Höpö höpö. Olet nyt diktatuurien asialla, kun haluat estää heidän kritisoinnin.

Höpö höpö. Olet nyt diktatuurien asialla, kun haluat estää heidän kritisoinnin.

Eusa kirjoitti: ↑17 Tammi 2023, 12:32 Pohjois-Atlantin sopimuksen 11 artikla on ratifioimisprosessin näkökulmasta mielenkiintoinen. Artiklassa todetaan: ”- – – Sopimus tulee voimaan sen ratifioineiden valtioiden välillä, kun allekirjoittajien enemmistö, mukaan lukien Alankomaat, Belgia, Kanada, Luxemburg, Ranska, Yhdistynyt kuningaskunta ja Yhdysvallat, on tallettanut ratifioimiskirjansa, ja muiden valtioiden osalta se tulee voimaan niiden ratifioimiskirjojen tallettamispäivänä.”
Nuo mainitut jäsenmaat ovat veto-oikeutetussa asemassa uusiin jäsensopimuksiin - muut joutuvat tyytymään siihen, että voivat saada Suomelta turvatakuutoimia vasta kun ovat saavuttaneet ratifioimispäivänsä. Eikä Suomi tietenkään voi reagoida mahdollisiin Unkarin ja Turkin turvaamispyyntöihin Nato-menettelynä ennen ko ratifioimispäivää.
10 artikla
Osapuolet voivat yksimielisellä suostumuksella kutsua muun Euroopan valtion liittymään tähän sopimukseen, jos kyseinen valtio voi edistää sopimuksen periaatteita ja myötävaikuttaa PohjoisAtlantin alueen turvallisuuteen. Siten kutsuttu valtio voi tulla sopimuksen osapuoleksi tallettamalla liittymiskirjansa Amerikan yhdysvaltojen hallituksen huostaan. Amerikan yhdysvaltojen hallitus ilmoittaa kullekin osapuolelle kunkin liittymiskirjan tallettamisesta.
11 artikla
Osapuolet ratifioivat tämän sopimuksen ja panevat sen määräykset täytäntöön valtiosääntönsä mukaisia menettelyjä noudattaen. Ratifioimiskirjat talletetaan mahdollisimman pian Amerikan yhdysvaltojen hallituksen huostaan. Tämä hallitus ilmoittaa kustakin tallettamisesta kaikille muille allekirjoittajille. Sopimus tulee voimaan sen ratifioineiden valtioiden välillä, kun allekirjoittajien enemmistö, mukaan lukien Alankomaat, Belgia, Kanada, Luxemburg, Ranska, Yhdistynyt kuningaskunta ja Yhdysvallat, on tallettanut ratifioimiskirjansa, ja muiden valtioiden osalta se tulee voimaan niiden ratifioimiskirjojen tallettamispäivänä.(3)
Nato on yksimielisesti kutsunut Suomen ja Ruotsin jäsenikseen 29.06.2022. "Tarkkailijajäsenyys" on vaihe, jossa katsotaan ketkä kaikki vuoden aikana saavat ratifioitua yksimielisyyden. Mikäli joillain jäsenmailla jää ratifioimatta, katsotaan se tahdosta luopua olemasta osapuoli eli irtisanomisilmoitukseksi, joka tulee sitten voimaan edelleen vuoden päästä, ellei uusia sopimusneuvotteluja avata. Erdoganille taitaa jäädä hyvin vähän vaihtoehtoja kesään tultaessa. Mahdollisen kriisitilanteen kohdatessa Natoa, sisältäen Suomen ja Ruotsin, täysjäsenyys turvatakuineen julistetaan ratifioineiden puolesta voimaan välittömästi.Eusa kirjoitti: ↑17 Tammi 2023, 12:32Pohjois-Atlantin sopimuksen 11 artikla on ratifioimisprosessin näkökulmasta mielenkiintoinen. Artiklassa todetaan: ”- – – Sopimus tulee voimaan sen ratifioineiden valtioiden välillä, kun allekirjoittajien enemmistö, mukaan lukien Alankomaat, Belgia, Kanada, Luxemburg, Ranska, Yhdistynyt kuningaskunta ja Yhdysvallat, on tallettanut ratifioimiskirjansa, ja muiden valtioiden osalta se tulee voimaan niiden ratifioimiskirjojen tallettamispäivänä.”John Carter kirjoitti: ↑17 Tammi 2023, 08:17NATO:ssa ei oikeasti ole edes mitään tarkkailijajäseniä. NATO-juna meni jo ja sen vuoksi joudumme tekemään kahdenvälisen puolustussopimuksen USA:n kanssa. Sale onkin vieraillut USA:ssa jo keväästä asti, ja kuulumme jo JEF:N.Eusa kirjoitti: ↑16 Tammi 2023, 18:54Ei tämä ainakaan minulle mikään uusi teoria ole. Päivänselvä asia.John Carter kirjoitti: ↑16 Tammi 2023, 12:56 Uutta teoriaa pukkaa.
Dosentilla uusi teoria Turkin ja Unkarin Nato-jarrutuksen todelliseksi syyksi | Markku Salomaa
Ratkaisu on se, että Unkari ja Turkki Rosatom-hankkeineen siirretään Naton tarkkailijajäsenen statukselle, Suomi ja Ruotsi täysjäseniksi.
Kunhan Venäjä muuttuu demokraattiseksi markkinataloudeksi ja Rosatom normaaliksi yritykseksi, valtio enintään vähemmistöosakkaana, voidaan ratifioida Unkari ja Turkki takaisin ja vaikka jatkaa Hanhikivi I -hanketta. Suomessakin sitten liudennetaan mm. valtion omistus alle 50%:iin.
Nuo mainitut jäsenmaat ovat veto-oikeutetussa asemassa uusiin jäsensopimuksiin - muut joutuvat tyytymään siihen, että voivat saada Suomelta turvatakuutoimia vasta kun ovat saavuttaneet ratifioimispäivänsä. Eikä Suomi tietenkään voi reagoida mahdollisiin Unkarin ja Turkin turvaamispyyntöihin Nato-menettelynä ennen ko ratifioimispäivää.
Niinhän se on jo käytännössä ratkaistu. Mutta Nato on paljon muutakin kuin vain turvatakuut. Se on yhteinen komentojärjestelmä, jossa monen maan resursseja voidaan käyttää hyvin tehokkaasti ja jossa mm. jaetaan tilannekuvaa reaaliaikaisesti.Why kirjoitti: ↑17 Tammi 2023, 13:51 Onhan se Natolle nöyryyttävää tajuta, Putin on Natonkin ovimies.
Miksi eivät voisi ratkaista asiaa siten, että kaikki Suomen hyväksyneet antaisivat Suomelle turvatakuut? Turkki ja Unkari jäisivät nolosti syrjään ilman, että saisivat niitä vääryydellä yrittämiään asioita läpi.
Onhan noita epävirallisia mm. briteiltä ja USA:lta. Ruotsilla oma lehmä ojassa, kun meistä seuraava.Why kirjoitti: ↑17 Tammi 2023, 14:28 Lainaus:
"Niinhän se on jo käytännössä ratkaistu. Mutta Nato on paljon muutakin kuin vain turvatakuut."
Missä näin on sovittu ja allekirjoitettu, että Suomella kaikkien allekirjoittaneiden maiden antamat turvatakuut?
Taitaisi apu olla lähinnä villasukkia ja setäamerikan lähettämiä säilykepurkkeja, myötätuntoa, sekä 50 ruotsalaisten vapaehtoisten tulo avuksi.
Juurihan tämä oli yllä. NATO sopimuksen Artikla 11.Why kirjoitti: ↑17 Tammi 2023, 14:28 Lainaus:
"Niinhän se on jo käytännössä ratkaistu. Mutta Nato on paljon muutakin kuin vain turvatakuut."
Missä näin on sovittu ja allekirjoitettu, että Suomella kaikkien allekirjoittaneiden maiden antamat turvatakuut?
Taitaisi apu olla lähinnä villasukkia ja setäamerikan lähettämiä säilykepurkkeja, myötätuntoa, sekä 50 ruotsalaisten vapaehtoisten tulo avuksi.
Georgia. Lännessä tie on tukossa, Idässä ehkä Japani perseilyn kohteena.Why kirjoitti: ↑17 Tammi 2023, 17:06 Jos Venäjä ei häviä tuota sotaa, niin mikä on sen seuraava kohde? Olisko se sellainen maa joka ei ole Naton turvatakuiden piirissä? Venäjä janoaa Baltian maita, mutta sinne sillä ei ole asiaa. Sillä siellä asiat hoidettiin kuntoon silloin, kun Suomen presidenttinä oli se sinisilmäinen kukkahattutäti.
Mikähän on sitten sen seuraava lähinaapuri?