Ihminen on käynyt Kuussa ★ Toimittajan suosikki

[syytinki]

Melko itsestäänselvä asia, mutta itselleni tuli yllätyksenä että jotkut väittävät edelleen kivenkovaa ( ilman perusteita ) ettei kuussa olisi käyty.

No, "eihän koronaakaan ole olemassa ja maapallo taitaa vieläkin olla pannukakun muotoinen..."

Niin kyllähän se tosiaan on "pannukakun muotoinen...", mutta niin on Kuukin - komea pannukakku. Kuun paksuudesta en tiedä, mutta epäilen aika ohueksi, ja jos sinne kulkijan ampuu, voipi mennä läpi.

Että kuussa on käyty - kaikkea hullua. Kohta joku väittää, että kilju on käynyt Kuussa.

[Stadin öljylanne]

Checkmate!

Väärään ketjuun kai kuva joutunut. Tämähän todistaa ainoastaan, että maapallo on litteä, eikä liity kuussakäyntihuijaukseen millään lailla.

Tuo oli niin tärkeä havainto, että se kuuluu joka ketjuun!

[Neutroni]

Kerran laskeskelin että tähtiyhdistyksen 30 cm peilin teleskoopilla ja pienellä useiden wattien laserilla tai edes 200 milliwatin (joka minulla on tuossa vieressä), saisi nykyisillä herkillä järjestelmäkameroilla harrastelijakin napattua laservälähdyksen. Jos ei yksi riitä niin toistamalla vaikka 100 kertaa. Ja jos ei sittenkään niin väliin suodatin joka päästää pääosin vain lasertaajuuden.

0.3m peili heijastaa säteen (oletan 532 nm) 2.16 µrad kulmaan. Kuussa (400000 km) se on 870 m kokoinen alue. 0.6 m^2 retroreflektori, jonka heijastuskerroin on 0.9, palauttaa lähetetystä tehosta 9.2E-7 osan.
Retroreflektorin heijastimet näyttävät olevan halkaisijaltaan noin 5 cm. Diffraktiokulma on noin 6-kertainen, joten paluumatkalla intensiteetti vaimenee 1/36 osaan. Jos järjestelmäkameran objektiivin halkaisija on 100 mm (se on jo törkeän kallis objektiivi), sen alueelle osuu 3.3E-10 osuus kuusta lähteneistä fotoneista. Vielä pitää huomioida se, että ilmakehän läpäisy on noin 0.7, joten kaksi läpäisyä pienentää tehon puoleen. Vastaanotettu teho on siis 0.2 W * 9.2E-7 * 3.3E-10 * 0.7^2 = 3E-17 W tai 80 fotonia sekunnissa.

Jos objektiivin polttoväli on 800 mm ja kinokennoisen kameran resoluutio 9000 x 6000 pikseliä, yksi pikseli näkee noin 4 km^2 Kuun pintaa. Ongelmaksi tulee se, että Maasta heijastuva valo valaisee Kuuta. Maan albedo on 0.3 ja jos oletetaan, että voidaan kuvata hetkellä, kun neljännes Maasta on valaistu ja maa on diffusiivinen heijastaja, Maan valaisuteho on 6.8E19 W. Jos se säteilee isotrooppisesti puoliavaruuteen, 4 km^2 aluelle 400000 km:n päähän osuu 4E-12 osa siitä eli 2.7E8 W (67 W/m^2, mikä vaikuttaa järkevältä). Siitä heijastuu 12 %, oletetaan että isotrooppisesti puoliavaruuteen. Linssimme kerää siitä 1.8E-13 W. Pikselille osuu siis hajavaloa 5900 kertainen määrä. Heijastuneiden fotonien erottaminen ei ole triviaali asia ja jos tuota lähtee demonstroimaan henkselit paukkuen, salkkarit saavat viimeiset naurut vaikka suopea politrukki löytyisi laserilla sohimista vahtimaan.

Tein laskut äkkiä ja niissä voi olla virheitä. Mutta muistan lukeneeni, että etäisyyden mittaus ei ole mikään triviaali temppu. Astronomit käyttävät kymmenien tai satojen wattien lasereita, metrien kokoisia teleskooppeja, fotonilaskentaa ja pulssien ajoituksen huomioivia havainnointitekniikoita.

EIKU, Taidan olla fossiili, eihän nykyään valtamediat ole mittään denialisteille kun heillä-meillä on some. Elikkä videona kuvataan Youtubeen koko tapahtuma ja katsoja saa olla livenä etämukana. Yess...

En tiedä missä todellisuudessa elät, jos luulet, että valtamedioita tai normaaleja ihmisiä kiinnostaa tippaakaan, jos joku propellihattu todistaa, että Kuussa on retroreflektori. Lienet kinannut liian kauan salkkarien kanssa netin mätäpalstoilla.

[SHT]

Myös varjot ovat vääränlaisia ja taivaalla ei näy tähtiä.

Jaa, mistäs semmoinen voisi johtua?

Tähdet eivät näy, koska kuussa on päivä

[Stadin öljylanne]

Myös varjot ovat vääränlaisia ja taivaalla ei näy tähtiä.

Jaa, mistäs semmoinen voisi johtua?

Tähdet eivät näy, koska kuussa on päivä

Uskottavampi selitys on se, että tähtien piirtäminen taivaalle oli tietoteknisesti mahdotonta. Eivät Neuvostoliittolaiset supertietokoneet nekään aivan kaikkeen pystyneet. Aidon näköiset tähdet tehdään niin, että laitetaan hammasharjaan valkoista maalia ja kynnellä vedetään harjasrivi päästä päähän taivaaksi tarkoitetun kuvapinnan lähellä. En täysin jaksa uskoa, että 60-luvulla edes Neuvostoliittolaisilla supertietokoneilla olisi vielä ollut kynsiä.

[Brainwashed]

Myös varjot ovat vääränlaisia ja taivaalla ei näy tähtiä.

Jaa, mistäs semmoinen voisi johtua?

Tähdet eivät näy, koska kuussa on päivä

Kyllä ne näkysivät siellä Kuussa erityisenkin kirkkaasti, huomattavasti paremmin kuin täällä Maassa selkeänäkin yönä, jos siellä Kuussa kääntää selkänsä auringolle päiväsaikaan, ummistaa silmänsä hetkeksi ja katsoo avaruuteen. Valokuvassa näkyisivät kun kameran säädöt ovat sellaiselle otolle kohdillaan.

[Brainwashed]

Jos Kuussa on sellaisia nk retroreflektoreita, niin eiköhän mikrometeoriitit ole tehneet niitten heijasteominaisuuksista selvää 50 vuodessa.

[SHT]

Se mikä minua kiinnostaa on, että nähtiinkö Neil Armstrongin astuminen kuun pinnalle suorana TV-lähetyksenä. Minulla on elävä muistikuva, että katselin tällaista lähetystä Valkealan motellin baarissa. Olimme äidin, isän ja pikkusiskon kanssa menossa uimarannalle ja pysähdyimme motellille ostamaan jäätelöä. Siellä istuivat miehet juomassa olutta ja katselemassa lähetystä kuun pinnalta. Eli mihin kellonaikaan Suomessa lähetys tuli ja oliko se olla suora ?

[Brainwashed]

Se mikä minua kiinnostaa on, että nähtiinkö Neil Armstrongin astuminen kuun pinnalle suorana TV-lähetyksenä. Minulla on elävä muistikuva, että katselin tällaista lähetystä Valkealan motellin baarissa. Olimme äidin, isän ja pikkusiskon kanssa menossa uimarannalle ja pysähdyimme motellille ostamaan jäätelöä. Siellä istuivat miehet juomassa olutta ja katselemassa lähetystä kuun pinnalta. Eli mihin kellonaikaan Suomessa lähetys tuli ja oliko se olla suora ?

Pakko kysyä, trollaatko?

[SHT]

Se mikä minua kiinnostaa on, että nähtiinkö Neil Armstrongin astuminen kuun pinnalle suorana TV-lähetyksenä. Minulla on elävä muistikuva, että katselin tällaista lähetystä Valkealan motellin baarissa. Olimme äidin, isän ja pikkusiskon kanssa menossa uimarannalle ja pysähdyimme motellille ostamaan jäätelöä. Siellä istuivat miehet juomassa olutta ja katselemassa lähetystä kuun pinnalta. Eli mihin kellonaikaan Suomessa lähetys tuli ja oliko se olla suora ?

Pakko kysyä, trollaatko?

En trollaa, minä olen aina uskonut ja kehunut kaikille, että olen nähnyt lähetyksen suorana. Olin tuolloin 6-vuotias.

[Brainwashed]

Se mikä minua kiinnostaa on, että nähtiinkö Neil Armstrongin astuminen kuun pinnalle suorana TV-lähetyksenä. Minulla on elävä muistikuva, että katselin tällaista lähetystä Valkealan motellin baarissa. Olimme äidin, isän ja pikkusiskon kanssa menossa uimarannalle ja pysähdyimme motellille ostamaan jäätelöä. Siellä istuivat miehet juomassa olutta ja katselemassa lähetystä kuun pinnalta. Eli mihin kellonaikaan Suomessa lähetys tuli ja oliko se olla suora ?

Pakko kysyä, trollaatko?

En trollaa, minä olen aina uskonut ja kehunut kaikille, että olen nähnyt lähetyksen suorana. Olin tuolloin 6-vuotias.

Ok, olin 1 1/2 vuotias tuolloin, joten se siitä, mutta vastauksena kysymyksellesi niin vastaan että oli se nk suoraa lähetystä sen ajan tekniikan puitteissa, mutta en pysty sanomaan että näitkö suoraa lähetystä Kuusta vai jotain Maassa toteutettua studiotuotantoa.

[Brainwashed]

Myös varjot ovat vääränlaisia ja taivaalla ei näy tähtiä.

Jaa, mistäs semmoinen voisi johtua?

Tähdet eivät näy, koska kuussa on päivä

Uskottavampi selitys on se, että tähtien piirtäminen taivaalle oli tietoteknisesti mahdotonta. Eivät Neuvostoliittolaiset supertietokoneet nekään aivan kaikkeen pystyneet. Aidon näköiset tähdet tehdään niin, että laitetaan hammasharjaan valkoista maalia ja kynnellä vedetään harjasrivi päästä päähän taivaaksi tarkoitetun kuvapinnan lähellä. En täysin jaksa uskoa, että 60-luvulla edes Neuvostoliittolaisilla supertietokoneilla olisi vielä ollut kynsiä.

Neukkulan tietsikat olivat pahasti lännen teknologiaa jäljessä 1960-luvulle tultaessa.

[Enigma]

Jos Kuussa on sellaisia nk retroreflektoreita, niin eiköhän mikrometeoriitit ole tehneet niitten heijasteominaisuuksista selvää 50 vuodessa.

Tuskin, mutta pöly voi olla ongelma. Tosin eipä kai sitäkään paljoa kuun heikossa kaasukehässä leijaile.

Nuo reflektorit ovat prismoja, jotka heijastavat hyvin tehokkaasti valoa sen tulosuuntaan, ei juuri muualle.

[Enigma]

Kerran laskeskelin että tähtiyhdistyksen 30 cm peilin teleskoopilla ja pienellä useiden wattien laserilla tai edes 200 milliwatin (joka minulla on tuossa vieressä), saisi nykyisillä herkillä järjestelmäkameroilla harrastelijakin napattua laservälähdyksen.

Voisihan tuon tehdä niin, että USA.n armeija/Nasa ampuu tehokkaalla laserilla kuuhun uuden kuun aikaan. Ja tähtiharrastajat/observatoriot sitten kuvaavat sen heijastuman. Jos kuun pinta selkeästi kirkaampi peilien kohdalla kuin muualla, niin niiden olemassaolo olisi todistettu. Tosin en tiedä onko Nasalla halua satsata tällaiseen hömppään...

[Stadin öljylanne]

Myös varjot ovat vääränlaisia ja taivaalla ei näy tähtiä.

Jaa, mistäs semmoinen voisi johtua?

Tähdet eivät näy, koska kuussa on päivä

Kyllä ne näkysivät siellä Kuussa erityisenkin kirkkaasti, huomattavasti paremmin kuin täällä Maassa selkeänäkin yönä, jos siellä Kuussa kääntää selkänsä auringolle päiväsaikaan, ummistaa silmänsä hetkeksi ja katsoo avaruuteen. Valokuvassa näkyisivät kun kameran säädöt ovat sellaiselle otolle kohdillaan.

Jos näkyvyys on sama ja yöllä näkyy tähdet ja päivälle ei, syy, lienee syy jokin sellainen, että päivällä valoa osuu verkkokalvolleni olemassa olevista heijastuspinnoista sen verran enemmän kuin yöllä, että tähtien valon suhteellinen määrä heijastuspinnoilta tulevaan valoon nähden on liian pieni ollakseen erotettavissa. En tiedä, miten kamerat toimivat puhumattakaan, miten ne toimivat 60-luvulla, mutta jos kamerassa on jonkinlaiset säädöt, jotka sulkevat olemassa olevilta heijastuspinnoilta tulevan hajavalon pois filmiltä, tähtien valo voi olla liian himmeää heijastuspintavaloon nähden päätyäkseen aina filmille asti.