Tiedepalsta.fi

siili suhonen kirjoitti: ↑11 Joulu 2024, 15:12

ID10T kirjoitti: ↑10 Joulu 2024, 15:17

siili suhonen kirjoitti: ↑10 Joulu 2024, 15:11

ID10T kirjoitti: ↑10 Joulu 2024, 15:00

siili suhonen kirjoitti: ↑10 Joulu 2024, 14:52

ID10T kirjoitti: ↑09 Joulu 2024, 14:39

siili suhonen kirjoitti: ↑09 Joulu 2024, 14:28

ID10T kirjoitti: ↑09 Joulu 2024, 14:08

siili suhonen kirjoitti: ↑09 Joulu 2024, 14:02

ID10T kirjoitti: ↑09 Joulu 2024, 13:56
Kultuurit elävät. Missään päin maailmaa ei ole selkeää yhtenäiskulttuuria (ehkä Amazonin viidakkoheimoja lukuunottamatta), vaan kulttuuri on aina sekoitus jostain omasta ja jostain lainatusta.

Miten niin "vieläkään"? Nettiaika on silmänräpäys ihmiskunnan historiassa.

Mitä tarkoitit tuolla vastauksellasi että netti on poistanut maiden väliset rajat? Mihin se liittyi esittämäni kontekstissa?

Juuri sitä, että maantiede ei määrittele enää kulttuuria. Esim. Japanilainen Manga -kulttuuri ja Korealainen K-pop ovat suosittuja Suomessa, vaikka välimatkaa ei juuri enempää voisi olla.

siili suhonen kirjoitti:

Kultuurit elävät. Missään päin maailmaa ei ole selkeää yhtenäiskulttuuria (ehkä Amazonin viidakkoheimoja lukuunottamatta), vaan kulttuuri on aina sekoitus jostain omasta ja jostain lainatusta.

Liittyykö tämä jollain tavalla tuohon esittämääni, että suurin yksittäinen kultturien ja tapojen syntymiseen ja muokkautumiseen vaikuttava tekijä on ollut maantiede vai mikä tässä on pointtina?

Leikitkö oikeasti ymmärtämätöntä, vai oletko sitä oikeasti? Et sitä paitsi aiemmin puhunut kulttuurien syntymisestä, vaan niiden leviämisestä ja kehittymisestä.

Aivan aivan. Juu tosiaan eri asioista puhuttiin. Minä puhuin kulttuureista isolla K:lla ehkä enemmänkin miten usakonnot tai muut instituutiota ja tavat havaita ympäröivää maailmaa ovat syntyneet. Vrt. invidualistinen vs. kollektiivinen jne. Sinä puhuit enemmän näistä pinnallisuuksista. My bad.

Kaikki kulttuuri on määritelmällisesti kollektiivista.

Höpsis. Et ehkä nyt täysin ymmärrää mistä puhutaan. Länsimainen kulttuuri esmes. on huomattavasti invidualistisempaa kuin itä-aasialainen kulttuuri jossa kollektiivi puolestaan saa huomattavasti isomman painotuksen. Näitä on ihan tutkittukin.

Höpsistä vaan itsellesi. Kulttuuri on aina sidoksissa johonkin ihmisryhmään. Siksi se on kollektiivista. Tarkoitat ilmeisesti itsekkyyttä?

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kulttuuri

wikipedia kirjoitti: Kulttuurilla on monia toisiinsa liittyviä merkityksiä:

- Yhteisön tai koko ihmiskunnan henkisten ja aineellisten saavutusten kokonaisuus: tässä merkityksessä käytetään myös sanaa sivistys.
- Arkeologinen kulttuuri: arkeologisen aineiston tyyppien avulla määriteltävä esihistoriallisen ajan kansa.
- Yhteiskuntatutkimuksen näkökulmasta: erottelujen järjestelmä, jonka avulla ihminen luokittelee ympäristöä, arvottaa itseään ja muita sekä rakentaa identiteettiä.
- Jaettujen asenteiden, arvojen, tavoitteiden ja käytäntöjen kokoelma, joka on luonteenomainen instituutiolle, organisaatiolle, ihmisryhmälle tai yhteiskunnalle.

Tuosta perehtymään jos kiinnostaa kun et selkeästi tosiaan ymmärrä mitä invidualistisella kulttuurilla tarkoitetaan
https://en.wikipedia.org/wiki/Individualistic_culture

"prioritization or emphasis of the individual over the entire group"

Eli kyse on itsekkyyydestä, mikä ei silti tarkoita, etteikö se olisi MYÖS kollektiivista.

" In individualistic cultures, people are motivated by their own preference and viewpoints"

People are motivated tarkoittaa ihmisRYHMÄÄ.

Niin. Kulttuuri koskee ihmisryhmiä ei yhtä ihmistä. Ihan oikeassa olet. Hienoa jos vihdoin ymmärsit myös mitä tarkoittaa invidualistinen kulttuuri. Noin sitä opitaan.

Ei minulla individualistisen kulttuurin suhteen epäselvyyttä ollutkaan, sinä vaan et meinannut ymmärtää kulttuurin kollektiivisuutta.

siili suhonen kirjoitti: ↑11 Joulu 2024, 15:15

Prometheus kirjoitti: ↑10 Joulu 2024, 22:29

Märkäruuti kirjoitti: ↑08 Joulu 2024, 23:50

Jalo Arkkivalo kirjoitti: ↑08 Joulu 2024, 21:59 On tämä saatana työmaa, voi jumalauta

Nyt tuntuu, että olen osallistumassa himmeäkuuppien kokoontumisajoihin.

Et ole ainoa.

Kun edes selviin kysymyksiin saisi selkeät rehelliset vastaukset jotta keskustelu etenisi, mutta ei meinaa onnistua. Varsinkaan uskovaisilta.

Et todellakaan ole. Täällä saamme kuulla uskovaisita miten hermostolla ei ole mitään tekmistä musitojen mieleen nousemisen kanssa mutta emme saa keskustelua eteenpäin vieviä rehellisiä vastauksia että miten nuo muistot syntyvät jos eivät hermoston toiminnasta. Sormeni osoittaa sinua IDIOT! Senkin hihhuli.

Etköhän sinä meistä teistinä ole se hihhuli.

siili suhonen kirjoitti: ↑11 Joulu 2024, 15:09

ID10T kirjoitti: ↑10 Joulu 2024, 15:08

siili suhonen kirjoitti: ↑10 Joulu 2024, 14:58

ID10T kirjoitti: ↑09 Joulu 2024, 14:01

siili suhonen kirjoitti: ↑09 Joulu 2024, 13:44

ID10T kirjoitti: ↑09 Joulu 2024, 13:22

Naturalisti kirjoitti: ↑09 Joulu 2024, 13:06

ID10T kirjoitti: ↑09 Joulu 2024, 11:32

Naturalisti kirjoitti: ↑09 Joulu 2024, 11:22

ID10T kirjoitti: ↑09 Joulu 2024, 08:54
Memeettinen naturalismi on jossain määrin huuhaata juuri subjektiivisuutensa takia. Memeettisen naturalismin ilmentymiä kun on tällä hetkellä rapiat 8 miljardia, jokaisella omamme.

Google ei myöskään tunne koko käsitettä ja englanninkielisenäkin löysin ainoastaan termin memetics, mikä lienee lähinnä memeettistä naturalismia.

Miksi se, että jokaisen aivot tuottavat oman subjektiivisen käsityksen todellisuudesta on huuhaata? Miten se, että näitä käsityksiä on tällä hetkellä rapiat 8 miljardia, jokaisella omamme, vaikuttaa asiaan? Väitätkö itse, että meillä olisi joku kollektiivinen suoraan yhteisesti jaettua käsitys? Eihän meidän silloin tarvitsisi kiistellä, koska ajattelisimme identtisellä tavalla.

Memeettinen naturalismi on sikäli huuhaata, että naturalismi tieteenfilosofiana pyrkii rajaamaan kohdealuetta. Memeettisessä naturalismissa rajana on vain mielikuvitus.

En myöskään väitä, että meillä olisi kollektiivista tietoisuutta. Jos olisi, kykenisimme lukemaan toistemme ajatuksia.

Naturalisti kirjoitti:
Osaatko osoittaa seuraavassa memeettisen naturalismin kuvauksessa jotakin kritisoitavaa?

Juurihan minä kritisoin, koko käsite on kökkö ja yleistää liikaa.

Naturalismi pyrkii selittämään kaiken olevan osaksi materiaalista todellisuutta. Mentaalisen selittäminen materiaalisesti on olut ongelmallista. Memeettisen naturalismin mukaan mielen ja mielensisältöjen (meemien) olemassaolo on neuraalisen prosessien käynnissä olemista.

Mielestäni jako liskoaivoihin ja meemikoneeseen on lievästi sanottuna yksinkertaistus.

Tosiasiallisempi kuvaus asiaintilasta on jotta interoseptiivinen hermosto tuo viestejä kehon isäisestä tilasta ja aivojen luoma tulkinta näiden tilojen merkityksestä organismin tulevaisuuden näkymille sitten määrittelee mitä koemme, havaitsemme ajattelemme ja millaisia motorisia toimintoja kehomme suorittaa.

Tässä syyllistyt siihen, että koet aivotoiminnan jotenkin utilitaristisena, mitä se ei suinkaan ole. Ihminen ajattelee paljon asioita myös puhtaasti huvin vuoksi, eivätkä kaikki ajatukset ole johdettavissa hermoston viesteistä tai johda mihinkään motoriseen toimintaan.

Kukaan ei ole sanonut että kaikki ajatukset johtaisivat motoriseen toimintaan.

Älä pillastu. Kunhan totesin, ettei kaikki ajatustoiminta johda motoriseen toimintaan.

siili suhonen kirjoitti:

eivätkä kaikki ajatukset ole johdettavissa hermoston viesteistä

Ahaa. Tämä olikin uutta tietoa. Mistäs ne ajatukset syntyvät jos eivät hermoston toiminnasta? Pyhä henkikö ne synnyttää?

Jos muistan yht'äkkiä vitsin, jonka haluan kertoa muille, miten se liittyy hermostoni toimintaan?

siili suhonen kirjoitti:

Ihminen ajattelee paljon asioita myös puhtaasti huvin vuoksi

Annatko esimerkin ja kerrotko miten tämä huvitustunteen generoima ajattelu on ristiriidassa esittämäni kanssa? Ja mukavaa toki olisi jos esittäisit oman näkemyksesi ajatusten, tunteiden syntymekanismeista kun tämä tieteellinen näkemys ei sinulle ilmeisesti kelpaa?

Jos et ymmärrä, niin minkä minä sille mahdan.

Mutta otettakoon nyt tuo vitsin kertominen jälleen esimerkiksi.

Liittyy sillä tavalla että tietyn hermoston osan on aktivoiduttava jotta tuo muisto voisi ylipäätään nousta tajuntaasi. Tietyn heromoston osan on myös aktivoiduttava jotta tajuntaasi syntyisi tuo halun tunne joka motivoi sinua vitsin kertomiseen. Ja jos sitten lopulta kerrot tuon vitsin niin täytyypi veilä aktioivutua sen osan hermostoa joka kykenee kertomaan vaadittavat motoriset tominnot käynnyistämään.
Se aktivoituvatko nuo vitsin muistamiseen vaadittavat hermoston osat riippuvat sitten edellen monista tekijöistä. Ympäristöstä tulevasta syötteestä, kehon homeostaattisesta tilasta jne.
Mielelläni kuulisin sinun vaihtoehtoisen teorian siitä miten tuo vitsin muistaminen ja siihen liittyvä halu kokemukseesi nousevat jos siihen tosiaan ei hermosto liity millään tavalla?
Ymmärrän kyllä jos et kehtaa. Olemmehan sentään tiedepalstalla ja tuo oma käsityksesi asiasta on ilmeisesti aika suoraan hihhulilandiasta?

Jos et ymmärrä, niin minkä minä sille mahdan.

Esimerkiksi kertomalla missä tuossa oli mielestäsi ristiriita ja avaamalla omaa näkemystäsi siitä miten tuo muisto vitsistä ja halun tunne syntyvät jos hermostolla ei ole asian kanssa mitään tekemistä, mahtaisit paljonkin. Mutta ei taida olla tulossa.

Aivot ovat sikäli mielenkiintoinen elin, että ne ovat muusta ruumiista erillinen yksikkö. Onhan kaulasta alaspäin halvaantuneellakin aivotoimintaa hyvinkin vilkkaana, vaikka aivot eivät saa juuri minkäänlaisia hermoärsykkeitä muualta kehosta ja kehon homeostaattisen tilankin suhteen aivot ovat silloin melko tietämättömiä.

Eikö tietoisuus siis voisi toimia autonomisesti ilman ulkoisia ärsykkeitä? Siirrettiinhän apinan pääkin toiselle apinalle vuonna 1970 (https://www.is.fi/tiede/art-2000000885156.html). Apina ei ollut päänsiirron jälkeen täysin toimintakykyinen, mutta selvisi elossa kuitenkin 9 päivää, ennen kuin hylkimisreaktiot lamaannuttivat sen immuunijärjestelmän. Nykyinen lääketiede saisi luultavasti parempaa tulosta aikaan, ellei päänsiirto olisi eettisesti kuuma peruna.

Aivot eivät myöskään ole itsessään varsinaisesti hermo, vaan elin, joka vastaanottaa ja välittää hermoimpulsseja. Aivot eivät siis näe, kuule, maista, haista tai tunne mitään, vaan ne ainoastaan tulkitsevat aistielimien niille lähettämiä impulsseja. Tähän perustuu myös aistien korvaaminen teknisillä apuvälineillä (https://eagleman.com/science/sensory-substitution/).

Vastaus ei varmaankaan sinua tyydytä, mutta ajatukseni on siis edelleen se, että ihminen voisi ajatella ajatuksia ihan spontaanistikin, ilman sen kummempaa syytä tai ärsykettä. Tiedän, että oletan paljon ja tiedän vähän, mutta sama tilanne lienee meillä kaikilla. Tuskin palstalla neurobiologian asiantuntijoita kuitenkaan lienee? Eivätkä asiantuntijatkaa osaa esim. selittää, mikä synnyttää tietoisuuden.