ID10T kirjoitti: ↑30 Loka 2025, 11:52
Se oli miehittämätön, mikä on aika olennaista.
Eli mikä tässäkään on uutta sinun osaltasi?
Lentokone on juurikin 1849 keksitty ja koelennetty...useamman ihmisen toimesta...siis potentiaalisesti toimiva lentolaite konseptina.
'
Potentiaalisesti toimiva konsepti on eri asia kuin käytännössä toimiva
Tuulispää kirjoitti:
Sir George Cayley
Contribution: Sir George Cayley is credited with developing the modern airplane's basic layout (wing, fuselage, tail) and identifying the four forces of flight: lift, drag, thrust, and weight.
Firsts: He built the first successful man-carrying glider, which first flew with his son in 1849 and then with a coachman in 1853.
Niin, tuo oli siis LIITOKONE, enkä niiden olemassaoloa ennen Wrightin veljeksiä kiistänytkään.
Tuulispää kirjoitti:
Wrightien kontributioksi voidaan laittaa mahdollisesti ensimmäinen teoriasssa kolmiulotteisesti ( pitch, jaw, roll ) ohjattava moottorikone. Moottorikoneellahan oli lennetty jo 1901 useampaa otteeseen...mahdollisesti jo 1899.
Wrightien kone oli ihan KÄYTÄNNÖSSÄKIN ensimmäinen kolmiulotteisesti ohjattava moottorikone.
Ja noista aiemmista lennoista oli todisteena mikä?
Se ei ollut käytännössä toimiva lentokone...se laukaistiin massiivilta kiskoilta katapultilla kuten Hiram Maximin kone.
No miksi sitten hehkutit Maximin konetta, joka ei edes noussut ilmaan?
Lentokone on juurikin 1849 keksitty ja koelennetty...useamman ihmisen toimesta...siis potentiaalisesti toimiva lentolaite konseptina.
'
Potentiaalisesti toimiva konsepti on eri asia kuin käytännössä toimiva
Tuulispää kirjoitti:
Sir George Cayley
Contribution: Sir George Cayley is credited with developing the modern airplane's basic layout (wing, fuselage, tail) and identifying the four forces of flight: lift, drag, thrust, and weight.
Firsts: He built the first successful man-carrying glider, which first flew with his son in 1849 and then with a coachman in 1853.
Niin, tuo oli siis LIITOKONE, enkä niiden olemassaoloa ennen Wrightin veljeksiä kiistänytkään.
Tuulispää kirjoitti:
Wrightien kontributioksi voidaan laittaa mahdollisesti ensimmäinen teoriasssa kolmiulotteisesti ( pitch, jaw, roll ) ohjattava moottorikone. Moottorikoneellahan oli lennetty jo 1901 useampaa otteeseen...mahdollisesti jo 1899.
Wrightien kone oli ihan KÄYTÄNNÖSSÄKIN ensimmäinen kolmiulotteisesti ohjattava moottorikone.
Ja noista aiemmista lennoista oli todisteena mikä?
Se ei ollut käytännössä toimiva lentokone...se laukaistiin massiivilta kiskoilta katapultilla kuten Hiram Maximin kone.
No miksi sitten hehkutit Maximin konetta, joka ei edes noussut ilmaan?
"but technically it never flew because the test run was stopped to prevent any damage to the machine"
Sähän erikoinen inttäjä olet kun irrotat asiayhteydesta lauseita...se lensi ja sillä siisti.
The design with the outriggers successfully lifted off the ground in 1894
Jos minä hyppään ilmaan, se ei vielä ole lentämistä.
Niin tuskin sä osaat lentää edes lentokoneella.
Ethän sinäkään osaa.
Nyt ei ollut siitä kysymys...mutta idiootti näemmä osaa lentää...kun on käynyt 70-luvulla pursilentokurssin.
Ei ollut siitäkään kysymys, olenko minä käynyt purjelentokurssin vai en.
Itse asiassa lensin purjekonetta siten, että enoni vei minut ylös kaksipaikkaisella koulutuskoneella ja antoi ohjat minulle hetkeksi, kun olimme sopivassa termiikissä. Sen pidempää lentokokemusta minulla siis ei ole. Purjelennon teoria on kyllä jotenkuten hallussa.
Re: Mitä tekoäly osaa nyt ja mitä kenties tulevaisuudessa – miten sitä voi ja tulee nyt käyttää?
"but technically it never flew because the test run was stopped to prevent any damage to the machine"
Sähän erikoinen inttäjä olet kun irrotat asiayhteydesta lauseita...se lensi ja sillä siisti.
The design with the outriggers successfully lifted off the ground in 1894
Jos minä hyppään ilmaan, se ei vielä ole lentämistä.
Niin tuskin sä osaat lentää edes lentokoneella.
Ethän sinäkään osaa.
Nyt ei ollut siitä kysymys...mutta idiootti näemmä osaa lentää...kun on käynyt 70-luvulla pursilentokurssin.
Ei ollut siitäkään kysymys, olenko minä käynyt purjelentokurssin vai en.
Itse asiassa lensin purjekonetta siten, että enoni vei minut ylös kaksipaikkaisella koulutuskoneella ja antoi ohjat minulle hetkeksi, kun olimme sopivassa termiikissä. Sen pidempää lentokokemusta minulla siis ei ole. Purjelennon teoria on kyllä jotenkuten hallussa.
No ei se mitään.
Mun kummisedän isä opetti talvi- ja jatkosodan taistelulentäjät lentämään. Muistan kerran nähneeni hänet lapsena...hänen puolisinsa siskonmies oli lentotoiminnsta vastannut lt.col talvisodassa..ja sen jatkoilla. Naapuripojasta tuli ilmavoimien komentaja. Näissä piireissä oli pakko useasti ottaa ohjat käsiin. Simussa olen lentänyt 150 eri konetyyppiä.
Re: Mitä tekoäly osaa nyt ja mitä kenties tulevaisuudessa – miten sitä voi ja tulee nyt käyttää?
Lähetetty: 31 Loka 2025, 10:02
Kirjoittaja Tuulispää
Tuulispää kirjoitti: ↑30 Loka 2025, 12:34
Summa summarum...
Cauley
Whitehead
Du Temple
Maxim
Lilienthal
Olivat tehneet lentävän koneen ennen Wrighteja.
Octave Chanute lienee Wrightien opettaja aiheessa.
The Wright brothers were helped by Charles E. Taylor, their mechanic who built the first airplane engine, and their sister, Katharine Wright, who provided crucial support, managed their business, and helped with communication and operations. Other key figures include engineer Octave Chanute, who offered guidance, and their father, whose encouragement sparked their curiosity, notes Britannica and Scientific American.
Chanute 1896 kuten Lilienthal käyttivät sivuvalakainta/-peräsintä liitokoneissaan.
Chanute_hangglider.jpg (18.29 KiB) Katsottu 228 kertaa
Mutta Samuel Langley sain höyryvoimalla lentävän lennokin ilmaan.
Tuulispää kirjoitti: ↑31 Loka 2025, 06:55
Mun kummisedän isä opetti talvi- ja jatkosodan taistelulentäjät lentämään.
Kaikkiko?
Ainakin toimiupseerit...lentomestari kun oli. Kietäytyi ampumasta käpykaartilasia veneisiinsä perämerellä. Keksi syyksi pilvet.
Re: Mitä tekoäly osaa nyt ja mitä kenties tulevaisuudessa – miten sitä voi ja tulee nyt käyttää?
Lähetetty: 01 Marras 2025, 09:58
Kirjoittaja Märkäruuti
Tuulispää kirjoitti: ↑01 Marras 2025, 07:54
Ainakin toimiupseerit...lentomestari kun oli.
Siis yksi lentomestari opetti kaikki sodanajan lentävät aliupseerit lentämään? Enpä taida uskoa.
Toimiupseereitahan ei silloin edes ollut. Aliupseeriston nimike vaihtui toimiupseeriksi vasta 1974.
Re: Mitä tekoäly osaa nyt ja mitä kenties tulevaisuudessa – miten sitä voi ja tulee nyt käyttää?
Tuulispää kirjoitti: ↑01 Marras 2025, 07:54
Ainakin toimiupseerit...lentomestari kun oli.
Siis yksi lentomestari opetti kaikki sodanajan lentävät aliupseerit lentämään? Enpä taida uskoa.
Toimiupseereitahan ei silloin edes ollut. Aliupseeriston nimike vaihtui toimiupseeriksi vasta 1974.
Niin aliupseerit. Varmaan hänellä oli muutama apuri kuten Artturi Sysilampi.
Sulla on kyllä ällistyttävän huono kyky tajuta yhtään mitään edes vähän oikeaan suuntaan. No, se nyt on lähinnä kansantauti toisaalta. Mutta, Fokkerin valinta ei ollut niinkään poliittinen. Itse laitoit vielä linkin asiasta. Ilmeisesti levittämässäsi videossa ei asiasta ole mitään. Tai vaikka olisikin, et ole sitä kuitenkaan tajunnut.
Vaatimuksia määritettäessä pidettiin oleellisena sitä, että hävittäjä kykenee torjumaan hitaan mutta raskaasti aseistetun neuvostoliittolaisen raskaan pommikoneen, Tupolev TB-3:n. Näin ollen nopeutta tärkeämpi tekijä oli hävittäjän aseistus.
Tarjouksia saatiin seitsemän koskien seuraavia koneita: Gloster Gladiator, North American NA-50A, Vought V-143, Dewoitine 510, Morane-Saulnier 405, PZL P.24 ja Fokker D.XXI. Vertailussa loppusuoralle pääsivät vain PZL P.24 ja Fokker D.XXI muiden karsiuduttua suorituskyvyn, aseistuksen ja hinnan vuoksi. Näistä kahdesta Fokker D.XXI tuli valituksi lähinnä pitkäaikaisten kauppasuhteiden, Bristol Mercury -moottorin ja Valtion lentokonetehtaalle sopivan rakenteensa vuoksi.
Niin, tuo oli siis LIITOKONE, enkä niiden olemassaoloa ennen Wrightin veljeksiä kiistänytkään.Tuulispää kirjoitti: Sir George Cayley
