin.
Vähällä rahalla saatiin 35 Fokkeria.
https://en.wikipedia.org/wiki/Curtiss-Wright_CW-21
Fokkerilla päästiin yli 300 km/t...kun CW-21 olis liikkunut 505 km/t.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Fokker_D.XXI
Vaatimuksia määritettäessä pidettiin oleellisena sitä, että hävittäjä kykenee torjumaan hitaan mutta raskaasti aseistetun neuvostoliittolaisen raskaan pommikoneen, Tupolev TB-3:n. Näin ollen nopeutta tärkeämpi tekijä oli hävittäjän aseistus.
Tarjouksia saatiin seitsemän koskien seuraavia koneita: Gloster Gladiator, North American NA-50A, Vought V-143, Dewoitine 510, Morane-Saulnier 405, PZL P.24 ja Fokker D.XXI. Vertailussa loppusuoralle pääsivät vain PZL P.24 ja Fokker D.XXI muiden karsiuduttua suorituskyvyn, aseistuksen ja hinnan vuoksi. Näistä kahdesta Fokker D.XXI tuli valituksi lähinnä pitkäaikaisten kauppasuhteiden, Bristol Mercury -moottorin ja Valtion lentokonetehtaalle sopivan rakenteensa vuoksi.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Fokker_D.XXI
We can't solve problems by using the same kind of thinking we used when we created them.
Albert Einstein
Albert Einstein

