Yksityinen sektori kustantaa julkisen sektorin?

[Naturalisti]

Poimin taas vain pari asiaa kommentoitavaksi.

Koska kierrämme kehää "MMT-teesien" ympärillä, en enää kommentoi niitä.

Vastauksia yksittäisiin huomioihisi

- Alankomaiden työttömyysaste: Alhainen työttömyys ei johdu valuuttajärjestelmästä yksin, vaan monista tekijöistä: työmarkkinarakenteista, koulutuksesta, väestörakenteesta, investointitasosta. MMT ei väitä, että oma valuutta takaa automaattisesti matalan työttömyyden — vaan että se antaa välineet reagoida joustavammin.

Aivan, MMT ei ole avain onneen, sitähän minä olen tässä yrittänyt koko ajan sanoa. Jopa euroalueen sisällä on huomattavia eroja työttömyysasteessa.

Valuuttajärjestelmää tärkeämpänä pitäisin elinkeinorakenteen vakautta.

- Omanin ja Qatarin verotus: Vaikka tuloveroa ei ole, näissä maissa on muita verotuksen muotoja ja valtava luonnonvarapohja, joka korvaa verotulojen tarpeen. MMT ei väitä, että verotus olisi aina välttämätöntä — vaan että se on yksi tapa hallita inflaatiota ja ylläpitää valuutan kysyntää.

USA:ssa on mittavat luonnonvarat, se on viennin arvossa mitattuna 4. suurin öljynviejämaa. Norja on sijalla 7, mutta silti siellä (kuten USA:ssakin) on tuloverotus.

- Tuloverotus ei ole “luonnollinen” osa yhteiskuntaa — se on poliittinen ratkaisu, joka voi olla tarpeellinen tai ei, riippuen resurssien jakautumisesta.

Kyllä jonkinlainen verotus on julkisen talouden elinehto, ellei valtiolla ole jotain hyvin vakaata tulonlähdettä, kuten öljytuloja.

- Valuuttajärjestelmä ei ole ikuinen — se voi muuttua, kuten Bretton Woodsin jälkeen tapahtui.

Tätä en kiistäkään, vaihdon välineenä voi olla mitä tahansa, oravannahkojakin.

- Työttömyys ei ole väistämätön ilmiö — se on seuraus siitä, miten työ ja rahoitus järjestetään.

Kyllä työttömyys on välttämätön ilmiö, jos työtä ja/tai rahoitusta ei ole.

Jatkossa meitä uhkaa automaation ja tekoälyn lisääntyneen käytön takia uudenlainen ongelma; työtä ei ole, vaikka rahoitus löytyisikin.

Kiitos jatkosta — nyt ollaan keskustelun ytimessä. Olet aivan oikeassa: työttömyys syntyy, jos ei ole työtä tai rahoitusta. Mutta juuri tässä kohtaa modernin rahateorian (MMT) ja nykyjärjestelmän välinen ero tulee näkyviin.

MMT-järjestelmä vs. nykykäytäntö

Nykyisessä järjestelmässä:
- Valtio kerää ensin verotuloja tai ottaa lainaa
- Näillä varoilla se rahoittaa menonsa
- Jos verotulot eivät riitä, valtio lainaa pankeilta ja maksaa korkoa

MMT:n mukaisessa järjestelmässä:
- Valtio voi rahoittaa menonsa laskemalla rahaa kiertoon keskuspankin kautta
- Sen ei tarvitse ensin kerätä rahaa verotuksella
- Verotusta käytetään inflaation hallintaan: poistamaan rahaa kierrosta, kun talous käy ylikierroksilla

Tämä ei tarkoita rajatonta rahan luontia, vaan sitä, että rahan luonti ja verotus erotetaan toisistaan:

- Rahan luonti = resurssien aktivointi
- Verotus = ostovoiman säätely ja inflaation torjunta

Työtakuujärjestelmä: resurssien ohjaamisen väline

MMT:n logiikassa valtio ja kunnat voivat aina palkata työhaluisia osallistumaan yhteiskunnallisiin kehittämishankkeisiin, kunhan reaaliset resurssit (työvoima, materiaali, energia) ovat käytettävissä.

Työtakuujärjestelmä ei ole tempputyöllistämistä, vaan pysyvä rakenne, joka aktivoituu silloin, kun yksityinen sektori ei työllistä riittävästi. Tehtävät voivat olla esimerkiksi:

- hoiva- ja ympäristöpalveluita
- kulttuuri- ja yhteisötoimintaa
- paikallisia infrastruktuurihankkeita
- yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa

Työtakuujärjestelmä toimii myös ratkaisuna automaation ja tekoälyn aiheuttamaan työmarkkinamurrokseen. Kun perinteiset työt vähenevät, yhteiskunnallinen työtakuuyksikkö voi suunnitella ja toteuttaa uusia tehtäviä, jotka eivät ole markkinakelpoisia mutta ovat yhteiskunnallisesti hyödyllisiä. Tästä muodostuu elinvoiman kehittämisyksikkö, ei pelkkä työllistämistoimisto.

Ammattitaidon kehittäminen ja kouluttautuminen uusiin tehtäviin on keskeinen osa työtakuujärjestelmää. Se voidaan ottaa käyttöön myös silloin, kun yritykset joutuvat toteuttamaan rakennemuutoksia turvatakseen toimintansa ja henkilöstön työllisyyden jatkumisen.

Kunta- ja valtionhallintoon kehitteillä olevat hallintorakenteet — kuten TE-uudistus ja elinvoimakeskukset — tulisi muuttaa todellisiksi työtakuuperiaatteen mukaisiksi elinvoiman kehittämiskeskuksiksi, jotka eivät vain hallinnoi, vaan ohjaavat resursseja aktiivisesti. Samaan organisaatioon voi sisältyä myös oppilaitosyhteistyö (työpaikka koulutus), yrityshautomotoiminta ja uusien yritysten käynnistämisen tukeminen.

Rahareformi: rahoituskuplien ehkäisy ja demokraattinen rahanluonti

Nykyisessä liikepankkijärjestelmässä:
- Pankit luovat rahaa kirjanpidollisesti tyhjästä myöntämällä lainoja
- Ne perivät korkoa luomastaan rahasta
- Tämä luo velkariippuvuutta ja toistuvia rahoituskuplia
- Kun kupla puhkeaa, valtio joutuu pelastamaan järjestelmän — ja veronmaksajat maksavat laskun

Rahareformi muuttaisi tämän:
- Vain keskuspankki saisi luoda uutta rahaa
- Pankit voisivat myöntää lainoja vain jo olemassa olevasta rahasta
- Valtio ei olisi pakotettu lainaamaan pankeilta, vaan voisi luoda tarvitsemansa rahat itse — korottomasti

Tämä ei ole taikaseinä, vaan vastuullinen rahanluonti yhteiskunnan tarpeisiin, ei yksityisen voitontavoittelun ehdoilla.

[Pattinero]

Jatkossa meitä uhkaa automaation ja tekoälyn lisääntyneen käytön takia uudenlainen ongelma; työtä ei ole, vaikka rahoitus löytyisikin.

Tuossa komentissa on yksinkertaistettuna se mitä kohti olemme vauhdilla menossa.

Tällä hetkellä elämme aikoja, jossa eliitti vielä kärvistelee faktoja vastaan suojaten omaa persettään viimeiseen asti. Pian sekin muuttuu mahdottomaksi, koska pikkuhiljaa, ja yhä kiihtyvällä vauhdilla niiden ylihintaisten pikkutollojen hommat vähenevät, ja loppuvat kokonaan.

Suurin osa ylihintaisista julkisen puolen työntekijöiden tekemistä hommista on jo nyt korvattavissa tekoälyllä ja muulla automaatiolla. Ja siten tulee myös tapahtumaan. Työttömyydestä tulee paljon nykyistä yleisempää ja suoranainen normi. Kohta työssäkäyvä on jo todellinen ihme, jota muut kummastelevat.

Eikä tämä ole todellakaan mitään pessimismiä vaan täyttä realismia. Pessimisti ajattelee asian niin, että siitä kaikesta seuraa dystopia. Ja kyllä realistikin sen tajuaa, että dystopian välttäminen ei tule olemaan helppoa, jos sitä nyt edes välttää voi. Ja tuskin voi.

[Neutroni]

Tällä hetkellä elämme aikoja, jossa eliitti vielä kärvistelee faktoja vastaan suojaten omaa persettään viimeiseen asti. Pian sekin muuttuu mahdottomaksi, koska pikkuhiljaa, ja yhä kiihtyvällä vauhdilla niiden ylihintaisten pikkutollojen hommat vähenevät, ja loppuvat kokonaan.

Suurin osa ylihintaisista julkisen puolen työntekijöiden tekemistä hommista on jo nyt korvattavissa tekoälyllä ja muulla automaatiolla. Ja siten tulee myös tapahtumaan. Työttömyydestä tulee paljon nykyistä yleisempää ja suoranainen normi. Kohta työssäkäyvä on jo todellinen ihme, jota muut kummastelevat.

Eikä tämä ole todellakaan mitään pessimismiä vaan täyttä realismia. Pessimisti ajattelee asian niin, että siitä kaikesta seuraa dystopia. Ja kyllä realistikin sen tajuaa, että dystopian välttäminen ei tule olemaan helppoa, jos sitä nyt edes välttää voi. Ja tuskin voi.

Ovatko ihmiset koskaan onnistuneet ratkomaan noin massiivista ennenkokematonta kriisiä ilman sotimista? Sanokaa pessimistiksi jos haluatte, mutta en näe muuta mahdollisuutta. Tuossa käy niin, että oikea eliitti, se todellisuudesta vieraantunut raharikkaiden joukko, joka kahmii voitot automaatiosta, heittää sen hyväpalkkaisen wannabe-eliitin bussin alle ahneuksissaan. Nykyinen järjestys perustuu siihen, että tuo toimelias, älykäs ja organisointikykyinen porukka pidetään eliitin puolella antamalla sen verran rahaa ja turvallisuuden tunnetta, että voivat kokea paremmuutta työkarjaan verrattuna.

Ylipalkattu julkinen tyhjäntoimittaja on eliitille sikäli parempi kuin vaikka hyväpalkkainen teollisuuden johtaja tai asiantuntija, että se laiskistaa, passivoi ja saa pysymään eliitin palvelijana. Julkinen tyhjäntoimittaja ei ole perustamassa omaa firmaa ja pyrkimässä eliitiksi eliitin paikalle läheskään niin usein kuin menestyvän ja rahakkaan yritysuran luoja. Kun tuon wannabe-eliitin asema viedään, tuo porukka kääntyy eliittiä vastaan ja se pystyy organisoimaan laillista ja laitonta kapinointia ihan eri tavalla kuin aina päähän potkitut duunarit. Sieltä löytyy viekkaat rikollispomot, julmat terroristijohtajat ja karismaatiset oppositiopoliitikot, jos se on heille ainoa tie parempaan asemaan.

[ID10T]

Tällä hetkellä elämme aikoja, jossa eliitti vielä kärvistelee faktoja vastaan suojaten omaa persettään viimeiseen asti. Pian sekin muuttuu mahdottomaksi, koska pikkuhiljaa, ja yhä kiihtyvällä vauhdilla niiden ylihintaisten pikkutollojen hommat vähenevät, ja loppuvat kokonaan.

Suurin osa ylihintaisista julkisen puolen työntekijöiden tekemistä hommista on jo nyt korvattavissa tekoälyllä ja muulla automaatiolla. Ja siten tulee myös tapahtumaan. Työttömyydestä tulee paljon nykyistä yleisempää ja suoranainen normi. Kohta työssäkäyvä on jo todellinen ihme, jota muut kummastelevat.

Eikä tämä ole todellakaan mitään pessimismiä vaan täyttä realismia. Pessimisti ajattelee asian niin, että siitä kaikesta seuraa dystopia. Ja kyllä realistikin sen tajuaa, että dystopian välttäminen ei tule olemaan helppoa, jos sitä nyt edes välttää voi. Ja tuskin voi.

Tuossa käy niin, että oikea eliitti, se todellisuudesta vieraantunut raharikkaiden joukko, joka kahmii voitot automaatiosta, heittää sen hyväpalkkaisen wannabe-eliitin bussin alle ahneuksissaan.

Ongelma on se, että mistä sillä automaatiolla voittoja kahmitaan, kun valtaosa kansasta on maksukyvytöntä? Oleiluyhteiskunta tuhoutuu omaan mahdottomuuteensa.

[Neutroni]

Ongelma on se, että mistä sillä automaatiolla voittoja kahmitaan, kun valtaosa kansasta on maksukyvytöntä? Oleiluyhteiskunta tuhoutuu omaan mahdottomuuteensa.

Tuo tulee olemaan toinen ongelma mitä raha ja voitot tarkoittavat sellaisessa yhteiskunnassa, jossa suurin osa ihmisistä saa vain absoluuttisen minimin ilman mitään mahdollisuutta parantaa asemaansa työtä tekemällä tai muuten. Jossain vaiheessa talouskupla puhkeaa ja rikkaat ihmettelevät mitä teemme kaikella krääsällä, jota automaatio suoltaa miljardien tarpeisiin, mutta vain muutamalla miljoonalla on "varaa" ostaa niitä.

Mutta ei tuo eliitin hullua vimmaa hillitse. Vaikka suurin osa heistä varmaan jollain tiedon tasolla ymmärtää tilanteen, jokainen yrittää vain voittaa kilpailijansa tällä kvartaalilla ja miettiä yhdessä isompia ongelmia "sitten myöhemmin". Kukaan heistä ei tule tekemään "minä tulen toimeen hieman vähemmällä juuri nyt, tästä kvartaalista alkaen" -peliliikettä koskaan.

[ID10T]

Ongelma on se, että mistä sillä automaatiolla voittoja kahmitaan, kun valtaosa kansasta on maksukyvytöntä? Oleiluyhteiskunta tuhoutuu omaan mahdottomuuteensa.

Tuo tulee olemaan toinen ongelma mitä raha ja voitot tarkoittavat sellaisessa yhteiskunnassa, jossa suurin osa ihmisistä saa vain absoluuttisen minimin ilman mitään mahdollisuutta parantaa asemaansa työtä tekemällä tai muuten. Jossain vaiheessa talouskupla puhkeaa ja rikkaat ihmettelevät mitä teemme kaikella krääsällä, jota automaatio suoltaa miljardien tarpeisiin, mutta vain muutamalla miljoonalla on "varaa" ostaa niitä.

Mutta ei tuo eliitin hullua vimmaa hillitse. Vaikka suurin osa heistä varmaan jollain tiedon tasolla ymmärtää tilanteen, jokainen yrittää vain voittaa kilpailijansa tällä kvartaalilla ja miettiä yhdessä isompia ongelmia "sitten myöhemmin". Kukaan heistä ei tule tekemään "minä tulen toimeen hieman vähemmällä juuri nyt, tästä kvartaalista alkaen" -peliliikettä koskaan.

“You may delay, but time will not.”
― Benjamin Franklin

Sopii minusta tilanteeseen hyvin.

[Neutroni]

Oleiluyhteiskunta tuhoutuu omaan mahdottomuuteensa.

Ei välttämättä, jos sen toteuttamiseen olisi eliitillä aito halu. Nyt ei ole, kun he kokevat osana ylemmyyttään alempien simputtamisen ja hyväksikäytön, muttä väitän, että suurin osa, perstuntumalta ehkä 90 %, ihmisistä olisi laitostettavissa verraten helposti passiivisiksi oleilijoiksi. Heille pitäisi vain tarjota perustoimeentulo, turvallisuudentunne ja vähän viihdettä, esim. tietokonepelejä, TV-ohjelmia tai mahdolisuus hoitaa pientä puutarhaa, askarrella käsitöitä ym. pientä. Oikeaa merkitykselliseksi koettua toimintaa vaativista ehkä noin 10 %:sta suurin osa voitaisiin työllistää johonkin yhteisön kannalta järkevään ja antaa hieman taloudellista bonusta. Ei niin paljoa, että se motivoisi ihmisiä kilpailemaan työpaikoista, vaan motiivi työhön pitäisi olla se, että ei vaan saa oltua tekemättä mitään minkä kokee yhteisön kannalta hyödylliseksi. Se eliitti, kilpailuhaluisin ja vallanhimoisin pari prosenttia, olisi ongelmallisin porukka tuossa systeemissä, mutta osalle voisi olla vaikka jotain vaarallisia ja järjettömiä kilpailuja viettiensä tyydyttämiseen (se voisi toimia myös viihteenä 90% laitoskarjalle) ja jonkinlainen mielenterveystoiminta voisi hoitaa ne, jotka haluavat vain istua nojatuolissa määräilemässä muita.

[Naturalisti]

Poimin taas vain pari asiaa kommentoitavaksi.

Joo, etkä reagoinut tähän vastsukseen enää ollenkaan ( viewtopic.php?p=394590#p394590)

Oikaisin siinä näihin kommentteihin sisältyvät virheelliset väitteet.

- Tuloverotus ei ole “luonnollinen” osa yhteiskuntaa — se on poliittinen ratkaisu, joka voi olla tarpeellinen tai ei, riippuen resurssien jakautumisesta.

Kyllä jonkinlainen verotus on julkisen talouden elinehto, ellei valtiolla ole jotain hyvin vakaata tulonlähdettä, kuten öljytuloja.

- Valuuttajärjestelmä ei ole ikuinen — se voi muuttua, kuten Bretton Woodsin jälkeen tapahtui.

Tätä en kiistäkään, vaihdon välineenä voi olla mitä tahansa, oravannahkojakin.

- Työttömyys ei ole väistämätön ilmiö — se on seuraus siitä, miten työ ja rahoitus järjestetään.

Kyllä työttömyys on välttämätön ilmiö, jos työtä ja/tai rahoitusta ei ole.

Jatkossa meitä uhkaa automaation ja tekoälyn lisääntyneen käytön takia uudenlainen ongelma; työtä ei ole, vaikka rahoitus löytyisikin.

Kiitos kuitenkin tästä kommentista, vaikka et siihen vastannut — ja hyvä että nostat esiin automaation ja tekoälyn vaikutukset, koska juuri niiden myötä työtakuumallin merkitys korostuu entisestään.

MMT ja työtakuun logiikka automaatioajassa

Kuten aiemmin jo totesin:

> "Työtakuujärjestelmä toimii myös ratkaisuna automaation ja tekoälyn aiheuttamaan työmarkkinamurrokseen. Kun perinteiset työt vähenevät, yhteiskunnallinen työtakuuyksikkö voi suunnitella ja toteuttaa uusia tehtäviä, jotka eivät ole markkinakelpoisia mutta ovat yhteiskunnallisesti hyödyllisiä."

Tässä ajatus ei ole se, että vanhat duunit korvataan rutiinilla, vaan että yhteiskunta kehittää uusia rooleja ja toimintamalleja, jotka lisäävät osallisuutta, hyvinvointia ja resilienssiä.

Tekoälymurroksen synnyttämä "ongelma"

Huomiosi oli aiheellinen:

> “Jatkossa meitä uhkaa automaation ja tekoälyn lisääntyneen käytön takia uudenlainen ongelma; työtä ei ole, vaikka rahoitus löytyisikin.”

Tämä on todellinen haaste, jos kiinnymme vanhaan ajatukseen siitä, että "työ" tarkoittaa vain sellaista työtä, josta joku maksaa suoraan palkkaa.

Työtakuumallin idea on muuttaa tätä paradigmaa:
- Se laajentaa käsitystä työstä → mukaan lukien hoiva, paikallinen kulttuuri, ekosysteemipalvelut, yhteisöinfra.
- Se siirtää painopisteen osallisuuteen ja tarkoitukseen, ei pelkkään tuottavuuteen.

MMT: rahoituksen ei tarvitse tulla verotuksesta

Nykyjärjestelmässä julkiset menot rahoitetaan pääosin tuloveroilla, jolloin:
- Menojen kasvu vaatii veronkorotuksia tai velkaa
- Työttömyysratkaisut jäävät joko tukitoimen tai leikkurin varaan

MMT-mallissa:
- Valtio voi rahoittaa omat menonsa keskuspankin kautta laskemalla rahaa kiertoon
- Inflaatiota säädellään verotuksella — mutta verotuksen painopiste voidaan siirtää pääomiin ja varallisuuteen

Tämä tarkoittaa, että:
- Valtio ei ole riippuvainen yksilöiden tuloveroista
- Työtakuumalli voidaan rahoittaa ilman työssäkäyvien rasittamista
- Pääomien verottaminen toimii myös tasausmekanismina → samalla torjutaan varallisuuserojen kasvua

Työtakuujärjestelmä elinvoiman kehittämiseksi

Työtakuuyksikkö ei ole "työllistämistoimisto", vaan:
- rakenteellinen osa kunta- ja valtionhallintoa
- alusta, jossa kehitetään uutta työtä yhteiskunnan tarpeisiin
- yhteistyökumppani yksityisen sektorin ja kolmannen sektorin kanssa

Sen rooli voisi olla:
- paikallinen elinvoiman kehittämiskeskus
- tukipilari rakennemuutoksissa
- ennakoija ja uudelleenkouluttaja automaatioajan yhteiskunnassa

Vapaa-ajan lisääminen — palkkaa alentamatta

Automaatio vapauttaa aikaa — ja se voidaan jakaa yhteisesti:
- Lyhyempi työviikko
- Kunnallisesti organisoidut elinvoimahankkeet, joihin voi osallistua
- Työtakuumallin kautta jokaiselle mielekästä tekemistä, myös osa-aikaisesti

Tämä ei vähennä hyvinvointia — vaan vahvistaa sitä, jos rahoitus ja resurssien ohjaus tehdään uudella logiikalla.

[ID10T]

Poimin taas vain pari asiaa kommentoitavaksi.

Joo, etkä reagoinut tähän vastsukseen enää ollenkaan ( viewtopic.php?p=394590#p394590)

En reagoinut, koska toistat samoja teesejä uudestaan ja uudestaan.

Huomiosi oli aiheellinen:

> “Jatkossa meitä uhkaa automaation ja tekoälyn lisääntyneen käytön takia uudenlainen ongelma; työtä ei ole, vaikka rahoitus löytyisikin.”

Tämä on todellinen haaste, jos kiinnymme vanhaan ajatukseen siitä, että "työ" tarkoittaa vain sellaista työtä, josta joku maksaa suoraan palkkaa.

Muunlaista työtä ei käsittääkseni ole, ja monelle työnteon tärkein motivaattori on nimenomaan palkka.

Joku viisas on todennut, että jos työnteko olisi hauskaa, herrat tekisivät kaiken työn itse.

Työtakuumallin idea on muuttaa tätä paradigmaa:
- Se laajentaa käsitystä työstä → mukaan lukien hoiva, paikallinen kulttuuri, ekosysteemipalvelut, yhteisöinfra.
- Se siirtää painopisteen osallisuuteen ja tarkoitukseen, ei pelkkään tuottavuuteen.

Työn tarkoitus on tuottaa tekijälleen korvausta.

Hoivatyö, paikallinen kulttuurityö, ekosysteemipalvelut ja yhteisöinfraan liittyvä työ, ne ovat kaikki TYÖTÄ.

Loppu oli taas vanhan toistoa.

[Naturalisti]

Poimin taas vain pari asiaa kommentoitavaksi.

Joo, etkä reagoinut tähän vastsukseen enää ollenkaan ( viewtopic.php?p=394590#p394590)

En reagoinut, koska toistat samoja teesejä uudestaan ja uudestaan.

Huomiosi oli aiheellinen:

> “Jatkossa meitä uhkaa automaation ja tekoälyn lisääntyneen käytön takia uudenlainen ongelma; työtä ei ole, vaikka rahoitus löytyisikin.”

Tämä on todellinen haaste, jos kiinnymme vanhaan ajatukseen siitä, että "työ" tarkoittaa vain sellaista työtä, josta joku maksaa suoraan palkkaa.

Muunlaista työtä ei käsittääkseni ole, ja monelle työnteon tärkein motivaattori on nimenomaan palkka.

Joku viisas on todennut, että jos työnteko olisi hauskaa, herrat tekisivät kaiken työn itse.

Työtakuumallin idea on muuttaa tätä paradigmaa:
- Se laajentaa käsitystä työstä → mukaan lukien hoiva, paikallinen kulttuuri, ekosysteemipalvelut, yhteisöinfra.
- Se siirtää painopisteen osallisuuteen ja tarkoitukseen, ei pelkkään tuottavuuteen.

Työn tarkoitus on tuottaa tekijälleen korvausta.

Hoivatyö, paikallinen kulttuurityö, ekosysteemipalvelut ja yhteisöinfraan liittyvä työ, ne ovat kaikki TYÖTÄ.

Loppu oli taas vanhan toistoa.

Kiitos vastauksesta — toisto alkaa tosiaan turhauttaa.

On tärkeää huomata, mitä toistetaan:
Jos toistetaan perinteisen talousteorian oletuksia, kuten “valtio tarvitsee verotuloja” tai “työ on työtä vain jos siitä maksetaan”, ei vielä varsinaisesti kritisoida MMT:n väitteitä — vaan vain toistetaan vastakkainen uskomus.

MMT:n väite on tämä:
- Valtio, jolla on oma valuutta ja keskuspankki, voi rahoittaa menonsa laskemalla rahaa kiertoon
- Verotusta ei tarvita rahoituksen lähteenä, vaan inflaation hallintaan
- Työtakuumalli tarjoaa palkallista työtä kaikille halukkaille, kunhan reaaliset resurssit riittävät

Jos haluat kiistää tämän, sinun pitäisi osoittaa:
- Miksi rahan luonti ei toimi niin kuin MMT väittää
- Miksi inflaatiota ei voi hallita verotuksella
- Miksi työtakuumalli ei voi toimia suhdannevakauttajana

Pelkkä toteamus “työ on työtä vain jos siitä maksetaan” ei riitä, koska MMT ei kiistä sitä — vaan väittää, että valtio voi maksaa siitä, vaikka markkinat eivät maksaisi.

Jos haluat, voin esittää MMT:n väitteet yksitellen ja pyytää sinulta kritiikin niihin. Silloin keskustelu ei kierrä, vaan etenee.

[ID10T]

Poimin taas vain pari asiaa kommentoitavaksi.

Joo, etkä reagoinut tähän vastsukseen enää ollenkaan ( viewtopic.php?p=394590#p394590)

En reagoinut, koska toistat samoja teesejä uudestaan ja uudestaan.

Huomiosi oli aiheellinen:

> “Jatkossa meitä uhkaa automaation ja tekoälyn lisääntyneen käytön takia uudenlainen ongelma; työtä ei ole, vaikka rahoitus löytyisikin.”

Tämä on todellinen haaste, jos kiinnymme vanhaan ajatukseen siitä, että "työ" tarkoittaa vain sellaista työtä, josta joku maksaa suoraan palkkaa.

Muunlaista työtä ei käsittääkseni ole, ja monelle työnteon tärkein motivaattori on nimenomaan palkka.

Joku viisas on todennut, että jos työnteko olisi hauskaa, herrat tekisivät kaiken työn itse.

Työtakuumallin idea on muuttaa tätä paradigmaa:
- Se laajentaa käsitystä työstä → mukaan lukien hoiva, paikallinen kulttuuri, ekosysteemipalvelut, yhteisöinfra.
- Se siirtää painopisteen osallisuuteen ja tarkoitukseen, ei pelkkään tuottavuuteen.

Työn tarkoitus on tuottaa tekijälleen korvausta.

Hoivatyö, paikallinen kulttuurityö, ekosysteemipalvelut ja yhteisöinfraan liittyvä työ, ne ovat kaikki TYÖTÄ.

Loppu oli taas vanhan toistoa.

MMT:n väite on tämä:
- Valtio, jolla on oma valuutta ja keskuspankki, voi rahoittaa menonsa laskemalla rahaa kiertoon

Mitäpä tästä olet mieltä?

https://fortune.com/2025/07/24/ray-dali ... ck-crisis/

Ray Dalio issues his most dire warning to America yet: The ballooning $37 trillion debt will trigger an ‘economic heart attack’
...
“We’re spending 40% more than we’re taking in, and this is a chronic problem,”

[Naturalisti]

Poimin taas vain pari asiaa kommentoitavaksi.

Joo, etkä reagoinut tähän vastsukseen enää ollenkaan ( viewtopic.php?p=394590#p394590)

En reagoinut, koska toistat samoja teesejä uudestaan ja uudestaan.

Huomiosi oli aiheellinen:

> “Jatkossa meitä uhkaa automaation ja tekoälyn lisääntyneen käytön takia uudenlainen ongelma; työtä ei ole, vaikka rahoitus löytyisikin.”

Tämä on todellinen haaste, jos kiinnymme vanhaan ajatukseen siitä, että "työ" tarkoittaa vain sellaista työtä, josta joku maksaa suoraan palkkaa.

Muunlaista työtä ei käsittääkseni ole, ja monelle työnteon tärkein motivaattori on nimenomaan palkka.

Joku viisas on todennut, että jos työnteko olisi hauskaa, herrat tekisivät kaiken työn itse.

Työtakuumallin idea on muuttaa tätä paradigmaa:
- Se laajentaa käsitystä työstä → mukaan lukien hoiva, paikallinen kulttuuri, ekosysteemipalvelut, yhteisöinfra.
- Se siirtää painopisteen osallisuuteen ja tarkoitukseen, ei pelkkään tuottavuuteen.

Työn tarkoitus on tuottaa tekijälleen korvausta.

Hoivatyö, paikallinen kulttuurityö, ekosysteemipalvelut ja yhteisöinfraan liittyvä työ, ne ovat kaikki TYÖTÄ.

Loppu oli taas vanhan toistoa.

MMT:n väite on tämä:
- Valtio, jolla on oma valuutta ja keskuspankki, voi rahoittaa menonsa laskemalla rahaa kiertoon

Mitäpä tästä olet mieltä?

https://fortune.com/2025/07/24/ray-dali ... ck-crisis/

Ray Dalio issues his most dire warning to America yet: The ballooning $37 trillion debt will trigger an ‘economic heart attack’
...
“We’re spending 40% more than we’re taking in, and this is a chronic problem,”

Ray Dalio antaa Amerikalle tähän mennessä vakavimman varoituksensa

Ray Dalion tuore varoitus Yhdysvaltojen taloudesta — jossa hän kuvaa 37 biljoonan dollarin velkaa “talouden sydänkohtaukseksi” — on voimakas kuvaus siitä, mihin ortodoksinen talouspolitiikka johtaa, kun se perustuu velkakuriin, kasvupakkoon ja rahoitusmarkkinoiden ehdoilla toimivaan julkistalouteen.

Ortodoksisen talouspolitiikan ongelmat Dalion mukaan

- Yhdysvallat kuluttaa 40 % enemmän kuin se kerää tuloja
- Velan korkomenot kasvavat niin nopeasti, että uutta velkaa tarvitaan vanhan velan korkojen maksamiseen
- Julkinen rahoitus alkaa muistuttaa “plakkia valtimoissa”, joka tukkii talouden toimintakyvyn
- Ratkaisuksi Dalio ehdottaa paluuta 1990-luvun “fiskaaliseen kurinalaisuuteen” — eli menoleikkauksiin ja veronkorotuksiin

Miten MMT + rahareformi tarjoavat vaihtoehdon?

Moderni rahateoria (MMT) ja rahareformi lähestyvät ongelmaa toisin:

MMT:n näkökulma:
- Valtio, jolla on oma valuutta ja keskuspankki, ei tarvitse lainaa rahoittaakseen menonsa — se voi luoda rahaa suoraan
- Verotus ei ole rahoituksen lähde, vaan inflaation hallinnan väline
- Julkinen velka ei ole kriisi, jos se on omassa valuutassa ja reaaliset resurssit ovat käyttämättä

Rahareformin rooli:
- Rahanluontioikeus siirretään liikepankeilta keskuspankille → ei enää velkarahaa tyhjästä
- Pankit voivat myöntää lainoja vain jo olemassa olevasta rahasta
- Valtio ei ole riippuvainen korkoa vaativasta yksityisestä rahoituksesta

Työtakuumalli: ratkaisu automaation ja tekoälyn aikakaudelle

Dalio pelkää, että rahoitus ei riitä, kun talous ylikuormittuu. Mutta MMT:n mukaan:
- Rahoitus ei ole tekninen ongelma, vaan poliittinen valinta
- Työtakuujärjestelmä voi tarjota mielekästä työtä kaikille halukkaille, myös automaation syrjäyttämille
- Verotuksen painopiste voidaan siirtää tuloverosta pääomaverotukseen → inflaatio hallitaan, mutta työvoimaa ei rangaista

Lisäksi vapaa-ajan lisääminen palkkaa alentamatta on yksi tapa jakaa automaation tuottavuushyötyjä reilusti — ei vain pääomien omistajille.

Tarvitaanko täydellinen sydänpysähdys?

Dalion varoitus on oire siitä, että nykykapitalismi ei enää toimi vakaasti.
OECD on jo vuosia vaatinut siirtymää kohti missiovetoista investointipolitiikkaa, ekologista uudistumista ja strategista autonomiaa.

Mutta kysymys kuuluu:
Tarvitaanko täydellinen taloudellinen sydänpysähdys, ennen kuin ollaan valmiita muuttamaan järjestelmää?

Vai voisimmeko jo nyt siirtyä kohti talouspolitiikkaa, joka perustuu reaalisiin resursseihin, demokraattiseen rahanluontiin ja yhteiskunnalliseen elinvoimaan?


Lähde: Fortune: Ray Dalio issues his most dire warning to America yet ( https://finance.yahoo.com/news/ray-dali ... 51904.html)

[ID10T]

Poimin taas vain pari asiaa kommentoitavaksi.

Joo, etkä reagoinut tähän vastsukseen enää ollenkaan ( viewtopic.php?p=394590#p394590)

En reagoinut, koska toistat samoja teesejä uudestaan ja uudestaan.

Huomiosi oli aiheellinen:

> “Jatkossa meitä uhkaa automaation ja tekoälyn lisääntyneen käytön takia uudenlainen ongelma; työtä ei ole, vaikka rahoitus löytyisikin.”

Tämä on todellinen haaste, jos kiinnymme vanhaan ajatukseen siitä, että "työ" tarkoittaa vain sellaista työtä, josta joku maksaa suoraan palkkaa.

Muunlaista työtä ei käsittääkseni ole, ja monelle työnteon tärkein motivaattori on nimenomaan palkka.

Joku viisas on todennut, että jos työnteko olisi hauskaa, herrat tekisivät kaiken työn itse.

Työtakuumallin idea on muuttaa tätä paradigmaa:
- Se laajentaa käsitystä työstä → mukaan lukien hoiva, paikallinen kulttuuri, ekosysteemipalvelut, yhteisöinfra.
- Se siirtää painopisteen osallisuuteen ja tarkoitukseen, ei pelkkään tuottavuuteen.

Työn tarkoitus on tuottaa tekijälleen korvausta.

Hoivatyö, paikallinen kulttuurityö, ekosysteemipalvelut ja yhteisöinfraan liittyvä työ, ne ovat kaikki TYÖTÄ.

Loppu oli taas vanhan toistoa.

MMT:n väite on tämä:
- Valtio, jolla on oma valuutta ja keskuspankki, voi rahoittaa menonsa laskemalla rahaa kiertoon

Mitäpä tästä olet mieltä?

https://fortune.com/2025/07/24/ray-dali ... ck-crisis/

Ray Dalio issues his most dire warning to America yet: The ballooning $37 trillion debt will trigger an ‘economic heart attack’
...
“We’re spending 40% more than we’re taking in, and this is a chronic problem,”

Ray Dalio antaa Amerikalle tähän mennessä vakavimman varoituksensa

Ray Dalion tuore varoitus Yhdysvaltojen taloudesta — jossa hän kuvaa 37 biljoonan dollarin velkaa “talouden sydänkohtaukseksi” — on voimakas kuvaus siitä, mihin ortodoksinen talouspolitiikka johtaa, kun se perustuu velkakuriin, kasvupakkoon ja rahoitusmarkkinoiden ehdoilla toimivaan julkistalouteen.

Miten minusta tuntuu, että teetit vastauksen tekoälyllä? Tuossa ei nimittäin ole päätä eikä häntää. Dalion huolihan perustuu nimenomaan velkakurin PUUTTEESEEN, hänhän kritisoi ylivelkaantumista (ballooning $37 trillion debt ja "We’re spending 40% more than we’re taking in").

Ortodoksisen talouspolitiikan ongelmat Dalion mukaan

- Yhdysvallat kuluttaa 40 % enemmän kuin se kerää tuloja
- Velan korkomenot kasvavat niin nopeasti, että uutta velkaa tarvitaan vanhan velan korkojen maksamiseen
- Julkinen rahoitus alkaa muistuttaa “plakkia valtimoissa”, joka tukkii talouden toimintakyvyn
- Ratkaisuksi Dalio ehdottaa paluuta 1990-luvun “fiskaaliseen kurinalaisuuteen” — eli menoleikkauksiin ja veronkorotuksiin

Jospa jätetään tuo "ortodoksinen" pois ja puhutaan nykyisestä talouspolitiikasta. Ortodoksinen (oikeaoppinen, puhdasoppinen) on tässä yhteydessä hieman harhaanjohtava termi. Liekö sekin tekoälyn keksintöä?

MMT:n näkökulma:
- Valtio, jolla on oma valuutta ja keskuspankki, ei tarvitse lainaa rahoittaakseen menonsa — se voi luoda rahaa suoraan

Sitähän Trump juuri tekee!

[ID10T]

Äskeiseen täsmennyksenä se, että Trump ei luo rahaa oman keskuspankkinsa avulla, vaan MAAILMA on hänen pankkinsa. Trump luo rahaa tuontitulleilla, joihin hänen talouspolitiikkansa pitkälti perustuu.

https://www.whitehouse.gov/fact-sheets/ ... -security/

President Donald J. Trump Declares National Emergency to Increase our Competitive Edge, Protect our Sovereignty, and Strengthen our National and Economic Security
...
President Donald J. Trump declared that foreign trade and economic practices have created a national emergency, and his order imposes responsive tariffs to strengthen the international economic position of the United States and protect American workers.
...
These tariffs seek to address the injustices of global trade, re-shore manufacturing, and drive economic growth for the American people.

[Naturalisti]

Poimin taas vain pari asiaa kommentoitavaksi.

Joo, etkä reagoinut tähän vastsukseen enää ollenkaan ( viewtopic.php?p=394590#p394590)

En reagoinut, koska toistat samoja teesejä uudestaan ja uudestaan.

Huomiosi oli aiheellinen:

> “Jatkossa meitä uhkaa automaation ja tekoälyn lisääntyneen käytön takia uudenlainen ongelma; työtä ei ole, vaikka rahoitus löytyisikin.”

Tämä on todellinen haaste, jos kiinnymme vanhaan ajatukseen siitä, että "työ" tarkoittaa vain sellaista työtä, josta joku maksaa suoraan palkkaa.

Muunlaista työtä ei käsittääkseni ole, ja monelle työnteon tärkein motivaattori on nimenomaan palkka.

Joku viisas on todennut, että jos työnteko olisi hauskaa, herrat tekisivät kaiken työn itse.

Työtakuumallin idea on muuttaa tätä paradigmaa:
- Se laajentaa käsitystä työstä → mukaan lukien hoiva, paikallinen kulttuuri, ekosysteemipalvelut, yhteisöinfra.
- Se siirtää painopisteen osallisuuteen ja tarkoitukseen, ei pelkkään tuottavuuteen.

Työn tarkoitus on tuottaa tekijälleen korvausta.

Hoivatyö, paikallinen kulttuurityö, ekosysteemipalvelut ja yhteisöinfraan liittyvä työ, ne ovat kaikki TYÖTÄ.

Loppu oli taas vanhan toistoa.

MMT:n väite on tämä:
- Valtio, jolla on oma valuutta ja keskuspankki, voi rahoittaa menonsa laskemalla rahaa kiertoon

Mitäpä tästä olet mieltä?

https://fortune.com/2025/07/24/ray-dali ... ck-crisis/

Ray Dalio issues his most dire warning to America yet: The ballooning $37 trillion debt will trigger an ‘economic heart attack’
...
“We’re spending 40% more than we’re taking in, and this is a chronic problem,”

Ray Dalio antaa Amerikalle tähän mennessä vakavimman varoituksensa

Ray Dalion tuore varoitus Yhdysvaltojen taloudesta — jossa hän kuvaa 37 biljoonan dollarin velkaa “talouden sydänkohtaukseksi” — on voimakas kuvaus siitä, mihin ortodoksinen talouspolitiikka johtaa, kun se perustuu velkakuriin, kasvupakkoon ja rahoitusmarkkinoiden ehdoilla toimivaan julkistalouteen.

Miten minusta tuntuu, että teetit vastauksen tekoälyllä? Tuossa ei nimittäin ole päätä eikä häntää. Dalion huolihan perustuu nimenomaan velkakurin PUUTTEESEEN, hänhän kritisoi ylivelkaantumista (ballooning $37 trillion debt ja "We’re spending 40% more than we’re taking in").

Ortodoksisen talouspolitiikan ongelmat Dalion mukaan

- Yhdysvallat kuluttaa 40 % enemmän kuin se kerää tuloja
- Velan korkomenot kasvavat niin nopeasti, että uutta velkaa tarvitaan vanhan velan korkojen maksamiseen
- Julkinen rahoitus alkaa muistuttaa “plakkia valtimoissa”, joka tukkii talouden toimintakyvyn
- Ratkaisuksi Dalio ehdottaa paluuta 1990-luvun “fiskaaliseen kurinalaisuuteen” — eli menoleikkauksiin ja veronkorotuksiin

Jospa jätetään tuo "ortodoksinen" pois ja puhutaan nykyisestä talouspolitiikasta. Ortodoksinen (oikeaoppinen, puhdasoppinen) on tässä yhteydessä hieman harhaanjohtava termi. Liekö sekin tekoälyn keksintöä?

MMT:n näkökulma:
- Valtio, jolla on oma valuutta ja keskuspankki, ei tarvitse lainaa rahoittaakseen menonsa — se voi luoda rahaa suoraan

Sitähän Trump juuri tekee!

Hyvä että nostit esiin Dalion varoituksen. Luin hänen tekstinsä, ja se on juuri sellainen kuin odottaa saattaa: ortodoksisen taloustieteen näkökulmasta kirjoitettu huoli velkakurin puutteesta ja julkisen talouden “holtittomuudesta”.

Tässä kohtaa on hyvä selventää, että termit ortodoksinen ja heterodoksinen taloustiede eivät ole tekoälyn keksintöjä, vaan vakiintuneita akateemisia käsitteitä:

- Ortodoksinen taloustiede viittaa valtavirran näkemyksiin, kuten uusklassiseen ja keynesiläiseen talouspolitiikkaan, jotka korostavat budjettikuria, velan rajoittamista ja markkinamekanismien ensisijaisuutta.
- Heterodoksinen taloustiede kattaa vaihtoehtoiset koulukunnat, kuten MMT:n, postkeynesiläisyyden ja ekologisen taloustieteen, jotka kyseenalaistavat rahoitusmarkkinoiden roolin ja korostavat reaalitalouden ja resurssien käyttöä.


Ray Dalio edustaa ortodoksista näkökulmaa — ja tarjoaa sen mukaisia ratkaisuja: menoleikkauksia, veronkorotuksia ja paluuta “fiskaaliseen kurinalaisuuteen”.

Minä luin hänen tekstinsä heterodoksisten linssien läpi ja esitin sen jälkeen, miten asiat voisi tehdä toisin:
- Rahoitus ei ole tekninen ongelma, vaan poliittinen valinta
- Julkinen velka ei ole kriisi, jos se on omassa valuutassa
- Reaalitalouden ja finanssipelin irtikytkentä on mahdollista, jos rahanluonti siirretään demokraattiseen hallintaan

Dalio on merkittävä hedgerahastojen omistaja — hän kasvattaa omaisuuttaan spekulatiivisella finanssipelillä. Ei ole yllättävää, että hän ei kannata politiikkaa, joka voisi vähentää rahoitusmarkkinoiden valtaa ja siirtää painopisteen reaalitalouteen.


Mitä tulee Trumpiin: millä perusteella hän toteuttaa MMT:n mukaista politiikkaa?
- MMT ei tarkoita, että valtio voi kuluttaa rajattomasti ilman seurauksia
- Se edellyttää, että rahan luonti perustuu reaalisten resurssien käyttöön ja inflaation hallintaan
- Trumpin politiikka perustui velkarahaan, mutta ei sisältänyt rakenteita, joilla inflaatiota tai resurssien kohdentamista olisi hallittu MMT:n periaatteiden mukaisesti

Joka tapauksessa käytössä on velkarahajärjestelmä, joka sisältää jatkuvan kasvun logiikan. Se on juuri se logiikka, joka on ajanut talouden toistuvasti kriisiin — ja jota Dalio nyt varoittaa, mutta ei halua muuttaa.